Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 31/ /2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Mikla Koivunen, puh Pekka Väinölä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Finnoo- Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ). Käsittely Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Valtuusto hylkää asemakaavan muutosehdotuksen. Tiivis kerrostaloalue ei sovi omakoti- ja rivitaloalueen kylkeen, vaan alueen eri maanomistajat asetetaan tällöin toisiin nähden liian eriarvoiseen asemaan. Asukkaiden mielipiteitä ei ole otettu huomioon. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu esitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Äänestyslista 20 esityslistan asia 7

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Oheismateriaali - Finnoo-Djupsundsbäcken, tapahtumaluettelo - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavakartta - Finnoo-Djupsundsbäcken, ajantasa-asemakaava - Finnoo-Djupsundsbäcken, havainnekuva - Finnoo-Djupsundsbäcken, kooste eri vaiheissa olevista kaavoista Selostus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkortteleita noin asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue sijoittuu molemmin puolin Kaitaantietä. Alueelle osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti myös pyöräilyn laatureitti. Kaupunkimaisen ympäristön erityisteemoina ovat ekologisuus ja energiatehokkuus. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, joista asuinrakennusten rakennusoikeutta k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6777, käsittää virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton käsittäen enimmäkseen vanhoja metsittymässä olevia peltoja ja erilaisia varastoalueita. Alue on virkistyskäytössä reitteineen ja pienine palstaviljelyalueineen. Djupsundsbäckenin puro virtaa kaava-alueen halki. Puron varren kasvillisuus on vaihdellut pensaikoista kuusikoihin. Hyljetien varrella on komeita mäntyjä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen luoteiskulmassa on vanha kylämäki rakennuksineen. Suunnittelualueen ympärillä on lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu pääosin merkinnällä A1, joka tarkoittaa kaupunkimaista asuntoaluetta. Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Idässä on noin 2 ha:n kokoinen alue yleiskaavan selvitysaluetta. Alueen läpi kulkee pääkatu, maanalainen raide sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys. Suunnittelualue on valmisteilla olevassa Finnoon osayleiskaavassa enimmäkseen asuntoaluetta (A) tai asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta (A/C). Puron kohdalla on lähivirkistysalue (VL), jossa on pääulkoilureitti. Karttaan on merkitty myös itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti. Suunnittelualueella on liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka. Koulun kortteli on osayleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on sekä voimassa olevan yleiskaavan että valmisteilla olevan osayleiskaavan mukainen. Finnoon osayleiskaavan ehdotusta käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Suurin osa kaava-alueesta on ollut ilman asemakaavaa. Hyljetien varrella olevan virkistysalueen asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Hyljemäenportin ja siihen liittyvän Hylkeenpyytäjänpuiston kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin maanalainen kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Metrotunneli kulkee suunnittelualueen halki. Kaava-alueelle sijoittuu maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie suojavyöhykkeineen. Viranomaisneuvottelu

