ILMAJOEN KUNTA TASEKIRJA VUODELTA 2016

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA TASEKIRJA VUODELTA 2016

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Toimintakertomus 1-91 Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös Luettelotja selvitykset Allekirjoituksetja merkinnät 120

3 TOIMINTAKERTOMUS

4 ILMAJOEN KUNTA Toimintakertomus vuodelta 2016 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

5 Ilmajoen kunnan toimintakertomus vuodelta 2016 Kansikuvassa: Ahonkylän koulun joulukuussa 2016 valmistunut laajennusosa Kuva: Kiuru Rinta-Valkama

6 S I S Ä L T Ö sivu Kunnanjohtajan katsaus vuoden 2016 toimintaan ja talouteen 1 Kunnan hallinto 2 Luottamushenkilöorganisaatio 2 Henkilöstöorganisaatio 3 Taloudellinen kehitys 4 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Ilmajoen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 9 Ympäristötekijät 9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 9 Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 11 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 12 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 13 Tase ja sen tunnusluvut 14 Kunnan kokonaistulot ja menot 15 Konsernin toiminnan ohjaus sekä olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 16 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 17 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 18 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Konsernitase ja sen tunnusluvut 20 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 21 Talousarvion toteutuminen 21 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 21 Keskusvaalilautakunta 21 Tarkastuslautakunta 22 Kunnanvaltuusto 23 Kunnanhallitus/yleishallinto 24 Kunnanhallitus 24 Yleishallinto 25 Hallintotoimisto 25 Taloustoimisto 27 Henkilöstötoimisto 27 2

7 Asuntotoimi ja isännöinti 30 Ruoka- ja puhtauspalvelut 31 Elinkeinot ja maaseutu 33 Tekninen lautakunta 35 Tekninen hallinto 35 Kaavoitus- ja mittaustoimi 37 Liikenneväylät ja muut yleiset alueet 39 Kiinteistötoimi 41 Tekniset palvelut 42 Palo- ja pelastustoimi 43 Vesihuolto 44 Ympäristölautakunta 47 Rakennusvalvonta 47 Ympäristönsuojelu 49 Lakeuden jätelautakunta 51 Perusturvalautakunta 54 Terveystoimi 54 Sosiaalitoimi 55 Sivistyslautakunta 57 Peruskoulutus 57 Päivähoito 59 Ilmajoen lukio 61 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 62 Ilmajoki-opisto 64 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 66 Nuoriso- ja liikuntatoimi 66 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 69 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 74 Investointiosan toteutumisvertailu 76 Rahoitusosan toteutumisvertailu 81 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta 82 LIITTEET - Perustietoja kunnasta 85 - Kunnanvaltuustoon kuuluneet henkilöt 86 - Kunnanhallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 87 - Kuntaliiton ansiomerkin 40 ja 30 vuoden palveluksesta tai kunnan lahjakortin saaneet sekä eläkkeelle vuonna 2016 siirtyneet henkilöt 88

8 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2016 TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Ilmajoen kunnan talouden kannalta vuoden 2016 tilinpäätös on ylijäämäinen. Vuosikate toteutuneessa tilinpäätöksessä oli Asukasta kohden vuosikatteeksi muodostui 346 / asukas, kun se edellisenä vuonna oli 209. Poistojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui , kun edellisen vuoden tulos oli Verotulojen kasvu oli ja valtionosuuksien kasvu verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Eri hallintokuntien tulosyksiköiden toimintamenojen toteuma oli suurempi kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tulosyksiköiden tulot puolestaan olivat suuremmat kuin oli arvioitu. Näin ollen toimintakate heikkeni yhteensä arvioituun nähden. Merkittävin investointikohde oli Ahonkylän koulun laajennus Investointien bruttoarvo oli ja netto Omakotitontteja myytiin yht. 17 kpl (Ahonkylä 8 kpl, Ilmajoki 8 kpl ja Koskenkorva 1 kpl) Rivitalotontteja myytiin 5 kpl sekä liike- ja teollisuustontteja 3 kpl. Kunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa henkilöä ja vuoden 2016 lopussa henkilöä. Eli väestö lisääntyi kuudella henkilöllä, kun se vuonna 2015 väheni 22 henkilöä. Kiitän kunnan luottamushenkilöitä ja kunnan kaikkia työntekijöitä Ilmajoen kunnan eteen tehdystä työstä. Ilmajoella Seppo Pirttikoski kunnanjohtaja 1

9 KUNNAN HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Lukion ja Ilmajoki-opiston johtokunta Jaakko Ilkan koulun johtokunta Peruskoulujen johtokunnat Nuoriso- ja liikuntalautakunta Nuorisovaltuusto Lakeuden jätelautakunta Kunnan luottamushenkilöorganisaatio rakentuu edustuksellisen luottamushenkilöjärjestelmän pohjalle. Kuntalaiset valitsevat vaaleilla edustajansa kunnan ylimpään päätöksentekoelimeen, kunnanvaltuustoon. Kunnanvaltuusto puolestaan valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja johtokuntiin sekä antaa toimintaa varten tarvittavat johtosäännöt. 2

