Markkinakatsaus 4a/2010. Katsaus postipalvelumarkkinoihin. Markkinakatsaus 4a/2010

Transkriptio

1 Markkinakatsaus 4a/2010 Katsaus postipalvelumarkkinoihin 2010 Markkinakatsaus 4a/2010

2 Markkinakatsaus 4a/ Katsaus postipalvelumarkkinoihin Viestintävirasto 2010 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. POSTILÄHETYSLAJIT JA NIIDEN MÄÄRITTELEMINEN 4 3. KANSAINVÄLINEN KEHITYS POSTIMARKKINOILLA Kirjelähetyspalvelujen markkinat Pakettilähetyspalvelujen markkinat Lehtijakelupalvelujen markkinat Osoitteettomien jakelupalvelujen markkinat SUOMEN POSTIMARKKINOIDEN KILPAILUTILANNE Kilpailu kotimaan kirjelähetyspalvelujen markkinoilla Kilpailu pakettilähetyspalvelujen markkinoilla Kilpailu lehtijakelupalvelujen markkinoilla Kilpailu osoitteettomien postijakelupalvelujen markkinoilla KATSAUS TULEVAISUUTEEN 31 LÄHTEET 33

4 1. JOHDANTO EU-maiden postilainsäädännöt ovat muuttuneet tai muuttumassa postimarkkinoiden vapauttamiseksi. Saksa vapautti 1. tammikuuta 2008 postimarkkinansa, jotka muodostavat selvästi EU:n suurimmat yhtenäiset (kansalliset) markkinat tällä alalla. Markkinoiden täydellinen avaaminen toteutui 1. tammikuuta 2006 myös Iso-Britanniassa. EU:n kolmannessa postidirektiivissä (2008/6/EY6) asetetaan markkinoiden täysimittaisen avaamisen määräajaksi useimmissa jäsenvaltioissa 31. joulukuuta 2010, mikä kattaa noin 95 prosenttia EU:n postimarkkinoiden volyymista. Muissa jäsenvaltioissa määräaika on 31. joulukuuta Kolmas postidirektiivi tarjoaa oikeusperustan postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Tavoitteena on siirtyä useista oikeudellisista järjestelmistä yhteen ainoaan. Suomessa direktiivi pannaan täytäntöön postilailla, jota koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle Lain on tarkoitus tulla voimaan maaliskuun 2011 alusta lukien. Postipalvelujen kilpailu vapautettiin Suomessa säädöstasolla vuonna 1994, jolloin postitoimintalaki (907/1993) tuli voimaan. Postipalvelulaki (313/2001), joka perustui ensimmäiseen postitoimintaa säätelevään direktiiviin (97/67 EY, muut 2002/39/EY), korvasi vanhan lain vuoden 2002 alusta. Vaikka kilpailu esimerkiksi kirjelähetyspalvelujen tarjoamisen kannalta on periaatteessa ollut mahdollista noin 17 vuoden ajan, ei alalle ole tullut uusia toimijoita. Osin syynä on pidetty erilaisia säädöksiä, jotka ovat estäneet alalle pääsyä ja todellisen kilpailun kehittymistä. Esimerkkinä yhdestä alalle tulon esteistä laki haja-asutusalueiden postinjakelun turvaamiseksi perittävästä maksusta esitetään kumottavaksi hallituksen esityksessä postilaiksi. Kun kolmas postidirektiivi pannaan täytäntöön, on postitoiminnan harjoittaminen Suomessa edelleenkin toimiluvanvaraista toimintaa. Toimiluvan sisältöä koskevia säännöksiä kuitenkin täsmennetään direktiivin edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi toimipisteverkkoa tai viisipäiväistä jakelua koskevia ehtoja ei, nykylaista poiketen, voitaisi asettaa muille kuin yleispalvelun tarjoajille. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa edellyttää muutoksia myös yleispalveluvelvoitteen asettamiseen. Nykyisin yleispalveluvelvollisuus on toimiluvassa asetettu Itella Oyj:lle. Jatkossa velvollisuus yleispalvelun tarjontaan asetettaisiin postimarkkinoiden arvioinnin perusteella tietylle yritykselle tai yrityksille Viestintäviraston päätöksellä. Velvollisuus voitaisiin 2

5 myös jättää nimenomaisesti asettamatta, mikäli yleispalvelun piiriin kuuluvien palvelujen tarjonta olisi riittävää. Tulevaa postilakia silmälläpitäen tässä selvityksessä tehdään katsaus Suomen postimarkkinoiden nykyiseen kilpailutilanteeseen ja markkinoille tulon esteisiin yksittäisten postilähetyspalvelujen tarjonnan kannalta. Selvityksessä arvioidaan myös mahdollista markkinoille tuloa, ja sitä miten markkinoille tulon esteet voivat vaikuttaa markkinoille tulon muotoon. Selvityksen ensisijainen tarkoitus on antaa yleinen kuvaus postimarkkinoiden tilanteesta, ja siten selvityksessä ei tehdä esimerkiksi tarkempaa empiiristä tutkimusta markkinoille tulon esteiden vaikutuksista. Selvitys toimii pohjana tuleville postimarkkinoita käsitteleville selvityksille ja tutkimuksille. Vertailun vuoksi selvityksessä esitellään myös postimarkkinoiden tilaa EU:ssa sekä esimerkinomaisesti muutamassa EU-maassa, joissa kilpailu on avattu. 3

