1. Puoluepolitiikka Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa Politiikan määrittely? Sotilasdiktatuurien vastustuksesta ministeriöih

Transkriptio

1 Naiset ja politiikka. Esimerkkinä naisliikkeiden kirjo Boliviassa Eija Ranta-Owusu Teollisuuskatu 23 A, 6 krs.

2 1. Puoluepolitiikka Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa Politiikan määrittely? Sotilasdiktatuurien vastustuksesta ministeriöihin, parlamentteihin edustuksellisen demokratian aikana Gender-ministeriöt ja policy-taso 2. Kansalaisyhteiskunta Kansalaisjärjestöt (NGOs): policy & lainsäädännön lobbaaminen Radikaalien feminististen liikkeiden vastarinta, etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen vastarinta

3 Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa 3. Henkilökohtainen on poliittista Marxilaiset teoriat: kapitalistiset tuotantomuodot tuottavat epätasa-arvon arvon (feminismi keskiluokan harha) Kabeer (1994): feministiset marxilaiset teoriat ovat sukupuolisokeita, koska ei mukana yksityistä aluetta (koti, perhe, seksuaalisuus, reproduktio) Myös naisen ruumis, koti, perhe poliittisia

4 Lähtökohdat: Naiset ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa Poliittinen agenda: Naisten oikeuksien, tarpeiden, intressien yleismaailmallisuus vai paikallisuus? Kuka määrittelee? - globaalit ihmisoikeusdiskurssit, YK-konferenssit (esim. Alvarez 1998), kehitysyhteistyö, länsimaisen feminismin leviäminen - kulttuurinen itsemääräämisoikeus, suvereenisuus, paikalliset feminismit Valtataisteluiden areena

5

6 Sukupuolijärjestelmät Boliviassa (Latinalaisessa Amerikassa) Kulttuurisena koodistona machismo-marianismomarianismo Monia määrittelyjä, kontekstisidonnainen Miehinen valta ja patriarkaatti, kunnia, seksuaalinen viriiliys, väkivalta, julkinen tila Naisen roolina äiti-huora (Neitsyt Marian synnitön sikiäminen) perustuu sukupuolieroon Mutta: eri yhteiskuntaluokat, alkuperäiskansat, seksuaaliset vähemmistöt?

7 Sukupuolijärjestelmät Boliviassa Boliviassa 36 alkuperäiskansaa, joilla omat sukupuolijärjestelmänsä Andeilla qhari qhari-warmi : ihmisestä tulee aikuinen jaqi vasta avioliitossa, jolloin 2 sukupuolta Esim. Amarete-yhteisö Andeilla (Rösing 1987): 10 sukupuolta (biologinen, symbolinen, elinkaaren mukana vaihtuva); luonto, Jumalat, kosmologia, työt, kaikki sukupuolittuneita ei kahteen, vaan moneen perustuu sukupuolten komplementaarisuuteen

8 Tasa-arvo-ongelmat ongelmat Boliviassa Paulson & Calla (2000): Sukupuoli ja etnisyys törmäyskurssilla Poliittis-taloudellinen taloudellinen eliitti, kaupunkien NGO-aktivistit, viranomaiset: intiaanien kulttuuri sortaa naisia -valta päättää: intiaanit ongelma, joka tulee muuttaa; kehitysyhteistyön kohde -ongelmana se, ettei huomio eriarvoisuuteen esim. maanomistus, talousrakenne; eliitin itsensä ei tarvitse muuttua Alkuperäiskansa-aktivistit: aktivistit: länsimainen feminismi on kulttuuri-imperialismia, imperialismia, intiaaniyhteisöt tasa-arvoisia, arvoisia, epätasa-arvo arvo kolonialismin, kapitalismin, jne. tuote -feminismin vastustus osa laajempaa vastarintaa; saatava itse päättää omasta kehityksestään -ongelmana se, ettei itsekritiikkiä; kaikki paha tulee ulkoapäin

9 Tasa-arvo-ongelmat ongelmat Boliviassa Sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat: Köyhyys 59,6%, äärimmäinen köyhyys 36,7% (CB 2005) Työttömyys kaupungeissa, maatalouden heikko tuottavuus, ei maata (2% omistaa 85%), tulonjako (10% omistaa 40%) Koulutus- ja terveystilastot kohentuneet, mutta intiaaninaisten äitiyskuolleisuus (230/100, ) ja lukutaidottomuus Köyhyyden noidankehä? Köyhyyden naisistuminen (köyhä, nainen, intiaani)?