10 Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa muodostui valtuuston paikkajakauma seuraavaksi toimikaudelle Puolue: Äänimäärä: Valtuutettujen määrä: Suomen Keskusta r.p Kansallinen Kokoomus r.p Suomen Sosialidemokraattinen puolue r.p Perussuomalaiset r.p Suomen Kristillisdemokraatit r.p Vasemmistoliitto 51 0 Yhteensä HENKILÖSTÖORGANISAATIO KUNNANJOHTAJA HALLINTO- JA TALOUSOSASTO Hallinto- ja talousjohtaja SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Sosiaalijohtaja SIVISTYSOSASTO Sivistystoimenjohtaja TEKNINEN OSASTO Tekninen johtaja Ilmajoen kunnan palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 576 henkilöä (henkilötyövuosina), joista vakituisia oli 510. Tarkemmat tiedot ilmenevät erillisestä henkilöstötilinpäätöksestä. 3

11 TALOUDELLINEN KEHITYS YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Valtionvarainministeriön julkaiseman Taloudellisen katsauksen (42a/2016, s.5) Maailmantalouden näkymät ovat aiempaa vaisummat. Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää noin kolmeen prosenttiin v ja kiihtyy vain vähän vuosina 2017 ja Kasvu on hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta vähäisten investointien sekä hitaan palkkakehityksen ja siksi heikon kulutuskysynnän vuoksi. Riskit maailmantalouden kehityksessä painottuvat ennakoitua heikomman kehityksen suuntaan. Lisääntyvä protektionismi saattaa hidastaa maailmankauppaa odotettua enemmän. Euroalueella talouksien toipuminen saattaa olla ennustettuakin hankalampaa, kun suotuisten olosuhteiden vai-kutus on päättynyt. Euroalueen kyky vastustaa negatiivisia shokkeja pysyy heikkona. Ison-Britannian eroprosessiin liittyvät epävarmuudet saattavat aiheuttaa ennakoitua suurempia negatiivisia vaikutuksia paitsi Isossa-Britanniassa myös globaalisti. Ennustettua myönteisempi kehitys on mahdollista, jos palkkojen kasvuvauhti Saksassa kohentaa kysyntää ja jos öljyn hinnan nousu kiihdyttää Venäjän tuontia arvioitua enemmän. Myös raaka-aineiden laaja-alainen hinnannousu saattaa olla viite kasvun ennustettua nopeammasta kiihtymisestä. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 42a/2016, s.7) Vuoden 2017 BKT:n kasvuksi Suomessa muodostuu 0,9 %. Erityisesti yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun inflaatio kiihtyy ja kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Kilpailukykysopimuksen vuoksi palkkasumman kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi. Erityisesti tämä koskee julkista sektoria, jossa lomarahan väliaikainen leikkaus, työajan pidentämiseen liittyvä määrärahaleikkaus ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennus pienentävät julkisen sektorin maksamia palkansaajakorvauksia. Kilpailukykysopimuksen vuoksi julkisen kulutuksen määrä supistuu 0,5 % ja siten omalta osaltaan alentaa BKT:n kasvua. Vuonna 2018 BKT:n kasvu jää 1,0 prosenttiin. Kysyntä siirtyy kotimaisesta kysynnästä enemmän vientiin. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 42a/2016, s.6) Työttömyyden kasvu on taittunut ja työttömien määrä on kääntynyt laskuun v sekä Tilasto-keskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen että työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Lokakuussa työttömyysasteen trendi oli 8,6 %. Työttömyyden ennustetaan laskevan hitaasti v. 2017, sillä osa piilotyöttömistä aktivoitunee työnhakuun avointen työpaikkojen lisääntymisen myötä. Työttömyysaste laskee 8,5 prosenttiin v ja edelleen 8,1 prosenttiin v (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 42a/2016, s.17) 4

12 Ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Kilpailu-kykysopimukseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ja veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana vaikeuttaen julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 42a/2016, s.7) Paikallishallinnon rahoitusasema pysyy lähivuosina likimain ennallaan. Sopeutustoimien ja maltillisen kustannuskehityksen vuoksi paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat vuonna 2016 vain vähän. Vuonna 2017 kulutusmenot supistuvat, kun lomarahojen leikkaus, työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennus ja vuosityöajan pidentäminen astuvat kilpailukykysopimuksen mukaisesti voimaan. Vuosityöajan pidentämisen mahdollistamien säästöjen toteutuminen edellyttää kunnissa ja kuntayhtymissä päätöksiä säästömahdollisuuksien hyödyntämisestä. Toisaalta kilpailu-kykysopimukseen liittyvät henkilöstömenosäästöt ja hallituksen kuntataloutta vahvistavat toimet saattavat syrjäyttää kuntien omia sopeutustoimia lähivuosina. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 42a/2016, s.20) 5

