Talousarvio 2017 KÄYTTÖTALOUSOSAN PÄIVITYS

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 KÄYTTÖTALOUSOSAN PÄIVITYS

2 Sisällys TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN PÄIVITTÄMINEN... 2 KÄYTTÖTALOUSOSA... 4 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TILIKAUDEN TULOKSET... 4 YHTEISET PALVELUT... 6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUT LASTEN JA NUORTEN PALVELUT KOTIKUNTAKORVAUKSET KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT ELINVOIMA JA KAUPUNKIKEHITYS KAUPUNKIKEHITYS KIINTEISTÖJEN MYYNTI TILAKESKUS RAKENNUSVALVONTA MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUS

3 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN PÄIVITTÄMINEN Kaupungin uusi organisaatio tulee voimaan , samaan aikaan kun valtuustokausi vaihtuu. Koska uuden organisaation myötä myös talousarvion rakenne ja valtuustoon nähden sitovat erät muuttuvat, tulee valtuuston päättää organisaatiomuutoksen edellyttämistä talousarviomuutoksista. Tässä yhteydessä ei tehdä varsinaisia määrärahamuutoksia, vaan kyseessä on tekninen tarkistus organisaatiomuutoksen johdosta. Uudessa organisaatiossa on kaupungin omaan toimintaan kaksi palvelutuotannon toimialaa: hyvinvointi ja sivistys sekä elinvoima kaupunkikehitys. Organisaatioon kuuluu edelleen konsernijohto ja hallinto, jonka roolia kuvaa paremmin nimitys yhteiset palvelut, koska toimiala tuottaa toimialojen tarvitsemat hallintopalvelut ja suurin osa budjetista koostuu kaupunkitasolla keskitetyistä määrärahoista ja toiminnoista. Kyseessä ei siis ole vain hallinnon budjetti. Edelleen osa kaupungin organisaatiota on tilakeskus, joka säilyy taseyksikkönä toimitilakonsernin perustamisesta huolimatta. Operatiivinen toiminta siirtyy toimitilakonserniin, mutta osa rakennuksista jää edelleen suoraan kaupungin omistukseen. Rakennusten yksityiskohtainen siirtopäätös on vielä kesken, koska siirron verotukselliset vaikutukset ovat vielä avoinna. Sen vuoksi tilakeskuksen budjetti on tässä vielä alkuperäisessä muodossaan. Joka tapauksessa toimialoilta perittävät vuokrat pysyvät vuoden 2017 ajan samansuuruisina, vaikka toimitilakonserniin siirtyvien rakennusten vuokra muuttuu sisäisestä ulkoiseksi vuokraksi. - rakennusvalvonta - kiinteistöjen myynti Uudessa organisaatiossa ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa sosiaali- ja terveystoimi on budjetiltaan edelleen selvästi suurin toimiala. Sen osuus toimintamenoista on 57 %. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen osuus on 28 %. Elinvoima- ja kaupunkikehityksen osuus jää 6 %:tiin. Kun tarkastellaan vain kaupungin omia toimintoja, on hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen osuus 70 %, yhteisten palvelujen 16 % ja elinvoima ja kaupunkikehityksen 14 %. Kaupungin toimintamenojen jakautuminen (ilman kotikuntakorvauksia, kiinteistöjen myyntiä ja tilakeskusta) Sosiaali- ja terveystoimi ja maakunnallinen palvelutoiminta pysyvät entisellään maakuntauudistuksen toteutumiseen saakka. Talousarviorakenteessa on valtuustoon nähden sitovia eriä enemmän kuin toimialoja. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialalla omat valtuustoon nähden sitovat kehykset on seuraavilla kokonaisuuksilla: - lasten ja nuorten palvelut - kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut - kotikuntakorvaukset Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialalla valtuustoon nähden sitovia kehyksiä ovat - kaupunkikehitys Kaupungin budjetin jakautuminen oman toiminnan osalta (ilman kotikuntakorvauksia, kiinteistöjen myyntiä ja tilakeskusta) 2

4 Määrärahataulukoissa on esitetty vuoden 2016 tilinpäätöstiedot mahdollisimman vertailukelpoisesti, mutta organisaatiomuutoksesta johtuen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2017 osalta määrärahat esitetään alkuperäisen talousarvion mukaisesti sekä vuodelta 2016 siirtyneet määrärahat sisältäen. Valtuustoon nähden sitova määräraha on sarakkeessa KS 2017 (käyttösuunnitelma 2017). Talousarvion valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on niin ikään ryhmitelty uuden organisaation mukaisesti. Tavoitteet ovat samat kuin valtuuston hyväksymässä alkuperäisessä talousarviossa. Yhteiset palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaali- ja terveystoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elinvoima ja kaupunkikehitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilakeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maakunnallisen palvelutoiminnan maksuosuudet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maakunnallinen palvelutoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttötalous Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

