LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

Transkriptio

1 LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Finnsteve Oy Ab, Vuosaari ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, Virpi Pennanen Virpi Pennanen Kirsi Rautelin Kirsi Rautelin

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO FINNSTEVE OY AB Vuoden 2009 tunnuslukuja Ympäristöperiaatteet, ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa Finnsteven tarjoamat palvelut FINNSTEVE OY AB:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUOSAAREN SATAMASSA Rakennusten ja varastojen koko ja muoto Koneet ja laitteet Polttoaineen tankkausasema Jätehuolto Jätevedet Hulevedet Energia Polttoaineen kulutus Melu Päästöt ilmaan NYKYTILA JA ARVIOITA TULEVASTA Jäte- ja energia-asiat Logistiikka Palvelut... 8 LÄHTEET... 9

3 1 JOHDANTO Tämä raportti on osa Ello-hankkeen EcoHub konseptin kehittämistä, jonka tavoitteena on luoda konsepti ekologisesta logistiikka-alueesta. Tässä raportissa perehdytään Finnsteve Oy Ab:n Vuosaaren toimipisteeseen. Selvitämme vahvan kansainvälisen toimijan parhaat käytännöt painettujen dokumenttien pohjalta sekä haastatteluilla. Raportissa keskitymme ympäristöasioihin sekä käytössä oleviin energia- ja jäteratkaisuihin. Olemme kiinnostuneita käytössä olevista energiamuodoista, -määristä ja kokemuksista erityisesti uusiutuvan energian osalta. Jätehuollon osalta keräämme tietoa määristä ja lajittelun asteesta suhteessa toimijan kokoon. Selvitämme myös isäntiemme mielipiteitä yrityksensä nykytilasta energia- ja jäteasioissa sekä näkemyksiä seuraavan viiden vuoden aikana tulevista muutoksista ja niiden aiheuttajista. Vierailimme Finnstevellä Isäntänämme toimivat kehityspäällikkö Veli Takanen ja kiinteistöpäällikkö Aarne Winqvist. He ovat molemmat työskennelleet Finnstevellä useita vuosia. Winqvist oli ollut myös mukana suunnittelemassa Finnsteven toimintojen sijoittamista Vuosaaren satamaan. 2 FINNSTEVE OY AB Finnsteve Oy Ab hoitaa Finnlines konsernin säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Suuryksikköpalveluita ovat esimerkiksi ahtaus, terminaalitoiminta, laivanselvitys ja konttivarikkopalvelut. Suuryksiköillä tarkoitetaan kontteja ja perävaunuja. (Vuosikertomus 2009; Finnsteve Oy Ab) Finnlines Oy on Pohjois-Euroopan suurimpia roro- ja matkustajaliikennevarustamoita ja samalla osa italialaista Grimaldikonsernia. Finnlinesin merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. (Vuosikertomus 2009) Vuonna 2009 Finnsteve Oy Ab jaettiin palvelujen ja tehokkuuden kehittämiseksi kolmeen eri yhtiöön: Finnsteve Oy Ab ja uudet tytäryhtiöt Containersteve Oy ja FS-Terminals Oy. Emoyhtiö Finnsteve vastaa roroliikenteen palveluista Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa. Containersteve tarjoaa konttiliikenteen ahtaus- ja varikkopalveluja Helsingin ja Kotkan satamissa ja FS-Terminals hoitaa tuonti- ja vientiterminaalipalveluita Vuosaaren satamassa Helsingissä. (Vuosikertomus 2009) Tällä hetkellä Vuosaaren satamassa työskentelee 580 henkilöä, joista ahtaajia noin 400. Osa toiminnoista hoidetaan 5-vuorotyössä. Laivojen purkua ei tehdä yötyönä, kuin erikoistapauksissa. Tällaisia tapauksia voivat olla laivayhtiöiden tarpeet myöhässä olevien alusten aikatauluihin pääsemiseksi. (Takanen, haastattelu ) 1

