TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT Laukaan kunnan toimintaympäristö Talousarvion sääntöperusta Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle Laukaan kunnan strategia Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvion pääpainopistealueet Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Suunnitelman mukaiset poistot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat Taloussuunnitteluprosessi Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet Eritysmääräyksiä KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallinto ja lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen koulutus Vapaa- ajan lautakunta Talousarvio

3 2.4.1 Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Aikuiskasvatus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maankäyttö Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyslautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Tukipalvelut Tekninen hallinto ja suunnittelu INVESTOINTIOSA Investointiohjelma Talonrakennusinvestoinnit vuonna Uudisrakennukset Peruskorjaukset Maanhankinta ja myynti vuonna Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Vesihuollon investoinnit vuonna Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA Talousarvio

4 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Laukaan kunnan toimintaympäristö 1.1 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEJAKO = TILASTOALUEJAKO V Ä K I L U K U Tavoite SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKO NKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Lsi-keskusta Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-pohjoinen Lre-etelä Lre-ympäristö TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Ennuste Ikäryhmät Ikävuodet 0-14 v % 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 22,1 22,2 22,6 21,7 Ikävuodet v % 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 62,0 61,0 60,1 58,3 Ikävuodet 65 v % 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 15,9 16,8 17,3 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 39,3 38,4 38,1 40,0 % koko väestöstä 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 6,26 6,46 6,61 8,01 Talousarvio

5 1.2 TYÖLLISYYS (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) TYÖPAIKAT (041, Toimialaluokitus 2008, TOL 2008) Vuosi Asukasluku Toimiala A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon YHTEENSÄ TYÖLLINEN TYÖVOIMA (042, Toimialaluokitus 2008,TOL 2008) Toimiala A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon YHTEENSÄ TYÖVOIMATILASTO (010 Väestö / työllisyys) Asukasluku Työvoima, henkilöä Työlliset, henkilöä Työttömät, henkilöä Työvoiman ulkopuolella, henkilöä Työvoima / asukasluku % Työpaikat / työllinen työvoima % Työpaikat, kpl Työllinen työvoima, henkilöä 47,41 47,41 47,03 47,19 47,38 46,96 46,38 70,29 69,79 72,36 74,07 72,08 72,23 0,00 Talousarvio

6 Laukaan kunnan asukasmäärä vuoden 2014 tilaston perusteella on Asukkaita kuntakeskuksena toimivassa kirkonkylässä on 5.391, Leppävedellä 3.271, Lievestuoreella ja Vihtavuoressa asukasta. Haja-asutusalueella laukaalaisia asuu Laukaan väestö kasvaa. Vuoden 2016 talousarviossa väestön määräksi on arvioitu henkilöä ja väestömäärän kasvuksi 150 henkilöä. Väestön kasvu johtuu voitollisesta muuttoliikkeestä sekä keskimääräistä korkeammasta syntyvyydestä (luonnollinen väestönlisäys). Laukaan väestönrakenne on nuorekas ja tasapainoinen. Vuonna 2014 ikäryhmään 0-14 vuotiaat kuului 22,6 % laukaalaisista, ikäryhmään vuotiaat 60,1 % laukaalaisista ja ikäryhmää yli 65 vuotiaat 17,3 % laukaalaisista. Yli 65 vuotiaista joka kolmas on vanhempi kuin 75 vuotta. Väestön koulutustaso on noussut nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Laukaassa on paljon keskiasteen ja erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Väestön pääasiallinen toiminta kuvaa väestön taloudellisen toiminnan laatua. Sen perusteella väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Vuonna 2013 Laukaassa oli työvoimaan kuuluvaa asukasta. Koko väestöstä heidän osuutensa oli 46 %. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Laukaassa oli työpaikkaa vuonna Toimialoja oli luokiteltu yhteensä 22, joista palvelusektori työllisti eniten, yli henkilöä. Toimialoista mm. teollisuus tarjosi yli työpaikkaa, tukku- ja vähittäiskauppa 618, kuljetus ja varastointi 434 ja rakentaminen 429. Vaikka palvelusektori tarjoaa enemmistön kunnan työpaikoista (65 %), on jalostuksella (30 %) ja alkutuotannolla (5 %) vielä suurempi merkitys kun Suomen kunnissa keskimäärin. Elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteet Laukaan kunnassa on päätetty kunnanvaltuuston hyväksymässä elinkeinostrategiassa. Kunnan tavoitteena on lisätä yritysten investointihalukkuutta kehittämällä yhdyskuntarakennetta ja huomioimalla muut yritystoimintaa edistävät tekijät. 1.2 Talousarvion sääntöperusta Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Laukaan kunnassa taloussuunnitelmakausi on kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi on sitova talousarvio. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat valtuuston nähden sitovia eriä. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uudessa kuntalaissa, joka on tullut voimaan , on tiukennettu alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevia määräyksiä siten, että kunnan taseessa olevat alijäämät on katettava neljän vuoden kuluessa tai muuten kunta joutuu arviointimenettelyn piiriin. Samalla kattamisvelvollisuus on ulotettu koskemaan myös kuntayhtymiä. Laukaan kunnan kertyneet alijäämät tulee olla katettu viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Laukaan kunnan taseessa oli kertyneitä alijäämiä -1,2 miljoonaa euroa vuoden 2014 Talousarvio

