2. AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET TULOSTEN TARKASTELU...

Transkriptio

1

2 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TYÖN TARKOITUS MERIUPOSKUORIAISEN LEVINNEISYYS JA SUOJELU MERIUPOSKUORIAISEN BIOLOGIASTA JA LEVIÄMISKYVYSTÄ AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET TULOSTEN TARKASTELU VANHAT SELVITYSALUEET, ALUEET UUDET SELVITYSALUEET, ALUEET YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: KARTAT UPOSKUORIAISHAVAINNOISTA OSA- ALUEITTAIN 4 S. LIITE 2: KASVILLISUUSKARTOITUKSEN TULOKSET, OSA- ALUEIDEN SYVYYS- JA POHJANLAATUTIEDOT 7 S. Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

3 2 1. JOHDANTO 1.1 Työn tarkoitus Tämä työ perustuu Espoon kaupungin ja Pintafilmi Oy:n väliseen sopimukseen uhanalaisen meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymien kartoituksesta Finnoonsataman läheisyydessä. Selvitysalue sijaitsee osin Finnoon osayleiskaavan alueella käsittäen laajemmin myös Finnoonsataman YVA:n hankealueen vaikutusaluetta. Kartoituksessa selvitetään lisäksi meriuposkuoriaisen ravintokasvien ja muun vesikasvillisuuden esiintymistä ja runsautta sekä lajin kanssa samaan sukuun kuuluvan rantauposkuoriaisen (Macroplea mutica) esiintymistä. Kartoitus tehdään samoin menetelmin kuin vuoden 2012 selvitys (Saari 2012) ja tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Kenttätöistä ja raportoinnista vastaa hydrobiologi FM Sanna Saari, Pintafilmi Oy. 1.2 Meriuposkuoriaisen levinneisyys ja suojelu Meriuposkuoriaisen levinneisyys rajoittuu Euroopassa Suomeen ja muualta maailmasta laji tunnetaan ainoastaan Kiinasta. Lajista on tehty yksittäisiä havaintoja Suomenlahden rannikolta Ahvenanmaalle ja Hailuotoon asti. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lajista on tehty seuraavat havainnot: Paimionlahdelta Varsinaissuomesta (v. 2005), Espoonlahdelta Kirkkonummelta ja Espoosta (v ), Soukanlahdelta Espoosta (v ja 2014), Nuottalahdelta (v. 2012) ja Kaitalahdelta (v. 2006) Espoosta sekä yhden yksilön havainnot Hammarlandista Ahvenanmaalta (v. 2007) sekä Hailuodosta (v. 2010). Espoonlahden ja Soukanlahden meriuposkuoriaiskannat näyttävät viime vuosina taantuneen voimakkaasti (Biström ym. 2013, Saari 2014). Laji esiintyy alueilla edelleen, mutta ei lähellekään yhtä runsaina kuin Espoonlahden tapauksessa luvun alussa ja Soukanlahdella vielä vuonna 2010 (Ilmarinen ym. 2010). Valtakunnallisessa uhanalaisuusarviossa meriuposkuoriainen on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Luonnonsuojelulaki 46 ), sillä sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Laji kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Meriuposkuoriainen on säädetty myös erityisesti suojeltavaksi lajiksi (Luonnonsuojelulaki 47, LSA 913/2005), eikä erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Uudenmaan ELY- keskus (ent. Uudenmaan ympäristökeskus) on rajannut viisi lajin esiintymispaikkaa Espoonlahdessa sekä Soukanlahden esiintymän. Osa kuoriaisen esiintymisalueesta Espoon Saunalahdessa kuuluu Natura verkostoon. Meriuposkuoriainen on lisäksi rauhoitettu koko maassa (LSA 714/2009). Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