6 2. POSTILÄHETYSLAJIT JA NIIDEN MÄÄRITTELEMINEN Kirjelähetykset Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin mukaan kirjelähetyksellä tarkoitetaan kaikkia osoitteellisia kirjeitä, postikortteja, painettuja lehtiä (sanomalehdet, aikakauslehdet, katalogit, ym.), alle 2 kilogramman pienpaketteja, sokeiden kirjallisuutta (kuten äänikirjoja), kaupallisia tiedotteita kuten mainoksia tai esitteitä ja näytekappaleita. Lisäksi Eurostatin määritelmän mukaan kirje painaa alle kaksi kiloa ja sillä on myös kokorajat millimetreissä (381 mm x 305 mm x 20 mm). Suomen postipalvelulain mukaan lehtiä ei pidetä kirjelähetyksinä eikä kirjeelle ole kokorajoituksia millimetreissä. Kirjelähetykset muodostavat yleispalveluvelvoitteen alaisen postitoiminnan ydinosan. Yleispalveluun sisältyvät enintään 2 kilogramman kirjeiden lisäksi myös kirjattu ja vakuutettu kirjelähetys. Kirjelähetysten alamarkkinoita voidaan tarkastella lähinnä niiden volyymin perusteella: niin sanottuna ykkösluokan kirjeenä (priority) ja suurina massoina jaettavana toisen luokan kirjeenä (economy). Toiminnallisesti kirjelähetysmarkkinaa on vaikea erottaa muista jakelulajeista, sillä kirjeiden mukana jaetaan aikakauslehtiä, osittain myös sanomalehtiä, paketteja sekä osoitteetonta ja osoitteellista suoramainontaa. Pakettilähetykset Eurostatin mukaan tavallisella pakettilähetyksellä tarkoitetaan normaalisti tavaralähetystä, joka kuljetetaan standardipalveluna (ei pikakuljetuksena tai kuriiripalveluna). Tavallisen pakettilähetyksen kuljetuspalvelua voi tarjota yleispalveluyritys tai muu yksityinen postiyritys. Tavallisen pakettilähetyksen alempi painoraja on kaksi kiloa ja ylempi painoraja on 10 tai 20 kilogrammaa kansallisen viestintäviranomaisen päätöksen mukaisesti. Pakettilähetystoimintaan kuuluvat myös kuriiri- ja pikakuljetusjakelu. Viestintäviraston teettämissä postitilastoissa pakettilähetysten markkina on rajattu koskemaan alle 50 kilogramman pakettien lähetys- ja jakelupalveluja eli niin sanottua pienkuljetustoimintaa sekä jakelu- ja kuriiritoimintaa. Suuremmat pakettilähetykset kuuluvat rahtija tavaraliikenteeseen, joka ei vastaa jakelu- ja kuriiritoimintaa. Postipalvelulaissa yleispalveluun kuuluvat kuitenkin vain kotimaan lähetykset 2 kilogrammasta aina 10 kilogrammaan asti ja maahan saapuvat lähetykset 30 kilogrammaan asti. Yleispalveluun kuuluvissa paket- 4

7 tilähetyksissä ei tehdä erottelua tavallisten pakettilähetysten, pikakuljetuslähetysten ja kuriiripalvelulähetysten välillä. Lehtijakelu Lehtijakeluun sisältyvät sanomalehtien ja aikakauslehtien jakelut. Sanomalehdet jaetaan pääsääntöisesti varhaisjakeluna. Haja-asutusalueilla sanomalehdet voidaan jakaa myös päiväjakeluna. Sen sijaan aikakauslehdet jaetaan muun osoitteellisen jakelun yhteydessä päiväjakeluna. Sanomalehtien varhaisjakelu on varsin erikoislaatuinen piirre Euroopassa, sillä pääosin muualla Euroopassa sanomalehdet ostetaan yleensä irtonumeroina erinäisistä lehtikioskeista. Osoitteettomat lähetykset Osoitteettomat lähetykset koostuvat mainosten ja esitteiden lisäksi mainosrahoitteisista lehdistä eli niin sanotuista ilmaisjakelulehdistä ilman lähetysosoitetta. Ulkomaan lähetykset Ulkomaan lähetyksiä voidaan tarkastella sekä maahan saapuvina että maasta lähtevinä lähetyksinä, ja näiden ryhmien alla sekä EU:n sisäisinä että EU:n ulkopuolisina lähetyksinä. Ulkomaan lähetyksistä suurin osa on kirjeitä. Pakettilähetykset ovat volyymiltaan selvästi pienempi ryhmä, mutta liikevaihdoltaan suurin. 5

8 3. KANSAINVÄLINEN KEHITYS POSTIMARKKINOILLA Euroopan unionin koko postisektorin kooksi on arvioitu vuonna 2007 noin 94 miljardia euroa, joka vastaa 0,7 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion bruttokansantuotteesta. 1 Osoitteelliset lähetykset 2 ovat edelleen postilähetysmarkkinoiden suurin segmentti. Vuonna 2007 osoitteellisten lähetysten osuus kaikista tuloista oli noin 56 prosenttia. Vastaavasti pakettien ja pikalähetyspalvelujen yhteenlaskettu osuus oli noin 44 prosenttia kaikista tuloista. 3 Euroopan kansallisilla kirjelähetyspalvelujen ja osoitteellisen suoramainonnan markkinoilla perinteiset postiyritykset toimittavat edelleen noin 95 prosenttia kaikista lähetyksistä. Lehtijakelupalvelujen ja osoitteettomien jakelupalvelujen markkinoilla on sen sijaan enemmän kilpailua, vaikka perinteisillä postiyrityksillä on näilläkin markkinoilla merkittävä markkinaosuus Kirjelähetyspalvelujen markkinat Vuonna 2007 Euroopan unionissa lähetettiin arviolta 95 miljardia osoitteellista lähetystä. Määrä on noin viidennes koko maailmanlaajuisesta lähetysvolyymistä. Vuonna 2007 lähetettyjen osoitteellisten lähetysten kokonaisliikevaihdon arvioitiin olevan noin 53 miljardia euroa. EU:n kuusi suurinta kansallista markkinaa volyymeillä mitattuna ovat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Espanja, Italia ja Alankomaat, joiden yhteenlaskettu osuus kattaa lähes 80 prosenttia koko EU:n markkinasta. Noin 60 prosenttia EU-alueen lähetyksistä arvioidaan olevan kirjelähetyksiä, vajaat 30 prosenttia osoitteellista suoramainontaa ja reilut 10 prosenttia julkaisuja 4. 3 Kirjelähetysten volyymien laskua on ennustettu jo pidemmän aikaa. Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma on kiihdyttänyt sekä kirjeiden volyymien laskua että asiakkaiden siirtymistä halvempiin postitusluokkiin. Myös postipalvelujen käyttäjien lisääntynyt kustannustietoisuus on osaltaan edesauttanut kirjelähetysten digitalisoitumista. Volyymien laskusta huolimatta kirjelähetyksillä on kuitenkin edelleen merkittävä rooli postilähetysmarkkinoilla. Lisäksi kaikkia kirjelähetyksiä ei ole mahdollista digitalisoida. 1 Luku sisältää osoitteellisista lähetyksistä (kirjeet, osoitteellinen suoramainonta ja julkaisut) sekä paketti- ja pikalähetyspalveluista saadut tulot. Osoitteettomista lähetyksistä saatuja tuloja ei ole laskettu mukaan. 2 "Letter post", joka koostuu kirjelähetyksistä, osoitteellisesta suoramainonnasta ja julkaisuista. 3 ITA Consulting & WIK Consult: Study for the European Commission, DG Internal Market and Services, The Evolution of the European Postal Market since Julkaisut käsittävät aikakauslehdet ja sanomalehdet. 6