5 KÄYTTÖTALOUSOSA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TILIKAUDEN TULOKSET TA 2017: KV , alkuperäinen talousarvio KS 2017: KV , sisältää siirtyvät määrärahat Yhteiset palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Kotikuntakorvaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Lasten ja nuorten palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Kulttuuripalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Liikuntapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Kaupunkikehitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos

6 Rakennusvalvonta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Kiinteistöjen myynti Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Tilakeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoituskulut Poistot Tilikauden tulos Maakunnallisen palvelutoiminnan maksuosuudet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Maakunnallinen palvelutoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Käyttötalous Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoituskulut Poistot Tilikauden tulos

7 YHTEISET PALVELUT KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon 3.3. Mahdollistamme osaamisen kehittämisen työelämän tarpeisiin (Sanna Natunen) Ammattiin valmistuneet työllistyvät ja täydennyskoulutus mahdollistaa työllistymisen Vastavalmistuneiden v. virta yli 3kk työttömyyteen %-osuus laskee 45 % (ka. 47,1 % Panostetaan nuorten työllistymiseen ja oppisopimuskoulutuksen edistämiseen. Ohjaamo lisää yritysyhteistyötä ja järjestää yhdessä TE-hallinnon ja sidosryhmien kanssa rekrytointitapahtumia. ELINVOIMAINEN KAUPUNKI 1. Uudistuva elinkeinorakenne 1.1. Syvennämme yhteistyötä alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä (Markku Heinonen) Opiskelijat kiinnittyvät alueelle ja sijoittuvat alueen yrityksiin Valmistuneiden opiskelijoista alueelle kiinnittyneiden määrä kasvaa: LUT 20 % ja Saimaan amk 65 % (LUT 16,7/2013 ja Saimaa amk 64,2/2013) Vahvistetaan yrityshautomotoimintaa ja nuorten start up -yrittäjyyttä. Haetaan uusia yhteistyömuotoja hanketoiminnan avulla oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet 3.3. Varmistamme valtakunnallisten liikennehankkeiden toteutuksen (Markku Heinonen) 3.4. Edistämme kansainvälisiä liikenneyhteyksiä (Kimmo Jarva) VT 6 välillä Taavetti-Lappeenranta on valmiina ja kaksoisraide Luumäki- Imatra on käytössä VT 6 välillä Taavetti-Lappeenranta on valmiina 2018 ja kaksoisraiteen Luumäki-Imatra rakentaminen alkaa 2017 Lappeenrannasta on toimivat kansainväliset lentoyhteydet ja sujuvat liikenneyhteydet Venäjälle Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä vuonna 2016 on kaksi ja 2028 on viisitoista Jatkamme aktiivista edunvalvontaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Aktiivinen yhteistyö lento-operaattorien kanssa. 6

8 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki 4.1. Toteutamme vahvaa Lappeenranta brändiä (Alina Kujansivu) 4.4. Innostamme asukkaat ja henkilöstön brändilähettiläiksi (Alina Kujansivu) 4.5. Kehitämme kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa (Alina Kujansivu) Lappeenranta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Lappeenrannan sijoitus imagotutkimuksen kunnan markkinointi osassa paranee Lappeenrantalaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan Lappeenranta sijoittuu kärkeen asukkaiden halukkuudessa suositella Lappeenrantaa asuinpaikaksi (Imagotutkimus 3./2013 ) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa arkea Merkittävien kansainvälisten tapahtumien määrä kasvaa Lappeenranta GreenReality-brändin vahva esilletuonti. Lappeenranta-brändin kirkastamisen jatkaminen. Lappeenranta-brändin jalkauttaminen mm. koulutusten ja positiivisen viestinnän avulla. Kaupungin kansainvälisten toimintojen koordinoinnin tehostaminen, kansainvälisten hankkeiden ja yhteistyön aktivoiminen ja uusien kohdemaiden huomioiminen. Kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen. 5. Monipuolinen matkailukaupunki 5.1. Panostamme matkailua tukeviin rakenteisiin/ infrastruktuuriin (Markku Heinonen) 5.2. Kehitämme matkailupalveluja yhteistyössä yritysten kanssa (Alina Kujansivu) 5.3. Tehostamme tapahtuma- ja matkailumarkkinointia ja myyntiä (Alina Kujansivu) Olemassa olevat ja uudet matkailukohteet houkuttelevat ihmisiä Nuijamaan rajaliikenteen matkustajamäärä kasvaa vuodesta 2016 ja on 5 milj (2,2 milj. 11/2015) Olemassa olevat ja uudet matkailupalvelut houkuttelevat ihmisiä Kaupungin ja yritysten välisten matkailua kehittävien yhteistyöhankkeiden määrä Alueen tunnettuus tapahtuma- ja matkailukaupunkina kasvaa. Visit Lappeenrannan ja GoSaimaan nettisivujen kävijämäärät kasvavat Lentoliikenneyhteyksien edistäminen, ydinkeskustan rakentaminen, Linnoituksen ja sataman kehittämishankkeet, Vainikkalan asema-alueen investointien edunvalvontatyö. Tuotteistetaan matkailu- ja ohjelmapalveluja ottaen huomioon eri asiakasryhmien mm. kiinalaisten kulutustottumuksia. Hiekkalinna rakentuu publicprivate kumppanuushankkeena. Geopark-toiminta käynnistyy. Käynnistetään Saimaan-alueen yhteistyö matkailumarkkinoinnissa ja laajennetaan markkinointia uusille kohdealueille. Edistetään Saimaan-alueen ja Pietarin yhteistyöhanketta. Uudistetaan matkailuneuvonnan sähköiset palvelut. Resurssoidaan teatterin myyntiin. Lisätään matkailunkehittämisen ja tapahtumatoiminnan yhteistyötä. 7

