Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 553/2003 vp Vuoden 2003 maatalouspoliittisten ratkaisujen kokonaisvaikutus viljelijöille Eduskunnan puhemiehelle Maaliskuussa 2003 maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että komissaari Franz Fischler ja maatalousministeri Jari Koskinen ovat sopineet 141-artiklan neuvottelujen loppuun saattamisesta ennen kesälomakautta. Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa ministeri Juha Korkeaoja lupasi julkisuudessa neuvottelutuloksen heinäkuun loppuun mennessä. Kesäkuussa hän uudisti lupauksen toteamalla, että Fischlerin kanssa on sovittu neuvottelutuloksen syntyvän heinäkuun aikana. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen pääperiaatteiden selvittyä 141-artiklan neuvottelut yhtäkkiä kuitenkin pitkittyivät. Heinäkuun alussa neuvottelut keskeytettiin tuloksettomina, samoin syyskuussa. Lokakuussa Suomi hyväksyi ratkaisun, joka ei miltään osin vastaa hallituksen asettamia neuvottelutavoitteita. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä Suomen maataloustukien alenemista korvattiin muun muassa lupaamalla korottaa LFA-tukea. Etelä-Suomen eli A- ja B-tukialueiden osalta korotus tulee olemaan suuruudeltaan noin 49 miljoonaa euroa. Tällöin maatalouspolitiikan uudistuksesta aiheutuvat kokonaismenetykset arvioitiin alle 10 miljoonan euron suuruisiksi. Ministeri Korkeaoja linkitti tuolloin kesäkuussa syntyneen ratkaisun 141-artiklan neuvotteluihin toteamalla, että tuotannon tulevaisuus edellyttää myös tyydyttävää lopputulosta Etelä-Suomen artiklan 141-tuen jatkosta. Kesäkuussa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä sovittu LFA-tuen korotus otettiin mukaan artiklan 141-ratkaisuun siten, että tuen korottaminen katsottiin osaksi 141-artiklan mukaista ratkaisua. Tällä tavalla neljän vuoden aikana tapahtuva lähes 30 %:n tuen alenema saatiin näyttämään siltä, että tuki alenee vain 3 % vuosittain. Mikäli LFA-tuen korotus lasketaan mukaan 141-artiklan neuvottelutulokseen, samaa korotusta ei ole totuudenmukaista käyttää kompensoimassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukanaan tuomia viljelijöiden tulonmenetyksiä. Tällöin kesäkuussa syntynyt ratkaisu on suomalaisten viljelijöiden kannalta huomattavasti synkempi kuin julkisuudessa on esitetty. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1) Miten hallitus aikoo kompensoida viljelijöille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen aiheuttamat menetykset ja 2) miten kompensoidaan 141-ratkaisusta seuraavat tulonmenetykset viljelijöille? Versio 2.0

2 Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2003 Pertti Hemmilä /kok Petri Salo /kok Arto Satonen /kok Kalevi Lamminen /kok Jari Koskinen /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Jyrki Katainen /kok Pekka Kuosmanen /kok Marjukka Karttunen /kok Hanna-Leena Hemming /kok Esko Kurvinen /kok Reijo Paajanen /kok Tuija Nurmi /kok Jere Lahti /kok Martin Saarikangas /kok Sari Sarkomaa /kok Ahti Vielma /kok Irja Tulonen /kok Jari Vilén /kok Ilkka Kanerva /kok Suvi Lindén /kok Maija Perho /kok Olli Nepponen /kok Marja Tiura /kok Lasse Virén /kok Mikko Immonen /vas Paula Risikko /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 553/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 553/2003 vp: 1) Miten hallitus aikoo kompensoida viljelijöille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen aiheuttamat menetykset ja 2) miten kompensoidaan 141-ratkaisusta seuraavat tulonmenetykset viljelijöille? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: EU:n maatalousministerit päättivät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen päälinjoista 26 päivänä kesäkuuta Päätöksen seurauksena EU-tulotukimomentin mukaiset menot nousevat vuoden 2003 talousarviossa esitetystä 455,8 miljoonasta eurosta arviolta noin 539,9 miljoonaan euroon vuonna Arviot tarkentuvat sen jälkeen, kun Suomessa tehdään vuonna 2004 päätökset uuden tilatukijärjestelmän käyttöönottovuodesta, tilatuen mallista ja tuotantoon sidotuista tuista. Tukia lisää eniten toisaalta peltokasvien tuen lisäkorvauksen (ns. kuivauskorvaus) nouseminen uudistuksen myötä nykyisestä 19 euroa tonnilta 24 euroon tonnilta sekä toisaalta maitokiintiöpalkkion ja sen lisäpalkkion korotus ja niiden käyttöönoton aikaistus vuodella Agenda ratkaisussa sovittuun verrattuna. Laskennalliset hallinnollisten hintojen alennukset ja kompensaatioina maksettavat tukien korotukset ovat lähes tasapainossa. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kokonaismenetykseksi on Suomen osalta arvioitu 7 miljoonaa euroa vuonna 2008, kun hinnan alennukset ovat täysimääräisesti voimassa. Peltokasvien tuen lisäkorvauksen nousu on 17 miljoonaa euroa, modulaation käyttöönotto ja varojen siirtäminen maaseudun kehittämistoimenpiteisiin +1 miljoonaa euroa ja maidon interventiohinnan alentaminen -25 miljoonaa euroa. Maidon interventiohinnan alentamisen todellista vaikutusta maidon markkinahintaan ei kuitenkaan vielä tiedetä. Käytännössä maidon hinnan alentuminen voi olla arvioitua pienempi, jolloin menetys maidon osalta ja siten myös kokonaismenetys olisi pienempi. 141-sopimukseen kuuluvat Etelä-Suomen kotieläintalouden, kasvihuoneiden ja puutarhatuotteiden varastoinnin tukien lisäksi kasvinviljelyn tuet, investointitukien korotus ja nuorten viljelijöiden aloitustuen korotus. Lisäksi sopimuksen yhteydessä sovittiin LFA:n korotuksen käyttöönotosta Etelä-Suomessa ja sen huomioimisesta 141-tuissa. Sopimus kattaa vuodet tukien taso laskee aiempia kausia vähemmän. Lisäksi vuona 2005 tulee järjestelmään muutos, kun 141-sopimuksen mukaisesti otetaan käyttöön LFA-tuen korotus (Etelä-Suomessa milj. euroa). Tästä korotuksesta vain 25 milj. euroa otetaan huomioon 141-tukien tasossa vuodesta 2005 alkaen. Siten tuen määrä kokonaisuudessaan kasvaa. Ympäristötuen lisäosa (entinen kasvinviljelyn kansallinen tuki) on saatettava voimassa olevien säädösten mukaiseksi, ja sen taso vuonna 2004 on 60 milj. euroa. Vuodesta 2005 alkaen tuen enimmäismäärä on 55 milj. euroa. Kokonaisuudessaan 141-ratkaisun yhteydessä sovittujen tukien määrä kasvaa vuonna 2005 nykyiseen verrattuna. Lisäksi investoivilla tiloilla ja aloittavilla viljelijöillä tukien korotusten myö- 3

4 Ministerin vastaus tä vaikutukset ovat vielä suuremmat. Uusi LFAtukiohjelma pyritään luomaan sellaiseksi, että tuen korotus ja siitä aiheutuva 141-tukien maksuvaltuuden aleneminen kohdentuu oikeudenmukaisesti eri tuotantosektoreille ja järjestelmän uudistuminen ei siten aiheuta tulonmenetyksiä millekään tuotantosuunnalle tai alueelle. Uudistusten vaikutukset viljelijöiden tuloihin kokonaistasolla eivät ole suuria. Esimerkiksi vuonna 2003 kansallisten tukien, CAP-tukien, luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen kokonaismäärä on milj. euroa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja 141-ratkaisu valmistellaan tasapuolisesti ja niiden vaikutuksia viljelijöiden tuloihin tullaan seuraamaan ja tarpeen mukaan tehdään korjaavia toimenpiteitä käytettävissä olevin keinoin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2003 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 4