4 3 1.3 Meriuposkuoriaisen biologiasta ja leviämiskyvystä Meriuposkuoriainen elää murtovedessä Itämeren matalissa merenlahdissa, lähellä ilmaversoista kasvillisuutta. Meriuposkuoriainen on oljenkeltainen ja sen peitinsiivissä on pitkittäissuuntaisia raitoja (kuva 1). Aikuisena se on noin 6 7 mm pitkä. Muiden lehtikuoriaisten tavoin se on kasvinsyöjä. Lajin hyödyntämiä kasveja ovat vidat (Potamogeton) ja erityisesti hapsivita (Potamogen pectinatus), ärviät (Myriophyllum spp.), ja kirjallisuuden mukaan myös haurat (Zannichellia spp.) (Nilsson 1996). Uposkuoriaiset (Macroplea- suku) ovat sopeutuneet pitkälle elämään vedessä. Niiden ei tarvitse käydä pinnalla hengittämässä, vaan ne saavat tarvitsemansa hapen vedestä (nk. plastron- hengitys). Lajit myös elävät veden alla kaikissa elinkiertonsa vaiheissa, joita ovat muna, neljä toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen (Nilsson 1996). Yleensä kuoriaiset tapaa pareittain. Käyttäytyminen liittyy niiden lisääntymiseen: kerran puolison löydettyään koiras pitää naaraasta kiinni. Aikuiset uposkuoriaiset lisääntyvät kesän aikana. Naaras munii munansa alkukesällä ravintokasvien juuristoon, johon myös toukat ja kotelokopat kiinnittyvät. Aikuiset uposkuoriaiset elävät noin vuoden ja kuolevat syksyllä. Myös kotelovaihe päättyy syksyllä, mutta aikuinen jää vielä kotelokopan suojiin talvehtimaan. Keväällä uuden sukupolven aikuiset kömpivät ulos kotelokopista. Meriuposkuoriainen liikkuu veden alla hitaasti kävelemällä kasvillisuutta pitkin. Se ei kykene uimaan eikä lentämään. Laajojen paljaiden pohjien tai syvien alueiden yli laji leviää ainoastaan passiivisesti, ajelehtivien vesikasvien mukana. Vanhat ja satunnaiset havainnot lajista on tehty usein juuri rannalta, johon aikuiset meriuposkuoriaiset tai kotelot ovat päätyneet ajelehtivien vesikasvien matkassa. Kuinka usein yksilöt pääsevät ajelehtimalla suotuisaan elinympäristöön ja onnistuvat perustamaan uuden lisääntyvän populaation alueelle, on vain arvailujen varassa. Tutkimustietoa aiheesta ei ole. Jos sopivaksi kelpaavia elinympäristölaikkuja on tiheässä todennäköisyys, että ajelehtiva kasvi kulkeutuu sopivaan elinympäristöön kasvaa. Kuva 1. Meriuposkuoriaiset tapaa usein pareittain, naaras koiraan selässä ratsastaen (vas.) Kuoriaiset elävät veden alla koko elämänsä. Kuva Sanna Saari Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

5 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Meriuposkuoriaisselvitys tehtiin ja pintasukeltamalla matalilla ranta- alueilla lähellä ilmaversoisen kasvillisuuden reunaa. Alueelta toiselle liikuttiin perämoottorilla varustetulla soutuveneellä. Venekuskina ja kirjurina kentällä avusti Tero Vesterinen. Lajin esiintymistä kartoitettiin paljolti samoilta alueilta (alueet 1 7) kuin vuonna 2012, jotka sijaitsevat noin kilometrin säteellä nykyisestä Suomenojan venesatamasta. Pieniä osa- alueita, joilla ravintokasveja ei kasvanut, jätettiin tästä kartoituksesta pois. Kartoitettavia alueita otettiin lisää lännen ja etelän suunnalta (alueet 8 11), koska suunnitellun hankkeen vaikutusalueeksi on arvioitu säteeltään kahden kilometrin laajuinen alue satamasta. Uudet alueet valittiin alustavasti ilmakuvien pohjalta ja alueet tarkentuivat vielä maastossa. Kaitalahden eteläosat valittiin tarkasteluun, sillä alueella on tehty meriuposkuoriaishavainto vuonna 2006 (Saari 2006). Selvitysalue koostuu yhdestätoista alueesta: 1) Rulludden 7) Kaitalahti Pohjoinen 2) Nuottalahti 8) Kaitalahti Etelä 3) Nuottaniemi 9) Matarskärsviken 4) Pirisaari 10) Varlaxviken 5) Ryssjeholmen 11) Skatan 6) Granholmen Jokainen alue jakautuu useampaan pienempään osa- alueeseen, jotka on esitetty liitteen 1 kartoissa. Osa- alueet muotoutuivat paikan päällä: kun kohteen kasvillisuus, syvyys tai muu tekijä muuttui, vaihtui osa- alue toiseksi. Kuva 2. Uposkuoriaiset on helpointa havaita sukeltamalla. Kuva Tero Vesterinen Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