9 OSALLISTAVA TOIMINTATAPA 1. Avoimesti ja kuunnellen Tiedotamme aktiivisesti ja monikanavaisesti (Alina Kujansivu) 1.2. Edistämme asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon (Pia Haakana) Asukkaat ja yritykset saavat monipuolista tietoa oikea-aikaisesti Asukastilaisuuksien osanottajien määrä kasvaa 100/vuosi Asukkaita kuullaan osana päätöksentekoa Toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden osuus kasvaa Proaktiivinen ja ajankohtainen tiedotus. Asukastilaisuuksien järjestäminen. Elinkeinopalveluiden tiedotuksen yhdistäminen kaupungin tiedotukseen. Asukaslehden jakelun mahdollinen laajentaminen. Asukkaita informoidaan vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustetaan niiden käyttöön. Toteutetaan kuntalain 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet esitettyjä toimenpiteitä. Muun muassa uusitussa organisaatiossa aloittanee toimintansa toimielin, joka mahdollistaa asukkaiden suoraa vaikuttamista. 2. Yhdessä tehden 2.1. Palvelemme asiakaslähtöisesti (Mirka Rahman) 2.2. Rohkaisemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan (Pia Haakana) 2.3. Syvennämme yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken (Markku Heinonen) Asiakaspalvelu on laadukasta Asiakaspalautteeseen reagointiaika on max. 2 pvä Asukasaktiivisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys paranee Asukkaiden järjestämien talkoiden ym. tapahtumien määrä Yhteistyö on tavoitteellista ja tuloksellista Toimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain vähintään 5 uutta toimintamallia Asiakaspalvelun kehittämistä ja e-palautteen seurantaa jatketaan yhdessä toimialojen kanssa. Toimialakohtaista asiakaspalvelun saavutettavuutta selkiytetään kaupungin nettisivuilla. Kaupungin ESR hanke Elinvoimaa ja Osallisuutta osaltaan edistää tavoitetta yhdessä Asukkaiden Lappeenranta - toiminnan kanssa. Käynnistetään yhteisöllistä toimintaa yhdistysten kumppanina. Edistetään liikuntamatkailua mm. Kiinasta. 8

10 3. Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen 3.1. Kehitämme palveluprosesseja (Olli Naukkarinen) 3.2. Parannamme osaamista (Päivi Savilampi) 3.3. Hyödynnämme hankintojen potentiaalin (Markus Lankinen) Palvelut ovat sujuvia ja tehokkaasti tuotettuja Palvelut on kyetty tuottamaan pienemmällä henkilöstöresurssilla. Palvelusuhteiden määrä painuu alle 2300 (n. 2300/2015, 2340/2014) Työyhteisöt voivat hyvin ja osaaminen lisääntyy Henkilökunta kokee osaamisen kehittämisen Lappeenrannan kaupungilla parantuneen 3,5/5 (3,33/2014) Hankinnat tukevat paikallista elinkeinoelämää Paikallisten hankintojen osuus konsernin hankinnoista kasvaa 55 %:iin (50,5/2014) Wirman ja teknisen toimen toiminnot on yhdistetty uuden toimialan alle ja erityisesti yritysten palvelua sujuvoitettu. Toimitilat on koottu yhden toimitilankonserninalle. Uusi asianhallintajärjestelmä on käytössä eli SÄIHKE-projekti viety loppuun. Henkilöstön koulutussuunnitelma päivitetään uuden koulutussopimuksen pohjalta. Toimeenpannaan kasvusopimus. Käynnistetään innovatiivisia hankintoja edistävä hanke yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Kaupunkikonsernin uusi organisaatio Organisaatiomuutoksen toimeenpano 9