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Finnoon osayleiskaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu liito-oravien huomioimisesta asemakaavassa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehtiin liito-oravien läntisen ydinalueen määrittäminen ja suojeltavan alueen rajauksen tarkistaminen. Tarkistuksista neuvoteltiin ELY-keskuksen kanssa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Valmisteluaineisto oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Fortum Power and Heat Oy:n Heat-divisionilta, Caruna Espoo Oy:n Asset Managementilta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Sivistystoimelta ja Espoon kaupunginmuseolta tulleet lausunnot ja kannanotot eivät aiheuttaneet muutoksia kaavaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja ELY-keskuksen lausunnoissa sekä Ympäristökeskuksen kannanotossa esitettiin muutoksia kaavamääräyksiin. Määräyksiä lisättiin ja sanamuotoja tarkennettiin koskien mm. erillisiä porrashuoneita yli 8-kerroksisissa rakennuksissa, hulevesien ohjaamista viheralueille ja asuinrakennusten raittiinilmanottoaukkoja. Kirjaamoon tuli 16 muistutusta. Muistutukset tulivat Iivisniemi- Kaitaa -seuralta, Suur-Espoonlahden kehitys ry:n, Soukka-seuralta sekä yksityishenkilöiltä. Kahdessa muistutuksessa oli kerätty allekirjoitukset usealta henkilöltä (203 allekirjoitusta ja 33 allekirjoitusta). Vain kolmessa muistutuksessa asemakaavaehdotusta pidettiin hyvänä. Muistutuksissa kaavan tehokkuutta pidetään liian suurena ja pelätään sen pilaavan elinolosuhteet sekä eläinten että kasvien kannalta. Kaavaa ei pidetä ekologisesti kestävänä ja suurempi osa alueesta tulisi säästää kokonaan rakentamiselta. Alueelle suunniteltuja rakennuksia pidetään liian korkeina verrattuna viereiseen pientaloalueeseen ja niiden etäisyyksiä nykyisistä taloista liian pieninä. Nykyisten asukkaiden viihtyisyys tulisi ottaa paremmin huomioon. Kiinteistöjen arvon laskua pelätään. Pysäköintilaitoksia pidetään huonona ja vaikeasti ylläpidettävänä ratkaisuna. Huonona pidetään sitä, että Kaitaantien pohjoispuolella ei ole kaavassa viheraluetta uuden ja vanhan asutuksen välissä. Viranomaisten esittämää kaavan tulvakorkeutta ei pidetä riittävänä. Muistutuksissa painotetaan, että uusi rakentaminen tuo alueelle melua, liikennettä, liikaa valaistusta ja vie nykyisiltä asukkailta yksityisyyden, rauhan ja luonnonläheisyyden. Myös rakentamisen aikana syntyvää melusta ja pölystä ollaan huolestuneita. Vastineissa tähdennetään, että kaavan rakentamistehokkuus perustuu kaupungin eteläosien tiivistämiseen, jota edellyttää Espoon voimakas väestönkasvu. Kaupunki on sitoutunut 14 kunnan ja valtion allekirjoittamalla MAL-sopimuksella asunnon vuotuiseen tuotantoon. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 asuntokaavoitustavoitetta korotettiin 25 prosenttia. Espoon osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Valtuusto on päättänyt asettaa tavoitteeksi kerrosneliömetriä vuodessa. Finnoon alueelle tavoitellaan asukasta vuoteen 2035 mennessä. Vastapainoksi tiivistyville asuntoalueille Espoossa panostetaan myös luonnonsuojelualueisiin ja puistoihin, jotka kytkeytyvät toisiinsa viheryhteyksien kautta. Kaava-alueesta jää puistoiksi ja viheralueiksi noin 39 %. Kaavaehdotuksen alimmat rakentamiskorkeudet on määritelty ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Rakennusten ja rakenteiden osalta tulee noudattaa vähintään meritulvaan varautumiseksi alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta N ,80 metriä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan Finnoo-Djupsundsbäcken on kaavataloustarkastelun pilottikohde, jossa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan asemakaavoitusprosessin osana. Kaavaehdotuksen suunnitelmiin ja kauppa-arvotietoihin perustuen voidaan kaavatalouden osalta arvioida, että kaava-alueesta saatavat tontinmyyntitulot kattavat laskennallisen osuutensa Finnoon alueen infrastruktuurin rakennuskustannuksista. Lautakunnalle on esitelty erillinen selvitys. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaava muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joiden välissä on bulevardimaiseksi rakennettu Kaitaantie. Tien eteläpuolella on virkistysalue, jossa virtaa Djupsundsbäcken. Virkistysalue rajautuu yhtenäiskouluun ja asuntokortteleihin. Nämä muodostavat yhdessä laajan kaupunkitilan, joka suuntautuu kohti Finnoon metrokeskusta. Kaavan korttelialueille on osoitettu rakennusalat 29 asuinkerrostalolle. Kerroksia asuinrakennuksissa on Uuteen paikkaan linjatun Hyljetien länsipuolella on julkisivuiltaan puisten kerrostalojen korttelialue. Hyljetiehen liittyy uusi asuntokatu, Lapintilankatu, jonka varrella on ensimmäisenä pysäköintilaitos ja sitten terassitaloja. Kaavan itäreunassa on Meritie, johon liittyy toinen uusi asuntokatu Syvänsalmenkatu. Lapintilankadun ja Syvänsalmenkadun rakennukset muodostavat laajassa maisemassa yhtenäisen ketjun, mutta katujen välillä ei ole ajoyhteyttä. Kaavan korkeimmat rakennukset sijoittuvat lähelle Finnoon metroaseman eteläistä sisäänkäyntiä. Asuntokatujen varrella on läheisten kortteleiden yhteiskäyttöiset leikkipaikat. Läntisen pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa 400 k-m 2 myymälätilaa. Koulu ja asuinkorttelit liittyvät metrokeskukseen ja sen kortteleihin mm. itä-länsisuuntaisen pyöräilyn laatureitin, Lapiarinpolun kautta. Kaavan pohjoisimpaan kortteliin on sijoitettu pistetaloja. Kaitaantien pohjoispuolelle kaava mahdollistaa syvärunkoisia lamellitaloja, joiden