13 ILMAJOEN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Toiminnan kehitys Vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa kunnan toiminta-ajatukseen sisältyvät yleiset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin: kokonaisuutena kunnan palvelut ovat laadukkaat ja palveluiden saatavuus on toteutunut hyvin viihtyisälle asuntotuotannolle on luotu hyvät edellytykset Kunnan viime vuoden talousarvio hyväksyttiin valtuuston kokouksessa joulukuussa 2015 ja tämän lisäksi valtuusto hyväksyi muutoksia talousarvioon kokouksessaan Valtuusto on myös talousarviovuoden aikana tehnyt eräitä yksittäisiä määrärahojen korotuspäätöksiä. Tilinpäätökseen liittyen määrärahaylityksiä käsitellään vielä valtuuston kokouksessa keväällä Käyttötalouden menojen kasvu oli 0,6 %, kun se vuonna 2015 oli 2,4 %. Tulot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 6,3 %. Vuoden 2016 tonttien myyntivoitot ovat kun ne vuonna 2015 olivat Tuloja kasvatti myös Keskolta saatu korvaus maankäyttösopimuksesta Toimintakate parani 0,3 %, verotulot vähenivät 1,5 % ja valtionosuudet kasvoivat 7,4 %. Vuosikate nousi 4,2 milj. euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 2,5 milj. euroa. Nettoinvestointien määrä oli 4,1 milj. euroa, kun ne edellisenä vuotena olivat 3,9 milj. euroa. Talouden kehitys Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Toteutunut Menot ,03 Tulot ,96 Netto ,07 Käyttötalouden toteutuneet kokonaismenot olivat n. 2,522 milj. talousarviota korkeammat, toteutuneet tulot olivat n. 0,525 milj. talousarvioita korkeammat ja nettomenot näin 1,997 milj. korkeammat kuin talousarviossa. Olennaisimpia nettomenojen vähennyksiä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli seuraavilla tulosalueilla: - yleishallinnon tulosalue 0,193 milj. Olennaisimpia nettomenojen lisäyksiä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli seuraavilla tulosalueilla: - sosiaalitoimen tulosalue 0,318 milj. - JIK peruspalveluliikelaitos ky 1,028 milj. - liikenneväylät 0,109 milj. - vesihuolto 0,125 milj. 6

14 Investoinnit Alkuperäinen talousarvio Toteutunut Menot ,05 Tulot ,29 Netto ,76 Kunnan investointiohjelma on ollut vuodesta 2015 alkaen aikaisempiin vuosiin verrattuna suppeampi. Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat Ahonkylän koulun laajennus 1,733 milj., Siltalan kauppa-alueen tiet 0,818 milj., hajaasutusalueiden viemäröinnin laajennus 0,580 milj. ja jätevesipuhdistamon peruskorjaus ja muutostyöt 0,529 milj.. Toteutuneet investointimenot olivat nettona n. 0,552 milj. alkuperäistä talousarviota suuremmat. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate vastaa käyttötalouden nettomenoja. Toimintakate vuonna 2016 oli -62,422 milj.. Toimintakate on 0,202 milj. parempi kuin vuonna Vuosikate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus olisi riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2016 vuosikate oli talousarviota parempi. Talousarviossa vuosikate oli +4,178 milj. ja tilinpäätöksen mukaan se oli +4,211 milj.. Vuosikatteen parantuminen johtui valtionosuustulojen kasvusta. Lainat Uusia lainoja otettiin 1,183 milj. vuonna Lainojen lyhennykset olivat 3,5 milj.. Kunnan lainamäärä vuoden 2016 lopussa oli 44,649 milj. (v ,928 milj. ). Lainamäärä asukasta kohden vuoden 2016 lopussa on (vuonna 2015 lainamäärä oli /asukas). Lainamäärässä on mukana 2,5 milj. :n lyhytaikainen laina, joka otettiin joulukuussa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. 7

15 Verotulot, valtionosuudet, rahoituserät Verotulot olivat yhteensä 38,465 milj.. Laskua edelliseen vuoteen oli 0,578 milj.. Talousarvioon verrattuna verotulot ylittyivät 0,125 milj. :lla. Verotulolajit toteutuivat seuraavasti: - kunnan tulovero 35,072 milj.. (-0,556 milj. verrattuna tilinpäätös 2015 sekä +0,072 milj. verrattuna talousarvio 2016) - yhteisövero 1,266 milj. (-0,035 milj. verrattuna tilinpäätös 2015 sekä +0,081 milj. verrattuna talousarvio 2016) Kiinteistöverojen kasvu oli 0,7 % (+0,015 milj. ) verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Kiinteistöverotulot alittuivat 0,027 milj. talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet olivat yhteensä 28,531 milj.. Talousarvioon verrattuna toteutuma oli 1,821 milj. suurempi ja tilinpäätökseen 2015 verrattuna valtionosuudet olivat 1,973 milj. suuremmat. Korkotuotot olivat 0,072 milj., muut rahoitustulot olivat 0,058 milj., korkokulut 0,481 milj. ja muut rahoituskulut 0,013 milj.. Rahoitustuottojen ja menojen erotus oli -0,364 milj. 8

16 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVAR- MUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHIT- TYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Rakentamisohjelmaan vuosille hyväksytyt nettoinvestoinnit ovat n. 11,0 milj. euroa. Kunnan velkamäärä asukasta kohden: v /asukas, v /asukas. Lainoista kiinteäkorkoisia on 17 % ja vaihtuvakorkoisia 83 %. Vakuutusten omavastuut ovat vastuuvakuutuksessa 1000 ja omaisuusriskivakuutuksessa YMPÄRISTÖTEKIJÄT Vuoden 2016 aikana ei ilmennyt merkittäviä riskejä ympäristön välittömälle pilaantumiselle. Ympäristölupien määrä pysyi vuonna 2016 edellisten vuosien tasolla, ollen hieman vuotta 2015 suurempi. Myös lausuntojen ja muiden kannanottojen määrä pysyi tavanomaisella tasolla. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ Kunnan sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on hoidettu kunnanhallituksen hyväksymien ja muuttamien Ilmajoen kunnan taloudenhoidon toimintaohjeiden mukaisesti. Kunnanhallituksen marraskuussa 2010 hyväksymä sisäisen valvonnan säännöstö tuli voimaan Hallintosäännön :n 38 mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnassa on erillinen, hallintosääntöön nähden toissijainen ohje sisäisestä valvonnasta. Sisäistä valvontaa on toteutettu kyseisen ohjeen pohjalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonta toteutuu kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä on vastannut kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta. Valtuuston hyväksymän talousarvion perusteella on laadittu toimialakohtaiset käyttösuunnitelmat, jotka edelleen mer- 9