11 Konsernijohto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Konsernin yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate YHTEISET PALVELUT YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia 1.1. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen (Sanna Natunen) Matalan kynnyksen palvelupisteet mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden lasten määrä on 0,9 % 2016 ja alle 0,5 % 2028 Lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen valtakunnallisen LAPE-kärkihankkeen avulla. Hyvinvointiasemaverkoston, matalankynnyksen toimipisteiden sekä Ohjaamo-toimintamallin vakiinnuttaminen ja kehittäminen. 2. Vahva ote elämään 2.4. Edistämme maahanmuuttajaperheiden kotoutumista (Sanna Natunen) Maahanmuuttajat kiinnittyvät osaksi yhteiskuntaa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 37 % vuonna 2016 ja alle 20 % (ka. 39,1 1-11/2015) Kotouttamisohjelman hyväksyminen ja täytäntöönpano. Eksoten, toimialojen ja järjestöjen ja mm. Te-hallinnon yhteistyön tiivistäminen kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa. 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon 3.1. Vahvistamme työllisyyden hoitoa (Sanna Natunen) 3.4. Kehitämme työkykyä ylläpitäviä ja työllisyyttä edistäviä prosesseja (Sanna Natunen) Työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on 2016 alle 700 ja 1000 päivää saaneita alle 500 (ka. 751/516/2015) ja 2028 alle 350 ja alle 200. Työkyky ja työssä jaksaminen eläkeikään asti paranee. Työkyvyttömyyseläkettä vuotiaista 2016 saa 6 % ja 2028 alle 4,5 %. Työllisyydenhoidon organisoinnin selkeyttäminen ja aktivointitoimenpiteisiin sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen panostaminen. Sopimuksen solmiminen TE-hallinnon kanssa uudesta toimintamallista ja tavoitteista. Työvalmennuksen ja kuntoutusprosessin vahvistaminen. Liikuntaneuvonnan suuntaaminen työttömille ja TYP:n asiakkaille yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. 11

13 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö 4.3. Mahdollistamme kodinomaisen ja turvallisen asumisen (Sanna Natunen) Ikä-ihmiset voivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. Yli 75-vuotiaista 92,5 % asuu 2016 kotona ja % (92,1/2014) Senioreiden yhteisöllistä asumista tukevan korttelimallin suunnittelu yhdessä Eksoten ja kaavoituksen kanssa. Kevyemmin tuetun asumisen ja omaishoidon kehittäminen ja tukeminen. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Eksoten tuottavuusohjelma vuosille on toetutunut ja alijäämä katettu etuajassa vuonna Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan. Eksoten alijäämä on katettu vuoden 2017 loppuun mennessä ja jäsenkuntaosuudet toteutuvat suunnitellusti. Talousraportointi ja seuranta toteutuu. Sähköiset palvelut, palveluohjaus ja yhteyskeskustoiminta vahvistavat palvelutakuun toteutumista. Matalankynnyksen toimintamallit ja prosessit kehittyvät mm. lasten ja nuortentalossa, aikuistenkeskuksessa sekä Isoapu palvelukeskuksessa. Panostetaan nuorisotakuun (Ohjaamo-toimintamallin) ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja ehkäisyyn. Palvelusopimus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Omistajaohjaus/oma toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

14 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUT LASTEN JA NUORTEN PALVELUT KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 2. Vahva ote elämään 2.1. Edistämme nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia ja elämänhallintataitoja (Sirpa Räikkönen) 2.2. Turvaamme toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymisen (Tuija Willberg) 2.3. Mahdollistamme koulutustarjonnalla elinikäisen oppimisen (Tuija Willberg) Nuorten elämänhallinta paranee Jokaisella peruskoululaisella on vähintään yksi kodin ulkopuolinen harrastus Nuoret kiinnittyvät työelämään Peruskoulunsa päättäneistä kaikki siirtyvät jatkokoulutukseen tai työelämään Koulutustarjonta on monipuolista Koulutustasomittain paranee 2016 nykyisestä tasosta (346/355) ja on lähellä maan keskitasoa 2028 Tarjoamme matalan kynnyksen Ohjaamo palveluita. Ohjamossa on tarjolla useita maksuttomia harrastepajoja, joissa ohjaajina myös nuoria vertaisohjaus ajatuksella. Ohjaamossa toimitaan kohdennetun nuorisotyön menetelmin, yksilöllisesti ja pienissä ryhmissä. Etsivä nuorisotyö on osa Ohjaamon toimintaa. Yhteisöllisen nuorisotyön (nuorisotilat ja koulunuorisotyö) kautta tarjotaan nuorille harrastusmahdollisuuksia ja elämänhallinnallisia toimintoja. Kehitetään kärkihankkeiden kautta uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisia toimintatapoja tasalaatuisen ja kaikille osa-alueille ulottuvan toteutuksen varmistamiseksi. Luodaan edellytyksiä 3. sektorin toteuttaman matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamiseksi lapsille ja nuorille koulujen tiloissa. Selvitetään lukion aikuislinjaa korvaavia koulutusmahdollisuuksia. Varhaiskasvatus Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 95 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Nykyresursseilla tavoitetta ei voida saavuttaa, mutta asia otetaan tarkasteluun kevään selvityksen valmistuttua ja siihen palataan tarvittaessa. Muutosten toimeenpanossa pyritään ehkäisemään työhyvinvoinnin heikkeneminen. 13

