EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Talousarvion valvontavaliokunta /2051(DEC) MIETINTÖLUONNOS vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2006 (C6-0376/ /2051(DEC)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Hans-Peter Martin PR\ doc PE v02-00

2 PR_DEC_Agencies SISÄLTÖ Sivu 1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS PERUSTELUT...19 PE v /19 PR\ doc

3 1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2006 (C6-0376/ /2051(DEC)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta , ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2006 sekä keskuksen vastaukset 2, ottaa huomioon neuvoston... antaman suosituksen (xxxx/0000 C6-xxxx/0000), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ ja erityisesti sen 185 artiklan, ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tietoja seurantaverkoston perustamisesta 7. toukokuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 4 ja erityisesti sen 13 artiklan, ottaa huomioon asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/ ja erityisesti sen 94 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan ja liitteen V, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A6-0000/2008), 1. lykkää päätöstä, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2006; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 1 EUVL L 261, , s EUVL C 309, , s EYVL L 248, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, , s. 9). 4 EYVL L 120, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1641/2003 (EUVL L 245, , s. 1). 5 EYVL L 357, , s. 72. PR\ doc 3/19 PE v02-00

4 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). PE v /19 PR\ doc

5 2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS Euroopan ympäristökeskuksen tilien päättämisestä varainhoitovuodelta 2006 (C6-0376/ /2051(DEC)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta , ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2006 sekä keskuksen vastaukset 2, ottaa huomioon neuvoston... antaman suosituksen (xxxx/0000 C6-xxxx/0000), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ ja erityisesti sen 185 artiklan, ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tietoja seurantaverkoston perustamisesta 7. toukokuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 4 ja erityisesti sen 13 artiklan, ottaa huomioon asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/ ja erityisesti sen 94 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan ja liitteen V, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A6-0000/2008), 1. toteaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöstiedot ovat tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen liitteenä; 2. lykkää Euroopan ympäristökeskuksen tilien päättämistä varainhoitovuodelta 2006; 1 EUVL L 261, , s EUVL C 309, , s EYVL L 248, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, , s. 9). 4 EYVL L 120, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1641/2003 (EUVL L 245, , s. 1). 5 EYVL L 357, , s. 72. PR\ doc 5/19 PE v02-00

6 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). PE v /19 PR\ doc

7 3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2006 (C6-0376/ /2051(DEC)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta , ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2006 sekä keskuksen vastaukset 2, ottaa huomioon neuvoston... antaman suosituksen (xxxx/0000 C6-xxxx/0000), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 276 artiklan, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ ja erityisesti sen 185 artiklan, ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tietoja seurantaverkoston perustamisesta 7. toukokuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 4 ja erityisesti sen 13 artiklan, ottaa huomioon asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/ ja erityisesti sen 94 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan ja liitteen V, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A6-0000/2008), A. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on saanut riittävän varmuuden siitä, että varainhoitovuoden 2006 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset, 1 EUVL L 261, , s EUVL C 309, , s EYVL L 248, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, , s. 9). 4 EYVL L 120, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1641/2003 (EUVL L 245, , s. 1). 5 EYVL L 357, , s. 72. PR\ doc 7/19 PE v02-00

8 B. ottaa huomioon, että parlamentti myönsi 24. huhtikuuta 2007 Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna ja päätökseen liitetyssä päätöslauselmassa muun muassa totesi, että seuraavaan varainhoitovuoteen siirrettyjen maksusitoumusmäärärahojen osuus on operatiivisten toimien (III osasto) kohdalla suuri; kehotti keskusta vähentämään siirtojen määrää; kehotti keskusta korjaamaan sisäisen valvonnan järjestelmien kuvauksen puuttumisen; kehotti keskusta vastaamaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin, joiden mukaan tulojen ja menojen hyväksyjän vuosikertomuksessa on yhä puutteita, koska siinä ei ole riittävää tietoa vuoden toiminnan tuloksista asetettuihin tavoitteisiin nähden, tehtäviin liittyvistä riskeistä, varojen käytöstä ja sisäisen valvonnan järjestelmien toiminnasta; vaati keskusta teettämään 1. tammikuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin keskuksen saavutuksista sen perustamisasetuksen sekä johtokunnan päättämän työohjelman perusteella, Lykkäämisen syyt C. ottaa huomioon rajoitetun erityistoimivallan periaatteen, joka vahvistetaan Euroopan unionin nykyisessä oikeusperustassa muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa ja jonka mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio, yhteisön tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin käyttävät toimivaltuuksiaan yhtäältä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten sekä niiden muuttamisesta tai täydentämisestä myöhemmin tehtyjen sopimusten ja asiakirjojen määräyksissä sekä toisaalta muissa määräyksissä määrätyin edellytyksin ja niissä määrätyssä tarkoituksessa, D. ottaa huomioon moitteettoman varainhoidon periaatteen, joka vahvistetaan muun muassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklassa ja jossa siis edellytetään, että käytettävissä olevilla määrärahoilla saadaan mahdollisimman hyvät tulokset tai vaaditut tulokset saavutetaan mahdollisimman vähin määrärahoin, E. ottaa huomioon, että komissio vahvisti vuonna 2000 valkoisessa kirjassaan komission uudistamisesta toimintojen eriyttämispolitiikan kehittämisen suuntaviivoiksi kustannustehokkuuden sekä komission mahdollisuudet toimia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisten valtuuksiensa mukaisesti talousarvion täytäntöönpanemiseksi; F. panee huolestuneena merkille, että yhteisön talousarviosta maksettava tukisumma on noussut huimasti viime vuosina; G. toteaa huolestuneena, että hallintomenot vievät vuonna 2006 liian suuren osan viraston kokonaismenoista, joten tehokas ja tuloksekas työskentely tuskin on mahdollista, 1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0117. PE v /19 PR\ doc

