Raision kaupungin lausunto työryhmän esityksestä lastensuojelun laatusuositukseksi

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 901/ / Raision kaupungin lausunto työryhmän esityksestä lastensuojelun laatusuositukseksi Mikko Hulkkonen : Peruspalveluministerin lasten ja perheiden palvelujen sekä lastensuojelulain toimivuutta selvittämään asettaman selvitysryhmän alaisuudessa toiminut työryhmä on tehnyt esityksensä lastensuojelun laatusuositukseksi Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa jakelussa mainittuja, Raision kaupunki mukaan lukien, antamaan lausuntonsa työryhmän ehdotuksesta lastensuojelun laatusuositukseksi. Lisäksi pyydetään lastensuojelutyössä tarvittavien henkilöstömäärien selvittämistä varten ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Tuleeko lastensuojelun henkilöstömäärä suhteuttaa aikaan vai asiakasmääriin? 2. Mikä olisi työn laadun turvaava kohtuullinen henkilöstömäärä ja - rakenne? 3. Millaisia muutoksia ne toisivat nykytilanteeseen ja olisi mikä niiden vaikutus lastensuojelun kustannuksiin ja koulutustarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Lastensuojelun laatusuositus on tarkoitettu ohjaamaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön toteuttamista ja järjestämistä. Laatusuositukseen on nostettu lastensuojelun laadun kannalta tärkeimmiksi näyttäytyviä asioita nykytilanteessa. Laatusuosituksen painopisteet ovat a) lapsen nostaminen toiminnan keskiöön, b) viranomaisyhteistyön toimivuus sekä c) lastensuojelutyötä toteuttavien työyhteisöjen kokonaisosaaminen. Suosituksen mukaan lastensuojelun työntekijäresursseja on lisättävä välittömästi, mutta asiakasmäärämitoitusten antamisen pohjaksi tarvitaan kokemukseen perustuvaa tietoa erilaisten työn organisointitapojen vaikutuksista työmäärään. Rakenteellisena kehityssuuntana esitetään hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Varsinainen lastensuojelutyö kuuluu ns. laajan perustason tehtäviin. Erityisen vaativia tilanteita varten tarvitaan jokaisella viidellä erityisvastuualueella lastensuojelun moniammatillinen osaamiskeskus. a) Suosituksessa korostetaan siis lapsen osallisuutta. Lastensuojelussa tulee varmistaa, että lapselle, nuorelle, perheelle, läheisverkostolle, sijaisvanhemmille ja muille viranomaisille syntyy kokemus osallisuudesta. Aito mahdollisuus yhteistyöhön ja lapsen edun toteutumiselle tulee olla olemassa.

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) b) Toiseksi korostetaan viranomaisyhteistyötä ja sitä, että jokainen yhteistyötaho vastaa oman hallinnonalansa palvelujen avulla siitä, että lapsi ja perhe saa tarvitsemansa avun. Palvelujärjestelmän sektoroitunut rakenne ja kapeille tehtäväalueille jaettu budjettivastuu on ollut omiaan rajaamaan huomion kunkin sektorin sisäiseen selviytymiseen. Lastensuojelun on pakko toimia, joten sinne on voitu ohjata asiakkaat, jotka muuten kuluttaisivat neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun resursseja. Lastensuojelusta on tullut paikka, jonne muut palvelut voivat siirtää sekä vastuun että kustannukset niistä lapsista ja perheistä, joiden tuen tarpeen ne ovat havainneet mutta joiden auttamiseen niillä ei ole resursseja tai välineitä. (Toimiva lastensuojelu, Selvitystyöryhmän loppuraportti 2013:19). Viranomaisyhteistyötä ja moniammatillisuutta tarvitaan, jotta lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi saa oikean avun oikeaan aikaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lastensuojeluasiaan liittyvää yhteistyötä ja hyödyntää moniammatillista osaamista, kun se on tarpeen lapsen edun toteuttamiseksi. Ensisijaisesti apua annetaan lapsen luonnollisessa elinympäristössä. Kolmanneksi työyhteisöissä kiinnitetään huomiota lastensuojelun kokonaisosaamiseen. c) Lastensuojelu kauttaaltaan vaatii erityistä osaamista työntekijältään. Vaativa työ vaatii tuekseen vahvan perus- ja täydennyskoulutuksen, osaamista erilaisilta työn osa-alueilta, työn ohjauksesta ja kehittymisestä huolehtimista sekä muiden asiantuntijoiden hyödyntämisen mahdollisuuden. Käytännön rinnalla pidetään yllä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Lisäksi suosituksia annetaan palvelujärjestelmää, arviointia ja laajempaa lasten ja perheiden palvelujen päätöksentekoa koskien. Laatusuosituksissa on monipuolisesti huomioitu lastensuojelutyöhön vaikuttavia asioita. Suosituksista tulee kuitenkin monelta osin väistämättä vaikutelma jonkinlaisesta perehdytysoppaasta aloittelevalle lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Esimerkiksi suositukset asiakastyöhön käytettävästä vähimmäisajasta vaikuttavat yksinkertaistetuilta ja ammattitaitoisen työntekijän omaa arvostelukykyä kyseenalaistavilta ohjeilta. Tietyn tuntimäärän määrittelyn sijaan tulisi keskittyä enemmänkin siihen, miten asiakkaalle varattua aikaa käytetään. Suosituksessa peräänkuulutetaan lastensuojelun työntekijäresurssien lisäämistä ja työtekijöiden osaamisen vahvistamista erikoistumiskoulutuksen avulla. Riittävällä henkilöstömäärällä ja -rakenteella pystyttäisiin kunkin kunnan lastensuojelutyössä sisäisesti kehittämään toimintamalleja ja työn sisältöä ja toiminnan kautta määrittyisi asiakkaan tarvitsema työntekijän aika. Lastensuojelun lisäksi riittävät ja oikein suunnatut työntekijäresurssit tulisi turvata myös peruspalveluihin, so. päivähoitoon, neuvolaan, kouluun. Näin lapsia, nuoria ja perheitä pystyttäisiin auttamaan ja tukemaan oikea-aikaisesti jo peruspalveluissa, niin kuin suositusten taustalla olevassa Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöryhmän laatimassa loppuraportissa Toimiva lasten-