17 kitty tiedoksi kunnanhallituksessa. Kunkin toimialan taloudellista tilannetta seurataan kuukausittain kunnanhallitukselle tehtävän seurantaraportin (talousarvion toteutuminen) muodossa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan aiotulla, hyväksytyllä tavalla ja tehdään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Riskienkartoitukseen ja omaisuuden hallintaan liittyen, vuonna 2016 otettiin julkisyhteisön vastuuvakuutus käyttöön. 10

18 SELONTEKO KONSERNIN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Valtuusto on käyttänyt konsernin ylintä päätösvaltaa ja hyväksynyt konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja koko konsernia koskevat vuosittaiset tavoitteet talousarviossa. Kunnanhallitus vastaa konsernin ohjauksesta ja valvonnasta valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia ohjeita tytäryhteisöille, nimeää ehdokkaat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja ohjeistaa näitä hallituksiin valittavista henkilöistä. Ilmajoen kunnan talousarviossa vuodelle 2016 hyväksyttyjen tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutuminen: Ilmajoen Vuokratalot Oy Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos +/- 0 Toteutuminen: Tilivuoden 2016 tulos oli 0 euroa. Vuonna 2016 on tehty asuintalovaraus ,63, joka muutti tuloksen nollaksi. Poistoja on kirjattu ,15 suunnitelman mukaisesti Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty tilivuoden aikana ,13 ja uutta lainaa on otettu Likviditeetin parantaminen Tytäryhtiö on maksanut kunnalle vanhat lainasaatavat korkoineen (viivästyskorkoja ei peritty). Maksuvalmius on tilivuoden aikana ollut hyvä. Sekä keskusta että Koskenkorvalta on myyty molemmista yksi vuokratalo Toiminnalliset tavoitteet: Asuntojen käyttöaste vähintään 95 % Asuntojen käyttöaste oli 90,7 % (v ,7%). Uusien vuokra-asuntojen valmistuminen Vuoden aikana ei ole valmistunut uusia vuokrataloja. Palonkortteeri Oy Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos +/- 0 Toteutuminen: Tilivuoden 2016 tulos oli ,05 euroa. Poistoja suoritettu suunnitelman mukaisesti ,34 euroa (v ,69 euroa). Maksuvalmius on tilivuoden aikana ollut hyvä. Toiminnalliset tavoitteet: Asuntojen käyttöaste vähintään 85 % Asuntojen käyttöaste Palonkortteerissa oli 65,1 % (v ,5%) ja Herralan kortteerissa 36,2 % (v ,0%). Konsernin henkilöstömäärä Kunnan ja sen tytäryhteisöjen palveluksessa olevien vakituisten koko- ja osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä oli 510. Yllä olevien yhtiöiden palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä. 11

19 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,1 13,2 Vuosikate/Poistot,% 139,9 82,9 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset 12

20 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 97,4 59,7 Lainanhoitokate 1,2 0,7 Kassan riittävyys, pv 3 2 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 13

21 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edell. tilikausien yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet C PAKOLLISET VARAUKSET Rakennukset Muut pakolliset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut aineelliset hyödykkeet Valtion toimeksiannot Ennakkomaksut ja keskeneräi Lahjoitusrahastojen pääomat set hankinnat 3. Muut toimeksiantojen pääomat III Sijoitukset E VIERAS PÄÄOMA Osakkeet ja osuudet I Pitkäaikainen Muut lainasaamiset Lainat rahoitus- ja vakuutus- 4. Muut saamiset laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Liittymismaksut ja muut velat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutus- C VAIHTUVAT VASTAAVAT laitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Myyntisaamiset 0 0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT 2. Lainasaamiset Omavaraisuusaste,% 42,2 41,3 3. Muut saamiset Suhteellinen velkaantuneisuus,% 70,0 72,0 4. Siirtosaamiset Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas IV Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta , VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 14

22 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,64 Toimintakulut ,24 Verotulot ,63 - Valmistus omaan käyttöön ,10 Valtionosuudet ,33 Korkokulut ,59 Korkotuotot ,09 Muut rahoituskulut ,02 Muut rahoitustuotot ,07 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,50 Pakollisten varausten muutos Investoinnit - Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,58 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,08 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,74 luovutustappiot Rahoitustoiminta Investoinnit Antolainasaamisten vähennykset ,62 Investointimenot ,88 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,46 Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,34 Antolainojen lisäys ,11 Kokonaistulot yhteensä ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,35 Kokonaismenot yhteensä ,00 Täsmäytys: Kokonaistulot-Kokonaismenot= = Muut maksuvalmiuden muutokset-rahavarojen muutos = =