7 tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 talousarvio on ylijäämäinen ja kertyneet alijäämät saadaan talouden seurantatietojen perusteella katettua jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Lisäksi uudessa kuntalaissa on muutettu erityisen heikossa asemassa olevan kunnan arviontikriteeristöä siten, että arviointikriteeristö perustuu kuntakonsernin tunnuslukuihin vuodesta 2015 alkaen siirtymäajalla. Arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kuntakonsernin taseessa on kertyneitä alijäämiä vähintään euroa asukasta kohden tai jos seuraavat neljä raja-arvoa täyttyvät kahtena vuotena peräkkäinen: kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttia korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla ja kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Laukaan kuntakonsernissa oli kertyneitä alijäämiä -304 euroa asukasta kohden, eli kuntakonsernin alijäämäehto ei täyttynyt. Neljästä arviointikriteeristön raja-arvosta täyttyi yksi eli kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli yli 50 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu arviointikriteeristön tunnuslukujen täyttyminen KUNTALAIN TUNNUSLUKUJEN MUKAISET RAJA-ARVOT: TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Kuntakonsernin yli-/alijäämä, /asukas Kuntakonsernin vuosikate, M 7,8 7,2 6,0 4,3 5,4 9,4 2. Kunnan tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 20,25 20,5 20,5 3. Kuntakonsernin lainakanta, /asukas Kuntakonsernin suhteellinen velkaatuneisuus 64,4 64,9 72,5 70,8 75,5 82,4 Painotettu tulovero % keskiarvo 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 19,74 Ero keskiarvoon, yksikköä 0,91 0,53 0,84 1,00 1,12 0,76 Konsernin lainakanta /asukas keskiarvo Ero keskiarvoon, % -23 % -25 % -24 % -19 % -16 % -16 % Asukasmäärä Uusilla kriteereillä arviointi tehdään vuonna 2017, kun vuoden 2016 ja 2015 tilinpäätöstiedot on käytettävissä 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut kolmena viime vuonna, työttömyysaste kasvaa, työttömyysjaksot pitenevät ja Suomi ei ole päässyt mukaan kansainväliseen talouden kasvuun. Lisäksi väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä sekä kasvattaa julkisia menoja. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen. Julkisen talouden velka on kasvanut nopeasti ja se ylittää 60 prosenttia suhteessa BKT:seen kuluvana vuonna. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena peräkkäin. Kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva, sillä BKT:n kasvuennuste on 0,2 %. Suomen BKT:n taso on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla. Vuoden 2016 talouden kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Tästä johtuen vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy riskejä alaspäin. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta johtuen reaalitulojen heikosta kehityksestä. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Talouskasvun odotetaan pysyvän hitaana myös keskipitkällä aikavälillä, sillä vuosina 2018 ja 2019 kasvu jää reiluun prosenttiin. Työllisten määrän arvioidaan olevan 0,7 % edellisvuotta alempi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 % kuluvana vuonna. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Työttömyysasteen ei kuitenkaan arvioida enää heikkenevän vuoden 2016 aikana ja työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen Talousarvio

8 nousuun suhdannetilanteen kohenemisen myötä. Kuluttajahinnat laskevat 0,1 % vuonna Kuluttajahintojen nousu kiihtyy ensi vuodesta alkaen, mutta nousu pysyy maltillisena. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Vuoden 2016 valtion budjetissa tulojen arvioidaan olevan 49,1 miljardia euroa ja menojen 54,1 miljardia euroa. Alijäämän arvioidaan olevan 5,0 miljardia euroa. Huomionarvoista on se, että valtiontalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vuonna 2019 edelleen 4,0 miljardia euroa. Valtionvelan määrä vuoden 2016 lopussa nousee noin 106 miljardiin euroon, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2019 valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 120 miljardiin euroon. Suomen julkisyhteisöjen yhteenlaskettu alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen (vakaus- ja kasvusopimus) määrittelemän kolmen prosentin viitearvon vuonna Tämä raja ylittynee myös kuluvana vuonna. Julkisyhteisöjen velka ylittää perussopimuksessa määritellyn 60 prosentin rajan tänä vuonna, ja velkakriteeri rikkoutuu vuodesta 2016 eteenpäin. Euroopan komissio arvioi kesäkuussa 2015, että liiallisen alijäämän menettelyn käynnistäminen ei Suomen osalta ole perusteltua alijäämä- ja velkakriteerien täyttymisestä huolimatta. Seuraavissa graafeissa on kuvattu muutama keskeinen yleistä talouskehitystä kuvaava tunnusluku: 1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2016 Kuntataloutta on leimannut viime vuodet taloudellisen liikkumavaran heikkeneminen, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä Talousarvio

9 ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Muutoksista johtuen kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietojen 2014 mukaan kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,9 mrd. euroa ja se vahvistui noin 180 milj. euroa edellisvuodesta. Kunnissa vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Kuntatalous oli siten 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen ilman satunnaisia eriä. Toiminnan ja investointien rahavirran kehityksen perusteella kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus ei ole viime vuosina riittänyt investointien rahoittamiseen. Tulovirran riittämättömyys investointien rahoitukseen ja samanaikaisesti korkealla pysynyt investointitarve on johtanut kuntien lainakannan nopeaan kasvuun. Kuntien lainakanta on kasvanut vuodesta 2002 lähtien nopeasti lähes 2,5 - kertaiseksi ja se oli vuoden 2014 lopussa noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 16,0 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 14,8 miljardia euroa. Suomen kunnista ylijäämäisiä vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan oli 242 kuntaa ja alijäämäisiä 59 kuntaa. Alijäämäisistä kunnista 16 kunnalla alijäämää oli yli 500 euroa asukasta kohden. Heikosta rahoituksellisesta tasapainosta johtuen kunnat ovat joutuneet sopeutustoimien lisäksi kiristämään kuntalaisten verotusta. Vuodelle 2014 tuloveroprosenttia korotti 156 kuntaa ja kiinteistöveroa 90 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotti 98 kuntaa ja kiinteistöveroa 114 kuntaa. Vuonna 2015 keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti on 19,84 prosenttia. Keski-Suomen kunnissa asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 131 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2015 vähintään 21,00 prosenttia ja 25 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 55 kunnassa. Toimintaympäristöön liittyvien muutostekijöiden myötä monen kunnan elinvoiman näkymät heikkenevät lähitulevaisuudessa. Väestörakenteen muutos lisää kuntien menoja, investointitarpeita ja lisää alueellista eriytymistä. Pitkittynyt taantuma on myös heikentämässä kuntatalouden tilaa ja lisäämässä työttömyydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kuntien toimintaympäristön muutokset liittyvät myös kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin sekä kuntien mahdollisuuksiin vastata tulevaisuuden muuttuviin palvelutarpeisiin. Valtion tavoittelemat kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta ja viime vuosina kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrä on kasvanut. Kunnilla on kesällä 2015 valmistuneen kartoituksen mukaan yli 600 lakisääteistä tehtävää sekä lähes 980 niihin liittyvää velvoitetta. Euroopan laajuinen pakolaiskriisi vaikuttaa myös Suomen kuntiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti. Pakolaiskriisin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Laukaan kunnassa pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun varaudutaan mm. päivittämällä kotouttamissuunnitelma vuoden 2016 aikana. Eduskuntavaalit käytiin ja vaalien jälkeen Suomen hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta julkaistiin Hallitusohjelmaan perustuva hallituksen talousarvioesitys 2016 sekä julkisen talouden suunnitelma julkaistiin Talousarvioesityksen talouspolitiikan päälinjana on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen pysäytetään vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna Erityisenä haasteena on kymmenen miljardin euron kestävyysvaje, josta neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä parantavilla toimilla, joihin kuuluvat kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen. Päätökset kestävyysvajeen kattamisesta on tarkoitus tehdä vaalikauden aikana. Hallitusohjelman ( ) Talousarvio