15 Perusopetus Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Kehitetään psyykkisesti oirehtivien lasten ja nuorten palveluita sekä ilman hyväksyttävää syytä koulusta poissa olevien lasten ja nuorten tukitoimia. Toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa siten, että se edistää oppilaiden kokemaa kouluhyvinvointia. Kirjataan Wilmaan aikaisempaa systemaattisemmin oppilaiden tulokset oppimisvaikeuksia kartoittavissa testeissä. Lukiokoulutus Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat koko maan keskimääräistä tasoa tai paremmat Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat Toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa ja järjestetään sen mukaista täydennyskoulutusta opettajille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti kehitetään opettajien ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä, oppiainerajat ylittävää työskentelyä, yhteisöllistä pedagogiikkaa ja rakennetaan monimuotoisia oppimisympäristöjä. Nuorisopalvelut Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukeminen Nuorisotoimi tukee nuorisotyötä tekeviä järjestöjä yleis-avustuksella. Nuorisotoimen oman toiminnan sisältökaikkineen tukee nuorten kiinnittymistä harrastuksiin. Kehitämme uusia maksuttomia harrasteryhmiä omana toimintana. 14

16 Lasten ja nuorten yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusopetus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lukiokoulutus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Nuorisopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LASTEN JA NUORTEN PALVELUT YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KOTIKUNTAKORVAUKSET KOTIKUNTAKORVAUKSET Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

17 KULTTUURIPALVELUT KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia 1.3. Edistämme harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (Päivi-Linnea Pötry) Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1-3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % ja 2028 yli 2,5 %. (Suomen ka. 1,6 %) Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminta jatkuu. Kirjastotoimi panostaa monipuoliseen tapahtumatuotantoon, ja tehostaa palvelujen saatavuutta automatisoinnin ja lähikirjastojen omatoimimahdollisuuksien lisäämisellä. Museo tarjoaa monipuolisia museopalveluja ja kehittää toimintaansa yhdessä asiakkaiden kanssa. Orkesteri linjaa edelleen perheiden konserttikäymiseen eri teemaisten monipuolisten konserttien myötä. Teatterin laajaa yleisötyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Tuotantoyhteistyötä kehitetään paikallisten toimijoiden kanssa (mm. Lyseon lukio ja Tanssiopisto) ohjelmiston monipuolistamiseksi ja uusien yleisöryhmien aktivoimiseksi. Kirjasto Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Kirjastokäyntien määrän ja lainauslukujen laskevan trendin pysäyttäminen. Monipuolinen tapahtumatuotanto eri asiakasryhmät huomioiden. Monipuolinen asiakkaiden tarpeet huomioiva aineistokokoelma. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Asiakastyön kehittäminen. Kirjastopalveluiden saavutettavuuden parantaminen kirjaston toimipisteiden automaatiota ja omatoimimahdollisuuksia lisäämällä. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Museo Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta Toiminnan kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakasraati, museoklubi. Kiinnostavat näyttelyt, tapahtumat ja uudet palvelut. 16

18 Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa Kokoelmien aktiivinen hoitaminen, käyttö ja avaaminen yleisölle. Selvitetään kokoelmatilojen kokonaisratkaisua. Otetaan aktiivisesti osaa olemassa oleviin verkostoihin ja haetaan vaikuttamisen paikkoja. Tietopalvelu, asiantuntijalausunnot ja aktiivinen viestiminen. Orkesteri Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Orkesterikonsertit n konserttia vuodessa. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettana. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka kutsuttuna esiintyy ulkomailla ja levyttää. Orkesterikonsertit n konserttia vuodessa Pidempi kehittämissopimus Mikkelin kaupungin kanssa Konserttikutsu Schwäbish Halliin Teatteri Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tuotantokapasiteetti Suurella ja pienellä näyttämöllä yhteensä 4 10 ensi-iltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys ja lipputulotavoitteiden ( ) täyttyminen. Edellyttää noin katsojaa ja katsomoiden keskimääräiseksi täyttöasteeksi noin 60 %. Muiden tulotavoitteiden ( ) täyttyminen (vierailujen tulot, tilojen ulosvuokraus). Uuden teatterin myynti- ja markkinointityön käynnistyminen Toteutetaan tavoitteen mukaisesti. Teatteri tuottaa ohjelmistoonsa helposti lähetyttäviä, matalan kynnyksen esityksiä sekä laajentaa yleisöpohjaa tuotantoyhteistyöllä paikallisten toimijoiden kanssa (Lyseon lukio ja Tanssiopisto). Teatteri on alustavasti hyväksytty mukaan valtakunnalliseen Taidetestaajat -hankkeeseen, jonka puitteissa Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden tukevat nuoren mahdollisuuksia tutustua kulttuurilaitoksiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Myynti- ja markkinointityötä hoitavat konsernihallinnon asiakaspalvelutiimi sekä viestintä- ja markkinointitiimi. Fazer Food Services on aktiivisesti mukana teatterin myynninedistämistyössä. Näyttämöiden täyttöasteiden nostoon haetaan voimaa uuden myyntihenkilön palkkaamisella. Erityisesti ryhmämyyntiin panostetaan. Esitysten ympärille rakennetaan tuotepaketteja. Lippukassa avataan myös teatterin yleisölämpiöön. 17