23 KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS SEKÄ OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Ilmajoen kunnan talousarviossa vuodelle 2016 hyväksyttyjen tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutuminen: Ilmajoen Vuokratalot Oy Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos +/- 0 Toteutuminen: Tilivuoden 2016 tulos oli 0 euroa. Vuonna 2016 on tehty asuintalovaraus ,63, joka muutti tuloksen nollaksi. Poistoja on kirjattu ,15 suunnitelman mukaisesti Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty tilivuoden aikana ,13 ja uutta lainaa on otettu Likviditeetin parantaminen Toiminnalliset tavoitteet: Tytäryhtiö on maksanut kunnalle vanhat lainasaatavat korkoineen (viivästyskorkoja ei peritty). Maksuvalmius on tilivuoden aikana ollut hyvä. Sekä keskusta että Koskenkorvalta on myyty molemmista yksi vuokratalo Asuntojen käyttöaste vähintään 95 % Asuntojen käyttöaste oli 90,7 % (v ,7%). Uusien vuokra-asuntojen valmistuminen Vuoden aikana ei ole valmistunut uusia vuokrataloja. Palonkortteeri Oy Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos +/- 0 Toteutuminen: Tilivuoden 2016 tulos oli ,05 euroa. Poistoja suoritettu suunnitelman mukaisesti ,34 euroa (v ,69 euroa). Maksuvalmius on tilivuoden aikana ollut hyvä. Toiminnalliset tavoitteet: Asuntojen käyttöaste vähintään 85 % Asuntojen käyttöaste Palonkortteerissa oli 65,1 % (v ,5%) ja Herralan kortteerissa 36,2 % (v ,0%). Konsernin henkilöstömäärä Kunnan ja sen tytäryhteisöjen palveluksessa olevien vakituisten koko- ja osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä oli 510. Yllä olevien yhtiöiden palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä.. 16

24 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt 3 Yhtiöt Ilmajoen Vuokratalot Oy Palonkortteeri Oy Kiinteistö Oy Ilmajoen Virastotalo Ei yhdistelty (kpl) Kuntayhtymät 5 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä JIK-peruspalveluliikelitoskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt 5 As Oy Ilmajoen Neloset As Oy Lukurati Ilmajoen Lämpö Oy Kiinteistö Oy Koskenkorvan Pankkitalo Koskenkorvan Pato Oy Yhteensä

25 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51,5 50,9 Vuosikate/Poistot,% 127,7 103,8 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset 18

26 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viidelta vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 96,4 87,2 Lainanhoitokate 1,1 1,0 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 19

27 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien ylijäämä Maa- ja vesialueet Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja keskeneräi- VARAUKSET set hankinnat Poistoero 30 0 Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen korollinen vieras Vaihto-omaisuus pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Saamiset Lyhytaikainen korollinen vieras Pitkäaikaiset saamiset 23 4 pääoma Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 31,8 30,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,0 70,0 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainasaamiset Kunnan asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma+vähemmistöosuus+konsernireservi+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * Vieras pääoma / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt muut lainasaamiset 20

28 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄ- SITTELYSTÄ Kuntalain 115 :n kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden ylijäämäinen ,73 euroa siirretään taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin kuluvan vuoden kirjanpidossa. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TO- TEUTUMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee toimittaa ne tehtävät, mitkä sille vaalilain mukaan erikseen kuuluvat. Valtiollisissa vaaleissa keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia kaikista vaaleihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta. Kuntavaaleissa tulee keskusvaalilautakunnan em. tehtävien lisäksi mm. tarkastaa ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset ja laatia ehdokaslistojen yhdistelmä, huolehtia vaaleissa annettujen äänten laskemisesta sekä vahvistaa vaalin tulos. Keskusvaalilautakunnan asettaa kunnanvaltuusto. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat kunnassa edellisissä kuntavaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä. Toteutuminen: Vuonna 2016 ei ollut säännönmukaisia vaaleja. 21

29 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta arvioi koko kuntakonsernin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kokoustyöskentelyn lisäksi henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kuulemalla sekä tutustumalla kunnan eri toimintoihin sekä tarkastuskohteissa että asiakirjojen perusteella. JHTT - tilintarkastaja tarkastaa kunnan toiminnan lainmukaisuutta, kunnan laskentatointa tilinpäätöksineen mukaan luettuna konsernitase, valtionosuudet, verotulot sekä sisäinen valvonta. Tarkastuslautakunta valvoo myös tilintarkastuksen toteutusta. Lautakunnan sihteerinä toimii JHTT - tilintarkastaja. Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kultakin tilivuodelta arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta (vv ) antaa arviointikertomuksen vuodelta 2016 valtuustolle toukokuun loppuun mennessä vuonna Tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on arvioinut kuntakonsernin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja jonka yhteenveto annetaan vuoden 2016 arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta on lisäksi valmistellut kunnanvaltuustolle hallinnon ja talouden tarkastamista ja tilinpäätöstä koskevat asiat. Tilintarkastaja on raportoinut lautakunnalle sovitun mukaisesti tarkastushavainnoistaan. 22