9 H. toteaa huolestuneena, että viraston sijaintipaikkaa valittaessa ei noudatettu tiukkoja ja johdonmukaisia kriteereitä, mistä aiheutui paljon tarpeettomia lisäkustannuksia, I. toteaa huolestuneena, ettei ole osoitettu, miksi kyseessä olevat tehtävät pystytään hoitamaan tehokkaammin ja tuloksekkaammin erillisvirastossa ja juuri kyseisessä sijaintipaikassa kuin komissiossa, J. panee huolestuneena merkille yleisiä huomautuksia sisältävässä luvussa esitetyt yleisluonteiset ongelmat ja huomautukset, K. panee huolestuneena merkille viraston työntekijöiden erioikeuksista aiheutuneet kustannukset, joiden osuus viraston lopullisesta talousarviosta varainhoitovuonna 2006 oli lähes 5 prosenttia, L. toteaa huolestuneena, että yksin viraston työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä yksityismatkojen kustannukset ovat kohtuuttomat, M. panee huolestuneena merkille, että viraston henkilöstömenot toimea kohti ovat vuoden 2008 alustavan talousarvioesityksen henkilöstöbudjetissa 15 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2006 talousarviossa, N. epäilee, että julkisia varoja on tuhlattu, O. kehottaa viraston johtajaa esittämään 1. kesäkuuta 2008 mennessä konkreettisen ehdotuksen säästötoimenpiteistä, jotka suunnattaisiin erityisesti hallintokuluihin, antamaan yksityiskohtaisen selvityksen siitä, miksi hallintokulut ovat kohtuuttoman korkeat, selvittämään yksityiskohtaisesti, miksi henkilöstömenot toimea kohti ovat vuoden 2008 alustavan talousarvioesityksen henkilöstöbudjetissa 15 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2006 talousarviossa, selittämään tyhjentävästi, miksi yhteisön talousarviosta maksettava tukisumma on noussut huimasti vuodesta 2000 lähtien ja jatkaa huimaa nousuaan vuoteen 2008 asti, selvittämään yksityiskohtaisesti, miksi työntekijöiden erioikeuksista aiheutuneiden kustannusten budjettikohdat 1101, 1102, 1141, 1182 ja 1183 osuus lopullisesta talousarviosta on lähes 5 prosenttia ja on siten selvästi suurempi kuin muiden virastojen kohdalla, P. kehottaa komissiota sekä neuvostoa esittelemään yksityiskohtaisesti viraston sijaintipaikan valintaan vaikuttaneet seikat viraston mahdollisen vastuuvapauden myöntämiseen mennessä, Q. kehottaa komissiota osoittamaan viraston mahdollisen vastuuvapauden myöntämiseen mennessä, että virasto noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, joka vahvistetaan muun muassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklassa; toteaa, että tähän sisältyy kustannustehokkuuden osoittaminen komission uudistamisesta vuonna 2000 laaditun valkoisen kirjan mukaisesti sekä pätevän, riippumattoman yrityksen laatima yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi, R. kehottaa komissiota antamaan viraston mahdollisen vastuuvapauden myöntämiseen mennessä ehdotuksen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen muuttamiseksi siten, että työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä PR\ doc 9/19 PE v02-00