6 5 Kuva 3. Uposkuoriaiset kerättiin veden alla näyteputkiin, joista ne siirrettiin edelleen muoviastiaan. Suurin osa yksilöistä pystytään tunnistamaan pinnalla ja palauttamaan löytöpaikalleen. Kuvat Sanna Saari ja Tero Vesterinen Myös havainnot meriuposkuoriaisen kanssa samaan sukuun kuuluvista rantauposkuoriaisista kirjattiin ylös. Uposkuoriaisten lajintunnistus tehtiin pääsääntöisesti kentällä. Kuoriaiset otettiin talteen näyteputkiin ja siirrettiin tarkastelua varten muoviastiaan (kuva 3). Lajintunnistus tehtiin pinnalla, jonka jälkeen yksilöt vapautettiin löytöpaikalleen. Tarvittaessa lajintunnistus tarkastettiin näyteyksilöistä mikroskoopilla. Selvitysalueiden uposvesikasvillisuus on kirjattu ylös ensimmäisen kerran tällä tarkkuudella, jotta alueiden mahdollista kasviyhteisöjen muutosta voidaan tarvittaessa myöhemmin arvioida. Kasvillisuuden runsaudet on kirjattu ylös ensisijaisesti ravintokasvien osalta. Runsaustieto on jätetty pois, mikäli huono näkyvyys on estänyt arvioinnin. Otin käyttöön kasvien runsausluokituksen yhdestä viiteen. Määrittelin luokkarajat tätä käyttötarkoitusta varten siten, että karkea silmämääräinen arvio lajien runsauksista onnistuu. Kasvien runsausluokitus on seuraavanlainen: 5 = laji on erittäin runsas ja kasvustot hyvin tiheitä, peittävyys pohjan pinta- alasta noin % 4 = laji on runsas ja peittävyys on noin % 3 = lajia kasvaa alueella jonkin verran ja melko yleisenä, peittävyys on noin % 2 = lajia tavataan alueella vähän, mutta jokseenkin yleisenä, peittävyys on noin 2 10 % 1 = lajia tavataan alueella vain yksi tai muutamia yksittäisiä versoja metrien päässä toisistaan 3. TULOKSET Koko selvitysalueelta havaittiin yhteensä neljä meriuposkuoriaista ja 121 rantauposkuoriaista (kuva 4, taulukko 1). Meriuposkuoriaisista kolme havaittiin samasta Nuottalahden kohteesta, kuin vuonna Lisäksi uusi lajin esiintymispaikka löydettiin Svinön Skatanin alueelta, mutta alueella Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

7 6 havaittiin vain yksi meriuposkuoriaisyksilö. Osa- alueiden ja uposkuoriaishavaintojen tarkka sijainti löytyy liitteen 1 kartoista. Lähes koko selvitysalueella kasvoi meriuposkuoriaisen hyödyntämiä ravintokasveja. Tarkemmat kasvillisuuskartoituksen tulokset, miltä kasvilajilta uposkuoriaiset on havaittu (*) sekä osa- alueiden syvyys- ja pohjanlaatutiedot on esitetty liitteessä 2. Taulukkoon 2 on listattu kaikki selvityksessä havaitut uposkasvit, näkinpartaiset ja makrolevät. Meriuposkuoriaisen ensisijainen ravintokasvi on hapsivita ja myös monet ärviät kelpaavat lajille, kirjallisuustietojen mukaan muutkin vidat (Potamogeton spp.) sekä haurat (Zannichellia spp.) (Nilsson 1996). Hyvin kapealehtisen hapsividan ja merividan (Potamogeton filiformis) erottaminen toisistaan on vaikeaa ja lajit voivat myös risteytyä keskenään. Myös mahdolliset merividat tai risteymät on tässä luettu meriuposkuoriaisen ravintokasveihin. Kuva 4. Yleiskuva koko selvitysalueen uposkuoriaishavainnoista. Samalla havainto- merkinnällä on merkitty useita lähekkäisiä havaintoja. Tarkemmat kartat alueittain ovat liitteessä 1. Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

8 7 Taulukko 1. Uposkuoriaishavainnot ja kartoitusajankohdat kohteittain. Osa- alueiden sijainti on merkitty liitteen 1 karttoihin. Alue Osa- alue Aika Meriuposkuoriainen Rantauposkuoriainen 1. Rulludden (1 pari) (1 pari +1) (4 paria +1) (5 paria +3) 2. Nuottalahti (1 pari) (7 paria +3) (1 pari +1) 0 3. Nuottaniemi (1 pari) (6 paria) 4. Pirisaari (1 pari +1) (+2) Ryssjeholmen (1 pari +1) (1 pari) (2 paria) (4 paria) (3 paria +1) (2 paria +1) (1 pari) (2 paria) 6. Granholmen (1 pari) 7. Kaitalahti P (1 pari) (1 pari +1) 8. Kaitalahti E (3 paria) (1 pari +1) 9. Matarskärsviken Varlaxviken (+2) (1 pari +1) 11. Skatan (2 paria +1) YHTEENSÄ Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