10 ja valtion budjettiesityksen 2016 merkittävimmät vaikutukset Laukaan kunnan talouden ja toiminnan näkökulmasta ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja aluehallinnon uudistaminen Sote-uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Sen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hallita paremmin julkisen talouden kustannuksia. Sote-uudistuksen valmistelu etenee siten, että lokakuun 2015 aikana hallitus päättää itsehallintoalueiden määrästä. Itsehallintoalueet järjestävät tulevaisuudessa kaikki sotepalvelut. Vuoden 2015 loppuun mennessä tehdään linjaukset ICT:n ja rakennusinvestointien ohjauksesta sekä itsehallintoalueilla järjestettävien vaalien periaatteista. Sote-järjestämislaki on tarkoitus saada voimaan heinäkuussa 2017, ja järjestämisvastuu siirtyy itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta. Sote-uudistuksen ohella tavoitteena on uudistaa aluehallintoa sovittamalla yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä valtion, alueiden ja kuntien välillä. Kuntien tehtävien ja kustannuksien karsiminen 1 Mrd. eurolla Hallitus on päättänyt karsia hallitusohjelmassa kuntien kustannuksia miljardilla eurolla vähentämällä lakisääteisiä tehtäviä sekä tehtävien toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Velvoitteita ovat esimerkiksi erilaiset suunnitelmat, yhteistyövelvoitteet, henkilöstömitoitukset tai kelpoisuudet. Suosituksista ohjauskeinona on tarkoitus luopua. Samalla tavoitteena on edistää kunnissa kokeilukulttuuria ja kannustaa kuntia uudenlaisiin toimintatapoihin, jotka lainsäädäntö jo mahdollistaa. Hallitus valmistelee myös kuntien kokeiluja varten tarvittavaa pysyväisluonteista lainsäädäntöä. Aikataulun mukaisesti yksityiskohtaiset esitykset miljardin tavoitteen saavuttamiseksi tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Säästöarvioiden kokonaiskuva ja aikataulu valmistuu kehysriiheen maaliskuussa 2016 ja esitykset tulevat voimaan tapauskohtaisesti 2016 alkaen. Vuoden 2016 talousarvioon toimilla ei ole suurta vaikutusta. Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain. Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Kustannuskilpailukykyä ja muutosturvaa parantavat toimet Hallitus on tehnyt esityksen toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi. Toimenpiteiden on tarkoitus tulla voimaan seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa, eli Toimenpiteillä ei ole merkitystä vuoden 2016 talousarvioon, mutta toteutuessaan ne pienentäisivät vuonna 2017 Laukaan kunnan henkilöstömenoja suuruusluokaltaan 1,0-1,5 miljoonaa euroa. Toimenpiteet alentaisivat myös kuntayhtymien ja yksityisten palvelujen kustannuksia, jonka vaikutukset Laukaan kunnan taloudelliseen tilanteeseen ovat saman suuruiset. Mahdolliset muutokset pienentävät myös olennaisesti julkisen sektorin verotuloja. Julkisten talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma Uuden kuntalain myötä peruspalveluohjelmamenettely on korvattu kuntatalousohjelmalla. Julkisen talouden suunnitelmaan perustuva kuntatalousohjelma sisältää päivitetyn kuvan kuntatalouden tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Ohjelma valmistellaan valtion ja kuntien välisessä neuvottelumenettelyssä, jossa kuntia edustaa Suomen Kuntaliitto. Julkisen talouden suunnitelma sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen lisäksi mm. rahoitusasematavoitteet ja kuntatalouden menorajoitteen. Valtiontalouden kehyspäätös luo Talousarvio