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 ensimmäiseen kerrokseen osoitetaan osa autopaikoista. Kaitaantien pohjoispuolella on myös päiväkotikortteli ja autopaikkojen korttelialue. Kaavalle ovat leimallisia sen virkistysalueet. Ne toimivat ekologisina yhteyksinä: lännessä Sentraalinpelto yhdistää laajemmat virkistysalueet pohjoisessa ja etelässä; kaavan eteläreunassa Hylkeenpyytäjänpuisto varmistaa itä-länsi suuntaisen viheryhteyden; ja keskeinen Djupsundsbäckenin varren Syvänsalmenpuisto toimii yhteytenä pohjoisen Hannusmetsän suunnan ja Finnoon lintukosteikon virkistysalueiden välillä. Lisäksi Syvänsalmenpuisto toimii kokonaisuudessaan hulevesien tulvatilavuutena. Ekologisuutta, ympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä lisäävät asuinkortteleiden pihojen maanvaraisuus, pihoille tulevat istutukset sekä alueen autopaikkojen keskittäminen. Kaavaehdotuksessa esitetyt hulevesiratkaisut noudattavat Espoon kaupungin hulevesiohjelman periaatteita. Liikenne ja pysäköinti Kaavassa on kolme uutta asuntokatua; Lapintilankatu, Syvänsalmenkadun ja Peijinkatu. Peijinkatu liittyy Kaitaantiehen, joka toimii alueellisena kokoojakatuna. Kaitaantien kautta kaava-alueet yhdistyvät Suomenlahdentietä pitkin Matinkylään ja tulevaa Finnoonsiltaa pitkin Länsiväylälle. Kaitaantie toimii yhteytenä myös länteen kohti Soukkaa ja Kaitaata. Näiden lisäksi nykyistä Hyljetien pohjoisosaa siirretään nykyiseltä paikaltaan noin 70 m länteen. Kaava-alueen itäreunassa on myös uudelleen linjattu katu, Meritie (nykyinen Hylkeenpyytäjäntie), joka suurimmalta osaltaan kuuluu Finnoon keskuksen kaavaan. Lapintilankatu ja Syväsalmenkatu liittyvät Hyljetien ja Meritien kautta pääkatuverkkoon. Ne ovat pihakatumaisia katuja, joiden suunnittelun lähtökohtana on ollut ajoneuvoliikenteen minimointi, ajonopeuksien hillintä ja liikenneturvallisuus. Pysäköinti toteutetaan Kaitaantien pohjoispuolella maantasoisena ja Kaitaantien eteläpuolella pysäköintilaitoksissa. Koulun pysäköinti on sijoitettu lähtökohtaisesti koulun tontille maantasoon, mutta viereistä pysäköintilaitosta voidaan myös tarpeen mukaan hyödyntää. Koulun maantasopysäköintiä voidaan ilta-aikana hyödyntää koulun iltakäytön lisäksi myös alueen vieraspysäköinnin tarpeisiin. Lyhytaikaiseen yleiseen pysäköintiin on lisäksi osoitettu kadunvarsipaikkoja asuntokatujen varsilta. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat sijoitetaan tonteille maantasoon. Yleiseen pysäköintiin on asemakaavassa varauduttu siten, että yleistä pysäköintiä voidaan sijoittaa kaduille, julkisten palveluiden yhteyteen tai pysäköintilaitoksiin. Pysäköintipaikkoja tulee osoittaa hyväksytyn pysäköintinormin mukaisesti jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleistä pysäköintiä suunnitellaan ohjeellisesti 1 ap /1 000 k-m2 (korttelit ) ja 1 ap / k-m2 (korttelit