10 yksityismatkoja, joista määrätään liitteessä VII olevan 3 C jakson 8 artiklassa, ei enää voida rahoittaa julkisista varoista, millä tavoitellaan työntekijöiden erioikeuksiin kohdistuvia tuntuvia säästöjä, Yleiset huomautukset, jotka koskevat EU:n virastoihin liittyviä yleisluonteisia kysymyksiä ja ovat näin merkityksellisiä myös kunkin viraston vastuuvapausmenettelyn kannalta 1. korostaa, että Euroopan parlamentti on täysin sitoutunut rajoitetun erityistoimivallan periaatteeseen, joka vahvistetaan Euroopan unionin nykyisessä oikeusperustassa muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa ja jonka mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio, yhteisön tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin käyttävät toimivaltuuksiaan yhtäältä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten sekä niiden muuttamisesta tai täydentämisestä myöhemmin tehtyjen sopimusten ja asiakirjojen määräyksissä sekä toisaalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen muissa määräyksissä määrätyin edellytyksin ja niissä määrätyssä tarkoituksessa; 2. korostaa, että Euroopan parlamentti on täysin sitoutunut toissijaisuusperiaatteeseen, joka vahvistetaan Euroopan unionin nykyisessä oikeusperustassa muun muassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan toisessa kohdassa ja jonka mukaan aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, yhteisö toimii vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla; 3. korostaa tässä yhteydessä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 4 kohdan mukaan yhteisön lainsäädäntöä koskevat ehdotukset on perusteltava sen osoittamiseksi, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen, ja syyt, joiden perusteella todetaan, että yhteisön tavoite voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, on osoitettava laadullisin tai määrällisin osoittimin; 4. korostaa tässä yhteydessä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 3 kohdan mukaan yhteisön toimia voidaan yhteisön toimivallan rajoissa laajentaa ja, kääntäen, supistaa tai lopettaa, kun ne eivät enää ole perusteltuja; 5. korostaa tässä yhteydessä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaan on otettava asianmukaisesti huomioon, että yhteisölle aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja sen olisi oltava suhteessa tavoitteeseen; 6. korostaa, että Euroopan parlamentti on täysin sitoutunut moitteettoman varainhoidon periaatteeseen, joka vahvistetaan muun muassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklassa; huomauttaa, että siinä edellytetään, että käytettävissä olevilla määrärahoilla saadaan mahdollisimman hyvät tulokset tai vaaditut tulokset saavutetaan mahdollisimman vähin määrärahoin; 7. korostaa tässä yhteydessä, että komissio vahvisti valkoisessa kirjassaan komission uudistamisesta toimintojen eriyttämispolitiikan kehittämisen suuntaviivoiksi kustannustehokkuuden sekä komission mahdollisuudet toimia EY:n PE v /19 PR\ doc

11 perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisten valtuuksiensa mukaisesti talousarvion täytäntöönpanemiseksi; 8. korostaa, että EY:n perustamissopimuksen 253 artiklan mukaan asetukset ja direktiivit, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat yhdessä taikka jotka neuvosto tai komissio antaa, samoin kuin päätökset, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä taikka jotka neuvosto tai komissio tekee, on perusteltava, ja niissä on viitattava niihin ehdotuksiin ja lausuntoihin, jotka tämän sopimuksen mukaan on hankittava; 9. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastaman 24 viraston ja muun hajautetun erillisviraston talousarvioiden kokonaismäärä vuonna 2006 oli 1 080,5 miljoonaa euroa (suurin oli Euroopan jälleenrakennusviraston talousarvio, 271 miljoonaa euroa, ja pienin Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) talousarvio, viisi miljoonaa euroa); 10. huomauttaa, että tilintarkastuksen ja nyt vastuuvapausmenettelyn kohteena olevien EU:n virastojen joukkoon kuuluu perinteisten sääntelyvirastojen lisäksi myös toimeenpanovirastoja, jotka on perustettu toteuttamaan tiettyjä ohjelmia, ja että menettely ulotetaan lähitulevaisuudessa koskemaan myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena perustettuja yhteisyrityksiä (yhteiset teknologia-aloitteet); 11. toteaa parlamentin osalta, että vastuuvapausmenettelyn piiriin kuuluvien virastojen lukumäärä on kasvanut seuraavasti: vuonna 2000 oli 8, vuonna 2001 oli 10, vuonna 2002 oli 11, vuonna 2003 oli 14, vuonna 2004 oli 14, vuonna 2005 oli 16 ja vuonna 2006 oli 20 sääntelyvirastoa ja kaksi toimeenpanovirastoa (lukuun ottamatta kahta virastoa, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkastaa mutta joilla on sisäinen vastuuvapausmenettely); 12. toteaa näin ollen, että tarkastus- ja vastuuvapausmenettelystä on tullut raskas ja kohtuuton suhteessa virastojen ja hajautettujen erillisvirastojen talousarvioiden suhteelliseen osuuteen; kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan vastuuvapausmenettelyä laajasti uudelleen virastojen ja hajautettujen erillisvirastojen suhteen yksinkertaisemman ja rationaalisemman lähestymistavan laatimiseksi ottaen huomioon, että virastojen määrä kasvaa jatkuvasti ja että niistä jokainen tarvitsee tulevina vuosina erillisen vastuuvapautta koskevan mietinnön; Periaatteelliset huomautukset 13. toteaa, että yksi komission vuonna 1999 alkaneen uudistusprosessin tärkeimmistä tuloksista oli hajauttaminen ja toimintojen eriyttäminen, mutta komissio ei tähän mennessä ole laatinut selvitystä eikä toimintakertomusta tai väliarviointia tällaisesta hallintotavasta; huomauttaa, ettei komissio myöskään ole missään vaiheessa pystynyt perustelemaan uskottavasti virastojen tuomaa lisäarvoa ja sitä, miksei niiden tehtäviä voisi aivan yhtä hyvin hoitaa komissiossa; 14. korostaa tässä yhteydessä, että komission ja virastojen (lukuun ottamatta toimeenpanovirastoja) henkilöstö on vuodesta 2000 (komission uudistamista koskevan valkoisen kirjan ilmestyminen) vuoteen 2007 kasvanut yhteensä 85 prosenttia; 15. toteaa tässä yhteydessä, että erillisvirastoja on viime vuosina perustettu jatkuvasti nopeampaa tahtia ja että niitä on perustettu ilman yhtenäisiä puitteita ja hajanaisesti, niin PR\ doc 11/19 PE v02-00