11 sitovan nelivuotisen kehyksen. Suunnitelmassa hallitus on asettanut hallituskaudelle seuraavat rahoitusasematavoitteet: - valtiontalouden alijäämä on korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon - kuntatalouden alijäämä on korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon - työeläkerahastojen ylijäämä on noin 1 % suhteessa kokonaistuotantoon - muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on tasapainossa - menorajoite, eli valtion toimenpiteistä kuntatalouteen aiheutuvien menojen muutoksen vähimmäismäärä, vuoteen 2019 mennessä on -540 miljoonaa euroa. Veroperuste- ja valtionosuusjärjestelmän muutokset sekä maksukorotukset Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna Myös muita pienempiä veroperustetarkistuksia tehdään, kuten ansiotuloverotuksen ansiotasomuutosta vastaava tarkistus. Veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja 262 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Laukaan kunnan osuus tästä on 0,7 miljoonaa euroa. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden 2016 alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Määräaikaisen korotuksen päättyminen vähentää kuntien yhteisöveron tuottoa 258 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on noin 0,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen ylärajoja korotetaan alkaen ja alarajoja alkaen. Peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät aiempien kehyspäätösten mukaiset leikkaukset, jotka ovat vuonna 2016 yhteensä 40 miljoonaa euroa, eli 7,40 euroa asukasta kohden, ja vuonna 2017 yhteensä 50 miljoonaa euroa, eli 9,20 euroa asukasta kohden. Lisäksi vuonna 2016 jädytetään indeksikorotukset, jotka pienentävät valtionosuuksia noin 40 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 310 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta Laukaan kunnan osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus tehtiin viimeksi neljä vuotta sitten, mutta jatkossa uuden valtionosuuslain mukaisesti tarkistus tehdään vuosittain. Vuodelle 2016 valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus, joka lisäisi kuntien maksutuottoja 150 miljoonaa euroa. Lisäksi alkaen on tarkoitus korottaa päivähoitomaksuja ja ajantasaistaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja, jotka lisäisivät kuntien maksutuottaja 80 miljoonaa euroa vuositasolla. Lakiesitys maksukorotuksista/maksuluokkien muutoksista julkaistaan keväällä Laukaan kunnan talousarviossa 2016 maksutuloarvioissa korotuksien vaikutukset on huomioitu varovaisuuden periaatteella. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja päivähoidon mitoitus Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan alkaen siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta muutetaan 1:7:stä 1:8:aan lähtien. Muutoksien taloudellisia vaikutuksia ei ole otettu vuoden 2016 talousarvioon, vaan arviot taloudellisista vaikutuksista tehdään syksyllä Kärkihankkeiden rahoitus Hallitus on päättänyt 1,6 miljardin euron kertaluonteisista panostuksista kärkihankkeisiin ja korjausvelan pienentämiseen vuosina Kärkihankerahoitus kohdennetaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 miljoonaa euroa, osaamiseen ja koulutukseen 300 miljoonaa euroa, terveyteen ja hyvinvointiin 130 miljoonaa euroa, biotalouteen ja puhtaisiin Talousarvio

12 ratkaisuihin 300 miljoonaa euroa sekä digitalisaatioon ja toimintatapojen muutokseen 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kärkihankerahoitusta käytetään noin 220 miljoonaa euroa ja korjausvelan pienentämiseen 100 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Rahoituksesta 330 miljoonaa euroa katetaan kehyksissä olleen Pisararadan rahoituksen purkamisella. Valtion budjettiesityksen vaikutukset Laukaan kunnan talouteen on pääosin huomioitu vuoden 2016 talousarviossa, lukuun ottamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta ja päivähoidon mitoitusta koskevia muutoksia. 1.5 Laukaan kunnan strategia Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 2020 valtuustokaudelle kokouksessaan Kuntastrategian lähtökohdat ja pääpainopisteet ovat: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa Monipuolisen hyvän asumisen Laukaa Palvelujen Laukaa Taloudestaan huolehtiva Laukaa Kuntastrategian tavoitteen mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainoinen, ja se turvaa kuntalaisten palvelujen saannin ja mahdollistaa kunnan toiminnan kehittämisen. Kuntastategiassa valtuustokauden taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin: Vuosikate kattaa vähintään poistot, kunnan taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää, kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri, investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % ja taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 %. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä kuntastrategian tavoitteet toteutuivat alla olevan taulukon mukaisesti. Talousarvio on laadittu siten, että kuntastrategian taloudelliset tavoitteet täyttyisivät vähintään 60 prosenttisesti vuoden 2016 tilinpäätöksessä ja 80 prosenttisesti taloussuunnittelukauden aikana. Taloudestaan huolehtiva Laukaa Johtamiskohde Tavoite valtuustokaudelle TP 2013 TP 2014 TPE 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Kunnan vuosikate Vuosikate kattaa vähintään 24,8 % 133,4 % Kunnan tase Kunnan taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää -2,7 M -1,2 M Kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri -2,7 M -1,2 M Investoinnit Investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % 10,2 % 38,0 % Kunnan omavaraisuusaste Kunnan taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 % 31,2 % 26,3 % 1.6 Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvion pääpainopistealueet Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma vuosille Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin katkaista 10 vuotta kestänyt alijäämäkierre ja tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tämän hetken seurantatietojen perusteella alijäämä saadaan katetuksi tavoitetta nopeammin jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Velkaantumisvauhti saadaan hallintaan vuosien aikana ja velkaantuminen pysäytetään vuonna Talousarvio

