Jäsenasiamuistio 2014

Transkriptio

1 Esityslistan kohta 3.5 Jäsenasiamuistio Miksi jäsenedellytyksiä käsitellään taas? Suomen Journalistiliiton jäsenedellytyksiä on käsitelty moneen kertaan viime vuosina. Lukuisat työryhmät ovat pohtineet asiaa ja kirjoittaneet muistioita. Jäsenvaliokunnassa on tehty kulloistenkin ohjeiden perusteella ratkaisuja tilanteissa, jotka ovat yhä monimutkaisempia. Asioiden monimutkaistuminen kertoo karua kieltä alan työtehtävien ja työtilaisuuksien muutoksesta. Yhä pienempi osa liiton jäsenrekisterin käsiteltäväksi tulevista tapauksista on rutiininomaisia ns. helppoja tapauksia. Työelämän muutokset ja edunvalvonnan uudelleenarvioinnit ovat johtaneet siihen, että kierros kierrokselta liiton jäsenrajoja on väljennetty. Tähän asti laadituille jäsenasiaohjeille on ollut yhteistä, että jäsenrajaa on haettu jostain markkinaviestinnän ja oikean journalismin rajapinnalta. Jäsenrajoja on avattu harkitusti, yleensä ammattiryhmä kerrallaan. Viimeisimmässä, vuonna 2011 hyväksytyssä ohjeistossa rajausta tehtiin sen perusteella, voiko työtehtävässä noudattaa journalistin ohjeita. Samoin pidettiin kiinni siitä, että työllä, jossa on journalistisia elementtejä vähintäänkin puolet, on pystyttävä ansaitsemaan niin paljon, että toimintaa voidaan pitää lähes täysipäiväisenä. Tässä muistiossa asiaa lähestytään toisesta näkökulmasta. Työryhmä esittää, että Journalistiliiton jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka työ sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä, ja jonka työ on ammattimaista ja tuottaa siis taloudellista tulosta. Tämä muistio keskittyy ainoastaan jäsenedellytyksiin ja niiden muutoksesta seuraaviin asioihin. Vaikutukset mm. edunvalvontaan, jäsenmaksuihin ja liiton järjestörakenteeseen käsitellään liiton muissa elimissä. 2. Jäsenedellytykset: journalistisuus ja ammattimaisuus Suomen Journalistiliiton jäsenyyttä tarkastellaan ensisijaisesti jäsenen tekemän työn perusteella. Esimerkiksi koulutus ei vaikuta jäsenyyteen muiden kuin alan opiskelijoiden osalta.

2 Esityslistan kohta 3.5 2(6) Jäseneksi pyrkivän työltä edellytetään, että se sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä. Kantaa ei kuitenkaan oteta siihen, miten suuren osuuden työtehtävästä nämä journalistiset elementit muodostavat. Rajaus mahdollistaa käytännössä jäsenyyden tiedottajille, joiden tehtäviin kuuluu uutistyyppisen materiaalin tuottaminen joko yhteisön omaan käyttöön tai laajempaan julkisuuteen. Jäseneksi pyrkivän työn on oltava ammattimaista ja tuottaa taloudellista tulosta. Tällä tarkoitetaan, että hakija ansaitsee vähintäänkin merkittävän osan tuloistaan työllä, joka sisältää journalistisia elementtejä. Rajaus sulkee edelleenkin pois hakijat, jotka harjoittavat esim. omaehtoista bloggaamista ilman ansaintalogiikkaa tai avustavat lehtiä niin satunnaisesti, että toimintaa on pidettävä harrastusluontoisena. Ammattimaisuudella ei tarkoiteta kokoaikaisuutta. Myös osa-aikaiset hakijat voivat olla jäsenkelpoisia. Tarkoista päätoimisuutta mittaavista tulorajoista luovutaan. Jos hakijan päätoimi kuitenkin on ilmiselvästi toisella alalla, jäseneksi hyväksyminen edellyttää, että journalistinen työskentely on vakiintunutta ja ammattimaista. Hakijan omaan arvioon luotetaan Merkittävä muutos liiton aikaisempaan jäsenasiakäsittelyyn on, että tehtävän journalistisuus ja ammattimaisuus jätetään hakijan itsensä ratkaistavaksi. Jättämällä hakemuksen ja esittämällä riittävät selvitykset työnsä sisällöistä hakija osoittaa, että arvioi olevansa sopiva Journalistiliiton jäseneksi. Liiton hallitus hyväksyy edelleenkin kaikki uudet jäsenet jäsenvaliokunnan esittelyn perusteella. Hallitus voi tehdä jäsenyydestä myös kielteisen päätöksen, jos katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Jäsenedellytysten tarkistaminen Jäsenedellytykset tarkistetaan työpaikan vaihdoksen yhteydessä ja opiskelijana liittyneen jäsenedellytykset opiskelujen päätyttyä. Jäsentä ei jatkossa eroteta jäsenedellytysten puuttumisen perusteella, mikäli jäsen itse ei eroa. Mikäli vanha jäsen siirtyy tehtävään, jossa jäsenedellytykset eivät täyty, hän voi siis halutessaan pysyä jäsenenä. Opiskelijana liittyneiltä kuitenkin edellytetään sijoittumista jäsenkelpoiseen työhön noin vuoden kuluessa valmistumisestaan. Jäsenmaksun maksamatta jättäminen johtaa edelleenkin erottamiseen liitosta.