9 Taulukko 2. Selvitysalueilla havaitut vesikasvit, näkinpartaiset ja levät. Meriuposkuoriaisen hyödyntämät ravintokasvit on eriteltynä listan alussa. 8 Ravintokasvit Hapsivita Potamogeton pectinatus Vesikuusi Hippuris vulgaris Merivita Potamogeton filiformis Merinäkinruoho Najas marina Tähkä- ärviä Myriophyllum spicatum Punanäkinparta Chara tomentosa Kalvasärviä Myriophyllum sibiricum Näkinparta Chara sp.* Pikkuhaura Zannichellia palustris (Viher)ahdinparta Cladophora glomerata Muut uposvesikasvit, näkinpartaiset ja makrolevät Rakkolevä Fucus vesiculosus Ahvenvita Potamogeton perfoliatus Jouhilevä Chorda philum Hapsiluikka Eleocharis acicularis Suolilevä Ulva sp. Pyörösätkin Ranunculus circinatus Vesisammal Drepanocladus sp.? Merisätkin Ranunculus baudotii Karvalehti Ceratophyllum demersum * hyvin hentokasvuinen ja sileä näkinparta 4. TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Vanhat selvitysalueet, alueet 1 7 Tämän selvityksen alueet 1 7 vastaavat vuoden 2012 meriuposkuoriaisselvityksen aluetta (Saari 2012). Havaitut yksilömäärät molempien lajien osalta ovat kutakuinkin yhtä suuret kumpanakin tarkasteluvuonna: vuonna 2014 kolme meriuposkuoriaista ja sata rantauposkuoriaista, ja vuonna 2012 kaksi meriuposkuoriaista ja 95 rantauposkuoriaista. Pienialainen ja yksilömäärältään pieni meriuposkuoriaispopulaatio havaittiin Nuottalahdelta samalta paikalta molempina tarkasteluvuosina. Pieni lajin populaatio siis lisääntyy Nuottalahdella. Rantauposkuoriaisten esiintymistietojen osalta selvitysvuodet täydentävät toisiaan. Kartoitusolosuhteet olivat yleisesti ottaen huomattavasti paremmat nyt kuin vuonna 2012 eli näkyvyys vedessä oli parempi. Uusia rantauposkuoriais- esiintymiä löytyi Nuottalahdelta aivan Suomenojan venesataman läheisyydestä, Nuottaniemen pohjoispuolelta, Pirisaaresta, Ryssjeholmenin eteläpuolelta sekä Kaitalahden pohjoisosista. Granholmenin kohdalla inventointiolosuhteet olivat nyt heikommat: kartoitushetkellä voimakas tuuli ja aallokko sekoittivat ja samensivat vettä. Varmemmat tulokset lajin esiintymisestä saatiin vuoden 2012 selvityksessä, jolloin Granholmenissa havaittiin 11 rantauposkuoriaista. Molempien kartoitusvuosien uposkuoriaishavainnot on koottu kuvaan Uudet selvitysalueet, alueet 8 11 Uusilta selvitysalueilta havaittiin tässä selvityksessä yksi meriuposkuoriainen Skatanista (alue 11) ja yhteensä 21 rantauposkuoriaista Kaitalahden eteläosista (alue 8), Varlaxvikenistä (alue 10) ja Skatanista. Kaikki nämä alueet voisivat nykytiedon valossa soveltua myös meriuposkuoriaisen elinalueiksi. Skatanin alueella lajin ensisijaista ravintokasvia, hapsivitaa, oli runsaasti (lukuun ottamatta osa- alueita 11.2 ja 11.6) ja muutenkin alue vaikutti erinomaiselta elinympäristöltä Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

10 9 meriuposkuoriaiselle. Rantauposkuoriainen oli kuitenkin Skatanissa yleisempi laji. On myös mahdollista että yksi meriuposkuoriaisyksilö on ajautunut vesikasvien mukana alueelle, eikä lajin populaatiota elä Skatanissa. Yhden havaintovuoden perusteella asiaa on mahdotonta arvioida. Uusista alueista ainoastaan Matarskärsviken (alue 9) on elinympäristönä epäsopiva meriuposkuoriaiselle. Muutamilla osa- alueilla tavattiin vähäisiä määriä ravintokasveja, mutta nekään alueet eivät vaikuta lupaavilta elinympäristöiltä lajille (kts. liite 2). Kaitalahden eteläosista on vanha meriuposkuoriaishavainto vuodelta Silloin ruovikon rajaamasta lampareesta havaittiin yksi meriuposkuoriaispariskunta ja yhdeksän rantauposkuoriaista (Saari 2006). Alue vastaa tämän kartoituksen osa- aluetta 8.04, josta havaittiin nyt ainoastaan kolme rantauposkuoriaista. Alueella kasvoi edelleen meriuposkuoriaisen ravintokasveja, hapsivitaa ja kalvasärviää. Näkyvyys oli kartoitushetkellä erinomainen, mutta havaintoja meriuposkuoriaisesta ei saatu. Kuva 5. Finnoon alueen uposkuoriaishavainnot vuosilta 2012 ja Alueet 1 7 on kartoitettu molempina vuosina ja alueet 8 11 ainoastaan vuonna Meriuposkuoriaisen osalta Nuottalahden havaintopisteessä on havaintoja molemmilta vuosilta. Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

11 10 5. YHTEENVETO Tämä selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että rantauposkuoriainen on selvästi runsaampi ja laajemmalle levinnyt laji Finnoon alueella kuin meriuposkuoriainen. Alueelta ei havaittu runsaita meriuposkuoriaisesiintymiä, mutta toistuva havainto lajista Nuottalahdella todistaa pienen populaation lisääntyvän kohteessa. Koska aikaisemmin runsaat Espoonlahden populaatiot ovat taantuneet, on lajin tulevaisuus entistä pienempien populaatioiden varassa. Siksi pientenkin esiintymien, kuten Nuottalahden ja Skatanin esiintymät ovat lajin säilymiselle tärkeitä. 6. LÄHTEET Biström, O. ja Turkulainen, S. 2013: Espoonlahden meriuposkuoriaisselvitys. Pöyry Finland Oy. Luontoselvitys. Kuusankoski Oy. 7 s. Ilmarinen, K., Leinikki, J. ja Saari, S. 2010: Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella. Alleco Oy. 11 s. Nilsson, A. 1996: Aquatic insects of North Europe. A taxonomic handbook. Apollo Books. s Saari, S. 2006: Meriuposkuoriainen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Espoonlahden alueella. Luontoselvitys Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten. Alleco Oy. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 79: s. + liitteet. Saari, S. 2012: Meriuposkuoriainen esiintymisen selvitys Espoon Suomenojalla. Ramboll Finland Oy. Espoon kaupungin tutkimusraportti. 10 s. + liitteet 9 s. Saari, S. 2014: Meriuposkuoriainen lajin esiintyminen Espoonlahdessa, Soukanlahdessa ja Kirkkonummen alueella. Pintafilmi Oy. Tutkimusraportti Uudenmaan ELY- keskukselle. 21 s. LIITTEET LIITE 1: kartat uposkuoriaishavainnoista osa- alueittain 4 s. LIITE 2: kasvillisuuskartoituksen tulokset, osa- alueiden syvyys- ja pohjanlaatutiedot 7 s. Pintafilmi Oy Y- tunnus: P Nojanmaanlahdentie 12 K 40, P Savonlinna info@pintafilmi.com

12 LIITE 1 s. 1/4

13 LIITE 1 s. 2/4

14 LIITE 1 s. 3/4

15 LIITE 1 s. 4/4

16 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 1/7 1. Rulludden EI ahvenvita jouhilevä 1.2 M. mut 2 hapsivita* 2 ahvenvita 1 hiekka ei toukkia pikkuhaura M. mut 3 hapsivita* 2-4 ahvenvita 1 hiekka hyvä 1 kotelo pikkuhaura 0-4 irronneen tähkä- ärviä 1 kasvin juurissa 1.4 hapsivita 5 ahvenvita tähkä- ärviä 1 jouhilevä karvalehti irton. rakkolevä 1.5 EI ahvenvita M. mut 9 hapsivita* 3-4 ahvenvita 1 hiekka- lieju erinomainen pohjukassa hapsivitaa, pikkuhaura 2-3 keskellä paljasta 1.7 M. mut 13 hapsivita* 2 hapsiluikka 4-5 hiekka- lieju hyvä kauempana pyörö- ahvenvita 1 sätkin 2, ahvenvita 3-4, punanäkinparta 1 hapsiv.+tähkä- ärviä Nuottalahti hapsivita 1 ahvenvita 1-4 lieju huono ruovikon tynkiä 2.02 EI lieju 150 huono 2.03 hapsivita 3 ahvenvita 4 lieju melko huono tähkä- ärviä 3 karvalehti 1 /huono pikkuhaura 4 ahdinparta M. mut 2 hapsivita* 3-4 ahvenvita 3 hiekka- lieju kohtalainen hapsivitalaikkuja, pikkuhaura 2 hapsiluikka 3 paljasta pohjaa ahdinpartaa hapsivita 1-4 hapsiluikka 3-4 hiekka 50 25, huono paikoitellen runsaita pikkuhaura 2 ahvenvita 2 hapsivitalaikkuja ahdinparta 2.06 hapsivita 4 ahvenvita hiekka tähkä- ärviä 2 karvalehti jouhilevä

17 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 2/7 2. Nuottalahti M. mut 1 hapsivita* 2-4 ahvenvita 4 hiekka- lieju kohtalainen pikkuhaura 4 tähkä- ärviä hapsivita 4 ahvenvita hiesu- hiekka jouhilevä 2.09 hapsivita 1-2 ahvenvita huono näkyvyys & liian tähkä- ärviä 1-2 jouhilevä syvää havainnointiin 2.10 M. mut 17 hapsivita* 1-4 vesisammal 5 lieju , hyvä lännessä hapsivitaa 4, tähkä- ärviä 1 karvalehti 1-2 idässä 1-2 kalvasärviä 1 pyörösätkin M. pub 3 hapsivita 2-3 pyörösätkin 3 lieju cm Yksi naaras, jossa 2 (matalaa 5-10 cm) ahvenvita* 3 huono koirasta kiinni, havaittu karvalehti 2 ahvenvidalta, vieressä jouhilevä 2 hapsivitaa vesisammal 2 3. Nuottaniemi tähkä- ärviä 2 ahvenvita savi hauramatto pikkuhaura 5 jouhilevä 3.2 M. mut 2 hapsi/merivita* 2-3 ahvenvita savi, itä 60 hauramatto lännessä tähkä- ärviä 1 jouhilevä hiesu, länsi pikkuhaura 4 (länsi) pyörösätkin ahdinparta karvalehti 3.3 pikkuhaura 2-3 ahvenvita savi hapsiluikka jouhilevä 3.4 hapsivita 4, laikkuja jouhilevä hiesu pikkuhaura 2 irton. rakkolevä 3.5 M. mut 12 hapsivita* 3-4 näkinparta lieju ja savi , hyvä pikkuhaura* 2 ahvenvita jouhilevä irton. rakkolevä

18 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 3/7 3. Nuottaniemi hapsi/merivita 3 ahvenvita hiekka, kiviä tähkä- ärviä 2-3 jouhilevä irton. rakkolevä ahdinparta merisätkin 3.7 hapsi/merivita 2-4 ahvenvita kiviä, soraa, lännessä ravintokasvit tähkä- ärviä 1-4 jouhilevä väleissä runsaampia pikkuhaura 1 irton. rakkolevä hiekkaa ahdinparta merisätkin näkinparta 4. Pirisaari M. mut 3 hapsivita* 4 jouhilevä kivikkoa, hyvä pikkuhaura 2 irton. rakkolevä hiekkaa tähkä- ärviä 1 ahdinparta merisätkin suolilevä 4.2 M. mut 2 hapsivita* 4 jouhilevä hiekka, 40 hyvä kartoitettu 1 m levyinen pikkuhaura 3 ahdinparta kiviä kaista, ravintokasveja ahvenvita 2 laajemmin 4.3 hapsivita 4 ahvenvita 3 hiekka kohtalainen pikkuhaura 2 ahdinparta 4.4 M. mut 1 hapsivita* 3-4 jouhilevä lieju kohtalainen matalammalla pikkuhaura 1 irton. rakkolevä näkyvyys parempi ahdinparta 5. Ryssjeholmen hapsivita 3 rakkolevä 2-3 kallio, kivi, , hyvä tähkä- ärviä 2 jouhilevä väleissä sora ahdinparta ja hiekka 5.02 hapsivita 1-2 ahdinparta lohkareita 60 hyvä pikkuhaura 1 rakkolevä tähkä- ärviä 1

19 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 4/7 5. Ryssjeholmen M. mut 1 hapsivita 1/4 rakkolevä 4 kivikkoa, 80 hyvä yksi tiheä ravintokasvi- pikkuhaura* 1/4 ahdinparta 3-4 hiekkalaikku laikku hiekkapohjalla, tähkä- ärviä 1/3 jouhilevä 2 josta kuoriaishavainto 5.04 hapsivita, laikku rakkolevä 4 kivikkoa melko hyvä pikkuhaura, laikku ahdinparta tähkä- ärviä, laikku 5.05 M. mut 1 hapsivita* 1-3 rakkolevä 4 kivikkoa, hyvä hiekkalaikulla ravintokasveja tähkä- ärviä 1-3 ahdinparta väleissä hiekkaa, runsaasti, muuten vähän pikkuhaura 1-3 jouhilevä hiekkalaikku ahvenvita näkinparta 5.06 M. mut 3 hapsivita* 3 rakkolevä 3 kivikkoa, hyvä pikkuhaura 3 ahdinparta hiekkalaikkuja tähkä- ärviä 2 näkinparta 5.07 M. mut 2 hapsivita* 3, itäreuna ahdinparta hiekka, hyvä melko paljon paljasta pikkuhaura 3, itäreuna rakkolevä kivikkoa hiekkapohjaa merisätkin 5.08 M. mut 4 hapsivita* 4 ahvenvita hiekka, kiviä uposkuoriaistoukkia- ja pikkuhaura 2 ahdinparta koteloita, itä- ja länsipäissä tähkä- ärviä 2 jouhilevä kivikkoa ja rakkolevää rakkolevä (itä&länsi) 5.09 M. mut 8 hapsivita* 4 jouhilevä hiekka 50 melko hyvä pikkuhaura 2 näkinparta tähkä- ärviä 1 ahdinparta M. mut 7 hapsivita* 4 jouhilevä hiekka erinomainen länsikärjessä paksu saman tähkä- ärviä 1 irton. rakkolevä 2 metriä vesisammalmatto avovesilampareen karvalehti osia pyörösätkin vesisammal 2/ M. mut 5 hapsivita* 3 vesisammalmatto 5 hiekka n. 100 erinomainen irton. rakkolevä karval., pyörösätkin

20 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 5/7 5. Ryssjeholmen M. mut 2 hapsivita* 1 hiekka n. 100 erinomainen Ei juuri ravintokasveja 5.13 M. mut 4 hapsivita* 1-2 vesisammal 3 hiekka n. 100 erinomainen vesisammal monin paikoin ahdinparta rihmalevän peitossa jouhilevä 6. Granholmen M. mut 1 hapsivita* 1-3 hapsiluikka hiekka, huono kova aallokko tähkä- ärviä itäreunassa pikkuhaura myös kiviä 6.2 hapsivita 1 länsi/5 itä ahvenvita 1 hiekka- lieju 80 huono, 20 aallokkoa, idässä ruovikon tähkä- ärviä 1 jouhilevä lähellä runsaasti hapsivitaa 6.3 hapsivita 2-3/5 jouhilevä itä huono aallokko pikkuhaura 2-3 ahvenvita länsi idässä runsaasti hapsivitaa tähkä- ärviä M. mut 2 hapsivita* 3-4 hapsiluikkamatto 4 hienoa hiekkaa tähkä- ärviä 1 7. Kaitalahti, Pohj M. mut 2 hapsivita* 3-4 pyörösätkin savi- hiekka melko hyvä tähkä- ärviä 1 jouhilevä lieju pikkuhaura 4 näkinruoho M. mut 3 hapsivita* 2-3 länsi /5 itä ahvenvita 3 savi- hiekka melko hyvä hyvin runsas ja lajirikas tähkä- ärviä 3 pyörösätkin 3 lieju vesikasvillisuus pikkuhaura 3 irton. rakkolevä, länsi vesikuusi 4, länsi 7.3 hapsivita 2 ahvenvita pikkuhaura kärjessä 8. Kaitalahti, Etelä hapsivita 3 pyörösätkin lieju 70 huono, pikkuhaura 4 jouhilevä vesikuusi 8.2 M. mut 6 hapsivita* 2-4 vesisammal lieju 60 hyvä suurin osa paljasta pohjaa tähkä- ärviä 1 pyörösätkin