12 että kun vuonna 1990 virastoja oli vasta kolme, vuonna 1995 jo kuusi ja vuonna 2000 seitsemän, vuoden 2008 talousarviossa virastoja on peräti 25, joista seitsemän on ollut mukana vasta vuodesta 2005; 16. korostaa tässä yhteydessä, että virastot, joille Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden, muodostavat vai murto-osan kaikista virastoista ja että asiaan liittyvää ongelmaa kuvaa hyvin se, että vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä kaikissa erillisvirastoissa on kasvanut yhteensä 166 toimesta vuonna 2000 yhteensä toimeen vuonna 2007 ( prosenttia); 17. korostaa tässä yhteydessä lisäksi, että keskimääräiset henkilöstökulut ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2008 yli 40 prosenttia; 18. lopuksi korostaa tässä yhteydessä, että virastoille yhteisön talousarviosta maksetut tuet ovat viime vuosina nousseet kohtuuttomiksi, että Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn piiriin kuuluvat virastot, jotka perustettiin vuosina ja jotka näin ollen ovat jo kauan sitten ohittaneet perustamisvaiheen ja samalla myös ensimmäisen kasvuvaiheen, ovat saaneet vuosina noin 90 prosenttia lisämäärärahoja yhteisön talousarviosta ja että joissakin näistä virastoista yhteisön talousarviosta maksettu tuki on noussut tänä aikana yli 210 prosenttia; 19. korostaa, että vain kaksi virastoista on täysin riippumattomia EU:n tuesta, kun taas suurin osa niistä saa rahoituksensa yksinomaan EU:n varoista; 20. toteaa tässä yhteydessä, että nähtävissä on selkeä suuntaus siihen, että virastot korjaavat yhteisön tuen tarvettaan ylöspäin kohtuuttomasti puolen vuoden välein ja sitovat näin jatkuvasti kasvavan osan käytettävissä olevista määrärahoista, ja että määrärahojen taloudelliseen käyttöön ei ole riittäviä kannusteita; 21. katsoo, että isäntämaiden virastoille maksamien suorien ja epäsuorien taloudellisten suoritusten ja tukien (esimerkiksi rakennushankkeiden, toimistoinfrastruktuurin ja kunnallisverojen rahoittamisen) vuoksi ei ole vielä tähän mennessä ollut mahdollista laskea virastojen kokonaiskustannuksia ja että tämän käytännön vuoksi todelliset kustannukset jäävät epäselviksi; 22. katsoo, että useimmissa tapauksissa virastoja perustettaessa ei ollut käytössä mitään tiukkaa strategiaa ja että poliittiset seikat ja vaikuttimet, kuten pyrkimys vaikuttaa virastojen avulla toimielinten välisten suhteiden voimatasapainoon, ovat syrjäyttäneet varsinaiset tavoitteet, kuten unionin hallinnon vastuun, avoimuuden ja tehokkuuden lisäämisen, ja ovat osittain niiden kanssa täysin vastakkaisia; 23. katsoo, että perustamisstrategian puuttuminen on aiheuttanut tarpeettomia lisäkustannuksia ja että veronmaksaja ei ole saanut selville todellisia kustannuksia, koska esimerkiksi infrastruktuurin puuttumista ei ole otettu lainkaan huomioon, ja siitä on syntynyt lisäkustannuksia, kun on muun muassa jouduttu rakentamaan uusia toimisto- ja kokoustiloja, perustamaan uusia kouluja sekä kehittämään liikenneinfrastruktuuria eri puolille Eurooppaa sijoiteltujen toimipaikkojen välisten virkamatkojen lisääntymisen vuoksi, ja henkilöstön palkkaamisessa on ollut huomattavia vaikeuksia; PE v /19 PR\ doc