5 Ministerns svar KK 553/2003 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 553/2003 rd: 1) På vilket sätt ämnar regeringen kompensera de förluster som reformen av EU:s gemensamma jordbrukspolitik åsamkar jordbrukarna och 2) på vilket sätt skall jordbrukarna kompenseras för sådana inkomstbortfall som följer av 141-lösningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: EU:s jordbruksministrar fattade beslut om huvuddragen för reformen av EU:s gemensamma jordbrukspolitik den 26 juni Till följd av beslutet kommer utgifterna under momentet för EU-inkomststöd att öka från de 455,8 miljoner euro som föreslås i budgeten för 2003 till uppskattningsvis 539,9 miljoner euro Beräkningarna blir exaktare efter det att Finland 2004 har fattat beslut om vilket år det nya gårdsstödssystemet skall tas i bruk och vilken modell som skall tillämpas på gårdsstödet samt om produktionskopplade stöd. Stöden ökar mest å ena sidan på grund av att tilläggsersättningen inom stödet för jordbruksgrödor (s.k. torkningsersättning) till följd av reformen ökar från 19 euro/ton till 24 euro/ton och å andra sidan på grund av att mjölkkvotsbidraget och dess tilläggsbidrag höjs. Dessutom införs dessa stöd ett år tidigare än vad som överenskommits i Agenda 2000-lösningen. Det råder nästan jämvikt mellan den kalkylerade sänkningen av de administrativa priserna och förhöjningen av de stöd som betalas som kompensation. De totala förlusterna av reformen av den gemensamma jordbrukspolitiken har för Finlands del beräknats vara 7 miljoner euro då prissänkningarna gäller fullt ut Ökningen av tilläggsersättningen inom stödet för jordbruksgrödor är 17 miljoner euro, ibruktagandet av modulationen och överföringen av resurser till utvecklingsåtgärder för landsbygden är +1 miljon euro och sänkningen av interventionspriset för mjölk är 25 miljoner euro. Vilken faktisk påverkan sänkningen av interventionspriset har på marknadspriset för mjölk vet man dock inte ännu. Sänkningen av priset på mjölk kan i praktiken vara mindre än beräknat, varvid förlusten i fråga om mjölk liksom den totala förlusten blir mindre. I 141-avtalet ingår utöver stöd till husdjursskötsel, växthus och lagring av trädgårdsprodukter i södra Finland även stöd till växtodling, förhöjda investeringsstöd och förhöjda startstöd för unga jordbrukare. I samband med avtalet kom man även överens om att höja LFA-stödet i södra Finland och att denna höjning skall beaktas i 141- stöden. Avtalet täcker åren Nivån på 141-stöden kommer att sjunka mindre än under tidigare perioder. Systemet kommer dessutom att förändras 2005 när LFAstödet höjs i enlighet med 141-avtalet (i södra Finland miljoner euro). Från och med ingången av 2005 kommer endast 25 miljoner euro av förhöjningen att beaktas i nivån på 141-stöden. Således kommer det totala beloppet av stödet att öka. Tilläggsstödet till miljöstödet (tidigare nationellt stöd för växtodling) skall bringas i överensstämmelse med gällande bestämmelser och 2004 är stödnivån 60 miljoner euro. Från och 5

6 Ministerns svar med ingången av 2005 är stödets maximibelopp 55 miljoner euro. Det totala beloppet av de stöd man avtalat om i samband med 141-lösningen kommer 2005 att var högre än för närvarande. Dessutom kommer de förhöjda stöden att ha en ännu större betydelse för investerande gårdar och nya jordbrukare. Avsikten är att det nya LFA-stödprogrammet upprättas så att höjningen av stödet och den minskning av betalningsbemyndigandena för 141-stöd som följer av höjningen fördelas rättvist på olika produktionssektorer så att reformen av stödsystemet inte leder till inkomstbortfall för någon produktionsinriktning eller region. Reformernas verkningar på jordbrukarnas totala inkomstnivå är små. Exempelvis är 2003 det totala beloppet av nationella stöd, CAP-stöd, kompensationsbidrag och miljöstöd miljoner euro. Reformen av EU:s gemensamma jordbrukspolitik och 141-lösningen bereds på ett jämlikt sätt och deras verkningar på jordbrukarnas inkomster kommer att följas. Vid behov kommer korrigerande åtgärder att vidtas med de medel som står till buds. Helsingfors den 10 december 2003 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 6