30 KUNNANVALTUUSTO Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto vastaa kunnan strategisesta päätöksenteosta, kunnan tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Taloudelliset tavoitteet Talousarviolla varmistetaan kunnan toimintojen rahoitus vuositasolla hallintokuntia sitovasti. Talousarvion toteutumisen seurantaa tulee hallintokunnissa osasto- ja tulosyksikkötasolla tehostaa ja tarvittaessa toimintaa tulee pyrkiä muuttamaan siten, että pysytään talousarvion meno- ja tuloarvioiden mukaisissa määrärahoissa. Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen. Kunnan luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaation yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen. Toteutuminen Taloudelliset tavoitteet Talousarvion toteutumista on seurattu säännöllisesti. Ponnisteluja kunnan talouden tasapainon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on jatkettu. Toiminnalliset tavoitteet Kunnanvaltuusto hyväksyi Ilmajoen kunnan hyvinvointikertomuksen, joka toimii tausta-aineistona ja työvälineenä luottamushenkilöille, kunnan johdolle ja toimialoille kuntastrategian, talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Em. terveydenhuoltolain tarkoittama hyvinvointikertomus tuo esille väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa. Hyvinvointikertomuksen kuvaamilla mittareilla mitattuna, kunta on palveluja tuottaessaan kyennyt edistämään asukkaittensa hyvinvointia niillä reunaehdoilla, joilla kunta pystyy hyvinvointiin vaikuttamaan. Sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimessa on panostettu ennaltaehkäiseviin palveluihin. Perhepalveluiden lisääminen, tehokas lastensuojelutyö, kuraattori- ja psykologipalvelut, etsivä nuorisotyö, starttipaja sekä Kantohanke ovat tuoneet resursseja kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseen avopalveluja korostamalla. Monialaisella yhteistyöllä ja erilaisten hankkeiden avulla pyritään löytämään 23

31 ratkaisuja niihin asioihin, jotka ovat nousseet esille esim. kouluterveyskyselystä. Kaavoituksen, alueiden ja rakennusten kunnossapidon avulla on lisätty kunnan vetovoimaa ja mahdollistettu tulomuuton kasvua. Positiivinen tulomuutto asettaa jatkossa lisää haasteita kunnan tuottamien hyvinvointipalvelujen ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Edellä mainitun huomioiden kuntalaisten hyvinvointipalveluja on kyetty ylläpitä-mään ja palvelujen ylläpitämisen suunnitelmallisuutta parantamaan. Kunnan luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaation yhteistyötä ja toimintatapoja on kehitetty mm. seminaarityöskentelyn avulla. KUNNANHALLITUS / YLEISHALLINTO KUNNANHALLITUS Tulosalueen tilivelvollinen vastuuhenkilö Hallinto- ja talousjohtaja. Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitukselle kuuluu kunnan arkistotoiminnasta vastaaminen (Arkla 9 ). Tavoitteet Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet - Talouden liikkumavara; vuosikate tulisi olla poistojen suuruinen. - Kokonaistulojen kasvu tulisi olla vähintään 1 % suurempi kuin toimintamenojen kasvu. Toiminnalliset tavoitteet - Kuntaorganisaation palvelukyvyn ja tehokkuuden kehittäminen. - Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen. - Kunnan asukasluvun pitäminen vähintään nykytasolla. - Seutuyhteistyön kehittäminen. 24

32 Toteutuminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet - Talouden liikkumavaran osalta tavoitetta saavutettiin vuonna Vuosikate oli 4,211 milj. ja poistot 3,009 milj.. - Kokonaistulojen kasvun osalta tavoite toteutui viime vuonna. Kokonaistulojen kasvu oli 6,3 % ja toimintamenojen kasvu 0,6 % (ilman investointeja). llman lainanottoa kokonaistulot kasvoivat 3,4 %. Henkilöstömenot nousivat 0,9 % ja palvelujen ostot vähenivät 0,3 %. Toimintatuotot kasvoivat 6,3 %, verotulot vähenivät 1,5 % ja valtionosuudet kasvoivat 7,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnalliset tavoitteet Kokonaisuutena voidaan todeta, että Ilmajoen kunta tarjoaa erinomaiset peruspalvelut kuntalaisille. Lisäksi kuntaorganisaation palvelukykyä ja tehokkuutta on pyritty kehittämään. Palvelut tuotetaan keskimääräistä edullisemmin. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannettiin vuoden 2016 aikana erityisesti luomalla edellytyksiä yritysten sijoittumiselle kunnan alueelle. Ilmajoen kunnan asukasluku oli yht asukasta, kun asukasluku oli yht asukasta, joten tältä osin asukasluvun nykytasolla pitämistä koskeva tavoite toteutui. Seutuyhteistyötä eri tahoille kehitettiin. YLEISHALLINTO Tulosalueen tilivelvollinen vastuuhenkilö Hallinto- ja talousjohtaja. Hallintotoimisto Toiminta-ajatus Hallintotoimisto vastaa kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Tämä sisältää esityslistojen ja pöytäkirjojen valmistelun ja laatimisen, kirjoittamisen sekä asiakirjahallinnon ja arkistoinnin. Lisäksi hallintotoimisto vastaa kunnan keskusarkistosta, arkistotoimesta, atk-järjestelmän ylläpidosta, kehittämisestä ja koulutuksesta, kopiointipalveluista, puhelinkeskuksesta, neuvonnasta, viestinnästä sekä muista yleisistä hallintotehtävistä. Hallintotoimisto vastaa kunnassa valtiollisiin- ja kunnallisvaaleihin liittyvästä ennakkoäänestyksestä sekä näihin ja varsinaisiin vaaleihin liittyvistä käytännön järjestelyistä. 25