13 24. toteaa, että komission toimintojen eriyttämispolitiikka on synnyttänyt etenkin hallinnon alalla päällekkäisyyksiä, jotka aiheuttavat tarpeettomia lisäkustannuksia ja pakottavat hankkimaan päällekkäistä asiantuntemusta; toteaa samanaikaisesti, että hallintomenot ovat monissa virastoissa täysin ylimitoitetut; 25. katsoo, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta virastoja ei ole nivottu mitenkään järjestelmällisesti komission tehtäviin ja että virastojen vastuualaan kuuluu usein vain niin sanottu avoin koordinointi eikä se vastaa Euroopan unionin todellista tehtävien tarvetta eikä veronmaksajien odotuksia; 26. katsoo, että komissio pitää erillisvirastoja vain oman politiikkansa täytäntöönpanon välineenä ja on pyrkinyt pääsemään eroon kaikesta erillisvirastoihin liittyvästä vastuusta esimerkiksi sitä kautta, että komission sisäinen tarkastaja ei enää vastaisikaan erillisvirastojen tarkastamisesta vaan ainoastaan vahvistaisi, että niiden oma tarkastustoiminta vastaa kansainvälisiä standardeja; 27. toteaa, että joidenkin virastojen hallintoneuvoston jäsenmäärä ylittää paikoitellen työntekijöiden kokonaismäärän, mikä haittaa tehokasta ja kustannuksiltaan kohtuullista päätöksentekoa; 28. toteaa näin ollen, että toimintojen eriyttämisen tavoitetta joka on ulkoistamispolitiikan yksi pääasiallinen muoto ja joka komission valkoisessa kirjassa mainittiin yhtenä komission uudistamisstrategiana nimittäin vastuullisen hallinnon tehokasta, järkevää ja toimivaa toteutusta ei pystytty saavuttamaan hajautettujen virastojen perustamisen avulla ja että komissio on epäonnistunut tämän alan uudistamisyrityksessään; 29. kehottaa komissiota noudattamaan tarkasti toissijaisuusperiaatetta; 30. kehottaa komissiota noudattamaan tarkasti toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä perusteluvaatimuksia; 31. kehottaa komissiota noudattamaan tarkasti moitteettoman varainhoidon periaatetta; 32. vaatii komissiota tarjoamaan ennen uuden viraston perustamista tai olemassa olevan viraston uudistamista selkeät selvitykset seuraavista tekijöistä: viraston tyyppi, viraston tavoitteet, sisäinen hallintorakenne, tuotteet, palvelut, keskeiset menettelyt, kohderyhmä, viraston asiakkaat ja sidosryhmät, muodolliset suhteet ulkopuolisiin toimijoihin, talousarviovastuu, varainhoidon suunnittelu sekä henkilöstö ja henkilöstöpolitiikka; 33. edellyttää, että päätös viraston lopullisesta toimipaikasta on aina tehtävä sen perustamista koskevan asetuksen antamisen yhteydessä; 34. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen, jossa hallintoneuvoston jäsenten määrää vähennetään mahdollisimman pian niin, että varsinaisten jäsenten määrä rajataan 10 prosenttiin viraston henkilöstötaulukossa esitettyjen toimien määrästä ja varsinaisten jäsenten kokonaismäärä on enintään 20; 35. esittää, että kunkin viraston on noudatettava vuosittaista tulossopimusta, jonka asianomainen virasto ja asiasta vastaava pääosasto ovat laatineet ja jonka olisi sisällettävä PR\ doc 13/19 PE v02-00

14 tulevan vuoden päätavoitteet, rahoituskehys sekä selkeät indikaattorit suorituksen mittaamiseksi; 36. vaatii, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa virastojen toiminnan säännöllisesti (ja tapauskohtaisesti); katsoo, että tarkastusta ei pitäisi rajoittaa varainhoidon perinteisiin osatekijöihin ja julkisten varojen asianmukaiseen käyttöön vaan tarkastuksen olisi katettava myös hallinnon vaikuttavuus ja tehokkuus ja siihen olisi liitettävä kunkin viraston varainhoidon luokitus; 37. kehottaa neuvostoa hyväksymään virastojen talousarvioille sitovan horisontaalisen ylärajan; 38. myöntää, että käytäntöä, jossa virastojen valvojana toimiva Euroopan parlamentti nimittää virastojen hallintoneuvoston jäsenet, ei voida hyväksyä, koska se aiheuttaa eturistiriitoja, ja edellyttää siksi, että Euroopan parlamentti luopuu virastojen hallintoneuvostojen ja johtoelinten jäsenten nimittämisestä; Erioikeudet 39. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen, jonka mukaan erioikeudet poistetaan tai niitä vähennetään jyrkästi erityisesti budjettikohdissa 1101, 1102, 1141, 1182 ja 1183; 40. ei hyväksy sitä, että virastojen työntekijät perheenjäsenineen saavat tehdä yksityismatkoja, jotka rahoitetaan viraston talousarviosta; 41. kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen muuttamiseksi siten, että työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä yksityismatkoja, joista määrätään liitteessä VII olevan 3 C jakson 8 artiklassa, ei enää voida rahoittaa julkisista varoista, millä tavoitellaan työntekijöiden erioikeuksiin kohdistuvia tuntuvia säästöjä; Raportointitietojen esittäminen 42. toteaa, että virastojen kesken ei ole olemassa vakiolähestymistapaa siihen, kuinka virastot esittelevät toimintansa kyseisen varainhoitovuoden ajalta sekä tilinsä ja kertomukset talousarvio- ja varainhallinnosta, eikä siihen, olisiko viraston johtajan laadittava tarkastuslausuma; panee merkille, että kaikki virastot eivät ole erottaneet selvästi toisistaan a) viraston työn esittelyä kansalaisille ja b) teknistä raportointia talousarvio- ja varainhallinnosta; 43. toteaa, että vaikka komission ohjeissa toimintakertomusten laatimisesta ei nimenomaisesti vaadita virastoja laatimaan tarkastuslausumaa, monet johtajat ovat kuitenkin tehneet niin vuoden 2006 osalta, ja yhdessä tapauksessa lausuma sisältää tärkeän varauman; 44. palauttaa mieliin 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman 1 41 kohdan, jossa se pyysi virastojen johtajia liittämään vastedes vuotuiseen toimintakertomukseensa, joka 1 Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka sisältää huomautukset päätökseen myöntää vastuuvapaus Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2003 (EUVL L 196, PE v /19 PR\ doc