4 2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja Vähentyneet lastimäärät ja uusien kilpailijoiden mukaantulo Vuosaaren sataman käynnistymisen myötä kiristivät kilpailua Helsingin satamassa ja vaikuttivat negatiivisesti vuoden 2009 taloudellisiin lukuihin. Vuonna 2009 Finnsteven satamatoimintojen liikevaihto oli 73,2 miljoonaa euroa ja se työllisti 799 henkilöä vuoden lopussa. (Vuosikertomus 2009) 2.2 Ympäristöperiaatteet, ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa Finnsteve on tehnyt pitkäjännitteistä työtä niin ympäristö- kuin turvallisuusasioissakin. Myös riskikartoitukset ovat kuuluneet toimintaan. Järjestelmällinen toiminta on tuonut mukanaan myös mittauksia, joista merkittävin on ympäristökuormien mittaaminen. Lähtötasoksi Finnsteve asetti aikoinaan vuoden 1998 toteumat. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 alusta. Sertifioitu laatujärjestelmä on jo käytössä. (Stevis; Takanen, haastattelu ) Finnsteven konevarikon toiminnoille Vuosaaren satamassa on myönnetty ympäristölupa vuonna 2008.(Ympäristölupa) 2.3 Finnsteven tarjoamat palvelut Finnsteve tarjoaa tehokasta purkaus- ja lastauspalvelua sekä niihin liittyviä oheispalveluja kaikille tavaraa kuljettaville yrityksille. Finnstevellä on Vuosaaressa tuonti- ja vientiterminaalit, joiden kautta kulkee monenlaista tavaraa. Terminaalit huolehtivat mm. erikokoisten ja -muotoisten erikoistavaroiden purkauksesta ja lastauksesta edelleen kuljetettaviksi. Tavaroiden käsittely- ja varastointipalveluiden lisäksi Finnsteve tarjoaa tuontiterminaalista jakelupalvelua. (Finnsteve Oy Ab) Finnsteve tarjoaa konttivarikkopalveluita Helsingin Vuosaaressa, Kotkan Mussalossa ja Turun Länsisatamassa. Konttivarikkopalvelut sisältävät mm. konttien tarkastusta ja korjausta. (Finnsteve Oy Ab; Takanen, haastattelu ) Marras-maaliskuu välisenä aikana Finnsteve tarjoaa myös lämpövarastopalveluita. Varastoon voidaan sijoittaa kontteja, joiden sisältämä tavara ei kestä pakkasta.(takanen, haastattelu ) Muita Finnsteven tarjoamia palveluita ovat laivaselvitykset ja dokumentoinnit. Laivaselvittäjänä Finnsteve vastaa järjestelytehtävistä eli yhteyksistä tulliin, luotsiin ja satamalaitoksiin. Dokumentointipalvelut käsittävät lähinnä tuontiin ja vientiin liittyvät huolinta toimeksiannot. 2

5 3 FINNSTEVE OY AB:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUOSAAREN SATAMASSA Helsinki on Suomen tärkein tuontisatama, ja merkittävä tekijä myös viennissä. Helsingissä käy viikossa yli 20 konttialusta ja 50 ro-ro alusta, eli keskimäärin 10 laivaa päivässä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien. Sataman toiminnot perustuvat suuryksikköjen, eli konttien ja perävaunujen käsittelyyn. Kaikki Helsingin toiminnot on keskitetty Vuosaaren satamaan. (Finnsteve Oy Ab) Oman rakennushankkeensa Finnsteve käynnisti Vuosaaren satamassa jo vuonna 2003; aikaisemmin kuin muut rakennuttajat. Rakennustyöt saatiin valmiiksi elo-syyskuussa Alueelle rakennettiin kuusi hallia, joista yksi on varattu saapuvan junaliikenteen lastia varten. Kokonaisinvestointi oli noin sata miljoonaa euroa, josta yli 60 miljoonaa euroa kului hallien rakentamiseen. Pääurakoitsijana toimi Rakennusosakeyhtiö Hartela, joka toteutti kokonaishintaurakkana kaikki kuusi rakennusta. (Projektiuutiset) Finnsteven konevarikko sijaitsee Vuosaaren sataman koillisosassa ja Finnsteve hallinnoi kyseistä aluetta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Konevarikolla säilytetään, huolletaan ja korjataan Finnsteven ahtaustoimissa käytettäviä työkoneita. Konevarikolla on vetomestarihalli ja konekorjaamo sekä satamalukkiparkki ja polttoaineentankkausalue. (Ympäristölupa) Lisäksi Finnstevellä on satama-alueella konttifeeder alue ja tyhjien konttien varastoalue. Konttifeeder-aluetta (kuva 1) ohjataan tuotannonsuunnittelun avulla. Tuotannonsuunnittelulla pyritään minimoimaan konttien siirtomatkat ja kerrat sekä optimoimaan konttilukkien reitit. Tyhjiä kontteja säilytetään varastoalueella päällekkäin pinottuina (max korkeus 8 konttia). (Takanen, haastattelu ) Kuva 1 Finnsteven konttifeeder-alue Vuosaaren satamassa. Oikealla takana uusia konttinostureita. 3