13 Vuosien 2014 ja 2015 talousarvioihin on sisältynyt yhteensä 6,5 miljoonan euron sopeutukset vuositasolla. Sopeutuksesta puolet on tehty supistamalla palveluja ja tehostamalla organisaatiota ja puolet maksuja ja veroja korottamalla. Osa sopeutuspäätöksien säästöistä realisoituu tulevina vuosina, kun päätöksiä toimeenpannaan. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu siten, että palvelutuotantoon ei tehdä olennaisia lisäleikkauksia. Vuoden 2016 aikana kehitetään organisaatiota ja toimintatapoja ja toimeenpannaan jo päätettyjä uudistuksia. Vuoden 2016 talousarvion pääpainopisteet ovat: 1. Kunnan kasvu- ja kehityspanostukset sekä elinvoimaisuuden edistäminen Kunnan taloudellinen tilanne on kohentunut vuosien 2014 ja 2015 aikana siten, että akuutti taloudellinen tilanne on saatu korjattua. Kertyneet alijäämät saadaan talousennusteiden mukaisesti katettua vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja tulorahoituksella pystytään rahoittamaan juoksevat käyttötalouden menot, rahoituskulut ja lähes 50 % investoinneista. Tämän vuoksi vuoden 2016 talousarvion keskeisimmäksi painopistealueeksi nostetaan kunnan kasvu- ja kehityspanostukset sekä elinvoimaisuuden edistäminen. Kunnan elinkeinostrategia hyväksyttiin vuoden 2014 aikana ja Jykes Oy:n sekä Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toiminta uudistettiin vuoden 2015 aikana. Vuoden 2016 aikana painopistealueena on siirtyminen strategian tekemisestä strategiseen tekemiseen, jolla luodaan edellytyksiä kunnan kasvulle, kehittymiselle ja tasapainoiselle taloudelle pitkällä aikavälillä. Kunnan tulorahoituksesta verotulot muodostavat 60 %, minkä vuoksi työllisyydellä ja yrityksien tuloksentekokyvyllä on merkittävä vaikutus kunnan taloudelliselle menestymiselle. Samalla lisääntynyt työttömyys aiheuttaa kustannuksia kunnan taloudelle ja heikentää kuntalaisten hyvinvointia. Laukaan kunnan asukasmäärä on kasvanut 2000-luvun aikana asukkaalla ja työpaikkamäärä 800 työpaikalla. Pitkän aikavälin kasvu- ja kehityspanostuksilla halutaan jatkaa ja edelleen vahvistaa kunnan kasvua ja kehittymistä heikossa yleistaloudellisesta tilanteesta huolimatta ja luoda parempia taloudellisia toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen. Tämän teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat: Maantie 637 ja Keskustien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä vuoden 2016 aikana. Investointia varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 0,5 miljoonaa euroa. Kiertoliittymällä parannetaan kirkonkylän keskustan liikenteen sujuvuutta ja tulevan kaupan suuryksikön asiakas- ja tavaraliikennettä. Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistetään ja Lievestuoreen Liisan tien yritystontit esirakennetaan. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n rahoitus vuoden 2016 talousarviossa on euroa, joka kohdennetaan paikallisen elinkeinoelämän ja kunta/yritys yhteistyön tukemiseen. Pohjois-Kuhajärven eli Kuhamäen asemakaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. Kaava mahdollistaa Vihtavuoren taajamaan luovutettavaksi kymmeniä omakotitalotontteja, joista muutama tontti on omarantainen. Kunnan tavoitteena on saada Kuhankosken alueen maakauppa toteutettua vuoden 2015 aikana. Vuonna 2016 alueelle laaditaan MasterPlan -suunnitelma alueen kehittämiseksi. Kehitetään Laukaan vetovoimaisuutta panostamalla puistoihin ja yleisiin alueisiin aikaisempaa enemmän. Leppäveden koulun liikuntakentän parannukseen varataan euroa. Investoinnilla parannetaan koululaisten ja alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia. Ekokoulun investoinnin aloittamista varten vuoden 2016 talousarvioesitykseen on varattu 2,8 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on 5,9 miljoonaa euroa. Valtuusto ratkaisee investoinnin syksyn 2015 aikana. Hankesuunnitelma on valtuuston käsittelyssä Pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun varaudutaan mm. päivittämällä kotouttamissuunnitelma vuoden 2016 aikana. Talousarvio

14 2. Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen nostetaan keskeiseksi pääpainopistealueeksi vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Organisaatiota ja toimintatapoja kehittämällä luodaan toimintaedellytyksiä, joilla pystytään vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön siten, että kuntalaisten palvelut ovat kokonaisvaltaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita. Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen on keskeistä, jotta vähentyvät resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla asiakasrajapintaan ennaltaehkäisevällä tavalla. Tämän teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat: Johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistaminen valmistellaan vuoden 2016 loppuun mennessä kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Perustetaan keskitetty työllistämisyksikkö alkaen vapaa-aikatoimen tulosyksikköön. Keskitetyllä työllistämisyksiköllä parannetaan käytettävissä olevien resurssien kohdentamista työllistämiseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana työllistämisyksikölle laaditaan toimintasuunnitelma. Laukaan Vesihuolto Oy:n toiminta alkaa Yhtiön ensimmäisen toimintavuoden aikana yhtiön hallinto ja toiminta vakiinnutetaan. Vanhuspalveluissa laaditaan järjestämissuunnitelma kevään 2016 aikana, jossa arvioidaan toiminnan nykytilaa ja asetetaan tavoitteet palvelurakenteelle. Päivähoidon hallintorakenteita uudistetaan kolmen päiväkodin johtajan malliin (Laukaan kirkonkylä Leppävesi ja Vihtavuori Lievestuore). Nuorisovaltuuston toiminta vakiinnutetaan vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 aikana hankitaan ja otetaan käyttöön uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä. Järjestelmällä tuotetaan ajantasaista ja luotettavaa aineistoa kunnan, sidosryhmien ja kuntalaisten käyttöön. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen palvelutarjonnan kehittämisen. Energiainvestointeihin varataan 0,2 miljoonaa euroa, joilla öljylämmityskohteiden lämmitysjärjestelmät uudistetaan. Investoinneilla vähennetään hiilijalanjälkeä ja kiinteistöjen ylläpitokustannuksia. Lahjoitusrahastoista tehdään kartoitus ja sen perusteella päätetään rahastojen jatko tai lakkauttaminen sekä varojen käyttökohde kevään 2016 aikana. Laukaan kunnassa on yhteensä 9 lahjoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu pääoma on euroa. Rahastojen säännöt ja toiminta ovat osittain vanhentuneet ja rahastojen pääomat eivät hyödytä tällä hetkellä rahastojen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Rahastojen pääomat ovat niin pienet, että korkotuotot eivät riitä kaikkien rahastojen osalta kattamaan hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia. Laukaan kuntakonsernin muodostavat Laukaan kunta ja sen kolme tytäryhteisöä. Tämän lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistellään kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, eli yhtiöt, joissa kunnan omistusosuus on 20 % - 50 %. Yhteisöjä, joissa kunnan omistusosuus on alle 20 %, ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen ja ne eivät siten ole mukana kuntakonsernia koskevissa tunnusluvuissa. Osana vuoden 2016 talousarviota tehdään periaatepäätös, että kunnan konsernirakennetta kehitetään ja tarpeettomista omistuksista luovutaan johtamisen kehittämiseksi. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Laukaan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöjen salkutus kolmeen ryhmään: 1. strategisesti merkittävät yhteisöt, 2. kuntayhtymät ja 3. osakkuusyhteisöt, joilla ei ole kunnalle enää strategisista merkitystä. Näissä yhteisöissä omistusosuudesta luopuminen selvitetään ja luopumisesta neuvotellaan eri toimijoiden kanssa. Jokaisesta osakeomistuksen myymisestä tehdään erillinen päätös. Talousarvio