15 esitetään yhdessä taloutta ja hallintoa koskevien tietojen kanssa, lausuman toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, joka on samanlainen kuin komission pääjohtajien allekirjoittamat lausumat; 45. kehottaa komissiota muuttamaan ohjeitaan virastoille vastaavasti; 46. esittää lisäksi, että komissio tekisi yhteistyötä virastojen kanssa ja pyrkisi laatimaan yhtenäisen, kaikkiin virastoihin ja hajautettuihin erillisvirastoihin sovellettavan mallin, jossa erotetaan selvästi toisistaan suurelle yleisölle tarkoitettu vuosikertomus elimen toimista, työstä ja saavutuksista; tilinpäätös ja selvitys talousarvion toteuttamisesta; komission pääjohtajien toimintakertomusten kaltainen toimintakertomus; viraston johtajan allekirjoittama tarkastuslausuma sekä mahdolliset varaumat tai huomiot, joihin johtaja pitää tarpeellisena kiinnittää vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiota; Tilintarkastustuomioistuimen yleiset havainnot 47. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon (vuosikertomuksen kohta), että komission yhteisön talousarviosta suorittamien avustusten kohdentaminen ei pohjaudu riittävän perusteltuihin arvioihin virastojen käteisvarojen tarpeesta ja että tämän vuoksi, ja seuraavaan varainhoitovuoteen siirrettyjen määrärahojen määrästä johtuen, virastoilla on hallussaan huomattavan paljon kassavaroja; panee merkille myös tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että virastoille olisi suoritettava avustuksia suhteessa niiden todellisiin käteisvarojen tarpeisiin; 48. panee merkille, että neljätoista virastoa ei ollut vielä vuoden 2006 loppuun mennessä ottanut käyttöön ABAC-kirjanpitojärjestelmää (vuosikertomuksen kohdan alaviite); 49. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen (vuosikertomuksen 1.25 kohta), että jotkut virastot kirjaavat käyttämättä jääneisiin lomapäiviin liittyvän menojäämän; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt varauksin tarkastuslausuman kolmen viraston tapauksessa (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (CEDEFOP), Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) ja Euroopan rautatievirasto) varainhoitovuoden 2006 osalta (vuonna 2005: CEDEFOP, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan jälleenrakennusvirasto); Sisäinen tarkastus 50. palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksen 185 artiklan 3 kohdan mukaan komission sisäinen tarkastaja on myös yhteisön talousarviosta avustusta saavien sääntelyvirastojen sisäinen tarkastaja; huomauttaa, että sisäinen tarkastaja antaa kertomukset kunkin viraston johtokunnalle ja johtajalle; , s. 81). PR\ doc 15/19 PE v02-00

16 51. kiinnittää huomiota sisäisen tarkastuksen vuosikertomukseen vuodelta 2006 sisältyvään varaumaan, joka kuuluu seuraavasti: "Komission sisäinen tarkastaja ei henkilöstöresurssien puutteen takia pysty täyttämään asianmukaisesti varainhoitoasetuksen 185 artiklassa säädettyä velvollisuuttaan yhteisön elinten sisäisenä tarkastajana."; 52. panee kuitenkin merkille sisäisen tarkastajan vuoden 2006 toimintakertomukseen sisältyvän huomautuksen, jonka mukaan vuodesta 2007 lähtien komission sisäisen tarkastuksen osastolle myönnettyjen lisähenkilöstöresurssien myötä kaikissa toiminnassa olevissa sääntelyvirastoissa tehdään sisäinen tarkastus vuosittain; 53. panee merkille, että niiden sääntely- ja toimeenpanovirastojen ja yhteisyritysten lukumäärä, jotka sisäisen tarkastuksen on tarkastettava varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti, kasvaa jatkuvasti; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, ovatko sisäisen tarkastuksen käytettävissä olevat henkilöstöresurssit riittävät suorittamaan vuotuisen tarkastuksen kaikille näille elimille tulevina vuosina; 54. huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 2343/ artiklan 5 kohdan mukaisesti kunkin viraston on toimitettava vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja komissiolle johtajan laatima kertomus, jossa on yhteenveto sisäisen tarkastajan tekemien tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista; pyytää virastoja ilmoittamaan, ovatko ne tehneet tämän, ja jos ovat, miten ne ovat hoitaneet tehtävän; 55. panee merkille, mitä tulee etenkin pienten virastojen valmiuteen toteuttaa sisäisiä tarkastuksia, sisäisen tarkastajan Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle 14. syyskuuta 2006 tekemän ehdotuksen, jonka mukaan olisi sallittava, että pienet virastot toteuttavat sisäisen tarkastuksen ostopalveluna yksityiseltä sektorilta; Virastojen arviointi 56. palauttaa mieliin parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman 1, josta päästiin neuvottelutulokseen sovittelumenettelyssä ennen 13. heinäkuuta 2007 pidettyä ECON-neuvoston kokousta ja jossa pyydettiin toimittamaan i) luettelo virastoista, joiden tilit komissio aikoo tarkastaa ja ii) luettelo virastoista, joiden tilit on jo tarkastettu, sekä yhteenveto tärkeimmistä havainnoista; Kurinpitomenettelyt 57. toteaa, että kokonsa vuoksi yksittäisille virastoille on vaikeaa perustaa tilapäisiä kurinpitolautakuntia, jotka koostuvat sopivaa uravaihetta edustavista henkilöstön jäsenistä, ja että komission tutkinta- ja kurinpitoelimellä (IDOC) ei ole toimivaltaa virastojen suhteen; kehottaa virastoja harkitsemaan virastojen välisen kurinpitolautakunnan perustamista; 1 Neuvoston asiakirja DS 605/1/07 Rev1. PE v /19 PR\ doc