6 3.1 Rakennusten ja varastojen koko ja muoto Finnstevellä on Vuosaaren satamassa kuusi terärunkoista hallia. Hallit on rakennettu satamaa varten mereen läjitetyn täyttömaan päälle. Hallit ovat 75 metriä leveitä, maksimissaan 300 metriä pitkiä ja suurimmalta vapaalta korkeudelta 7,5 metriä. Hallit on mitoitettu yli 30 m/s tuulennopeutta vastaaville korotetuille tuulikuormille. (Projektiuutiset) Paperirullien logistiikkaan tarkoitettu V15-halli oli alun perin tarkoitus rakentaa Keravalle. Uusi sijoittamispäätös tehtiin kuitenkin 2006 ja halli saatiin sovitettua satamakenttäkartalle. V15-hallissa paperirullat (kuva 2) puretaan junan vaunuista ja lastataan edelleen kontteihin. (Projektiuutiset) Kuva 2 Paperirullien logistiikkaan varattu halli sisältä. 3.2 Koneet ja laitteet Finnstevellä on käytössä konevarikon alueellaan 75 eri kokoista trukkia, 64 vetomestaria, 20 konttilukkia, 4 raskasta kurottajaa, 14 kevyttä kurottajaa, 3 kontinsiirtolaitetta ja 5 kuormaavaa vaunua. Yhteensä 185 konetta. Koneet käyttävät pääasiassa vähärikkistä moottoriöljyä. Trukeista seitsemän toimii sähköllä.(ympäristölupa) Satamassa on neljä uusinta tekniikka olevaa konttinosturia, joiden nostokyky on satatonnia. Uudet nosturit kykenevät nostamaan niin sanotulla tandem-tekniikalla kaksi 40 jalan konttia kerralla. Lisäksi nostureiden jarrutusenergia otetaan talteen. Nostureiden takaisin maksuajaksi on Finnstevellä laskettu 5-6 vuotta nostureiden käyttöiän ollessa vuotta. (Projektiuutiset; Winqvist, haastattelu ) 3.3 Polttoaineen tankkausasema Polttoaineentankkausasema (475 m 2 ) sijaitsee lukkiparkin itäpäässä. Asemalla tankataan satamatoiminnassa käytettäviä työkoneita. Vähärikkinen polttoaine varastoidaan (standardin SFS 2733 mukaisessa) maanpäällisessä terässäiliössä, jonka tilavuus 50m 3. Säiliö on varustettu umpinaisella teräbetonirakenteisella turva-altaalla, jonka tilavuus 55m 3. (Ympäristölupa) 4

