KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 568 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE postipalveludirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 2002/39/EY ja 2008/6/EY) {SWD(2015) 207 final} FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE postipalveludirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 2002/39/EY ja 2008/6/EY) 1. Tässä soveltamista koskevassa kertomuksessa esitetään, miten postipalveludirektiivi on pantu täytäntöön ja miten postimarkkinat ovat kehittymässä Euroopan parlamentti ja neuvosto ja antoivat helmikuussa 2008 direktiivin 2008/6/EY, jäljempänä kolmas postipalveludirektiivi 1, jolla otettiin käyttöön oikeusperusta postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiselle säätämällä viimeisestä lainsäädäntötoimesta markkinoiden asteittaisen avaamisen prosessissa. Siinä vahvistettiin markkinoiden täydellisen avaamisen määräajaksi 16 jäsenvaltion 2 osalta 31. joulukuuta 2010 ja (silloin) jäljellä olleiden 11 jäsenvaltion 3 osalta 31. joulukuuta Kolmannella postipalveludirektiivillä myös vahvistettiin kansallisten sääntelyviranomaisten tehtäviä ja toimivaltuuksia, muutettiin tapaa, jolla postin yleispalveluja voidaan tarjota ja rahoittaa, edellytettiin pääsyä postialan infrastruktuurin joihinkin osiin ja laajennettiin kuluttajansuojasäännöksiä sekä vaadittiin komissiota avustamaan jäsenvaltioita direktiivin täytäntöönpanossa, muun muassa yleispalvelun nettokustannusten laskennassa. Lisäksi direktiivin 2008/6/EY 23 artiklassa edellytetään, että komissio antaa joka neljäs vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen, johon sisältyvät asianmukaiset tiedot alan kehityksestä. Vaikka tässä säännöksessä todetaankin, että kertomus annetaan joulukuun 2013 loppuun mennessä, sen antamista lykättiin, jotta saataisiin aikaa tutkia markkinoiden täysimääräisen avaamisen varhaisia vaikutuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Tässä soveltamista koskevassa kertomuksessa esitetään tiivistetysti, miten postipalveludirektiivi (direktiivi 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 2002/39/EY ja 2008/6/EY) on pantu täytäntöön eri puolilla Euroopan unionia sekä miten 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/6/EY, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisen toteuttamisen osalta, EUVL L 52, , s Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta. 3 Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki ja Unkari. Vaikka Kroatia liittyikin virallisesti EU:hun 1. heinäkuuta 2013, sen postimarkkinat vapautettiin täysimääräisesti 1. tammikuuta 2013 alkaen. 2

3 postimarkkinat ovat pääpiirteissään kehittyneet joulukuun 2008 jälkeen 4. Direktiivin 2008/6/EY 23 artiklan mukaisesti kertomuksessa esitetään tietoja talouden, yhteiskunnan ja työllisyyden rakenteista ja teknologiaa koskevista näkökohdista sekä palvelun laadusta. Soveltamista koskevan kertomuksen mukana on komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään yksityiskohtaisempia tietoja ja johon sisältyy liite, joka koskee yleispalveluvelvoitteen nettokustannusten laskentaa. Tämän kertomuksen ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan laadinnassa on käytetty useita lähteitä, muun muassa tutkimuksia, jotka koskevat postialan tärkeimpiä kehityssuuntauksia ja postialan toimijoiden hinnoittelukäytäntöä (Main Developments in the Postal Sector ( ) 5, Pricing behaviour