17 Luonnos toimielinten väliseksi sopimukseksi 58. palauttaa mieliin komission luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä (KOM(2005)0059), jonka tarkoituksena oli vahvistaa Euroopan unionin sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys; pitää luonnosta asianmukaisena aloitteena pyrittäessä järkeistämään virastojen perustamista ja toimintaa; panee merkille komission hallintosaavutuksista vuonna 2006 laaditussa yhteenvedossa esitetyn toteamuksen (KOM(2007)0274, 3.1 luku), että vaikka neuvottelut keskeytyivät ehdotuksen julkaisemisen jälkeen, vuoden 2006 lopulla asiasta käynnistettiin uudelleen keskustelu neuvostossa; pitää valitettavana, että hyväksymisen suhteen ei ole pystytty edistymään enempää; 59. panee tästä syystä tyytyväisenä merkille komission lupauksen, että se esittää tiedonannon sääntelyvirastojen tulevaisuudesta vuoden 2008 aikana; Omarahoitteiset virastot 60. palauttaa mieliin, että kahdessa omarahoitteisessa virastossa hallintoneuvosto myöntää vastuuvapauden viraston johtajalle; panee merkille kummankin viraston merkittävät yhteenlasketut ylijäämät, jotka ovat kertyneet maksuista saatavista tuloista ja siirtyneet edellisiltä vuosilta: sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston käteisvarat ja muut rahavarat: 281 miljoonaa euroa; yhteisön kasvilajikeviraston käteisvarat ja muut rahavarat: 18 miljoonaa euroa 1 ; Erityiset huomautukset 61. toteaa, että hallintomenot vievät vuonna 2006 liian suuren osan viraston kokonaismenoista, joten tehokas ja tuloksekas työskentely tuskin on mahdollista; 62. toteaa, että viraston sijaintipaikkaa valittaessa ei noudatettu tiukkoja ja johdonmukaisia kriteereitä, mistä aiheutui paljon tarpeettomia lisäkustannuksia; 63. toteaa, ettei ole osoitettu, miksi kyseessä olevat tehtävät pystytään hoitamaan tehokkaammin ja tuloksekkaammin erillisvirastossa ja juuri kyseisessä sijaintipaikassa kuin komissiossa; 64. toteaa, että viraston työntekijöiden erioikeuksista aiheutuneiden kustannusten osuus viraston lopullisesta talousarviosta varainhoitovuonna 2006 oli lähestulkoon 5 prosenttia; 65. toteaa, että yksin viraston työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä yksityismatkojen kustannukset ovat kohtuuttomat; 1 Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus. PR\ doc 17/19 PE v02-00

18 66. toteaa, että viraston henkilöstömenot toimea kohti ovat vuoden 2008 alustavan talousarvioesityksen henkilöstöbudjetissa 15 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2006 talousarviossa; 67. panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan tehtävien eriyttämistä koskevan periaatteen vastaisesti sama edelleen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä huolehti sekä ennakkotarkastuksista että hallinnoi talousarviokirjanpitoa koskevan tietojärjestelmän käyttöoikeuksia; 68. toteaa, että 31. joulukuuta 2006 virastolla oli käteisvaroja ja muita rahavaroja ,79 euroa sekä ,28 euron kerääntynyt ylijäämä; 69. panee merkille viraston talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen sisältyvän lausunnon, jonka mukaan sillä on oikeus saada yhteisöltä 3,3 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuosien aikana liian vähän maksettuja avustuksia; 70. panee vuosikertomuksesta merkille, että kolmasosa henkilöstöstä edustaa samaa kansallisuutta ja että viraston tavoite, joka mainitaan sen vuosikertomuksessa, on parantaa tasapainoista palvelukseen ottamista ja henkilöstön moninaisuutta; 71. katsoo, että avoimuuden ja raportoimisen parantamisen vuoksi muiden virastojen olisi myös laadittava viraston vuosikertomukseen liitetty niin kutsuttu tasapainotettu tulostaulukko, joka sisältää viraston resursseihin, maksukausiin, asiakasnäkymiin ja henkilöstön asenteisiin liittyvät tulosindikaattorit ja jonka tarkoituksena on tarjota kattava yleiskuva edistymisestä viraston strategisten tavoitteiden saavuttamisessa; 72. panee merkille viraston monimutkaisen rakenteen, johon kuuluvat johtokunta, tieteellinen komitea, kansalliset tietokeskukset ja Euroopan teemakeskukset; 73. palauttaa mieliin, että virasto otti 1. maaliskuuta 2006 hoitaakseen sääntelyvirastojen johtajien koordinaattorien tehtävän. PE v /19 PR\ doc