7 3.4 Jätehuolto Finnsteve on sopinut kiinteistöjätteen keräämisestä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen vastaanottamisesta, kuljettamisesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. Myös ongelmajätteiden vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja käsittelystä Finnsteve on sopinut Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Suurin osa jätteistä syntyy kappaletavaraterminaaleissa. (Ympäristölupa; Winqvist, haastattelu ) Finnstevellä on Vuosaaren satamassa konevarikon alueella keräysastiat sekajätteelle (1 kpl 8m 3 ), paperille (1 kpl 0,6m 3 ), muoville (1 kpl 0,6m 3 ), puulle (1 kpl 25m 3 ) ja metallille (1 kpl 25m 3 ) sekä pahville 4 rullakkoa. Näiden lisäksi käytössä on kymmenkunta puristinta. (Ympäristölupa; Winqvist, haastattelu ) Taulukko 1. Finnsteven toiminnasta syntyneet jätteet vuonna JÄTELAJI MÄÄRÄ (t/v) Sekajäte 44,2 Biojäte 7,2 Tietosuojapaperi 1,0 Keräyspaperi 16,0 Pahvi 5,2 Puu 24,2 Metalli 35,7 Energiajae 33,7 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,117 Hiekanerotuskaivojäte 14,18 Öljy 19,564 Kemialliset jätteet 0,089 Paristot ja akut 1,827 Hydrauliikkaletkut ja suodattimet 4, Jätevedet Vuosaaren satama-alueen vesijohto- ja viemäriverkosto on Helsingin Sataman omistuksessa ja se on liitetty Helsingin Veden ylläpitämiin verkostoihin. Finnsteven rakennukset on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoon omana kuluttajana. Konevarikon kaikki jätevedet kerätään varikon jätevesiviemäriverkostoon ja johdetaan erotin- ja sulkujärjestelmien kautta Vuosaaren sataman ja edelleen Helsingin Veden viemäriverkostoon. Konevarikko alueen öljynerotuskaivot on varustettu öljynhälyttimellä ja öljynpintaa seurataan säännöllisesti. Erottimien tyhjennys hoidetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. (Ympäristölupa) 3.6 Hulevedet Vetomestarihallissa syntyvät hulevedet, konekorjaamon korjaamo- ja pesutoiminnassa syntyvät hule- ja pesuvedet sekä tankkausasemalla syntyvät hulevedet johdetaan hiekanerotus- ja öljynerotuskaivojen kautta liitos- ja 5

8 sulkukaivoihin, jotka on yhdistetty Vuosaaren sataman viemäriverkostoon. (Ympäristölupa) 3.7 Energia Finnsteven konevarikon rakennukset ovat pääosin puolilämpimiä tiloja, joiden lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Toimisto- ja aputiloissa on vesikeskuslämmitysjärjestelmä ja korjaamohalleissa lattialämmitys. Konehalli lämmitetään kierrätysilmapuhaltimilla. (Ympäristölupa) Taulukko 2. Finnsteven energian kulutus vuonna ENERGIAMUOTO KULUTUS / MWh Kaukolämpö 2500 Sähkö Polttoaineen kulutus Finnstevellä on satama-alueella käytössä työkoneiden lisäksi henkilöautoja, koska turvallisuus syistä satama-alueella ei saa liikkua jalan. Kaikissa ajoneuvoissa kuorma-autoja lukuun ottamatta tulee käyttää myös keltaista vilkkuvaloa satama-alueella. Vuoden 2009 polttoaineen kulutukset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3 Polttoaineen kulutus vuonna POLTTOAINE KULUTUS / litraa Polttoöljy Bensiini Melu Konevarikko rajoittuu sataman koillissivulle rakennetun melumuurin sisäpuolelle. Alue on lisäksi pohjoiskulmastaan erotettu ympäristöstään korkein rakennusmassoin (rakennukset V 16 ja V 17). Ympäristöluvassa on määritelty konevarikon aiheuttaman melun olevan normaalia satamakoneiden liikennöinnistä aiheutuvaa melua. (Ympäristölupa) 3.9 Päästöt ilmaan Satamakoneiden pakokaasupäätöt konevarikolla eivät vaikuta merkittävästi ilmanlaatuun, koska varikkoalue on tarkoitettu työkoneiden parkkeerausta, korjaamista, huoltoa ja pesua varten. (Ympäristölupa) 6