19 Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Käyttötalouden tasapainon saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista. Mikäli teatteri ei tässä onnistu, joutuvat muut kulttuuritoimen tulosalueet kattamaan mahdollista kateylitystä. Kulttuuripalvelujen yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kirjasto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Museo Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Orkesteri Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Teatteri Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KULTTUURIPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

20 LIIKUNTAPALVELUT KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia 1.2. Kannustamme terveisiin elintapoihin (Ikka Oksman) Liikkuvien määrä lisääntyy sekä ylipaino ja päihteiden käyttö pysyvät hallinnassa. Ikä-ihmisten toimintakyky vahvistuu vuotiaista vähintään 90 %:lla kehon painoindeksi on alle ja 95% 2028 mennessä (ATH) Pakka-toimintamalli. Liikuntaneuvontaa on tarjolla eri-ikäisille kuntalaisille maksutta. Matalankynnyksen liikuntaryhmiä lisätään ja järjestetään uusi koko kaupunkia koskeva liikuntakampanja. 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö 4.5. Parannamme ja ylläpidämme monipuolisia vapaa-aika-, liikunta- ja leikkipaikkoja (Ilkka Oksman) Liikunta- ja leikkipaikat sekä nuorisotilat ovat aktiivisessa käytössä Seitsemän suurimman pääurheilukeskuksen kävijämäärät kasvaa ja varausaste on 70 % Ulkoilureittien perusparannukset, ulkokuntoilulaitteiden hankintoja liikuntapaikoille, lähiliikuntapaikkahankkeiden edistäminen, Ylämaan leikkipaikan toteuttaminen yhteistyössä asukkaiden kanssa sekä Rauhan uuden uimarannan, leikkipaikka- ja kuntoilualueen rakentaminen. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asukkaiden liikunnan lisääminen liikuntaneuvonnan avulla Liikuntaneuvonnan laajentaminen koskemaan myös seniori-ikäisiä. Lisätään ylipainoisten liikuntaryhmiä. 19

21 Liikuntapalvelujen yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ulkoliikuntapaikat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Liikuntahallit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ohjaustoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LIIKUNTAPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

22 ELINVOIMA JA KAUPUNKIKEHITYS KAUPUNKIKEHITYS KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon 3.2. Edistämme uusien työpaikkojen syntymistä (Mikko Ojapelto) Työllisyyden hoito on osa elinkeinopolitiikkaa ja avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa Avoinna olevien uusien työpaikkojen määrä kasvaa yli 7500 (2014: 6869, 2015: n. 7400) Aktivoidaan yrityksiä hyödyntämän yrityslisää. Maankäytön ja infran keinoin luodaan yritystoiminnan edellytyksiä. HYVINVOIVAT ASUKKAAT 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö 4.2. Tarjoamme houkuttelevia asuinalueita (Pasi Leimi) 4.4. Kehitämme esteetöntä ympäristöä (Pasi Leimi) 4.6. Kehitämme kaupunkikuvaa suunnitelmallisesti (Maarit Pimiä) 4.7. Mahdollistamme asumisen ja yritystoiminnan kehittymisen maaseutualueilla (Pasi Leimi) Asukkaat kokevat asuinalueet viihtyisiksi ja toimiviksi Tyytyväisyys asuinalueen palvelutasoon kasvaa 4/5 (3,7) Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja tapaturmien määrän väheneminen Kaikki kaupungin tarjoamat palvelut ovat esteettömiä vuoteen 2028 mennessä Kaupunkikuva on viihtyisä ja siisti Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen paranee 3,5/5 (3,1) Asuminen ja yritystoiminta maaseudulla on mahdollista Maaseutualueiden strateginen suunnittelualue kattaa 2028 koko kaupungin. Asuinalueiden asemakaavojen päivittäminen sekä uusien tonttien kaavoittaminen kaupunkirakennetta tiivistäen. Kaavojen mukainen yleisten alueiden rakentaminen. Kaupunki keskustan pyöräilysuunnitelman toteuttamisen jatkaminen, edustatorin rakentaminen ja Marian aukion jatkorakentaminen. Huomioidaan esteettömyysvaatimukset läntisen alueen palveluverkkosuunnitelman suunnittelussa. Huomioidaan esteettömyysvaatimukset itäisen alueen palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnoin ohjataan yksityistä ja julkista rakentamista. Ajantasaiset asemakaavat ohjaavat rakentamisen toteutusta. Valmistelemme strategisen suunnittelun käynnistämistä maaseutualueella. Suunnittelutarveratkaisut ja edunvalvonta. 21