9 Yhteensä 11 EU-maan osalta perinteisten kirjelähetysten 5 volyymien todettiin laskeneen vuosina keskimäärin kahdesta neljään prosenttia. 6 Myös Pohjoismaissa osoitteellisten lähetysten volyymit ovat viimeisten vuosien aikana laskeneet. Ruotsissa kirjeiden, osoitteellisen suoramainonnan ja julkaisujen yhteenlasketut volyymit laskivat vuosina yhteensä kaksi prosenttia ja vuosina yhteensä kahdeksan prosenttia. Vuonna 2009 Ruotsissa lähetettyjen osoitteellisten lähetysten yhteismäärä oli reilut 2,9 miljardia kappaletta. Tanskassa kirjelähetysten ja osoitteellisen suoramainonnan yhteenlasketut volyymit laskivat vuosien aikana yhteensä yhdeksän prosenttia ja vuosien aikana neljä prosenttia. Vuonna 2009 Tanskassa lähetettiin yhteensä lähes 1,5 miljardia osoitteellista kirje- ja suoramainontalähetystä. Norjan osalta käytettävissä olevat postilähetysten volyymitiedot ovat ainoastaan vuosilta Kyseisenä ajanjaksona kirjelähetysten ja osoitteellisen suoramainonnan yhteenlasketut volyymit vähenivät yhteensä neljä prosenttia. 7 Kirjelähetyspalvelujen markkinarakenne ja kilpailu Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana postipalvelutuotteiden kirjo on muuttunut perin pohjin. Nykyään perinteiset postitoimijat tarjoavat yhä kehittyneempiä palveluja erityisesti suurille ja keskisuurille yritysasiakkailleen. Kuluttajille ja pienyrityksille sen sijaan on usein tarjolla peruspalveluja. Markkinoille tulevat kilpailijat keskittyvät yleensä erityisesti yritysasiakkaisiin, ja kilpailu johtaakin usein laajempaan palvelutarjontaan juuri yritysasiakassegmentissä. Yritysasiakkaat ovat hyötyneet useissa EU-maissa laajemman palvelutarjonnan lisäksi myös hinnan alennuksista. Erilaiset alennukset saattavat riippua esimerkiksi volyymeistä, lähetysten määränpäästä ja siitä, onko lähetykset lajiteltu ennakkoon. Myös peruspostipalvelujen luonne on muuttunut merkittävästi. Kirjelähetysten luotettavuus ja kulkunopeus ovat parantuneet samalla kun palvelujen hinnat ovat pysyneet edullisina. Viimeisen vuosikymmenen aikana kaikki postipalveluja käyttävät asiakkaat ovat hyötyneet postitoimintojen tehostumisesta. 8 EU-maista kirjelähetyspalvelujen markkinoiden kilpailu on avattu täysin esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Ruotsissa perinteisen, aikaisemmin monopoliasemassa olleen postiyrityksen markkinaosuus laski vuosina noin 95 prosentista 89 prosenttiin, 5 Mukaan luettuna varattujen palvelujen lähetykset. 6 Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ). 7 Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ), Part B: Country Fiche Appendix. 8 ITA Consulting & WIK Consult: Study for the European Commission, DG Internal Market and Services, The Evolution of the European Postal Market since