10 Naisliikkeiden monet kasvot: Liberaalit naisliikkeet: AMUPEI, Coordinadora de la Mujer Radikaali feminismi: Mujeres Creando Pienviljelijä- ja intiaaniliikkeet: Bartolina Sisa, CONAMAQ Lisäksi: konservatiivit, kansalaisliikkeet, ulkomaiset avunantajat, kirkot, ammattiliitot Escobar & Alvarez (1992): (Feminististen) kansalaisliikkeiden olemassaolo mahdollistaa demokraattisten ja pluralististen poliittisten käytäntöjen synnyn

11 Liberaalit naisliikkeet: Pekingin toimintasuunnitelman seuranta CEDAW-seuranta Vaikuttamistyö, kiinteä yhteys ministeriöihin ja kehitysavunantajiin: toimitaan olemassa olevan järjestelmän puitteissa Kansalaisyhteiskunnan poliittinen instrumentti

12 Liberaalit naisliikkeet: Coordinadora de la Mujer: Kansalaisjärjestöjen tasa-arvoverkostoarvoverkosto Vaikuttamistyö suhteessa päättäjiin 1984 UNFPA: 20-vuotta uusliberaalia talouspolitiikkaa & donor-vetoisuutta Nyt murros: liberaalin kansalaisuuden kritiikki, myös luokka ja etnisyys Keräsi naiset yhteen uudessa perustuslakiprosessissa: hyväksytty 01/2009 (Mujeres en la Asamblea Constituyente: Presentes en la Historia)

13 Radikaali feminismi: Patriarkaatin (status quon) tuhoaminen (ydinperhe, kirkko, armeija, hallitus, intiaaniperinteet, uusliberalismi, edustuksellinen demokratia) Lesbot, taiteilijat, anarkistit Katutaide, graffitit, performanssit, media, feministinen perustuslaki

14 Pienviljelijä- ja intiaaninaiset: Bartolina Sisa Sisa (Federación Nacional de Mujeres Campesinas, Indígenas, Originarias de Bolivia) Pienviljelijöiden keskusammattiliiton (CSUTCB) jäsen Marginaalinen suhteessa intiaanimiehiin, mutta yhteinen vihollinen Yhteiskunnan rakenteet muutettava Etnisyys & sukupuoli

15 Pienviljelijä- ja intiaaninaiset: CONAMAQ Chacha-Warmi : sukupuolten komplementaarisuus Intiaaniyhteisöjen resiprookkisuus Kolonialismi & kapitalismi toivat eriarvoisuuden Onko komplementaarisuus sama kuin tasa-arvo arvo 500 vuoden kolonialismin jälkeen?

16 Evo Moralesin hallinto: Ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuuluva presidentti 1/06: mahdollisuus yhdistää etnisyys ja sukupuoli? Vahva henkilökohtainen panos, ministereistä puolet naisia, mutta sukupuolisensitiivisyys ei näy policy- linjauksissa, ohjelmissa Uusi perustuslaki (1/09) erittäin sukupuolisensitiivinen: toimeenpano (tasa-arvosuunnitelma)? arvosuunnitelma)? Intiaaniliikkeissä paljon naistoimijoita intiaaninaiset poliittisiksi päättäjiksi (ei tarkoita feminismiä) Moninaiset lähtökohdat: kansalaisliikkeet, alkuperäiskansat, byrokraatit, intellektuellit dekolonisoiva feminismi(t)?

17 Evo Moralesin hallinto Naisliikkeiden välillä jännitteitä ja konflikteja etenkin suhteessa markkinatalouteen ja liberaalin kansalaisuuden käsitteeseen Kritiikki: gender-diskurssitdiskurssit institutionalisoitujen tahojen ja asiantuntijoiden määrittelemiä: intiaanien, massojen marginalisaatio (kansalaisjärjestöt vs. kansalaisliikkeet) Perustuslakiprosessissa konservatiivit ja intiaaniliikkeet yhdessä aborttia, homoseksuaalisuutta, ja seksuaalioikeuksia vastaan Alkuperäiskansoilla usein tiukka gender-vastustus vastustus, koska länsimaiden (imperialistinen) diskurssi; ensin alkuperäiskansat nousevat ryhmänä, sitten sisäinen hajaantuminen?

18 Yhteenveto: Bolivian naisliikkeet paljastavat moninaisuuden Ei ole yhtä universaalia naiseutta edes yhden kehitysmaan sisällä Kansalliset, lokaalit & globaalit feminismit kietoutuvat yhteen Naisten poliittinen toiminta osoittaa, että kehitysmaiden naiset on nähtävä aktiivisina toimijoina passiivisen uhriuden sijaan Kehitysmaiden naisten itsensä määriteltävä oma kehityksensä, tultava kehityksen subjekteiksi

19 References: Melhuus, Marit & Kristi Anne Stolen (eds.) Machos, Mistresses, Madonnas: Contesting the Power of Latin American Gender Imagery. London & New York: Verso. Kabeer, Naila (1994). Reversed Realities: Gender Hierarchies in Development Thought.. London & New York: Verso. Paulson, Susan & Pamela Calla Gender and Ethnicity in Bolivian Politics: Transformation or Paternalism? The Journal of Latin American Anthropology. Vol. 5, No. 2, pp Rösing, Ina In Denise Y. Arnold. Más allá del Silencio. Las fronteras de gènero en los Andes. La Paz: CIASE/ILCA. Stoltz Chinchilla, Norma Marxism, Feminism, and the Struggle for Democracy in Latin America. In Arturo Escobar & Sonia Alvarez (eds.). The Making of Social Movements in Latin America: Identity, Strategy, and Democracy.. Boulder & San Francisco & Oxford: Westview Press.