15 3. Tiukan talous- ja henkilöstöpolitiikan jatkaminen tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Käyttötalouden sopeuttaminen koskettaa kaikkia osastoja ja palveluita, mutta suhteellisesti eniten hallintoa. Käyttötalouden sopeuttamisella tarkoitetaan ensisijaisesti toimintakulujen supistamista, mutta myös joitakin asiakasmaksujen korotuksia. Lakimuutoksia vastaavat korotukset on tehty maksuihin ja laissa määritellyt maksut peritään enimmäismääräisinä. Tiukan talous- ja henkilöstöpolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on, että kuntalaisten verorasitusta ei lisätä taloussuunnittelukauden aikana. Myös investointiohjelma on uudelleen aikataulutettu siten, että vuosien aikana investointien tulorahoitusprosentti nostetaan yli 50 prosentin ja velkaantuminen pysäytetään taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. Tämän teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat: Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään tehtävänkuvia uudistamalla erityisesti hallinnollisissa tehtävissä. Erityisesti lyhytaikaisten sijaisten käyttöä rajataan ja muita määräaikaisia tehtäviä ei jatketa kuin erityisperustein. Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan. Työajan tehokasta käyttöä parannetaan: vuoden 2015 lopulla siirrytään yleistyöaikaan mm. kotipalvelussa, ruokapalvelukeskuksessa ja perhetyössä. Monissa yksiköissä siirrytään työajan ulkopuoliseen ruokailutaukoon. Hankintatoimintoja kehitetään edelleen vuoden 2016 aikana. Hankintatoimea kehittämällä savutetaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Mm. kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2015 aikana ja ne keskitetään alkaen Pohjola vakuutukseen. Myös asiointija palveluliikenne sekä ateria- ja päiväkeskuskuljetukset kilpailutetaan syksyn 2015 aikana ja uudet sopimukset tulevat voimaan Vuoden 2016 aikana kilpailutetaan koulukuljetukset ja uudet sopimukset tulevat voimaankesästä 2016 alkaen. Hankintafoorumi järjestetään Kiinteistöstä luopumisen strategiaa toteutetaan kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Tämä keventää kunnan taserakennetta ja supistaa kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia 0,5 miljoonaa euroa/vuosi. Talousarvio

16 Lautakuntakohtaisessa osuudessa on tarkemmin kuvattu kunkin osaston toiminnan pääpainopistealueet ja toiminnalliset muutokset. 1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään Taloudelliset tavoitteet vuoden 2016 talousarviossa ovat seuraavat: vuosikate on 5,8 miljoonaa euroa ja se kattaa suunnitelman mukaiset poistot yli 100 %. tilikauden tulos on + 0,8 miljoonaa euroa ja kertyneet ylijäämät 9,3 miljoonaa euroa. investointien omahankintameno on 14,7 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet huomioituna 13,6 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti nostetaan vuosien 2016 ja 2017 aikana yli 50 prosentin ja lainakannan kasvu pysäytetään vuonna Vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouden loppusumma eli toimintakate on 96,4 miljoonaa euroa. Se on 4,9 miljoonaa euroa (5,4 %) enemmän kuin vuoden 2015 muutetussa talousarviossa. Toimintakulut kasvavat kuluvasta vuodesta 2,9 miljoonaa euroa (2,4 %). Toimintakulujen kasvusta 0,5 miljoonaa euroa selittyy lisääntyneiden tilojen ylläpitokustannuksista ja poistoista, 0,4 miljoonaa euroa vuodelle 2016 varatuista kiinteistöjen purkukustannuksista, 0,35 miljoonaa euroa työehtosopimuksien mukaisista korotuksista ja 0,25 miljoonaa euroa inflaatiosta ja indeksikorotuksista. Muutoin toimintakulujen kasvu on vastaamista väestömäärän ja palvelutarpeen kasvuun sekä ikärakenteessa ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toimintatulot puolestaan vähenevät -2,1 miljoonaa euroa (-7,7 %) kuluvasta vuodesta johtuen pääosin vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä. Kunnanvaltuusto on päättänyt yhtiöittää vesihuoltolaitoksen kunnan prosenttisesti omistamaksi tytäryhteisöksi alkaen. Yhtiöittämisellä on seuraavia vaikutuksia kunnan talouteen, jotka on huomioitu talousarviossa ja jotka on huomioitava vertaillessa vuosien 2016 ja 2015 taloudellisia tunnuslukuja: - Satunnainen tulo vuoden 2015 tilinpäätökseen 10,5 miljoonaa euroa - Toimintatulot vähentyvät 2,6 miljoonaa euroa - Toimintakulut vähentyvät 1,4 miljoonaa euroa - Toimintakate heikkenee 1,2 miljoonaa euroa - Korkotulot lisääntyvät 0,38 miljoonaa euroa - Muut rahoitustuotot ja menot vähentyvät 0,25 miljoonaa euroa - Suunnitelman mukaiset poistot vähentyvät 0,75 miljoonaa euroa - Kunnallistekniset vuosi-investoinnit vähentyvät 1,5 miljoonaa euroa/vuosi nettona - Lievestuoreen jätevesiratkaisu ja muut vuotuisen investointitarpeen ylittävät investoinnit siirtyy yhtiön toteutettavaksi. Vuodelle 2016 investointien bruttomenot ovat yhteensä 14,7 miljoonaa euroa ja investointeihin arvioidaan saatavan kunnan ulkopuolisia rahoitusosuuksia/myyntituloja 1,1 miljoonaa euroa, jolloin nettoinvestoinnit ovat 13,6 miljoonaa euroa. Investointitaso on noin 750 euroa asukasta kohden. Investointien määrä laskee kuluvan vuoden tasosta suunnitellusti 5,0 miljoonaa euroa. Investointitaso lasketaan alle 10 miljoonan euron tason taloussuunnitelmavuosina 2017 ja Vuonna 2016 Laukaan kunta velkaantuu investointiohjelman läpiviemiseksi 6,4 miljoonaa euroa, vuonna 2017 enää 2,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 Laukaan kunnan lainakannan kasvu on pysäytetty. Talonrakennuksen investointien määrärahat vuodelle 2016 ovat noin 9 miljoonaa euroa. Suurimmat talonrakennusinvestoinnit ovat Koti-Kuuselan uudisrakennus (3,0 M ), Ekokoulu, Vuonteen aluekoulu ja päiväkoti -kiinteistö (2,8 M ), kehitysvammaisten ohjatun asumisyksikön uudisrakennus Talousarvio