3 Esityslistan kohta 3.5 3(6) 3. Jäsenet Suomen Journalistiliiton säännöissä Mikäli jäsenedellytyksiä muutetaan tässä muistiossa kuvatulla tavalla, sääntömuutoksen tarpeellisuus on harkittava erikseen. Säännöissä jäseneksi hyväksyminen ja erottaminen on ilmaistu niin, että hallitus voi joko hyväksyä tai erottaa. Ehdotonta määräystä ei ole annettu, mikä antanee tilaa tulkinnalle. Jäseneksi ottaminen Jäsenedellytykset määritellään liiton säännöissä (vuoden 2012 muutosten jälkeen) seuraavasti: 7 1. Liiton jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä: a) Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutis- tai kuvatoimistossa tai muussa viestintä- tai kustannusalan yrityksessä. b) Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. c) Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. d) Liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö. e) Alan opettaja tai tutkija. f) Journalistiseen ammattiin opiskeleva henkilö. 2. Jäsenyyden voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvälistä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa. 2. Mikäli jäsenedellytykset ovat 7 :n ja 8 :n 1 kohdan mukaisesti olemassa, jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan

4 Esityslistan kohta 3.5 4(6) toimituksellisia toimihenkilöitä. Edellä tarkoitetulla jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta osastotasolla, eikä hän voi osallistua työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Saavutetut jäsenedut säilyvät. Jäsenen erottaminen: Jos henkilöjäsen toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta liiton johtoelinten päätöksiä tai määräyksiä tai esiintyy ammatin arvoa alentavasti, hänet voidaan a) erottaa liitosta määräajaksi, b) erottaa liitosta pysyvästi. 2. Henkilöjäsen voidaan erottaa myös, jos hänen jäsenedellytyksensä ovat lakanneet tai hän laiminlyö valtuuston vahvistaman jäsenmaksun maksamisen huomautuksesta huolimatta. Suojalauseke: Sääntöjen muutos ei kumoa jo saavutettua jäsenoikeutta. 3. Erilaisten ryhmien jäsenedellytyksistä Opiskelijat Jäseneksi hyväksytään journalistiseen ammattiin opiskelevia henkilöitä. Jäsenedellytyksiä tarkastellaan joko opiskelun tai työkokemuksen tai molempien perusteella. Listaa jäsenkelpoisuuden tuottavista oppilaitoksista ei erikseen pidetä yllä. Pääsääntönä pidetään, että journalistisiin ammatteihin opiskellaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa (medianomin tutkinto). Jäsenkelpoisia ovat ne opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa media-alan ammattiin johtavaa tutkintoa. Heiltä ei edellytetä työkokemusta. Jäsenedellytykset ovat voimassa opintojen alusta asti. Muissakin oppilaitoksissa tai muuta kuin journalistiikkaa tai viestintää opiskeleva voi hakea jäsenyyttä, jos hänen tavoitteenaan on ryhtyä journalistiksi ja hänellä on alan työkokemusta. Mitä vähemmän opiskeltavalla alalla on tekemistä journalismin kanssa, sitä enemmän hakijalta edellytetään alan työkokemusta.

5 Esityslistan kohta 3.5 5(6) Oppisopimusharjoittelijat ovat pääsääntöisesti jäsenkelpoisia, koska he ovat työsuhteessa yritykseen. Jos työvoimapoliittisella harjoittelijalla on takanaan riittävästi alan opintoja tai työkokemusta, jäsenedellytykset ovat olemassa. Tiedotus- ja viestintätehtävät Mikäli työtehtävät sisältävät olennaisena osana journalistisia elementtejä ja työ on ammattimaista, jäsenyyttä voi hakea henkilö, joka työskentelee tiedotus- tai viestintätehtävissä esim. julkishallinnossa (kunnat, kuntainliitot, valtion keskushallinto, ministeriöt tms.) ammatti- tai kansalaisjärjestössä tai yleishyödyllisessä yhteisössä/yrityksessä puolueissa seurakunnissa viestintätoimistoissa, asiakaslehdissä ja yrityksissä Jos jäsen tulee valituksi kansanedustajaksi, EU-parlamentaarikoksi tms, hän voi säilyttää jäsenyytensä. Jäsenyys säilyy myös mm. UM:n (esimerkiksi lehdistöneuvos) ja EU:n viestintätehtävissä. Esimiestehtävät Jäsenkelpoinen on jokainen, joka työskentelee liiton työehtosopimusten soveltamisalalla riippumatta esimiesasemastaan. Henkilö on jäsenkelpoinen myös, jos hän työskentelee viestintävälineen journalistisissa johtotehtävissä, vaikka tehtävä ei olisikaan tes:n soveltamisalalla. Jos jäsen toimii työnantajan nimeämänä neuvottelijana työehtoja koskevissa tilanteissa, joissa toisena osapuolena ovat työntekijäjärjestön edustajat, hän ei voi osallistua paikalliseen järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Paikallisella järjestötoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. pääluottamusmiestehtävän hoitamista ja osallistumista työpaikkaosaston äänestyksiin paikallisista sopimuksista. Jäsenyyden este ei ole, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Tällainen jäsen ei kuitenkaan voi osallistua paikalliseen järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Muut ryhmät Jäsenkelpoisia ovat kaikki SJL:n työehtosopimusten piirissä työskentelevät.

6 Esityslistan kohta 3.5 6(6) Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa journalistisia aineita opettavat henkilöt ovat jäsenkelpoisia. Hakijan työhistorian sekä opintojen luonteen ja laajuuden perusteella myös muiden oppilaitosten viestinnän tai journalismin opettajat voivat olla jäsenkelpoisia. Tutkijoista jäsenkelpoisia ovat henkilöt, joiden tutkimusala liittyy suoranaisesti viestintään tai journalistiikkaan. Media- ja kirjankustantamoille tehtävät käännöstyöt täyttävät jäsenkelpoisuusehdot Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä joko muulta tai omalta alalta eläkkeelle jääneet henkilöt, joiden työskentely täyttää journalistisuuden ja ammattimaisuuden edellytykset.