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) suojelu esitetään. Siinä todetaan mm., että rakenteellisena kehityssuuntana pitää nähdä hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Suosituksessa mainitaan myös, että erityisen vaativia tilanteita varten tarvitaan jokaisella erityisvastuualueella lastensuojelun moniammatillinen osaamiskeskus. Suomessa oli vielä jokin aika sitten toimiva lastensuojelun osaamiskeskusverkosto, mikä valtiovallan lyhytnäköisten päätösten seurauksena ajettiin alas. Olisikin syytä pohtia entistä luovemmilla tavoilla, miten koko erityistason osaamista voitaisiin hyödyntää perustason työssä. Uudenlaisten hallinnollisten ja toiminnasta irrallaan olevien osaamiskeskusten perustaminen saattaa olla tästä näkökulmasta ajateltuna kyseenalainen vaihtoehto. Suosituksessa todetaan, että pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokoaminen järjestelmäksi, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys, mikä erittäin kannatettava suunta. Lastensuojelun laatusuositukset ovat tervetullut yritys tukea lastensuojelussa toimivia työntekijöitä. Käytäntö on kuitenkin monesti osoittanut, että suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan selkeitä lakiin kirjattuja, kuntia velvoittavia säädöksiä, jotta muutoksia esim. laajapohjaiseen ja aidosti vaikuttavaan hallintokuntakohtaiseen yhteistyöhön (ml. kustannusten jako) saataisiin aikaan. Lastensuojelutoiminnan ja sitä kautta kustannusten kohdentumista ensisijassa avohuoltoon olisi syytä ohjeistuksella korostaa. Mitä varhemmin asioihin voidaan vaikuttaa peruspalveluissa ja mitä enemmän lastensuojelussa on asiakaskohtaista, säästetään kalliilta sijoituksilta. Lastensuojelun henkilöstömäärä tulee suhteuttaa asiakasmääriin. Asiakasta kohden käytettävä aika luonnollisestikin lisääntyy, kun työntekijällä on sopiva määrä asiakkaita. Kohtuullinen määrä on lasta. Tällöin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ehtii työskennellä lapsen ja perheen kanssa eikä monenkirjavaa avohuollon tukipatteristoa tarvita. Sosiaalityöntekijätapaaminen joko toimistossa tai kotikäynnillä on menetelmänä jo lähes unohdettu. Kun työntekijämäärä (esim. perheohjaajien osalta) on riittävä, omana työnä pystyttäisiin korvaamaan nyt kalliina ostopalveluna hankittavia palveluja. Henkilöstörakenteen osalta olisi syytä korostaa aiempaa luovempaa ajattelua, ja erityisesti muodollisten kelpoisuusehtojen osuutta nyt muodostuneeseen henkilökuntarakenteeseen pitäisi tarkastella uudelta pohjalta. Tässä kohdin tulee edelleen korostaa henkilöstömäärän ja -rakenteen tarkastelua ja vahvistamista myös muissa perustason lapsiperhepalveluissa. Lastensuojelun henkilöstömäärän lisäys lisäisi luonnollisesti henkilöstökustannuksia ja sitä kautta lastensuojelun kokonaiskustannuksia lyhyellä aikavälillä, odotettavissa kuitenkin olisi lastensuojelukustannusten pieneneminen, osittain mm. vähentyvien ostopalvelukustannusten myötä, kuten mm. Raisiossa on tapahtunut. Em. toimet lisäävät henkilöstön koulutustarpeita etenkin lastensuojelutarpeen arvioinnin, suunnitelmallisen työotteen, lastensuojelun asiakkaiden osallisuut-

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) ta lisäävien kirjaamisvelvoitteiden sekä lapsen huomioimisen vahvistamisen osalta. Olennaista on myös lastensuojelutyöntekijöiden kehittämisvalmiuksien ylläpitäminen siten, että kehittämis- ja tutkimustoiminta niveltyisi entistä tiiviimmäksi osaksi lastensuojelun käytännön toteuttamista. Oheismateriaali 7 Lausuntopyyntö_lastensuojelun laatusuositus.pdf 8 Lastensuojelun laatusuositus.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle edellä valmistelun mukaisen lausunnon. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Sosiaali- ja terveysministeriö

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5)