33 SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso: Toteutuminen: Tehokas ja joustava asioiden valmistelu ja täytäntöönpano Asetettujen määräaikojen noudattaminen Määräaikoja on kyetty noudattamaan Muut tavoitteet Laadukas ja joustava palvelu kunnan sisäisessä toiminnassa eri hallintokuntiin nähden sekä ulkoisessa toiminnassa kuntalaisiin nähden. Kunnan tietoverkon tehokkaan käytön ylläpitäminen ja atk-palvelujen hoitaminen kunnan omana työnä. Kunnan monistamon eri palveluiden tehokas hyödyntäminen sekä kopioinnin keskittäminen monistamossa käytössä oleville koneille kaikkien hallintokuntien osalta. Ylläpidetään ja kehitetään asiakirjahallintoa ja arkistonmuodostusta vastaamaan organisaatioita ja tehtävämuutoksia. Toteutuminen Hallintotoimiston palvelu on laadukasta ja joustavaa niin kunnan sisäisessä toiminnassa eri hallintokuntiin nähden kuin ulkoisessa toiminnassa kuntalaisiin nähden Kunnan tietoverkko on kyetty pitämään tehokkaassa käytössä kunnan omana työnä Monistamon eri palvelut on hoidettu tehokkaasti ja kopiointia on keskitetty monistamossa oleville laitteille. Kunnassa on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta lähtien Kuntien yhteisen tehtäväluokituksen mukainen kirjaamis- ja arkistointiluokitus. Asiakirjat ja tiedot löytyvät saman luokituksen mukaisesti koko asian elinkaaren ajalta aktiivivaiheesta passiiviseen säilytysvaiheeseen. 26

34 Taloustoimisto Toiminta-ajatus Taloustoimisto hoitaa kunnan maksuliikenteen, kassanhallinnan, sijoitustoiminnan, laina-asiat ja kirjanpidon sekä vastaa kunnan saatavien perinnästä, vakuutuksista ja taloussuunnittelusta. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso: Toteutuminen: Kirjanpidon viive päivä / keskimäärin 6 Maksuvalmius päivä 10 3 Viivästyskorkotaso % maksatuksesta 0,01 0,0005 Lainojen keskikorko prosenttia enintään 4,5 % 1,0 % Henkilöstötoimisto Toiminta-ajatus Henkilöstötoimisto vastaa kunnan henkilöstöhallinnosta, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkkavalmistelusta, hoitaa palkkojen ja palkkioiden maksatuksen sekä niihin liittyvät Kela- ja eläke- ym. hakemus- ja tilitys- ja raportointiasiat, nuorten kesätyöllistämiseen liittyvät asiat, velvoitetyöllistämiseen liittyvät asiat sekä avustaa tarvittaessa muita esimiehiä henkilöstön rekrytointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Kunnan avustamat kesätyöpaikat Myönnetyt tuet Palkkalaskelmat siirtyvät sähköisesti palkansaajille Sähköiset palkkalaskelmat % työntekijöistä / viranhaltijoista 85 % 75 % Osaamisen kehittäminen, vähintään 3 toteutunutta koulutuspäivää / työntekijä / viranhaltija Koulutuskorvaukseen haettujen koulutuspäivien määrä 3 päivää / työntekijä/ viranhaltija 2,010 Työllistäminen Palkkatuella työllistettyjen määrä 3 henkilöä / 12 kuukautta 27 7,5 henkilöä / 12 kuukautta

35 Muut tavoitteet Henkilöstötoimisto Työllisyystyöt: Palkkatuella työllistetään henkilöitä; vuonna 2016 määräraha koko kunnan osalta keskitetään yhdelle kustannuspaikalle tarkoitukseen varattujen resurssien ja tuloksien seuraamista varten. Järjestetään kesätyöpaikkoja nuorille kunnan työtehtävissä ja tuetaan kesätyöpaikkojen järjestämistä muiden työnantajien palveluksessa. Tavoitteena on järjestää 63 kesätyöpaikkaa kunnan avustuksella nuorille kesän 2016 aikana. Kunta osallistuu työpajatoimintaan työllistämällä ilmajokelaisia työttömiä työpajassa (mm. Kaks Kättä -työpaja); kustannukset yhden ohjaajan palkka. Mahdollisiin uusiin työllisyysprojekteihin osallistumisesta päätetään projektikohtaisesti. Ratkaisevaa on se, kuinka uudet projektit parantavat ilmajokelaisten työllistymistä. Palkka- ja eläketietoasiat: Palkat maksetaan määräpäivänä oikean suuruisina oikeille henkilöille. Eläketiedot ilmoitetaan eläkelaitoksille siten, että kunta välttyy taloudellisilta viivästysseuraamuksilta. Virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanossa ja soveltamisessa pyritään sopimusten oikeaan ja samanlaiseen tulkintaan eri hallinnonaloilla. Kuntaa koskevat keskeiset tilastotiedot pidetään ajan tasalla. Vuonna 1996 käyttöön otettu palkanlaskenta- ja henkilöstöhallinto-ohjelma pidetään ajan tasalla. Henkilöstöhallinto: Edistetään henkilökunnan työssä jaksamista jatkamalla kunnan omaa työhyvinvointi -toimintaa (tyhy). Järjestetään esimieskoulutusta yhtenäisten toimintatapojen juurruttamiseksi eri osastoille ja toimipisteisiin henkilöstöä koskevissa asioissa. Toteutuminen: Työllistämistukipalkkoja ei keskitetty yhdelle tulosalueelle Henkilöstöhallinnon työllisyystyökustannuspaikalta katetaan vain velvoitetyöllistettävien palkkakulut. Tilikarttaan on kuitenkin avattu uusi tili, työllistämistukipalkat, jotta saadaan selvitetyksi kokonaisuutena kunnan työllistämiseen käyttämät kustannukset. Palkkatuella työllistettyjä oli vuoden 2016 aikana töissä yhteensä 15, joista velvoitetyöllistettäviä 4 henkilöä. Palkkakustannuksista korvattiin n. 50 %. Kaks Kättä työpajan asiakkaita oli 21 henkilöä. Nuorten kesätyöllistämisavustusta haettiin yhteensä 48 nuorelle, mutta korvausta haettiin vain 39 nuoren työllistämiseen. Esimiehille on järjestetty koulutusta yhtenäisten toimintatapojen juurruttamiseksi. Erityisesti panostettiin kunnan sisäisen intraan Ilmariin kerättyyn aineistoon, josta sekä esimiehet että työntekijät voivat tarkistaa voimassa olevat ohjeet eri tilanteisiin. 28