10 Saksassa vuosina noin 99 prosentista 92 prosenttiin ja Alankomaissa vuosina lähes 100 prosentista alle 88 prosenttiin. 9 Vaikka markkinat ovat edelleen keskittyneitä, markkinoilla näyttää olevan edellytykset kehittyä entistä kilpaillumpaan suuntaa. Ruotsissa kilpailua on ollut jo vuodesta 1993 lähtien, jolloin monopolista kirjeiden välityksessä luovuttiin ja valtion postivirasto yhtiöitettiin Posten AB:ksi. Luvanvaraista postitoimintaa on sittemmin Ruotsissa harjoittanut noin sata yritystä, joskin ainoa Posten AB:n kanssa aidosti kilpaileva taho on Posten Norgen omistama Bring City Mail. Posten AB:n markkinaosuus kirjelähetyspalvelujen markkinoilla oli vuonna 2007 noin 90 prosenttia ja Bring City Mailin markkinaosuus noin yhdeksän prosenttia. Bring City Mailin alueellinen kattavuus on levinnyt Tukholman alueelta kattamaan 54 prosenttia kaikista Ruotsin kotitalouksista 2. luokan kirjeiden massajakelun markkinalla. Pienemmät postitoimijat sen sijaan harjoittavat postitoimintaa usein muun jakeluliiketoiminnan ohella. 10 Ruotsissa kilpailu on perustunut pikemminkin hinnoitteluun kuin laatuun. Erityisesti yritysja yhteisöasiakkaiden käyttämien massakirjelähetyspalvelujen 11 hinnat ovat laskeneet merkittävästi kilpailun ansiosta 12. Bring City Mail toimittaa kirjeitä kaksi kertaa viikossa, jolloin yhtiön kiinteät jakelukustannukset esimerkiksi viiden päivän jakeluun verrattuna ovat alhaisemmat. Yhtiö on myös erikoistunut yritysten postittamiin lähetyksiin (muun muassa tiliotteet ja laskut) ja osoitteelliseen suoramainontaan, joissa toimitusaika ei ole kriittinen tekijä. Lisäksi keräilyn kustannukset ja investoinnit lajitteluteknologiaan on voitu pitää minimissään. Bring City Mailin toiminta on keskittynyt Ruotsin eteläosiin, missä väestötiheys on muuta maata korkeampi. 9 Ruotsissa toimiluvan haltijan on sallittava muille postiyrityksille pääsy hallinnassaan oleviin postilokeroihin tai muuten toimittaa muiden postiyritysten jakelema posti kyseessä oleviin postilokeroihin oikeudenmukaisin, puolueettomin ja syrjimättömin ehdoin. Toimiluvan haltijan on ylläpidettävä postinumerojärjestelmää ja osoitettava muille toimiluvan haltijoille pyynnöstä postinumerot postilaatikkoihin ja -lokeroihin tietyllä postinumeroalueella. Lisäksi toimiluvanhaltijalla on velvollisuus huolehtia, että toisen toimiluvanhaltijan lähetykset toimi- 9 ITA Consulting & WIK Consult: Study for the European Commission, DG Internal Market and Services, The Evolution of the European Postal Market since HE 216/ Massakirjepostilla tarkoitetaan suurta kirjelähetysten sarjaa, jossa lähetetään tietokoneavusteisesti yhtä samanlaista kirjesisältöä suurelle joukolle vastaanottajia. 12 Service and competition 2008, PTS, National Post and Telecom Agency. 8

11 tetaan perille toisen toimiluvanhaltijan jakelualueen ulkopuolisilla alueilla kohtuullisin, tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. 13 Saksassa postimarkkina vapautettiin kilpailulle Vuoden 2007 lopulla Saksassa toimi noin 850 palveluntarjoajaa, joista merkittävä osa oli pieniä paikallisia toimijoita. Suuremmat alueelliset toimijat ovat usein sidoksissa osoitteellisten jakelupalvelujen markkinoilla toimiviin julkaisijoihin. Vuonna 2008 uusien palveluntarjoajien markkinaosuus postilähetyksissä laski alle 10 prosenttiin. Deutsche Postin merkittävimpiä kilpailijoita kansallisella tasolla ovat Alankomaiden TNT ja PIN Group. Vuoden 2008 alussa TNT:n ja PIN Groupin toiminta-alueet kattoivat 90 prosenttia Saksan kotitalouksista joko omien verkkojensa tai alueellisten ja paikallisten yhteistyösopimusten kautta. Saksassa postilaki velvoittaa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tarjoamaan muille toimijoille pääsyn postiverkkoon ja postilokerojärjestelmään. Lisäksi määräävässä markkina-asemassa oleva palveluntarjoaja on velvollinen tarjoamaan kilpailijoiden käyttöön osoitteenmuutoksia koskevan tietokantansa kohtuullista ja etukäteen hyväksyttävää korvausta vastaan. Edelleen määräävässä markkina-asemassa olevalla palveluntarjoajalla on velvollisuus määrätyin edellytyksin tarjota kilpailijoidensa käyttöön jakeluketjun yksittäisiä osia erikseen, mikäli tämä on taloudellisesti kohtuullista. 13 Alankomaiden postimarkkina on ollut verraten kilpailtua jo ennen lopullista kilpailun vapauttamista Myös maantieteelliset olosuhteet ovat maassa edulliset postitoiminnan järjestämiselle. TNT:n arvonlisäveropoikkeus poistettiin vuonna 2000 muita kuin varattuja palveluja 14 koskien, minkä jälkeen markkinoille tuli kaksi uutta kilpailijaa. Kilpailijoilla (Sandd ja Selekt Mail) on oma valtakunnallinen jakeluverkko ja ne toimivat ennen kaikkea hitaan kuljetuksen ja pienten kustannusten markkinoilla. Yhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2008 oli 13 prosenttia koko osoitteellisten lähetysten markkinasta. Yleispalveluvelvollisen TNT Postin kaikkien kilpailijoiden yhteenlaskettu osuus postilähetysten kokonaismäärästä oli puolestaan 14 prosenttia. Yleispalvelun tarjoaja TNT on velvollinen tarjoamaan jakeluverkkoaan myös muiden postiyritysten käyttöön, mutta sillä ei ole velvollisuutta myöntää alennuksia postiverkkoon pääsystä. TNT:n on myös päästettävä kilpailijat postilokerojärjestelmään kohtuullisin, objektiivisesti perustelluin sekä syrjimättömin ehdoin ja hinnoin HE 216/ Varatulla palvelulla tarkoitetaan tiettyä ennalta määriteltyä postipalvelua, jota yleispalvelun tarjoaja, laissa säädettyyn yksinoikeuteen perustuen, tarjoaa yleispalvelun ylläpitämiseksi. 9

12 3.2 Pakettilähetyspalvelujen markkinat Pakettilähetyspalvelujen markkinat ovat kansainvälisellä mittapuulla katsottuna kasvava markkina. 15 EU:n paketti- ja pikalähetyspalvelujen markkinan yhteenlasketuksi kooksi arvioitiin vuonna 2007 noin 42 miljardia euroa. Pakettilähetyspalvelujen markkinasta pakettilähetyspalvelujen osuus on noin 65 prosenttia ja pikalähetyspalveluiden osuus 35 prosenttia. Saksan paketti- ja pikalähetyspalvelujen markkina on koko EU:n suurin. Saksan kansallinen markkina kattaa noin 25 prosenttia koko EU-markkinasta. EU:n viisi suurinta kansallista paketti- ja pikalähetyspalvelujen markkinaa (Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Espanja ja Italia) kattavat yli 77 prosenttia koko EU-markkinan arvosta. 16 Pakettilähetyksien volyymit laskivat EU:ssa vuosina keskimäärin 5 10 prosenttia. 17 Pohjoismaista Tanskassa pakettilähetysten määrä on puolestaan kasvanut. Vuosina kasvua oli yhteensä seitsemän prosenttia ja vuosina kahdeksan prosenttia. Vuonna 2009 Tanskassa lähetettyjen pakettilähetysten määrä oli 67 miljoonaa kappaletta. 18 Pakettilähetyspalvelujen markkinarakenne ja kilpailu Paketti- ja pikalähetyspalvelujen markkinoilla on viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut lähentymistä eri toimijoiden perinteisten toimialueiden välillä. Niin paketti- kuin pikalähetystoimijat ovat laajentaneet sekä tuotevalikoimaansa että maantieteellistä toimialuettaan toisen perinteiselle alueelle. Kuluttaja- ja yritysasiakkaat ovat hyötyneet kustannustehokkuuteen ja toimitusten luotettavuuteen tähtäävistä innovaatioista. Kuluttajille suunnattujen lähetysten segmentti on kasvanut voimakkaammin kuin yritysten toisilleen postittamien lähetysten segmentti pääosin verkkokaupan lisääntymisen ansiosta. Vaikka perinteisillä postitoimijoilla on markkinoilla edelleen merkittävä asema, on kuluttajille toimitettavien lähetysten markkinasegmentti erityisen houkutteleva myös uusille markkinoille tulijoille. 16 Useassa Euroopan maassa paketti- ja pikalähetyspalvelujen markkinalla toimii kansallisen postiyrityksen lisäksi monia yksityisiä toimijoita, jotka usein saattavat keskittyä johonkin erityiseen asiakasryhmään. Monet kansalliset postitoimijat ovat lisäksi laajentaneet paketti- 15 WIK Consult / JCampbell, The External Dimension of the EU Postal Acquis - Study for DG Internal Market, Third Public Workshop. 16 ITA Consulting & WIK Consult: Study for the European Commission, DG Internal Market and Services, The Evolution of the European Postal Market since Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ), 20 September Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ), Part B: Country Fiche Appendix. 10

13 ja pikalähetyspalvelujen toimintaansa muihin Euroopan maihin. Euroopan markkinat ovat kokonaisuudessaan hyvin keskittyneet lukuisien yritysostojen seurauksena. Paketti- ja pikalähetyspalvelujen markkinoiden merkittävimmät toimijat ovat suuret länsieurooppalaiset postitoimijat Deutsche Post, DHL, La Poste, Royal Mail ja Austrian Post sekä muutamat kansainväliset yksityiset toimijat kuten UPS ja FedEx. 19 Esimerkiksi Ruotsissa pakettimarkkinoilla on syntynyt monipuolista kilpailua. Tästä huolimatta Posten AB:lla on yhä noin 70 prosentin markkinaosuus yritysten pakettipalveluista ja vielä tätä huomattavasti suurempi markkinaosuus kuluttajien pakettipalveluista. Kilpailun lisääntymiselle on kuitenkin hyvät edellytykset, ja esimerkiksi saksalainen DHL on alkanut kilpailla Posten AB:n kanssa yksityisasiakkaista aloittamalla yhteistyön ICApäivittäistavarakauppaketjun kanssa Lehtijakelupalvelujen markkinat Taloudellinen taantuma vaikutti voimakkaasti myös lehtien volyymeihin. EU-maita koskevan vertailun perusteella lehtijulkaisujen volyymit laskivat yli 10 prosenttia vuosina Ruotsin osalta lehtijulkaisujen volyymit on raportoitu osana osoitteellisten lähetysten kokonaisvolyymejä. Kuten luvussa 3.1 todettiin, osoitteellisten lähetysten määrät kokonaisuudessaan laskivat Ruotsissa vuosina yhteensä kaksi prosenttia ja vuosina yhteensä kahdeksan prosenttia. Norjassa puolestaan julkaisujen volyymit pysyivät lähes samalla tasolla vuosina , vaikka osoitteelliset lähetykset kokonaisuudessaan vähenivät yhteensä kolme prosenttia. 22 Esimerkiksi Norjassa aikakauslehtien ja katalogien jakelumarkkinoilla sanomalehtien jakeluyrityksillä on noin 10 prosentin markkinaosuus lähetysten kokonaismäärästä. Tilattavien sanomalehtien jakelumarkkinoilla sanomalehtien ja niiden omien jakeluyritysten markkinaosuus on noin 80 prosenttia, kun taas kansallisen postitoimijan Posten Norgen markkinaosuus on noin 20 prosenttia ITA Consulting & WIK Consult: Study for the European Commission, DG Internal Market and Services, The Evolution of the European Postal Market since HE 216/ Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ). 22 Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ), Part B: Country Fiche Appendix. 11

14 3.4 Osoitteettomien jakelupalvelujen markkinat Taantumalla on todettu olevan voimakas vaikutus osoitteettomiin lähetyksiin ja suoramainontaan. Osoitteettomien lähetyksien volyymit laskivat EU-tasolla jopa yli 10 prosenttia vuosina Taantuman aikana tapahtunut yksityisen kulutuksen vähentyminen heikensi monien yritysten panostusta markkinointiin ja mainontaan. 23 Pohjoismaista Tanskassa osoitteettomien lähetysten volyymit nousivat vuosien aikana 18 prosenttia, mutta laskivat sen jälkeen vuosina prosenttia. Vuonna 2009 Tanskassa lähetettiin yhteensä lähes 3,9 miljardia osoitteetonta lähetystä. Norjassa puolestaan osoitteettomien lähetysten volyymit kasvoivat 11 prosenttia vuosien aikana. 24 Esimerkiksi Norjassa Posten Norgen markkinaosuus osoitteettomien jakelupalvelujen markkinoilla on 55 ja 60 prosentin välillä Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ). 24 Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ), Part B: Country Fiche Appendix. 25 HE 216/

15 4. SUOMEN POSTIMARKKINOIDEN KILPAILUTILANNE Suomen kotimaan postijakelumarkkinoiden koko liikevaihdolla mitattuna oli vuonna 2009 lähes 1,2 miljardia euroa. Vastaavasti ulkomaan postilähetyspalvelujen liikevaihto oli arviolta noin miljoonaa euroa. Kotimaan postijakelumarkkinan liikevaihdosta noin 42 prosenttia muodostui kirjelähetyksistä, noin 26 prosenttia lehtijakelusta, noin 25 prosenttia pakettilähetyksistä ja loput 7 prosenttia osoitteettomasta jakelusta. Vuonna 2009 kaiken kaikkiaan alalla toimi reilut 300 posti- tai kuriiritoimintaa harjoittavaa yritystä % 25 % 42 % Kirjelähetykset Lehtijakelu Pakettilähetykset Osoitteeton jakelu 26 % Kuvio 1: Suomen kotimaan postijakelumarkkinoiden liikevaihdon jakauma postilähetyslajeittain (Lähde: Postilähetyspalvelututkimus 2009, Viestintävirasto). Postilähetyspalvelujen nimellishintataso nousi vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun mennessä noin 24 prosenttia. Hintatason nousu on ollut merkittävästi nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu yleensä. Kuluttajahintataso nousi samana ajanjaksona noin kahdeksan prosenttia. Reaalihinnoissa laskettuna postilähetyspalvelujen hinnat nousivat noin 14 prosenttia Postilähetyspalvelututkimus 2009, Viestintävirasto. 27 Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus. 13

16 ,43 123,75 108,45 104, , ,04 104,17 106,54 Pisteluku Postipalvelut (nimellishintataso) Postipalvelut (reaalihintataso) Kuvio 2: Postipalvelujen hintatason kehitys vuosina (Lähde: Kuluttajahintaindeksi 2005=100, Tilastokeskus). Postimarkkinoille tulon esteet ja markkinoille tulo yleisesti Markkinoille tulolla on suuri merkitys kilpailun syntymiseen, ja itse kilpailulla on empiirisestikin todistettu olevan suuri merkitys siihen, miten alhaiset hinnat markkinoilla on ja kuinka innovatiivisia palveluja markkinoilla tarjotaan. Kilpailu leikkaa monopoliyrityksen voittoja ja siirtää saavutettuja hyötyjä monopoliyritykseltä loppukäyttäjille. Pääasiassa voidaan sanoa, että kuluttajien maksama hinta palvelusta on sitä lähempänä palvelun tuotannosta syntyneitä oikeita kustannuksia, mitä enemmän kilpailua markkinoilla esiintyy. Vastaavasti kilpailu pakottaa yritykset tehostamaan toimintaansa eli tuottamaan palvelunsa pienemmillä kustannuksilla ja kehittämään loppukäyttäjille uusia innovatiivisempia palveluja, joilla ne voisivat saada parempia tuottoja peruspalvelujen tarjoamisesta syntyvän normaalin tulovirran lisäksi. Joissain tapauksissa kilpailun on katsottu myös lisäävän kokonaiskysyntää ja sitä myöten yritysten kokonaistuloja. Parhaimmillaan kilpailulla saavutetaan tilanne, jossa yhteiskunta, mukaan lukien niin loppukäyttäjät kuin yrityksetkin, saavuttaa maksimaalisen hyödyn yksittäisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta Kts. lisää kilpailusta, markkinoille tulon esteistä ja monopolistisesta kilpailusta esimerkiksi Baldwin, R. ja Cave, M. (1999). 14

17 Markkinoille tulon esteellä tarkoitetaan mitä tahansa sellaista estettä, jonka markkinoille tuleva yritys kohtaa ja joka sen on ylitettävä päästäkseen markkinoille, mutta jota jo markkinoilla oleva toimija ei ole joutunut kohtaamaan. Yleensä kaikilla markkinoilla esiintyy markkinoille tulon esteitä, mutta esteet eivät välttämättä ole siinä määrin merkittäviä, että ne estäisivät tehokkaasti markkinoille tuloa. Markkinoille tulon esteet ja niiden vaikutukset tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Postilähetyspalvelujen markkinoilla pääsääntöisten markkinoille tulon esteiden voidaan katsoa kuuluvan lainsäädännöllisiin 29 ja skaalaeduista syntyviin esteisiin. 30 Muiden esteiden vaikutukset ovat näitä tekijöitä huomattavasti vähäisempiä. Postilähetyspalvelujen markkinalla lainsäädännölliset esteet liittyvät suoraan tai välillisesti laista tuleviin moninaisiin toimintoihin kohdistuviin vaatimuksiin, toimilupakäytäntöön ja haja-asutusalueita koskevaan erityislainsäädäntöön. Skaalaeduilla tarkoitetaan saavutettavia tuotantokustannusetuja, joita syntyy, kun tuotetaan suuria määriä yksittäisiä tuotteita. Tällöin yksittäisen tuotteen tuotantokustannus voidaan minimoida tehokkaasti. Skaalaedut voivat vaikuttaa markkinoille tuloon kahdella tavalla. Ensinnäkin, johtuen markkinan erikoisluonteesta markkinoilla voidaan minimoida tietyn tuotteen tuotantokustannukset sitä paremmin, mitä suurempi osuus tuotannosta on yhden tuottajan hallussa eli yhden tuottajan markkinaosuus on mahdollisimman suuri. Toiseksi, jos markkinoilla yksi yritys on saavuttanut monopolistisen aseman, tällöin monopolilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen skaalaeduista syntynyttä tuotantokustannusetua eli se voi tuottaa tiettyä yksittäistä tuotetta mahdollisimman tehokkaasti. Monopoliasemassa olevalla yrityksellä on mahdollisuus hyödyntää skaalatuotoista saatuja etuja siinä määrin, että se kykenee aina hinnoittelemaan tuotteensa alle markkinoille pyrkivän tuotantokustannusten ja siten tarjoamaan tuotteensa aina edullisimpaan hintaan. Markkinoille tuleva yritys kohtaa siten todella merkittävän riskin markkinoille tulon onnistumisen kannalta. Tällaisissa tilanteissa markkinoille tulo onnistuu differoimalla oma tuote tai tuotantotapa siten, että se on kilpailukykyinen monopoliyrityksen tuotteen kanssa. Markkinoille tulevan yrityksen tulee tehdä omasta tuotteestaan parempi ja houkuttelevampi kuin jo markkinoilla oleva yritys tai kehittää tehokkaampi tapa tuottaa jo markkinoilla olevaa tuotetta ja pyrkiä myymään tuotetta edullisemmin kuin jo markkinoilla oleva toimija. Yleensä edellä mainitut keinot tulla markkinoille vaativat kokonaan uudenlaisen tuotteen tai tuotan- 29 Lainsäädännöllisillä esteillä tarkoitetaan valtiohallinnon lailla asettamia markkinoille tulon esteitä. Tällaisia esteitä ovat muun muassa toimiluvat, toiminnan rekisteröintipakko, patentit ja verotus. 30 Kts. lisää markkinoille tulon esteistä esimerkiksi Lipczynski, J. ja muut (2009, s ). 15

18 totavan keksimistä, mikä korvaa jo markkinoilla olevan tuotteen tai tuotantotavan. Esimerkiksi matkapuhelinpalvelut ovat korvanneet tehokkaasti lankapuhelinpalveluja. Skaalaetuihin perustuvat esteet johtuvat postimarkkinoiden erikoisluonteesta, ja esteet kohdistuvat ensisijaisesti koko valtakunnan kattavaan postinjakeluun. Koko Suomen kattavan postinjakeluverkoston rakentaminen vie useita vuosia ja vaatii suuria investointeja. Aikanaan tällainen jakeluverkosto on rakennettu Suomeen valtion toimesta ilman tuottovaateita. Myöhemmin jakeluverkosto siirtyi postitoiminnan yhtiöittämisen kautta valtion omistamalle Suomen Posti Oy:lle eli nykyiselle Itella Oyj:lle. Vastaavanlaisen valtakunnallisen jakeluverkon rakentaminen kilpailijan toimesta vaatii merkittäviä ja pitkäaikaisia investointeja, eikä verkon rakentaminen ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa. Kun nämä investoinnit on tehty, voidaan yksittäisten tuotteiden jakelukustannukset minimoida tehokkaasti. Toisin sanoen, valtakunnallisen postilähetystoiminnan aloittamisen kiinteät kustannukset ovat todella merkittäviä, mutta vaihtuvat kustannukset eli itse postinjakelusta koituvat kustannukset ovat suhteellisen pieniä. Valtakunnallisten postilähetyspalvelujen markkinoilla skaalaetuja syntyy siitä, että alalla toimiva yritys kykenee hyödyntämään laajaa jakeluverkkoaan 31 siten, että se pystyy kuljettamaan suuria määriä erilaisia postilähetyksiä yhdellä kertaa paikasta toiseen, jolloin yksittäisestä postilähetyksestä koituvat kustannukset voidaan minimoida. Skaalaedut tässä tapauksessa toimivat esteenä markkinoille tulolle siitä syystä, että markkinoille ensimmäisenä tullut yritys, joka on riippumatta muista toimijoista tehnyt mittavat investoinnit jakeluverkkoon ja samalla pystynyt kattamaan investointikustannukset taatulla tulovirralla 32, kykenee parhaimmillaan hinnoittelemaan postilähetyspalvelunsa alle uuden markkinoille tulleen yrityksen postilähetyspalvelun tarjoamisesta koituvien kustannuksien. Tämä vaikeuttaa markkinoille tuloa, koska uudelle toimijalle ei ole ollut mahdollisuutta kattaa jakeluverkkoon tehtyjä investointeja taatulla tulolla, vaan uuden toimijan on katettava 31 Yksinkertaistettuna valtakunnallinen jakeluverkosto rakentuu asiointipisteistä ja lajittelukeskuksista sekä näiden välisistä jakelu-, keräily-, koonti- ja runkokuljetuksista. Valtakunnallinen postinjakeluverkosto rakennetaan yleensä siten, että jakeluverkossa on useita niin sanottuja paikallisia jakelukeskuksia, joihin kotitalous- ja yritysasiakkaiden postilähetykset kerätään keräilykuljetuksina. Paikallisissa jakelukeskuksissa postilähetykset lajitellaan ja siirretään joko jaettavaksi jakelukuljetuksina vastaanottajille, jos vastaanottaja sijaitsee jakelukeskuksen ennalta rajatulla alueella, tai kuljetetaan koontikuljetuksina suurempiin lajittelukeskuksiin, jos vastaanottaja sijaitsee muun paikallisen jakelukeskuksen alueella. Suurempien lajittelukeskuksien välillä lähetykset kuljetetaan runkokuljetuksina. Postilähetyksien kuljetuskapasiteettia kasvatetaan sitä mukaa, kun siirrytään jakelukuljetuksista runkokuljetuksiin eli esimerkiksi jakelukuljetuksissa käytetään pakettiautoja ja runkokuljetukset hoidetaan perävaunullisilla rekkaautoilla tai jopa lentokonerahtina. 32 Taatulla tulovirralla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa loppukäyttäjillä on markkinoilla ainoastaan yksi palvelun tarjoaja ja loppukäyttäjät eivät tule toimeen ilman näiden palvelujen käyttämistä tai palvelun korvaaminen kokonaan markkinoiden ulkopuolisella vaihtoehdolla (esimerkiksi viemällä kirje itse perille vastaanottajalla) koituu merkittävästi kalliimmaksi kuin palvelun hankinta tältä yhdeltä kyseiseltä palveluntarjoajalta. Tällöin, voidaan katsoa, että palvelun tarjoajalla on turvattu tulon saanti palvelujensa tarjoamisesta, ja se kykenee sisällyttämään palvelujensa hintoihin niiden tarjoamisesta koituvat kustannukset. 16

19 kiinteät kustannukset sekä itse postinjakelusta syntyvät vaihtuvat kustannukset myymällä postilähetyspalveluja kilpailluilla markkinoilla. Markkinoilla ollut yritys on pystynyt kattamaan jakeluverkon kiinteät kustannukset toimiessaan monopolina markkinoilla, ja siten se pystyy asettamaan postilähetyspalvelun hinnan lähelle vaihtuvia kustannuksia. Pärjätäkseen kilpailussa myös uuden toimijan tulee asettaa postilähetyspalvelun hinta lähelle omia vaihtuvia kustannuksia. Uusi toimija ei kuitenkaan kykene viemään kiinteitä kustannuksia palvelujen hintaan ja joutuu toimimaan tappiolla, mikä pitkällä aikavälillä voi johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin ja jopa uuden toimijan konkurssiin. Korkeat kiinteät kustannukset toiminnan alussa voivat myös olla jo itsessään este markkinoille pääsylle. Muita markkinoille tulon esteitä voi syntyä myös esimerkiksi silloin, jos markkinoille tuleville yrityksille ei ole taattua pääsyä postinumero- ja osoitejärjestelmään 33, taloyhtiöiden tai yritysten tiloihin, joihin postilähetykset jaetaan, tai markkinoilla olevien postiyritysten hallinnoimiin postilokeroihin. Näiden merkitys on kuitenkin huomattavasti pienempi verrattuna edellä esitettyihin markkinoille tulon esteisiin, ja esteet korostuvat enemmän valtakunnantason kuin paikallistason postilähetyspalvelujen tarjoamisessa. Johtuen valtakunnallisen postitoiminnan korkeista kiinteistä kustannuksista ja skaalatuoton esteistä voidaan katsoa, että ainoastaan alueellinen markkinoille tulo on kannattavaa. Uusi markkinoille tuleva toimija pyrkii ensiksi pääsemään alueellisille, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun, markkinoille ja vakiinnuttamaan toimintansa kyseessä olevilla alueilla. Vakiinnutettuaan asemansa alueellisilla markkinoilla toimija voi pyrkiä laajentamaan toimintaansa muille alueille, ja laajentua lopulta jopa koko maan kattavaksi toimijaksi pidemmän ajan kuluessa. Kuten yleensä kaikilla markkinoilla myös postilähetyspalvelujen markkinoilla on todennäköistä, että uusi toimija pyrkii ensiksi sellaisille alueille, joissa on mahdollisimman suuri potentiaalinen asiakaskunta eli suurimpiin kaupunkeihin. Toisaalta, erityisesti pienemmät toimijat voivat pyrkiä markkinoille myös pienemmillä paikkakunnilla, joissa he katsovat potentiaalisen asiakaskunnan ja palvelun tarjonnasta saatavien tulojen olevan riittäviä suhteessa palvelun tarjoamisesta koituviin kustannuksiin ja odotettuun tuottoon. Alueellisilla markkinoilla markkinoille tulevalla yrityksellä on ensinnäkin suuremmat mahdollisuudet differoida omaa palveluansa tai pyrkiä tuottamaan jo markkinoilla tarjolla oleva pal- 33 Postinumero- ja osoitejärjestelmä sisältää postinsaajien nimet, osoitteet sekä alueelliset postinumerot. Järjestelmää käytetään lähetysten lajitteluun sekä ohjaukseen. Järjestelmä käyttää hyväkseen Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmää. 17

20 velu entistä tehokkaammin, ja siten pärjätä kilpailussa jo markkinoilla olevan yrityksen kanssa, kuin valtakunnallisilla markkinoilla. Esimerkiksi markkinoille tuleva yritys voi keskittyä ainoastaan tarjoamaan yksilöityjä kirjelähetyspalveluja yksittäisille yrityksille yksilöidyillä alueilla. Markkinoille tulon esteet ja markkinoille tulo riippuu myös suurelta osin tarjottavasta postilähetyspalvelulajista. Markkinoille tulon esteitä ja markkinoille tuloa tarkastellaan tarkemmin postipalvelulajeittain seuraavissa luvuissa. 4.1 Kilpailu kotimaan kirjelähetyspalvelujen markkinoilla Vuonna 2009 kotimaan kirjelähetysten markkinoiden koko liikevaihdolla mitattuna oli lähes 500 miljoonaa euroa, joka oli yli 40 prosenttia Suomen sisäisen postinjakelumarkkinoiden liikevaihdosta. Kirjeet ovat merkittävä lähetyslaji postitoimijoille myös lähetyskohtaisella liikevaihdolla mitattuna. Lähetyskohtainen liikevaihto vuonna 2009 oli noin 46,4 senttiä. 34 Kappalemääräisesti kirjeitä lähetettiin lähes 1,1 miljardia kappaletta. Vuosien aikana kirjelähetysten määrä on laskenut noin kaksi prosenttia. Kirjelähetyksistä noin 90 prosenttia on yritysten ja yhteisöjen ja loput 10 prosenttia henkilöasiakkaiden lähettämiä 35. Kirjeiden jakelu on toimiluvanvaraista toimintaa, ja tällä hetkellä toimilupa kirjelähetysten jakeluun on annettu ainoastaan Itella Oyj:lle manner-suomessa sekä Posten Åland Ab:lle Ahvenanmaan maakunnassa. Kirjelähetyspalvelujen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin kuluttajahinnat keskimäärin. Vuoden 2009 loppuun mennessä kirjelähetyspalvelujen nimellishintataso oli noussut noin 23 prosenttia vuoden 2005 hintatasosta, kun muutoin kuluttajahinnat olivat kokonaisuudessaan nousseet noin kahdeksan prosenttia. Reaalihinnoissa kirjelähetyspalvelujen hintataso oli noussut noin 13 prosenttia. 36 Yksittäisenä kulutushyödykkeenä 1. luokan ja 50 grammaa painavan kirjelähetyksen vuosikohtainen keskihinta oli noussut samana ajanjaksona noin 23 prosenttia 65 sentistä 80 senttiin Postilähetyspalvelututkimus 2009, Viestintävirasto. 35 HE 216/ Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus. 37 Kulutushyödykkeiden keskihinnat, Tilastokeskus. 18