of postal operators, 6 Main Developments in the Postal Sector ( ) 7 ), postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGP) useita raportteja 8, postidirektiivikomitean (PDC) ja postipalvelujen käyttäjien foorumin (Postal User Forum) yhteydessä esitettyjä kannanottoja 9, Eurostatin tietoja vuoteen 2012 asti 10 sekä komission omia postitilastoja vuotta 2012 seuraavalta jaksolta sen jälkeen, kun Eurostat päätti lopettaa postialaa koskevien tilastotietojen keruun, sekä Maailman postiliiton (UPU) lukuja 11. Koska tilastojen keruuseen ja laadintaan liittyy viive, uusimmat käytettävissä olevat tiedot koskevat monissa tapauksissa vuotta Mahdollisuuksien mukaan on kuitenkin käytetty tuoreempia tietoja viimeisimpien kehityssuuntausten kuvaamiseksi. 2. Kohtuuhintaiset ja luotettavat posti- ja pakettipalvelut ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoille Postipalveluilla on edelleen elintärkeä tehtävä koko Euroopan unionissa, vaikkakin tämä tehtävä on muuttumassa, kun uudet teknologiat vauhdittavat sekä perinteisen postin korvaamista sähköisellä viestinnällä että verkko-ostosten volyymin kasvua. Mahdollisuus lähettää kirjeitä ja paketteja, jotka saapuvat määrätyn ajan kuluessa ja täsmällisellä hinnalla 4 Tämä on viides soveltamista koskeva kertomus direktiivin 97/67/EY antamisen jälkeen. Aiemmat kertomukset ovat saatavissa seuraavasta osoitteesta: 5 Copenhagen Economics, Main Developments in the Postal Sector ( ), Kööpenhamina, Tanska, Copenhagen Economics, Pricing behaviour of postal operators, Kööpenhamina, Tanska, WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ) Bad Honnef, Saksa, Lisätietoja ERGP:stä ja sen raportit, ks. 9 Tämän vuoropuheluryhmän perusti vuonna 2011 Michel Barnier, entinen sisämarkkinoista ja palveluista vastannut komissaari. Se kokoaa yhteen postipalvelujen käyttäjät (loppukäyttäjät, pk-yritykset, yritykset ja verkkokauppaa harjoittavat vähittäismyyjät), postitoiminnan harjoittajat ja ammattiliitot analysoimaan postipalvelujen vapauttamisen vaikutuksia ja etsimään rakentavia keinoja tarjota parempia postipalveluja asiakkaille. Foorumi järjestetään vuosittain Brysselissä, ja sen tarkoituksena on saada asiakkailta suoraa palautetta eurooppalaisen postiuudistuksen vaikutuksista, kestävyysvaatimuksista postialalla ja suorasta yhteydestä verkkokauppaan _universal_service_providers

4 kaikkiin Euroopan unionin osiin, on edelleen perustavanlaatuinen tekijä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen koheesion ja sisämarkkinoiden kehityksen kannalta. Verkkokaupan valtava potentiaali tarkoittaa sitä, että kohtuuhintaiset ja luotettavat pakettipalvelut ovat tärkeämpiä kuin koskaan, jotta digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet voivat toteutua Itsenäinen viranomaisvalvonta on parantunut, mutta tarvitaan pakettimarkkinoiden tehostettua valvontaa kyseisen markkinan muutosten tahdissa pysymiseksi Kansalliset sääntelyviranomaiset hoitavat jatkossakin keskeistä tehtävää, joka on postipalveludirektiivin soveltamisen tukeminen ja valvominen ja noudattamisen varmistaminen jäsenvaltioissa. Näitä viranomaisia yhdistetään enenevästi muista viestintäpalveluista (esim. sähköiset viestintäpalvelut, yleisradiointi) vastaavien viranomaisten kanssa. Vuonna 2010 perustettu postipalveluja käsittelevä eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGP) on parantanut kuulemista, koordinointia ja yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten kesken Euroopan tasolla. 13 Historiallisesti kansalliset sääntelyviranomaiset ovat yleensä keskittyneet kirjeisiin. Ottaen huomioon kirjevolyymien lasku ja verkkokaupan vauhdittama pakettimäärien kasvu, tarvitaan pakettimarkkinoiden vahvempaa viranomaisvalvontaa ja kattavampia tietoja, jotta saataisiin täydellinen ja täsmällinen kuva posti- ja pakettimarkkinoista kokonaisuudessaan ja voitaisiin hyödyntää kaikki digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. 4. Kohtuuhintainen ja luotettava yleispalvelu tarjotaan kirjeille Jäsenvaltioiden edellytetään tarjoavan kirjeiden ja pakettien keräilyn ja jakelun vähintään viitenä työpäivänä viikossa tietyllä laatutasolla jäsenvaltioiden koko alueella 14. Niiden jäsenvaltioiden määrä, joissa tämä vaatimus ylitetään (eli joissa jakelu toimii kuutena päivänä), on pienenemässä 15. Yleisesti ottaen suuntauksena on niiden lähetystyyppien vähentäminen, jotka kuuluvat yleispalveluvelvoitteen piiriin, vaikkakin monet jäsenvaltiot 12 Ks. COM(2015) 192 final Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle Ks. komission päätös, tehty , 2010/C 217/ Yleisestä kehyksestä säädetään direktiivin 97/67/EY 3 artiklassa. Tämä edellyttää yhtä keräilyä ja yhtä jakelua vähintään viitenä työpäivänä viikossa; enintään kahden kilogramman painoisten postilähetysten ja enintään kymmenen kilogramman painoisten postipakettien keräilyä, lajittelua ja kuljetusta; sekä kirjattuja ja vakuutettuja lähetyksiä koskevia palveluja. 15 WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ), ja ERGP (14 (23) Report on the Benchmarking of the Universal Service Tariffs updated. 4

5 sisällyttävät yleispalveluvelvoitteen piiriin muita kuin yksittäiskirjeitä 16, esimerkiksi joukkokirjeitä tai paketteja, mainospostia tai sanomalehtiä. Kaikki jäsenvaltiot Saksaa lukuun ottamatta ovat nimenneet virallisesti merkittävän kansallisen postialan toimijan yleispalvelun tarjoajaksi. Saksassa historiallinen kansallinen postialan toimija toimii yleispalvelun tarjoajana. Valtaosa kotimaan kirjeistä jaetaan seuraavana työpäivänä (edellyttäen, että ne on lähetetty käyttäen seuraavan päivän jakelupalvelua eikä tarkoituksellisesti hitaampaa ja edullisempaa vaihtoehtoa), ja EU:n sisäinen postinjakelu ylittää edelleen direktiivissä täsmennetyt laatustandardit 17. Useimmat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön hintakaton sen varmistamiseksi, että peruspostipalvelut ovat kohtuuhintaisia. Monissa jäsenvaltioissa postimerkkien hinnat ovat nousseet viime vuosina yleisesti samaa tahtia inflaatiovauhdin kanssa ja osaltaan lähetettävien kirjeiden laskevan määrän kompensoimiseksi 18. Vuosien 2012 ja 2013 välillä 20 gramman kirjeen hinnat nousivat keskimäärin noin 5,6 prosenttia 19 ; tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta tämän palvelun kohtuuhintaisuuteen EU:n kansalaisille, sillä palvelu on edelleen kohtuuhintainen erityisesti verrattuna kotitalouksille muista viestintävälineistä aiheutuviin menoihin (esim. matkaviestintä). Kaikki jäsenvaltiot varmistavat, että kaikilla postipalvelujen tarjoajilla on läpinäkyvä, yksinkertainen ja edullinen menettely käyttäjiltä tulevien valitusten käsittelyyn, ja useimmilla yleispalvelun tarjoajilla on korvausjärjestelmä. 5. Täsmälliset ja vertailukelpoiset tiedot yleispalvelun nettokustannuksista ovat olennaisen tärkeitä Siinä tapauksessa, että yleispalvelun tarjoaminen jäsenvaltiossa aiheuttaa nettokustannuksia ja kohtuuttoman rasituksen yleispalvelun tarjoajalle, postipalveludirektiivissä säädetään tavoista, joilla voidaan korvata yleispalveluvelvoitteen niin kutsutut nettokustannukset, joista aiheutuu kohtuuton taloudellinen rasite nimetylle yleispalvelun tarjoajalle (tarjoajille). Kustannukset on kuitenkin laskettava vertailukelpoisella tavalla, jotta voidaan tarjota rahoitusta ja varmistaa, että se on valtiontukisääntöjen mukaista. Tämän kertomuksen mukana olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä esitetään yleispalveluvelvoitteen nettokustannusten erilaisia laskentamenetelmiä, joiden on todettu olevan postipalveludirektiivin liitteen I mukaisia. 16 Yksittäisellä tarkoitetaan yksittäisiä lähetyksiä tai yhdistettyjä lähetyksiä, joiden määrä on riittävän pieni, jotta ne eivät kelpaa paljousalennuksiin, joten tarjottu hinta ja palvelu ovat samat kuin yksittäisillä lähetyksillä. 17 Huomioon otettava jättöpäivä on se, jona lähetys on jätetty toimitettavaksi, jos lähetys on jätetty ennen kyseiselle lähetyspaikalle (eli postilaatikolle tai postitoimistolle) ilmoitettua viimeistä keräysajankohtaa. Vuonna 2014 keskimääräinen postinjakeluaika Euroopassa oli 2,4 päivää; 90,6 prosenttia jaettiin kolmen päivän sisällä postituksesta ja 97,8 prosenttia viiden päivän sisällä. Lähde: International Post Corporation (2014) International Mail Quality of Services Monitoring UNEX TM 2014 tulokset. 18 WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ). 19 Euroopan komissio, postitilastotietokanta. 5

6 6. Kirjepostia koskeva kilpailu on kehittynyt hitaasti, ja jotkin toimijat ovat käyttäytyneet kilpailunvastaisella tavalla Huolimatta markkinoiden täysimääräisestä avaamisesta koko EU:ssa vuoteen 2013 mennessä on kilpailu kirjemarkkinoilla kehittynyt hitaasti useimmissa jäsenvaltioissa, ja yleispalvelun tarjoajat ovat säilyttäneet enemmistöosuuksia markkinoista jäsenvaltioissa. Niistä viidestätoista jäsenvaltiosta, jotka avasivat markkinansa kokonaisuudessaan ennen vuotta 2011, kahdeksassa kilpailu kirjemarkkinoilla oli kohonnut yli 5 prosenttiin (volyymin mukaan) vuoteen 2013 mennessä. Niissä jäsenvaltioissa, jotka avasivat markkinansa vuoden 2011 jälkeen, kilpailijat olivat saavuttaneet yli 5 prosenttia kirjemarkkinoista vuoden 2013 puoliväliin mennessä viidessä jäsenvaltiossa. 20 Siellä missä kirjemarkkinoilla on syntynyt kilpailua, se on yleisempää päästä päähän -jakelussa, jota tarjoavat toimijat, jotka ovat luoneet omat jakeluverkostonsa jaellakseen suoraan vastaanottajille itselleen. Postiverkkoon pääsyä koskevaa kilpailua, jossa muut toimijat luovuttavat kirjeitä yleispalvelun tarjoajalle lopullista jakelua varten esilajittelun jälkeen, on syntynyt Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Saksassa. Useissa jäsenvaltioissa kansalliset kilpailuviranomaiset ovat puuttuneet yleispalvelun tarjoajan kilpailunvastaiseen toimintaan, jonka muotona on ollut määräävän aseman väärinkäyttö. Tapauksiin kuuluu laittomia alennuksia yritysasiakkaille, hintaruuveja ja saalistushinnoittelua. Näiden käytäntöjen seurauksena voi olla kilpailun estyminen. Markkinoille tuloa ja kilpailun kehittymistä voivat ehkäistä myös jotkin sääntelykäytännöt, kuten uusille tulokkaille asetettavat toimilupaehdot, jotka voivat ylittää direktiivissä sallitun laajuuden. 7. Lähetettyjen kirjeiden määrä on laskenut, kun postin korvaaminen sähköisellä viestinnällä on lisääntynyt Yleispalvelun tarjoajia käyttäen lähetettyjen kirjeiden määrä EU:ssa on laskenut arviolta 107,6 miljardista vuonna 2008 aina 85,5 miljardiin vuonna Keskimäärin vuosina volyymin lasku oli 4,3 prosenttia vuodessa ja tulojen lasku 5,2 prosenttia vuodessa 22. Vuosien 2010 ja 2011 välillä laskuvauhti hidastui vastaavasti 3,3 prosenttiin ja 1,4 prosenttiin, mutta kohosi 4,85 prosenttiin vuosien 2012 ja 2013 välillä (volyymi) EU28- alueella 23. Yleisesti ottaen suoramainontapostiin ja julkaisuihin on kohdistunut vähemmän vaikutuksia kuin kirjeisiin, mutta lasku on ollut suurinta niissä jäsenvaltioissa, joissa kirjemarkkinat ovat kypsemmät, ja tämän odotetaan jatkuvan. Esimerkiksi Tanskassa postivolyymit ovat laskeneet yli 60 prosenttia vuosien 2000 ja 2014 välillä, ja laskua on tullut 20 ERGP(13) 38 rev1 Report on End-to-End Competition and Access in European Postal Markets. 21 Maailman postiliitto (UPU), kirjepostilähetysten määrä, kotimaan palvelu ja kansainvälinen palvelu, EU27- aluetta koskevat lähetysarviot. Maailman postiliiton tilastoihin sisältyvät ainoastaan Maailman postiliiton jäseninä olevat nimetyt toimijat. 22 WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ). 23 WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ), ja Euroopan komission postitilastotietokanta; omat laskelmat. 6

7 vielä 15 prosenttia lisää vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 24. Alankomaissa laskua oli 13 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, ja volyymien ennustetaan laskevan prosenttia vuosien 2010 ja 2020 välillä 25. Koska kirjevolyymit vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja ottaen huomioon nykyinen laskuvauhti osa jäsenvaltioista ei todennäköisesti koskaan saavuta niitä kirjevolyymin tasoja, jotka kypsempien postimarkkinoiden jäsenvaltioilla aiemmin oli. Sen vuoksi, vaikka kirjevolyymin lasku vähemmän kehittyneillä postimarkkinoilla onkin pienempi suhteellisesti tarkasteltuna, sillä on kuitenkin todennäköisesti merkittävä vaikutus, kun otetaan huomioon pienemmät mittakaavaedut kuin kypsemmillä markkinoilla. 8. Paketit ovat kasvualue, mutta kuluttajat ja verkkokauppaa harjoittavat vähittäismyyjät valittavat rajat ylittävien toimituspalvelujen laadusta ja kustannuksista Euroopan pakettimarkkinoiden koosta ei ole selvää yhteistä näkemystä 26. Esimerkiksi arviot Euroopan pakettimarkkinoiden koosta viittaavat 60 miljardin euron arvoon, kun lasketaan yhteen Euroopan kuriiri-, paketti- ja pikalähetysmarkkinat vuonna ; 47 miljardiin euroon vuonna 2011 (mukaan luettuna lähetykset kilogrammaan asti) 28 ; 37 miljardiin euroon paketti- ja pikalähetysmarkkinoilla vuonna ; ja 53,5 miljardiin euroon vuonna Jopa silloin, kun lasketaan pelkästään yleispalvelun tarjoajien lähettämät paketit, EU:n pakettimarkkinat ovat kasvaneet arviolta 1,65 miljardista tavallisesta paketista vuonna 2008 aina 1,96 miljardiin vuonna Pakettien määrä henkeä kohti vaihtelee kuitenkin suuresti jäsenvaltioiden välillä. Arviot koko pakettimarkkinasta osoittavat pakettien määrän henkeä kohti vaihdelleen lähes kolmestakymmenestä (Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) noin kahteen (Puola, Romania, Kroatia, Latvia) vuonna Post Nord, Annual and Sustainability Report 2014, 2015, Post Nord, Interim Report Q1 2015, WIK Consult, Developments in the Dutch Postal Market, Tämä johtuu pääasiassa erilaisista markkinamääritelmistä, jotka koskevat erityisesti lähetysten painorajaa ja palvelun ominaisuuksia, erilaisista menetelmistä sekä sellaisten tietojen puutteesta, jotka kattavat kaikki jakelijat. 27 TNT Express (2012), 4Q 2011 Analysts presentation: 2011 Highlights and Strategy update, 21. helmikuuta AT Kearney, Europe's CEP Market: Growth on New Terms, WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ). 30 Apex Insight, European Parcels: Market Insight Report 2015, Maailman postiliitto (UPU), tavallisten pakettien määrä, kotimaanpalvelu, ja tavallisten pakettien määrä, kansainvälinen palvelu EU27-aluetta koskeva lähetysarvio. Tiedot kerätty ainoastaan Maailman postiliiton jäseninä olevilta nimetyiltä toimijoilta WIK-Consult, Main Developments in the Postal Sector ( ), s

8 Koska pakettipalvelut eivät koskaan kuuluneet aiempaan varattujen palvelujen alaan, 33 kilpailua näyttää syntyneen enemmän pakettimarkkinoilla kuin kirjemarkkinoilla. Pikalähetyspalveluja tarjoavat toimijat kuten UPS, DHL, TNT ja FedEx sekä kuriiriyhtiöt, jotka ovat perinteisesti enemmän keskittyneet lisäarvoa tuottaviin yritysten välisiin (B2B) palveluihin, ovat entistä enemmän kehittämässä kuluttajakaupan (B2C) palveluja hyötyäkseen verkkokaupan kasvusta, ja uusia yrityksiä tulee markkinoille. Samanaikaisesti yleispalvelun tarjoajat ovat kehittämässä entistä kehittyneempiä pakettipalveluja esimerkiksi takaamalla toimitusaikoja, jotta ne voisivat hyötyä verkkokaupasta. Näin ollen on tapahtumassa jonkin verran lähentymistä erityyppisten jakelualan toimijoiden tarjoamien tuotteiden ja palvelujen kesken, ja niiden väliset rajat ovat sumenemassa. Edelleen esiintyy kuitenkin huolta rajat ylittävien pakettitoimituspalvelujen kohtuuhintaisuudesta ja saatavuudesta: sekä kuluttajien että verkkokauppaa harjoittavien vähittäismyyjien toistuvasti esittämiä pääasiallisia valituksen aiheita ovat toimitusratkaisujen puute (esim. seuranta- ja jäljitystiedot), hintojen avoimuuden puute ja korkeat hinnat 34. Komissio käynnisti 6. toukokuuta 2015 hyväksytyn digitaalisten sisämarkkinoiden strategian 35 ohessa julkisen kuulemisen, jonka tarkoituksena oli auttaa löytämään ratkaisuja rajat ylittävien pakettitoimitusten parantamiseksi ja saada parempi käsitys siitä, miten tämä markkina toimii. Komissio ryhtyy vuoden 2016 alkupuoliskolla toimenpiteisiin hinnoittelun avoimuuden lisäämiseksi ja rajat ylittävien pakettitoimitusten viranomaisvalvonnan tehostamiseksi. Nämä toimet tulevat lisänä komission ja eri sidosryhmien jo toteuttamiin toimiin sen jälkeen, kun komissio antoi vuonna 2013 tiedonannon Etenemissuunnitelma pakettitoimitusten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Yleispalvelun tarjoajat työllistävät entistä vähemmän pääasiassa sen vuoksi, että postin korvaaminen sähköisellä viestinnällä on lisääntynyt, ja työolot ovat aiempaa vaihtelevampia Vuonna 2013 yleispalvelun tarjoajat työllistivät noin 1,2 miljoonaa henkeä EU:ssa, ja joissain jäsenvaltioissa yleispalvelun tarjoajien osuus kotimaan työllisyydestä oli huomattava Direktiivissä 97/67/EY sallittiin tavallisten kirjelähetysten varaaminen yleispalvelun tarjoajalle 100 grammaan asti. Direktiivissä 2002/39/EY tätä rajaa alennettiin 50 grammaan. 34 Ks. esim. Civic Consulting for Executive Agency for Health and Consumers, Consumer market study on the functioning of e-commerce and internet marketing and selling techniques in the retail of goods, 2011; FTI Consulting, Study on intra-community cross-border parcel delivery, 2011; Copenhagen Economics, Study on the state of play of EU parcel markets with particular emphasis on e-commerce. 2013; Special Eurobarometer 398 Internal Market Report, 2013; Flash Eurobarometer 413: Companies Engaged in Online Activities, 2015, ja European Commission, Consumer survey identifying the main cross-border obstacles to the DSM and where they matter most, 2015, 35 COM(2015) 192 final. 36 COM(2013) 886 final. 37 Euroopan komission postitilastotietokanta, 2013, omat laskelmat. 8

9 Muiden postialan toimijoiden luomat työpaikat kasvattavat tätä kokonaismäärää, ja pikalähetyspalvelut työllistivät suoraan arviolta vuonna Laskevat kirjevolyymit sekä modernisointi ja lisääntyvä automaatio vaikuttavat työllisyystasoihin. Maailman postiliiton luvut kertovat, että yleispalvelun tarjoajien työllistämien työntekijöiden kokonaismäärä on laskenut noin :lla vuosien 2008 ja 2013 välillä 39. Yleispalvelun tarjoajien työllistämien työntekijöiden määrä laski keskimäärin 4,4 prosenttia EU:n 28 jäsenvaltiossa vuosien 2012 ja 2013 välillä 40. Yleispalvelun tarjoajien työvoima kuuluu yleisesti ammattiliittoon, ja palkat ja työolot kuuluvat alakohtaisten ja/tai yleisten työehtosopimusten piiriin. Monissa tapauksissa modernisointi on toteutettu sosiaalisesti vastuullisella tavalla yhdessä ammattiliiton kanssa, ja varhaiseläkejärjestelyjä ja vapaaehtoisia lähtöjärjestelyjä on käytetty minimoimaan pakollisten irtisanomisten määrää. Työvoiman vähennyksistä huolimatta suuri osa henkilöstöstä työskentelee edelleen jakelutoiminnoissa. Osa-aikaisten työntekijöiden osuus on kuitenkin kasvanut huomattavasti joissain jäsenvaltioissa, ja kaiken kaikkiaan suuntauksena on siirtyminen joustavampiin työsopimuksiin. 10. Tiivistä seurantaa tarvitaan markkinoiden muutosten jatkuessa Yleisesti ottaen eurooppalaisen postipolitiikan kaksi keskeistä tavoitetta, eli kaikkien käyttäjien saatavilla olevien kohtuuhintaisten, tietyn laatuisten palvelujen vähimmäisvalikoiman varmistaminen ja markkinoiden avaaminen tasapuolisin kilpailuedellytyksin, on suurelta osin saavutettu, vaikkakin rajat ylittäviin pakettimarkkinoihin liittyy vielä huolenaiheita. Postimarkkinat kuitenkin jatkavat nopeaa kehitystään, ja tarvitaan jatkuvaa tiivistä seurantaa ja jatkoanalyysia postimarkkinoista kokonaisuudessaan sekä sääntelykehyksen vaikutuksista. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon laskevien kirjevolyymien ja kasvavan pakettimäärän vaikutus yleispalveluvelvoitteen täyttämiseen, ja jotta voidaan tarvittaessa reagoida muutoksiin teknisessä, taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa ympäristössä sekä käyttäjien tarpeisiin alan kestävyyden varmistamiseksi. Komissio julkaisee tilastoja vuosittain vuodesta 2016 alkaen tarjotakseen säännöllisesti tilannekatsauksia kirje- ja pakettimarkkinoiden kehityksestä Euroopan unionissa. 38 Oxford Economics The Economic Impact of Express Carriers in Europe, Muita toimijoita kuin yleispalvelun tarjoajia koskevat työllisyystiedot eivät sisälly Euroopan komission postitilastoihin. 39 Maailman postiliitto (UPU), EU27-aluetta koskevat arviot. Lukuihin sisältyvät ainoastaan Maailman postiliiton (UPU) jäseninä olevat nimetyt toimijat eli yleispalvelun tarjoajat. 40 Arvioitu arvo Euroopan komission postitilastotietokannan perusteella. 9