17 (0,9 M ) ja leppäveden koulun peruskorjaus 60 -paikkaiseksi päiväkodiksi (0,8 M ). Vuoden 2016 talousarviossa on varattu 2,7 miljoonaa euroa liikennealueiden, puistojen ja yleisten alueiden investointeihin. Liikennealue ja puisto -investoinnit on yhdistetty yhdeksi määrärahaksi. Raakamaan hankintaa varten on varattu 0,7 miljoonaa euroa maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Irtaimen omaisuuden hankintoihin on varattu 0,7 miljoonaa euroa, joka koostuu lähinnä ICT laitehankinnoista ja valmistuvien kiinteistöjen kalustamisesta. Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostoa varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 1,1 miljoonaa euroa, mikäli osakkeiden ostopäätös saa lainvoiman vuoden 2016 aikana. Investoinneista johtuen Laukaan kunnan lainamäärä kasvaa vuoden 2016 aikana 6,4 miljoonaa euroa ja lainakanta tulee olemaan vuoden 2016 lopussa yhteensä 83,0 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Laukaan kunnan lainakannassa on mukana Laukaan vuokrakodeille välitetty antolaina. Ilman Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi 74,5 miljoonaa euroa eli noin euroa asukasta kohden. Kunnan väestönkasvu on ollut voimakasta läpi 2000-luvun. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut kuluneella vuosituhannella henkilöllä ja työpaikkamäärä 800 työpaikalla. Vuoden 2016 talousarviossa Laukaan väkiluvun on arvioitu olevan vuoden lopussa henkeä ja kasvu edellisestä vuodesta on 150 henkeä. Seuraavissa graafeissa on kuvattu keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys miljoonina euroina vuosina Vuosien luvut perustuvat toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin, vuoden 2015 luvut muutettuun talousarvioon ja vuosien luvut talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Laukaan kunnan vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen kehitys. Talousarvio

18 Laukaan kunnan tilikauden tuloksen ja kertyneiden yli-/alijäämien kehitys. Laukaan kunnan lainakannan muutos vuodessa ja lainakannan määrä vuoden lopussa. Talousarvio

19 1.7.1 Verotulot Verotuloilla on merkittävä vaikutus talouden kannalta, sillä kunnan tulopohjasta 60 % kertyy verotuloista. Talousarvio vuodelle 2016 ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu vuonna 2015 käytettävissä olevilla tulo- ja kiinteistöveroprosenteilla, eli kuntalaisten verorasitusta ei lisätä taloussuunnittelukauden aikana. Vuoden 2015 veroratkaisun yhteydessä todettiin, että tehtävä veroratkaisu koskettaa koko vaalikautta ja sillä kompensoidaan puolet valtionosuusleikkauksista. Tuloveroprosentti vuonna 2016 on näin ollen 21,50 % ja vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2015 tasolla. Efektiivinen tuloveroprosentti vuonna 2016 on 15,45 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu verotuloarvio verolajeittain. VEROTULOARVIO TA 2016 TILIVUOSI TA 2015 TA 2016 % Verolaji Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä 59,3 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulojen kasvu on siten 1,2 miljoonaa euroa eli 2,1 % edellisestä vuodesta. Työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja 262 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän vaikutus Laukaan kunnan taloudessa on noin 0,7 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 1,8 miljoonaa euroa ja tuotto pienenee edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa (-12,8 %). Tämä johtuu siitä, että aiempien päätösten mukaisesti kuntien jakoosuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta 258 miljoonaa alhaisemmaksi koko valtakunnan tasolla. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %, kun sen vuonna 2015 oli 36,36 %. Kunta saa tämän osuuden kunnan alueella toimivien yrityksien yhteisöveron tuotosta. Mikäli yritys toimii useammalla paikkakunnalla, niin yhteisöveron tuoton kuntaosuus jaetaan henkilöstömäärän mukaisessa suhteessa eri kunnille. Vuonna 2016 kunnalle tilitetään puolet vuosina 2014 ja 2015 maksetuista yhteisöveroista. Yhteisöverokanta on 20 prosenttia yhtiön verotettavasta tilikauden tuloksesta. Kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu alkaen seuraavasti: Muutos Kunnallisvero ,1 % Yhteisövero ,1 % Kiinteistövero ,7 % VEROTULOKSI KIRJATTAVA ,6 % 1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. 2. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. 3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Talousarvio

20 Ja edelleen alkaen seuraavasti: 1. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli korotetaan 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kiinteistöveron tuotoksi on vuonna 2016 arvioitu yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton kasvu 1,3 % johtuu uusista kiinteistöistä ja kiinteistöjen verotusarvojen tarkistuksista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kiinteistöveron vaihteluväli kiinteistöveromuutoksien jälkeen, kiinteistöveroprosentti, kiinteistöveron tuotto kiinteistöverolajeittain ja sen suhteellinen osuus koko kiinteistöveron tuotosta. KIINTEISTÖVERON VAIHTELUVÄLI JA KIINTEISTÖVERO 2016 Väli Vero 2016 Tuotto, Osuus, % Yleinen kiinteistövero 0,86-1,80 1, ,3 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,39-0,90 0, ,2 % Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,60-1,90 1, ,0 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,00-4,00 3, ,4 % Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00-1,35 1, ,0 % Voimalaitoksen kiinteistövero 0,60-3,10 2,85 0 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % Kunnanvaltuusto tekee vuoden 2016 veroratkaisun kokouksessaan Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu alkaen eduskunnan päättämän uuden valtionosuuslain mukaisesti. Uudistuksessa järjestelmästä poistettiin erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskivat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennettiin 45:stä ja järjestelmästä poistettiin päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa on nykyään 8 määräytymisperustetta (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) ja lisäosissa 3 määräytymisperustetta (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus). Uuden järjestelmän laskennalliset kustannukset määräytyvät 95 prosenttisesti ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Lisaksi uudistuksessa korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Toisin sanoen kunta saa tasauslisää, kun sen verotulot (kunnallisvero ja yhteisövero) asukasta kohden ovat matalammat, kuin maassa keskimäärin ja maksaa tasausvähennystä, kun sen verotulot ovat suuremmat kuin maassa keskimäärin. Tasauslisäksi otettiin 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon (kunnan verotulo ja yhteisöveron tuotto) erotuksesta. Tasausvähennystä muutettiin niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Tasausjärjestelmän uudistamisessa valtionosuusjärjestelmän painopistettä siirretään peruspalvelujen valtionosuudesta tasausjärjestelmään 670 miljoonaa euroa. Merkittävä uudistus on myös se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään uuden lain mukaan vuosittain vuodesta 2016 alkaen. Talousarvio