36 Toiminnalliset muutokset: Vuoden 2016 aikana verkkopalkkapalvelua vakiinnutetaan edelleen niin, että myös lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden palkkalaskelmat toimitetaan työntekijän verkkopankkiin. Henkilöstötoimiston tavoitteena on sähköisten välineiden käyttöönotolla ja tehokkaalla käytöllä sekä esimiesten koulutuksella keskittää vielä osittain hajautettuna oleva palkanlaskenta kokonaisuudessaan henkilöstötoimistoon viimeistään v Tähän tavoitteeseen sekä henkilöstön eläköitymiseen ja lomien sijaistamiseen varaudutaan ottamalla määräaikainen työntekijä palkkavalmisteluun noin kuuden kuukauden ajalle. Vuoden 2015 toukokuussa hankittiin käyttöön Titania-ohjelman ja palkanlaskentaohjelman lisämoduli, joka vähentää työvuorolistojen käsin tehtävää tallentamista palkanlaskentaan. Ohjelmaa käyttäville järjestettiin koulutusta ja vuoden 2016 alkupuolella ohjelman käyttö vakiintuu tehostaen toimintaa. Vuoden 2016 lopulla suunnitellaan Web-tallennuksen tai vastaavan ohjelman käyttöönottoa vuoden 2017 tai 2018 aikana. Web- tallennus on sähköinen henkilöhallinnollisten päätösten kierrätys- ja päätöksentekojärjestelmä. Web-tallennuksessa henkilöstöhallinnon hakemukset kuten vuosilomat, sairaslomat, koulutusanomukset ym. työ- ja virkavapaat kiertävät sähköisesti. Webtallennuksessa tehdään kaikkien keskeytysten lisäksi työsopimukset ja henkilötietoilmoitukset sähköisesti. Tieto kulkee lankoja pitkin Pegasos-palkkajärjestelmään. Palkanvalmistelija vahvistaa tiedot Pegasos-järjestelmässä. Periaatteena on tietojen tuottaminen yhteen kertaan. Palkkavalmistelussa samoja tietoja ei siten syötetä enää uudelleen palkkajärjestelmään. Tämän ohjelman käyttöönotto vaatii koko henkilöstön kouluttamista ja käyttöönoton huolellista suunnittelua. Investointiosaan on tehty esitys sähköisen työajanseurannan laajentamisesta niille työntekijäryhmille, joiden työajanseuranta toimii tällä hetkellä manuaalisesti lähinnä työntekijän itsensä kirjaamana ja esimiehen hyväksymänä. Tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä sähköinen työajanseurantajärjestelmä ulottuu kaikkiin työntekijöihin. Kuntarekryohjelman sijaisrekrytoinnin käyttöä pyritään lisäämään vuoden 2016 aikana. Laajempi koko valtuustokauden kattava hyvinvointikertomus saatetaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2016 lopussa. Toteutuminen: Vuoden 2016 aikana verkkopalkkapalvelun käyttöä ei ole saatu laajennettua, koska osa työntekijöistä haluaa edelleen postitse lähetetyn palkkalaskelman. Lakimuutoksen myötä kaikilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus saada verkkopankkitunnukset, joten verkkopalkkapalvelua pyritään edelleen aktiivisesti lisäämään. Vuoden 2016 lopulla on aloitettu HRM-ohjelman käyttöönoton suunnittelu. Kyseessä on sähköinen henkilöhallinnollisten päätösten kierrätys- ja päätöksentekojärjestelmä, jossa henkilöstöhallinnon hakemukset kuten vuosilomat, sairaslomat, koulutusanomukset ym. työ- ja virkavapaat, työsopimukset ym. ilmoitukset kiertävät sähköisesti. Periaatteena on tietojen tuottaminen yhteen kertaan. Koska valtuuston toimikausi piteni toukokuun loppuun 2017, laajempi koko valtuustokauden kattava hyvinvointikertomus saatetaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ennen toimikauden loppua. Edellinen hyvinvointikertomus annettiin 2015 vuoden lopulla eikä 29