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti: AK-1- korttelit (Metroasemaa lähellä olevat korttelit) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 110 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen enintään 10 % lievennys. AK-1- korttelit (Muut kerrostalojen korttelialueet) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen, enintään 10 % lievennys. Koulun ja päiväkodin korttelialueilla: 1 ap / 200 k-m 2 Myymälätiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Esteettömiä paikkoja on rakennettava 1 kpl / 25 ap. Polkupyöräpaikkoja on AK-1 korttelialueille rakennettava vähintään seuraavasti: 1pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 per asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. YO-1-korttelissa on polkupyöräpaikkoja rakennettava vähintään 250 polkupyöräpaikkaa katetussa tilassa. Myymälätiloja varten on rakennettava 1 polkupyöräpaikka / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 19,2 ha, josta asuinkortteleita on 5 ha. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2. Asuinkorttelien tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelien pintaalaan e = Koululle on osoitettu rakennusoikeutta k-m 2 ja erilliselle päiväkodin k-m 2, myymälätilaa saa rakentaa 400 k-m 2 ja lisäksi virkistysalueelle 400 k-m 2 kokoisen huoltorakennuksen. Virkistysalueita kaavassa on yhteensä noin 7,5 ha ja katualuetta yhteensä noin 3 ha. Koko kaava-alueen rakentamistehokkuus on noin e = 0.5. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavaehdotuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut selvitys liitooravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5 / 2014) Suunnittelussa on ollut käytössä myös Enviro Oy tekemä Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (2013), josta lepakoille tärkeät rajaukset on huomioitu. Kaavaa varten on Granlund Oy tehnyt Finnoo- Djupsundsbäckenin energiasuunnitelman. Sen perusteella kaavassa määrätään että asuinrakennuksissa tulee lämmitystehon hallintaa varten olla lämminvesivaraaja ja rakennusten katoille tulee varata varjotonta tilaa aurinkoenergialaitteille. Määräyksillä edistetään tehonhallintaa sekä uusiutuvien energianlähteiden, erityisesti aurinkoenergian, hyödyntämistä alueella.

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 historia Ramboll Oy:n tekemien meluselvityksen ja kunnallistekninen selvityksen perusteella perustellaan kaavan melumääräykset ja kunnallistekniikan ratkaisut; katujen kaavalliset tilavaraukset, vesihuoltoreitit ja tekniset verkostot. Sito Oy:n tekemän Djupsundsbäckenin hulevesimallinnuksen avulla varmistettiin rakentamiskorkeus. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Laadittua suunnitelmaa tulee ohjeellisena noudattaa. ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ). Kaupunginhallitus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6777, joka

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ). Käsittely Elo Hyrkön ja muiden kannattamana teki ehdotuksen, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ). Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Muistuttajat, tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta

11 Valtuusto Sivu 11 / 11