23 ELINVOIMAINEN KAUPUNKI 1. Uudistuva elinkeinorakenne 1.2. Kehitämme kokeiluympäristöjä (Pasi Leimi) 1.3. Tuotamme kasvuyritysten syntymiseen ja kasvuun tähtäävää aktivointi- ja hautomotoimintaa (Mikko Ojapelto) 1.4. Edistämme elinkeinoelämän kansainvälistymistä (Mikko Ojapelto) 1.5. Edistämme kaavoituksella ja infrastruktuurilla yritysten toimintaedellytyksiä (Pasi Leimi) Kokeiluympäristöjen kautta syntyy uutta liiketoimintaa Vuosittain käynnistyy vähintään kaksi uutta kokeiluympäristöä Hautomotoiminta synnyttää uusia osaamispohjaisia työpaikkoja Start Up Millissä olevien yritysaihioiden ja yritysten määrä kasvaa Alueen yritykset laajentavat liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Maakunnan tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa kasvaa Uusille, olemassa oleville ja alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla houkuttelevia sijoittumispaikkoja Alueelle sijoittuneiden ja uudelleen sijoittautuneiden yritysten määrä Toimeenpannaan kasvusopimus. Uutta yritystoimintaa Kukkuroinmäkeen. Jatketaan innovatiivisia hankintoja. Osaamispohjaisten yritysten perustamisen aktivointi- ja neuvontatyö toteutetaan yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten, pääomasijoittajien ja asiantuntijapalveluyritysten kanssa, erityispainopiste Skinnarilan osaamiskeskittymä. Yrityspalveluissa normaalia kv-neuvontaa ja sparrausta. Eri verkostoja hyödynnetään energia- ja ympäristöalan yritysten viennin edistämiseen. Yleiskaavojen laatiminen. Työpaikkatonttien asemakaavoitus ja luovuttaminen. 2. Eheä ja tehokas kaupunkirakenne 2.1. Vahvistamme tasapainoista ja kestävää kaupan sekä palvelujen rakennetta (Pasi Leimi) 2.2. Tehostamme maankäyttöä (Pasi Leimi) 2.3. Parannamme kaupunkikeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä (Pasi Leimi) Uudet liiketontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista liiketonteista yli 70 % sijoittuu olemassa olevan kaupunki-rakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uudet asuintontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista asuintonteista yli 80 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Kaupunkikeskusta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä. Kaupunkikeskustan liiketiloista on tyhjänä max. 10 %. Osayleiskaavojen laatiminen lainvoimainen vaihemaakuntakaava huomioiden. Kaupunkikeskustan korttelihankkeet. Asemakaavamuutosten laatiminen mm. Pajarila ja Eteläkatu. Asemakaavamuutosten laatiminen kaupunkirakennetta eheyttäen. Keskustan hankkeet ja mm. Laihian ja Mälkiän alueet, Alakylä, Voisalmi, Korvasienenkatu sekä Mattilan että Mäntylän alueet. Keskustakortteleiden asemakaavamuutosten laatiminen, houkuttelevien liike- ja asuntonttien tarjonnan turvaaminen. Edustatori, kauppatori ja Marian aukio. 22

24 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet 3.1. Luomme matkaketjuista sujuvia ja turvallisia (Pasi Leimi) 3.2. Kehitämme joukkoliikennettä (Pasi Leimi) Liikenteen solmukohdat ovat joustavia Arvio kävely- ja pyöräteiden kunnosta paranee 3/5 (2,82) ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee Joukkoliikenne on houkutteleva liikennöintimuoto NPS -arvo (suositteluindeksi) kasvaa (tulos nyt 0, mikä tarkoittaa, että arvostelijoita on yhtä paljon kuin suosittelijoita, 2028 NPS arvo 25. Maas palveluiden kehittäminen, junalinja-autoyhteyksien parantaminen, pyöräpysäköinti, pysäkit sekä pysäköintilaitosten rakentumisen edistäminen.maas Joukkoliikennemarkkinointi ja uusien Maas pohjaisten palveluiden käyttöönottamisen edistäminen. Asiakastarpeisiin perustuva toiminnan kehittäminen. 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki 4.2. Tuotamme sijoittautumismarkkinointia (Mikko Ojapelto) 4.3. Luomme kokonaisvaltaisen Green Lappeenranta brändin (Pasi Leimi) Uudet yritykset haluavat sijoittautua Lappeenrantaan Lappeenrantaan sijoittuneiden uusien yritysten määrä Lappeenranta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen ja resurssiviisauden edelläkävijänä Kasvihuonekaasupäästöt vähenee 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta Sijoittautumismarkkinointi painottuu ICT- ja ympäristöalan yrityksiin. Kansainvälisen sijoittautumismarkkinoinnin painopisteinä ovat EU, Kiina ja Venäjä, jossa yhteistyötä tehdään Kaakkois- Suomen elinkeinotoimijoiden sekä InvestIn Finlandin kanssa. Green reality -brändi on maakunnan yritysten ja julkisten toimjoiden strategiaa ohjaava kehityskärki. Green Energy Showroom yritysverkosto kasvaa ja panostaa alueelliseen tunnettuuteen sekä osallistuu kansallisiin ja kansainväliseen kehityshankkeisiin. 23