21 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 6/7 8. Kaitalahti, Etelä EI Ei kasveja lieju 50 erinomainen sinileväpalloja 8.4 M. mut 3 hapsivita* 3, itä 1 vesikuusi 5 kalvasärviä 1-3 pyörösätkin 4 lieju erinomainen vesisammal 8.5 hapsivita 1-2 vesisammal 5 lieju tähkä- ärviä 1 pyörösätkin 3 kalvasärviä 1 vesikuusi 3 ahvenvita 2 jouhilevä tähkä- ärviä 1 vesikuusi 5 löyhä savi/lieju huono todella runsas ja paksu pyörösätkin 1-2 patja vesikuusia karvalehti 9. Matarskärsviken A, B, C, D EI ei kasveja C: kalliota 130 (A, B), (C, D) B: niitettyä ruovikkoa 9.1 E EI ahvenvita hapsivita 2, reunoilla lieju- savi 70 melko huono ei hyvä elinympäristö, keskellä paljasta pohjaa 9.3 hapsivita 2, laikku pyörösätkin 4 lieju 80 melko huono tähkä- ärviä 1 ahvenvita 2 karvalehti 3 jouhilevä 9.4 EI vesisammal lieju 60 hyvä todella kuollutta ahdinparta sammal levän peitossa 9.5 hapsivita 2-3 merinäkinruoho 3 lieju 60 erinomainen ei hyvä elinympäristö, pyörösätkin 1-2 hapetonta pohjaa, kupliva vesisammal 4-5 bakteerikerros ahdinparta 10. Varlaxviken hapsivita 4, laikkuja jouhilevä erinomainen korkeaa hapsivitaa irton. rakkolevä 4 karvalehti EI rakkolevä, jouhilevä kallio hyvä

22 Paikka Aika M.pub / Yksilöm. Ravintokasvi (*=hav) Muut kasvit Pohjan laatu Syvyys Näkyvyys Muita LIITE 2 M.mut lkm + runsaus (1-5) (cm) (cm) huomioita s. 7/7 10. Varlaxviken hapsivita 4, matala rakkolevä kallio, 60 erinomainen eteläpäässä vähemmän tähkä- ärviä 3 jouhilevä hiekka + sora ravintokasveja pikkuhaura hapsivita 1-2 lampare: kuollutta 80 lampareen suuaukolla tähkä- ärviä 1-2 järviruokoa, jouhilevä 2 vähän ravintokasveja hapsivita 3, itäreuna lieju 80 huono EI lieju huono hapsivita 3-4 laikku pyörösätkin tiivis lieju 50 erinomainen hapsivitalaikku pohj.reuna, tähkä- ärviä 1 jouhilevä valtaosin ei ravintokasveja M. mut 2 hapsivita* 3 jouhilevä 50 hyvä vesisammalmatto hapsivita 3-4, korkeaa rakkolevä, irto kohtalainen tähkä- ärviä 1 naisena pallerona M. mut 3 hapsvita* 3-4, matalaa rakkolevä, irto- lieju 30 erinomainen pikkuhaura 3 naisena pallerona 11. Skatan hapsivita 2 (keskellä) ahvenvita 3-4 lieju hyvä tähkä- ärviä 2 jouhilevä EI irton.rakkolevä 4 lieju erinomainen jouhilevä 3, ahdinparta 11.3 hapsivita 3-4, laikkuja jouhilevä 3 lieju 40 erinomainen kaksi 2 m2 hapsivitalaikkua, luikka 3 ihan hyvä elinympäristö 11.4 M. pub 1 hapsivita* 2-4 haura/hapsiluikka hiekka syvemmällä, yli metrissä M. mut 1 pikkuhaura/hapsiluikka tai molempia "ruohikossa" runsaasti hapsivitaa 11.5 M. mut 1 hapsivita* 3-4 laikkuja ahvenvita hiekka 30 erinomainen pikkuhaura 3 syvemmällä 4-5 tähkä- ärviä EI ahvenvita 50 kohtalainen syvenee pian 11.7 hapsivita 4 haura/hapsiluikka lieju- hiekka 50 kohtalainen matalaa "ruohikkoa", tähkä- ärviä 1 ahvenvita, jouhilevä 1 hyvän oloinen elinympär M. mut 5 hapsivita* 3 näkinparta hiekka + kiviä erinomainen hyvä elinympäristö pikkuhaura 2-3 mattona