19 4. PERUSTELUT Komission vuonna 1999 alkaneen uudistuksen yhtenä päätavoitteena oli toimintojen hajauttaminen ja eriyttäminen. Asiasta ei tähän mennessä kuitenkaan ole esitetty selvitystä. Komissio ei myöskään ole missään vaiheessa pystynyt uskottavasti perustelemaan hajautettujen erillisvirastojen tuomaa lisäarvoa ja sitä, miksei niiden tehtäviä voisi aivan yhtä hyvin hoitaa komissiossa tai monissa tapauksissa miksi kyseiset tehtävät yleensäkin edellyttävät toimia Euroopan unionilta. Sen sijaan syntyi virastojen ryteikkö, josta kukaan ei ole vastuussa. Uusia virastoja synnytettiin uhkarohkeiden poliittisten päätösten pohjalta ilman valvontaa ja usein hallitsemattomasti; lisäksi virastoista tuli useimmiten tehottomia ja ennen kaikkea niistä aiheutui korkeita kustannuksia unionin veronmaksajille. Tämä kaikki toimi alustana vertaansa vailla olevalle erioikeuksien kirjolle. Komissio epäonnistuikin räikeästi uudistuspyrkimyksissään, joiden tavoitteena oli vastuullisuuden, tehokkuuden, uuden eurooppalaisen palvelukulttuurin ja avoimuuden varmistaminen. Eriyttämis- ja hajauttamispolitiikan alalla vallitseva kestämätön sekasorto on saanut valtavat mittasuhteet. Yhä uusia erillisvirastoja on perustettu ilman selkeää perustamisstrategiaa tai johdonmukaisia kriteereitä. Kun vuonna 1990 erillisvirastoja oli vasta kolme ja vuonna 2000 seitsemän, vuoden 2008 talousarviossa on peräti 25 virastoa, joista seitsemän on ollut mukana vasta vuodesta Myös yhteisön varoista maksettava tuki, joka muodostaa useimpien virastojen pääasiallisen tulonlähteen, on noussut ylettömästi, myös niissä virastoissa, jotka perustettiin jo ja 1990-luvulla. Vauhdin hidastumisesta ei ole merkkejä, pikemminkin päinvastoin, sillä virastoja on jatkossakin aikomus perustaa aina vain lisää. Tällainen ei ole vastuullista toimintaa. Virastoihin liittyy laajakantoisia ongelmia, joita ovat ennen kaikkea kokonaisstrategian ja yksityiskohtaisen kustannus-hyötyanalyysin puuttumisesta aiheutuvat tarpeettomat lisäkustannukset (erityisesti sijaintipaikan päättämiseen liittyen), toimialojen selvä päällekkäisyys, aivan liian korkeat hallintomenot ja työntekijöiden ihmetystä herättävät erioikeudet. Lisäksi hallintoneuvostojen valtava koko haittaa monesti tehokasta päätöksentekoa. Usein itse päätöksenteossakaan ei saavuteta kustannuksiin nähden mitään lisäarvoa Euroopan unionin jäsenvaltioille. Tästä kehityksestä kärsivät varsinkin juuri ne virastot, joiden olemassaololle on hyvät perusteet ja joiden toiminnasta syntyy lisäarvoa. Euroopan unionin toimielimet eivät tähän mennessä ole juurikaan käyneet periaatteellista keskustelua hajautetusta hallinnoinnista, ja kansalaisia keskusteluun ei ole otettu mukaan oikeastaan lainkaan. Hajauttaminen olisi kuitenkin pikaisesti vähintäänkin saatava hallintaan ja ohjattava järkeville ja veronmaksajien ja kansalaisten kannalta kohtuuhintaisille urille. Tällöin ei kuitenkaan missään tapauksessa saa enää ylittää Euroopan unionin toimivaltaa. Toissijaisuusperiaatteella on oltava etusija. Tämä edellyttää myös sitä, että noudatetaan johdonmukaisesti perusteluvaatimusta eli osoitetaan, onko kustannusten ja hallinnon lisääntyminen suhteessa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja ovatko toiminta ja sille asetetut vaatimukset yleensäkään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia. Myös erivapaudet on poistettava, tai niitä on ainakin rajoitettava tuntuvasti. Unionin kansalaiset ovat joka tapauksessa ansainneet paljon paremman hallinnon. Muuten voidaan kysyä, onko yli äyräidensä paisuvassa EU:ssa mitään järkeä. PR\ doc 19/19 PE v02-00