9 4 NYKYTILA JA ARVIOITA TULEVASTA 4.1 Jäte- ja energia-asiat Finnsteven satamatoiminnoista syntyvän jätteen määrä on ollut laskussa viime vuosien aikana. Takanen uskoo jätemäärän per käsittely-yksikkö laskevan tulevaisuudessakin. Muuttuvina tekijöinä hän näkee lastiliikenteen määrien kehittymisen sekä koneiden ja tuotannonsuunnittelun kehityksen. (Takanen, haastattelu ) Jätehuollon järjestäminen keskitetysti Vuosaaren satamassa olisi kiinnostunut Finnsteveä. Takanen ja Winqvist hieman ihmettelivät Helsingin sataman ratkaisu jättää keskitetty jätehuolto pois, vaikka asiasta oli jo tehty selvitykset. Heidän mielestään alueen jätevirtojen yhdistäminen olisi kaikkien etu. He arvioivat, että esimerkiksi jätekuljetuksia tarvittaisiin vähemmän ja näin saavutettaisiin säästöjä. (Takanen, haastattelu ; Winqvist, haastattelu ) Kaukolämmön vähäisen kulutuksen vuoksi (rakennukset pääasiassa puolilämpimiä) Winqvist ei näe tarvetta energiamuodon muutoksiin. (Winqvist, haastattelu ) 4.2 Logistiikka Takanen näkee tarvetta koko kuljetusketjun optimointiin. Hänen mielestään Suomessa on määrällisesti liikaa satamia. Toimintojen keskittämisellä 5-7 satamaan saavutettaisiin tuntuvia säästöjä. Varastojen määrä vähenisi satamien vähenemisen myötä. Myös tavaroiden varastointiaika lyhenisi, koska suuremmista satamista on enemmän kuljetuksia eikä tavaroiden tarvitsisi odottaa varastossa koko aluksen lastimäärän täyttymistä. Kustannussäästöjä saavutettaisiin myös satamien ylläpitokustannuksista, kun hoidettavia satamia olisi vähemmän. (Takanen, haastattelu ) Erityisesti Takanen näkee tarvetta kuljetusten suunnittelulle ajatellen lähetyksen koko matkaa lähettäjältä vastaanottajalle. Lasti voitaisiin hänen mukaansa pakata jo lähettäjän päässä siten, että se kestää merikuljetuksen ja voidaan satamassa siirtää suoraan alukseen eli tavara on pakattu valmiiksi esimerkiksi konttiin. Näin lastauksia olisi vähemmän ja käsittelyn aiheuttamat rasitukset kuormalle vähenisivät. Takanen uskoo, että tulevaisuudessa tavaroita kuljetetaan yhä enemmän yksiköissä. Hän näkee myös, että tulevaisuudessa raideliikenteen kehittämiseen on syytä panostaa jo pelkästään rautatiekuljetusten ekologisuuden vuoksi. (Takanen, haastattelu ) Toimintaympäristö ja satama-alueen logistiikka Vuosaaressa on koettu toimivaksi. Ainakaan vielä ei tullut esiin tarpeita muutoksiin.(winqvist, haastattelu ) 7

10 4.3 Palvelut Takanen arvioi lähitulevaisuudessa siirryttävän kokonaan sähköiseen asiointiin. Lähinnä EU:n ulkopuolinen konttiliikenne vaatii vielä tällä hetkellä fyysistä asiointi palvelupisteissä. Hän arvioi muutoksen tapahtuvan 2-3 vuoden kuluessa. Jo nyt asiakas voi seurata perävaunun liikkeitä extranetpalvelun välityksellä. Palvelusta voi nähdä mm. milloin perävaunu on lastattu ja mille paikalle aluksessa. Ainoastaan perävaunun kenttäpaikkaa satama-alueella ei välitetä palvelun avulla turvallisuussyistä. (Takanen, haastattelu ) Vuosaaren sataman lastaus- ja purkaustoimintojen automatisoitumiseen lähitulevaisuudessa Takanen ei usko. Automaattiset kontinkäsittelijät vaativat kapasiteettia, jotta hankinta olisi kannattava. Hän arvioi, että satamalukit tulevat säilymään vielä pitkään. (Takanen, haastattelu ) 8

11 LÄHTEET Finnsteve Oy Ab. Tietoa yrityksestä. Viitattu = &S=0&C=26888 Vuosikertomus Finnlines Oy, pdf-tiedosto. Viitattu Stevis. Finnsteven tiedotus ja uutislehti. 3/2000. Finnsteve Oy Ab, pdftiedosto. Viitattu Ympäristölupa. Oy Finnsteve Ab. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu Projektiuutiset. Rakennusalan ammattilehti. 1/2009. Viitattu HAASTATTELUT Takanen, V Kehityspäällikkö. Finnsteve Oy Ab. Haastattelu Winqvist, A Kiinteistöpäällikkö. Finnsteve Oy Ab. Haastattelu