21 Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 25,52 % vuonna Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,48 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusprosentti on 28,91 % ja kuntien rahoitusosuus on 71,09 %. Vapaan sivistystyön koulutuksessa valtionosuusprosentti on 57 % ja kunnan omarahoitusosuus 43 %. Valtionosuusjärjestelmään perustuva valtionrahoitus on kunnille yleiskatteellista korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka kohdentamisesta kunnan sisällä päättää kunta itse. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 miljardia euroa ja vuosina noin 10,5 miljardia euroa. Valtionosuuksien arvioinnissa on huomioitava se, että verotuloja ja valtionosuuksia pitää tarkastella kokonaisuutena. Tämä johtuu siitä, että hallitusohjelman mukaisesti verotuksessa tehtävät vähennykset ja niistä aiheutuvat kuntien verotulomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän avulla. Vuosien osalta on oletettu, että kaikki kunnallisveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille nettomääräisinä valtionosuusjärjestelmän kautta aikaisempaan tapaan. Vuonna 2016 veromenetysten kompensaatio lisää kuntien valtionosuuksia 262 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on 0,7 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 310 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta Laukaan kunnan osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus tehtiin viimeksi neljä vuotta sitten, mutta jatkossa uuden valtionosuuslain mukaisesti tarkistus tehdään vuosittain. Laukaan kunnan valtionosuuksien kasvua pienentävät merkittävästi valtiontalouden sopeutustoimet. Valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista on päätetty hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012, 2013 ja 2014 kehysriihien yhteydessä. Päätetyt valtionosuusleikkaukset tulevat voimaan asteittain vuosina ja ne pienentävät kuntasektorin valtionosuuksia yhteensä 1,5 miljardia euroa eli 15 %. Kun kaikki päätetyt asteittain toteutettavat valtionosuusleikkaukset ovat voimassa vuonna 2017, niin Laukaan kunta menettää valtionosuuksia 5,3 miljoonaa euroa vuositasolla. Leikkaukset kohdistuivat suurimmillaan vuosiin 2012 sekä 2014 ja Valtionosuusleikkaukset ovat vuonna 2016 yhteensä 40 miljoonaa euroa, eli 7,40 euroa asukasta kohden, ja vuonna 2017 yhteensä 50 miljoonaa euroa, eli 9,20 euroa asukasta kohden. Leikkauksen lisäksi peruspalveluiden valtionosuuksien indeksikorotus on jäädytetty vuodelle Laukaan kunnan valtionosuuksia korottaa vuosittain asukasluvun kasvu, ikärakenteen muutos, valtionosuuslain mukaiset indeksikorotukset, ja laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset. Valtionosuusperusteissa tapahtuvat muutokset on huomioitu talousarvion 2016 valtionosuusarviossa. Valtionosuusarvio vuodelle 2016 on 35,8 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 2,9 miljoonaa euroa (8,8 %). Ilman kustannustenjaon tarkistusta, verovähennysten kompensaatiota ja verotuloihin perustuvan tasauksen kasvua valtionosuuksien kasvu olisi 0,45 miljoonaa euroa (1,4 %). Talousarvio

22 VALTIONOSUUDET (1000 ) Muutos 2016/2015 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA/M 2015 TA 2016 % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , , , , , ,8 8,8 % Verotuloihin perustuva tasaus 6 514, , , , ,3 546,2 5,8 % Järjestelmämuutostasaus -78,4-78,4-78,4-78,4-78,4 0,0 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet , , , , ,7 0,0 0,0 % YHTEENSÄ , , , , , ,1 8,8 % muutos ed. vuosi, 558,0-99,3 577, ,1 Kustannustenjaon tarkistus vuosilta ,0 Verovähennysten 262 M kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta 700,0 Verotuloihin perustuvan tasauksen kasvu 550,0 Valtionosuuksien kasvu ilman edellä mainittuja eriä 456,1 1,4 % Vuodesta 2017 lähtien valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 1,0 % - 1,5 % vuosittain, sillä päätöksien mukaisesti valtionosuusleikkaukset eivät ole yhtä suuria kuin vuosina 2014 ja 2015 ja vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Seuraavassa graafissa on kuvattu valtionosuuksien kehitys miljoonina euroina vuosina Laukaan kunnan valtionosuuksien kehitys Rahoitustulot- ja menot Rahoitustulot- ja menot koostuvat korkotuloista, muista rahoitustuloista, korkomenoista ja muista rahoitusmenoista. Korkotuloiksi on arvioitu euroa, josta euroa muodostuu Laukaan Vesihuolto Oy:ltä perittävistä korkotuloista, Laukaan Vuokrakodit Oy:ltä perittävistä korkotuloista ja euroa talletustilin korkotuloista. Muiksi rahoitustuloiksi arvioidaan euroa, joka muodostuu osinko-, pääomanpalautus- ja kuntayhtymien peruspääoman korkotuloista sekä takausmaksuista. Talousarvio