2. edistää ja kehittää jäsenten ammattitaitoa ja osaamista sekä tilintarkastustoiminnan laatua,

Transkriptio

1 SÄÄNNÖT 1 (6) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Tilintarkastajat ry, ruotsiksi Finlands Revisorer rf. Yhdistyksestä voidaan käyttää kansainvälisissä yhteyksissä epävirallista nimeä Finnish Association of Authorised Public Accountants. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen tarkoituksena on 1. auttaa ammattikuntaa menestymään toimimalla tilintarkastajien ammattikunnan edunvalvojana ja edistämällä tilintarkastusalan yleisiä toimintaedellytyksiä, 2. edistää ja kehittää jäsenten ammattitaitoa ja osaamista sekä tilintarkastustoiminnan laatua, 3. edistää ja kehittää hyvää tilintarkastustapaa sekä hyvää tilinpäätöskäytäntöä, 4. edistää jäsenten yhteistoimintaa, 5. parantaa tilintarkastusammatin houkuttelevuutta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa kansallista ja kansainvälistä kehitystä, harjoittaa tiedotus-, koulutus-, julkaisu- ja virkistystoimintaa, ohjaa ja valvoo jäsentensä toimintaa, antaa lausuntoja sekä tekee esityksiä tilintarkastusalan kehittämiseksi. Yhdistys voi toteuttaa tarkoitustaan itse tai omistamiensa yhtiöiden välityksellä. Yhdistys voi harjoittaa toimintansa rahoittamiseksi julkaisu- ja koulutustoimintaa. Yhdistys voi kuulua sen tarkoitusta edistäviin yhteisöihin. Yhdistyksen toiminta ei saa muodostua luonteeltaan pääasiassa taloudelliseksi. 3 Jäsenet Yhdistyksen tilintarkastajajäsenenä voi olla hyväksyttynä tilintarkastajana toimiva luonnollinen henkilö. Tilintarkastajajäsenen jäsenyyden jatkumisen edellytyksinä ovat voimassa oleva tilintarkastajaksi hyväksyminen ja toimiminen yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Tilintarkastusassistenttijäsenenä voi olla henkilö, joka toimii avustavissa tilintarkastustehtävissä tai muissa taloushallinnon tehtävissä. Asiantuntijajäsenenä voi olla tilintarkastajan hyväksymisen omaehtoisesti lakkauttanut henkilö tai henkilö, joka toimii asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisössä tai asiantuntijana taloushallinnon tehtävissä. Seniorijäsenenä voi olla tilintarkastajajäsen, joka on siirtynyt eläkkeelle ja lopettanut toimintansa hyväksyttynä tilintarkastajana, tai muu eläkkeelle siirtynyt jäsen

2 SÄÄNNÖT 2 (6) Opiskelijajäsenenä voi olla tilintarkastusalalle opinnoissaan suuntautuva korkeakouluopiskelija. Yhdistyksen jäsenyydet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäsenekseen yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Aikaisemmin hyväksytyt jäsenyydet säilyvät sääntömuutoksen jälkeen. 4 Jäsenten velvollisuudet ja jäsenmaksut Jäsenen velvollisuutena on noudattaa yhdistyksen sääntöjä, tilintarkastusalalla yleisesti hyväksyttyjä eettisiä sääntöjä sekä hyvää tilintarkastustapaa. Jäsenen tulee olla hyvämaineinen ja siten sopiva toimimaan tilintarkastajana. Lisäksi jäsenen velvollisuutena on edistää hyvää tilinpäätöskäytäntöä. Tilintarkastajajäsen suorittaa jäseneksi liittyessään mahdollisen liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun. Asiantuntijajäsen suorittaa liittyessään mahdollisen liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, joka on puolet tilintarkastajajäsenen jäsenmaksusta. Tilintarkastusassistenttijäsen suorittaa vuosittain jäsenmaksun, joka on puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Tilintarkastusassistenttijäseneltä ei peritä liittymismaksua. Seniorijäsen suorittaa vuosittain jäsenmaksun, joka on neljäsosa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Opiskelijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua eikä liittymismaksua. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua eikä liittymismaksua. Liittymismaksusta ja sen suuruudesta sekä vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää yhdistyksen kokous. Jäseniltä voidaan periä ylimääräinen jäsenmaksu, jos yhdistyksen kokous niin päättää. Ylimääräisen jäsenmaksun määrästä päättää yhdistyksen kokous. Ylimääräiset jäsenmaksut voidaan vahvistaa eri jäsenryhmille erisuuruisiksi. 5 Jäsenen eroaminen, erottaminen ja muut sanktiot Jäsen voi erota yhdistyksen jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Tällöin jäsenyys lakkaa sen tilikauden päättyessä, jonka aikana ilmoitus eroamisesta on tehty. Tilintarkastajajäsenen tulee erota tai hänet voidaan erottaa yhdistyksestä silloin, kun hänen hyväksymisensä on peruutettu tilintarkastuslain 50 :n mukaisesti. Jäsenmaksu on kuitenkin maksettava kokonaan sen tilikauden osalta, jonka aikana hyväksyminen on peruutettu. Jos jäsen menettelee yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, hänelle voidaan antaa huomautus tai varoitus tai hänet voidaan erottaa yhdistyksestä. Jäsenelle annettavasta huomautuksesta ja varoituksesta sekä jäsenen erottamisesta yhdistyksestä päättää yhdistyksen hallitus eettisen lautakunnan esityksestä. Ennen päätöksen tekemistä jäsenelle varataan tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi, milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta

3 SÄÄNNÖT 3 (6) jättäminen. Yhdistyksestä erotettu jäsen voidaan hakemuksesta ottaa uudelleen jäseneksi, kun kaksi vuotta on kulunut erottamisesta. Mikäli jäsenmaksu tai muut jäsenyyden perusteella määräytyvät maksut ovat olleet erääntyneinä yli kaksi kuukautta, hallitus voi kieltää jäsentä nauttimasta normaalisti jäsenyyteen kuuluvia oikeuksia siihen saakka, kunnes kaikki jäsenyyteen perustuvat erääntyneet maksut on maksettu. Hallituksen päätöksestä on ilmoitettava jäsenelle jäsenrekisteriin annettuun osoitteeseen seitsemän (7) päivän kuluessa hallituksen päätöksestä. Mikäli jäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, hallitus voi katsoa hänen eronneen yhdistyksestä. 6 Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on Yhdistyksen tilikauden jälkeinen tilikausi päättyy Tämän jälkeen yhdistyksen tilikausi on edellä 6 :n 1 momentissa määrätty. Yhdistyksellä on oltava tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. 7 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään hallituksen kutsusta syyskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhdistyksen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Viime mainitussa tapauksessa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Päätös voi koskea myös vain osaa kokouksessa käsiteltävistä asioista. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on lähetettävä postitse tai sähköpostitse jäsenen jäsenrekisteriin ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat sekä mistä kokousaineisto on saatavissa. Yhdistyksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja joka on kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava. Kokoukset voidaan pitää myös yhdistyksen kotipaikkakunnan ulkopuolella. 8 Vuosikokous Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. esitetään hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus,

4 SÄÄNNÖT 4 (6) 2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai siitä, mihin toimenpiteisiin on mahdollisesti ryhdyttävä, 3. vahvistetaan talousarvio sekä jäsenmaksujen ja liittymismaksujen suuruus, 4. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä, 5. päätetään hallituksen jäsenten palkkioista, 6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat joka toinen vuosi, 7. valitaan hallituksen muut jäsenet, 8. päätetään tilintarkastajan palkkiosta 9. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, 10. päätetään tarvittaessa eettisen lautakunnan jäsenten lukumäärä sekä valitaan tarvittaessa jäsenet eettiseen lautakuntaan ja oikeusoppineelle jäsenelle henkilökohtainen varamies sekä nimetään tarvittaessa lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 11. päätetään tarvittaessa nimityslautakunnan jäsenten lukumäärä sekä valitaan tarvittaessa jäsenet nimityslautakuntaan ja nimetään tarvittaessa lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Edellä mainittujen asioiden lisäksi vuosikokouksessa otetaan käsiteltäväksi muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat, jotka hallitus esittää tai joista yhdistyksen jäsen on vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta tehnyt hallitukselle kirjallisen esityksen. 9 Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen kokouksessa jokaisella tilintarkastajajäsenellä on yksi ääni. Tilintarkastusassistenttijäsenellä, asiantuntijajäsenellä, seniorijäsenellä, kunniajäsenellä ja opiskelijajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä paitsi, kun kysymys on näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta, jolloin vaaditaan kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee. 10 Hallituksen kokoonpano ja toimikausi Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä vähintään kolme ja enintään viisi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy vuoden kuluttua valintakokouksen päättyessä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Mikäli puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimi päättyy kesken toimikauden, valitaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi henkilö. Sama henkilö voidaan valita enintään kolmeksi täydeksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin

5 SÄÄNNÖT 5 (6) varapuheenjohtajaksi ja tämän jälkeen enintään kolmeksi täydeksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin puheenjohtajaksi. 11 Toiminnanjohtaja Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja, jonka hallitus valitsee ja jonka tehtävät hallitus määrittelee. 12 Hallituksen kokous Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista valituista jäsenistä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. 13 Hallituksen tehtävät Hallitus valvoo yhdistyksen ja sen jäsenten etua ja tässä tarkoituksessa se 1. edustaa yhdistystä, 2. päättää jäsenten hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä, 3. kutsuu jäsenet yhdistyksen kokouksiin, valmistelee niissä esiin tulevat asiat ja toimeenpanee kokousten tekemät päätökset sekä nimeää yhdistyksen edustajat ulkopuolisiin tehtäviin, 4. huolehtii yhdistyksen varainhoidon, kirjanpidon, hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, 5. antaa yhdistyksen puolesta lausuntoja ja esittää tarvittaessa muita julkisia kannanottoja tilintarkastusalaa koskevissa kysymyksissä, 6. hyväksyy hyvää tilintarkastustapaa koskevia standardeja ja eettisiä sääntöjä sekä ohjeita, 7. valmistelee esityksen yhdistyksen kokoukselle nimityslautakunnan ohjesäännöksi, nimityslautakunnan jäsenten lukumääräksi sekä puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja muiksi jäseniksi, 8. voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Tarkoitusta toteuttaessaan hallitus voi asettaa avukseen tilapäisiä tai pysyviä toimikuntia ja työryhmiä. 14 Eettinen lautakunta Yhdistyksellä on eettinen lautakunta, jonka jäsenet valitsee yhdistyksen kokous. Eettisen lautakunnan tehtävänä on valvoa tilintarkastusalalla yleisesti hyväksyttyjen eettisten sääntöjen noudattamista sekä käsitellä ja tehdä yhdistyksen hallitukselle esitys jäsentä koskevasta 5 :ssä

6 SÄÄNNÖT 6 (6) tarkoitetusta kurinpitoasiasta. Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen jäsentä koskevasta 5 :ssä tarkoitetusta kurinpitoasiasta eettisen lautakunnan esityksestä. Hallitus voi poiketa päätöksessään eettisen lautakunnan esityksestä. Eettiseen lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja enintään viisi muuta jäsentä, joista yhden jäsenen ja hänelle valittavan henkilökohtaisen varajäsenen tulee olla yhdistykseen kuulumattomia oikeusoppineita henkilöitä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten tulee olla yhdistyksen jäseniä. Eettisen lautakunnan ohjesäännön vahvistaa yhdistyksen kokous. 15 Nimityslautakunta Yhdistyksellä on nimityslautakunta, jonka jäsenet valitsee yhdistyksen kokous. Nimityslautakunnan tehtävänä on yhdistyksen hallituksen jäsenten, eettisen lautakunnan jäsenten ja sekä tilintarkastajien valinnan valmistelu yhdistyksen kokoukselle. Nimityslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi muuta jäsentä, joiden kaikkien tulee olla yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen toimihenkilö ei saa olla nimityslautakunnan jäsen. Lautakunnan ohjesäännön vahvistaa yhdistyksen kokous. 16 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa yhden tai useamman henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa. 17 Yhdistyksen purkaminen Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla näiden sääntöjen 2 :n mukaiseen tarkoitukseen.