25 Kaupunkisuunnittelu Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Varmistetaan laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikkaalueiden kaavatuotanto. Asemakaavamuutokset olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistäen mm. keskustan alueella sekä asumiseen esim. Korvasienenkatu, Laihian ja Mälkiän alueet ja Voisalmi. Työpaikka-alueet Pajarila, Eteläkatu. Maaomaisuuden hallinta Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Maapolitiikan hoitaminen Oikea-aikainen maanhankinta sekä yhteistyö kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Kadut ja ympäristö Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Keskeneräisiä katujen määrän vähentäminen Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteiden saavuttaminen (Yhdyskuntatekniset palvelut-kyselytutkimuksen mukaan, arvostelu välillä 1 5) Tonttitarjonnan infratarpeista huolehtiminen keskeneräisiä katuja jäljellä <45 km Liikenneväylät >3, puistot >3, Ulkovalaistus >3 Rakennetaan tonttitarpeita vastaava infra. 24

26 Kaupunkikehityksen yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elinkeinopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kaupunkisuunnittelu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maaomaisuuden hallinta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kadut ja ympäristö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Projektitoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAUPUNKIKEHITYS YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

27 KIINTEISTÖJEN MYYNTI KIINTEISTÖJEN MYYNTI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TILAKESKUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Kaupungin omassa palvelutuotannossa tarvittavien toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossa- ja ylläpito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. Uudisrakennus- ja peruskorjausinvestoinnit sekä kunnossapito- ja ylläpitotoimenpiteet kohdennetaan oikein. Kiinteistönpito toteutetaan suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. Varmistetaan sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden oikeanlainen huomioiminen suunnittelussa ja toteutuksessa siten, että ratkaisujen myötä saamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. Kiinteistöohjelman toteuttaminen Energiasäästöohjelman toteuttaminen Toteutetaan kinteistöohjelmaa soveltuvin osin ja päivitetään kiinteistöohjelma uuden yhtiön ja organisaation tavotteiden, toiminnan ja prosessien mukaiseksi. Liitytään kuntien energiatehokkuussopimukseen ja vastataan sopimuksessa määriteltyihin tavoitteisiin. TILAKESKUS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoituskulut Poistot Tilikauden tulos

28 RAKENNUSVALVONTA HYVINVOIVAT ASUKKAAT 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä (Ilkka Räsänen) Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee Alueellisen liikkenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen yhteistyössä Elykeskuksen kanssa. Laaditun seudullisen melunselvityksen toimenpiteiden käynnistäminen. Liittymäjärjestelyt, nopeuden hallinta ja kevyenliikenteen järjestelyt. Maaperän puhdistustoimenpiteiden toteuttaminen. Ilmanlaadun seuranta. Käynnistetään Virkistysaluetyöryhmä. Investointien lisääminen uusiutuvaan energiaan. Kosteikkojen rakennetaminen vähintään 10 kpl. Saimaan kanavasillan ratasuunnitelman meluntorjunnan toteuttaminen. Sisäilma-asiantuntijoiden hyödyntäminen talonrakentamisen hankeissa. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön edistäminen Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan valitsemaan ratkaisuja, jotka edistävät turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön rakentumista. Suoritetaan jatkuvaa rakennetun ympäristön valvontaa sekä siisteyden että luvattoman rakentamisen osalta. Rakennusluvat eivät muutu mahdollisissa valitusprosesseissa. Rakennuslupaprosessin läpimenoajan lyhentäminen Lupapäätökset tehdään rakentamista koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Asiakkaat ohjataan laatimaan hakemukset sähköisenä ja ilman jälkitoimituksia. Lupakäsittelyprosessi suoritetaan kokonaan sähköisenä. RAKENNUSVALVONTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

29 MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä (Ilkka Räsänen) Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee Alueellisen liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen yhteistyössä Elykeskuksen kanssa. Laaditun seudullisen melunselvityksen toimenpiteiden käynnistäminen. Liittymäjärjestelyt, nopeuden hallinta ja kevyenliikenteen järjestelyt. Maaperän puhdistustoimenpiteiden toteuttaminen. Ilmanlaadun seuranta. Käynnistetään Virkistysaluetyöryhmä. Investointien lisääminen uusiutuvaan energiaan. Kosteikkojen rakentaminen vähintään 10 kpl. Saimaan kanavasillan ratasuunnitelman meluntorjunnan toteuttaminen. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen Ympäristönsuojelun valvontaohjelman toteutus ja seuranta Suunnitelman mukaisista tarkastuksista toteutuu 75 %. Suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä 50 Etelä-Karjalan maaseututoimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tukipäätökset asiakkaille 2 kk. kuluessa päätöstulostuksen avautumisesta Seurataan sallitun käsittelyajan ylityksiä prosentteina suhteessa jakson tukipäätösten kokonaismäärään. 28

30 Etelä-Karjalan pelastuslaitos Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. E-K hankintapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lpr seudun ympäristötoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate E-K maaseututoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate E-K pelastuslaitos Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

31 MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUS E-K hankintapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lpr seudun ympäristötoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate E-K maaseututoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate E-K pelastuslaitos Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Etelä-Karjalan liitto/maksuosuus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUS YHTEENS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate