FIP 2010 Apteekkien rooli kehittyy

Transkriptio

1 MUUTTUVA APTEEKKIEN ROOLI SIVU 14 ETÄFARMASIA SIVU 16 PROVIISORIT MÄÄRÄÄVÄT LÄÄKKEITÄ SIVU 20 FARMAKOGENETIIKKA SIVU 22 APTEEKIN KIRJANPITO SIVU 28 SÄÄNTÖUUDISTUS SIVU 34 YHDISTYMISKYSELYN TULOKSET SIVU 36 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI FIP 2010 Apteekkien rooli kehittyy

2 UUTUUS TO OTC ilman reseptiä UUDEN AJAN NÄRÄSTYSLÄÄKE Pantoloc Control 20 mg Vaikuttaa suoraan hapon muodostumiseen vatsassa Vain yksi tabletti päivässä antaa 24 tuntia kestävän helpotuksen närästyksen oireisiin Vähemmän interaktioita muiden lääkkeiden kanssa1 LIEVITTÄÄ NÄRÄSTYSTÄ PÄIVIN JA ÖIN Pantoloc Control 20 mg -enterotabletti. Vaikuttava aine on pantopratsoli. Refluksioireiden (esim. närästys, happaman mahansisällön nousu takaisin ruokatorveen) lyhytaikainen hoito aikuisilla. Ei alle 18-vuotiaille. Älä käytä valmistetta, jos olet yliherkkä vaikuttavalle aineelle, soijalle tai apuaineille tai jos olet raskaana tai imetät. Ei saa käyttää samanaikaisesti atatsanaviirin kanssa. Lääkettä otetaan yksi tabletti päivässä, vähintään 2 3 peräkkäisenä päivänä. Oireet voivat helpottua jo yhden päivän hoidon jälkeen, mutta tämä lääke ei välttämättä lievitä oireita välittömästi. Hoito lopetetaan, kun oireet ovat hävinneet kokonaan. Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät helpotu 2 viikon jatkuvan hoidon aikana. Hoitoa ei saa jatkaa yli 4 viikkoa keskustelematta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, Espoo CHCC : BLUME ET AL (2006)DRUG SAFETY 29(9):

3 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Proviisorijärjestöjen yhdistymishanke. 6 9 AJASSA Tunnista ylikuormitus. Sääntelyä lisätään Unkarissa. STM:n tulevaisuuskatsaus. 11 KOLUMNI Marja Airaksinen kirjoittaa FIP Apteekkien palvelukehitys. Etäratkaisut farmasiassa. Lentoturvallisuuden opit. Potilaat ja lääkeviranomaiset. Proviisorit määräävät lääkkeitä. Farmakogenetiikka. Kuva-albumi MINÄ MISSÄ MILLOIN Sirpa Ahtilasta tuli lääkealan moniosaaja. 26 UUSIIN TEHTÄVIIN Meri Kauhanen työskentelee Lääketietokeskuksessa. 27 IDEAPAKKI Valo vaikuttaa käyttäytymiseen TALOUSKOULU Apteekin kirjanpito VÄITÖKSIÄ 33 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! Ajatus yhteisestä järjestöstä sai vankan kannatuksen PROVIISORI- YHDISTYKSEN JA PROVIISORI- LIITON YHTEISESSÄ KYSELYSSÄ, jonka vastausprosentti oli kuitenkin varsin alhainen, 31. SIVUILLA Sisäinen kelloni alkaa reistailla yleensä jo syyskuun alussa. Nukuttaa, itkettää ja makea maistuu. Lääkkeet auttavat kaamosmasennukseen, mutta myös kirkasvalo ja hikiliikunta pitävät oireet poissa. Lisää valon voimasta SIVULLA 27 PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA KANSAINVÄLINEN FARMASIAN KONGRESSI FIP pidettiin tänä vuonna merellisessä Lissabonissa. Proviisori tarjoaa esitelmistä parhaat palat. SIVUILLA % vastaajista kannatti yhdistymistä. TOIMITTAJALTA 34 PUHEENJOHTAJALTA Antti Vaara kirjoittaa proviisoreiden roolista lääketurvatoiminnassa AJANKOHTAISTA Proviisoriyhdistyksen sääntömuutokset. Yhdistymiskyselyn tulokset. 38 LAKINURKKA Tuotannolliset ja taloudelliset syyt. 39 MEDIAKORTTI KOULUTUSTA ProviisoriEsimies-koulutusohjelma. Talouden perusteet proviisoreille. Farmasian Päivien symposiumit. 42 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kutsu syyskokoukseen. JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), Helsinki Puh. (09) Gsm Fax (09) TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.fi Puh TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.fi Puh NUMEROA 3/2010 AVUSTIVAT Anne Varjo, Sini Eskola, Sirpa Ahtila, Meri Kauhanen, Eija Reinikka, Juha Turunen ja Maria Pöyhönen PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

4

5 PÄÄKIRJOITUS Yhdistymisajatus sai kannatusta Mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan. Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton keväällä järjestämän proviisorien yhdistymistä koskevan kyselyn Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön? tulokset ovat valmistuneet. Vastanneista lähes jokainen (98 %) on sitä mieltä, että kaikkien proviisorien tulisi olla samassa järjestössä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) kannatti järjestöjen hallitusten esittämää mallia proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden yhdistymistä ja olisi valmis liittymään uuteen proviisorijärjestöön. Proviisorikyselyn tulokset julkaistiin Proviisoriliiton johtamiskoulutuksessa, jonka yhteydessä järjestettiin tämän vuoden neljäs proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille suunnattu keskustelutilaisuus. (Tätä kirjoitettaessa on tämä keskustelutilaisuus vielä edessä.) Kyselyn tulokset kertovat ammattikuntamme näkemyksen omasta yhteisestä edunvalvonnastaan selvästi. Kannatusosuudet olivat samaa suuruusluokkaa molempien järjestöjen jäsenten keskuudessa ja myös he, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan järjestöön, kannattivat yhdistymistä voimakkaasti. Myöskään proviisorien ja opiskelijoiden kannatusosuuksissa ei juuri ollut eroa. Kyselyn varsin yhtenäinen tulos antaa varmasti järjestöjen hallituksil- le ja proviisorien yhdistymisasioita valmistelevalle, 9 proviisorista ja 2 proviisoriopiskelijasta koostuvalle työryhmälle proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden toimeksiannon edetä asiassa vaikka vastauksia saatiinkin ainoastaan 669 kappaletta. Tässä lehdessä julkaistaan kyselyn tuloksista proviisori, FaT Juha Turusen (Itä-Suomen yliopisto) kirjoittama artikkeli (s. 36). Juha Turunen on myös suorittanut kyselyn järjestäneiden järjestöjen valtuuttamana saadun vastausaineiston tilastollisen analyysin. Kyselyn yksityiskohtiin palataan vielä myöhemmin eri yhteyksissä ja mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan. Milloin proviisoreilla on sitten vain yksi oma itsenäinen järjestö? Mikä tämä ajanhetki sitten tuleekaan olemaan, toivon, että se koittaisi mahdollisimman pian. Toivottavasti myös onnistumme hyödyntämään konkreettisesti koko muutoksen ajan näkemäämme ja oppimaamme omien yhteisten arvojemme mukaisessa toiminnassa. Hyvää syksyn alkua proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä muille Proviisorin lukijoille! Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 5

6 AJASSA TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Uusi työkalu tunnistaa ylikuormittumisen Ylikuormittumisen varhainen tunnistaminen voi estää työntekijän loppuun palamisen. Työterveystalo on kehittänyt kyselyn, jonka avulla työterveyslääkäri pystyy entistä helpommin tunnistamaan tietotyöläisen ylikuormittumisen. TyöOptimi-kysely koostuu 17 kysymyksestä, jotka käsittelevät työtilannetta, palautumista työstä sekä mielikuvia omista voimavaroista. Kysely on jo osoittautunut erittäin hyväksi seulaksi ylirasittuneisuuden tunnistamiseen. Ylikuormittumisen oireet ovat yksilölliset. Usein työntekijä vain tuntee, ettei ole enää oma itsensä, kuvaa Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahvenainen. Ylirasittuneisuus vaikuttaa ihmisen normaaliin fysiologiaan. Tyypillisimpiä ylikuormittumisen oireita ovat ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus ja kiputilat. Työ voi muuttua liian kuormittavaksi, jos työn vaativuus ja käytössä olevat resurssit eivät ole tasapainossa. Myös tasapaino työpanoksen ja saavutusten välillä on tärkeää. Työkykyä pitävät yllä positiiviset odotukset: ihmisen tulisi tuntea, että hän pystyy suoriutumaan työstään ja saa tarvittaessa apua. 94% suomalaisista luottaa apteekkariin. Vain lentäjiin ja palomiehiin luotetaan vielä enemmän. LÄHDE VALITTUJEN PALOJEN LUOTETUIN MERKKI -TUTKIMUS

7 Unkarissa lisätään apteekkialan sääntelyä SÄÄNTELYN PURKAMINEN EI JOHTANUT TAVOITELTUIHIN TULOKSIIN. Unkarin hallitus on kieltänyt uusien apteekkien avaamisen maassa vuoden loppuun asti pois lukien sellaiset alueet, joilla ei ole vielä apteekkia. Ensi vuoden alussa tulevat voimaan uudet apteekkien perustamista ja toimintaa koskevat säännökset. Apteekkialan sääntelyä purettiin Unkarissa vuoden 2007 alussa. Laista poistettiin silloin muun muassa väestön määrään ja apteekin sijaitsemisalueeseen liittyvät apteekin perustamisen rajoitukset sekä määräys, että apteekkien on oltava vähintään puoliksi proviisoriomistuksessa. Samalla sallittiin muun muassa päivittäistavarakauppojen myydä itsehoitolääkkeitä, joita oli aiemmin myyty vain apteekeista. Muutosten seurausvaikutuksena 600 uutta apteekkia avasi ovensa ja 200 apteekkia lopetti toimintansa. Pääasiassa uudet apteekit avattiin kaupunkeihin, ja samalla apteekit harvaan asutuilla alueilla vähenivät. Apteekkien lukumäärä nousi 2 400:aan. Koska reseptimäärä pysyi suunnilleen samana (150 miljoonaa), oli tilanne monien apteekkien kannalta kestämätön. Vuoden alussa oli arviolta 400 apteekkia konkurssin partaalla. Proviisori/Pharma Adhoc ( ) Reijo Kärkkäinen kommentoi: Unkarin apteekkitoimintaa koskeva lainsäädännöllinen soutaminen ja huopaaminen on peräisin Unkarin EU:hun liittymisen aikaisista tapahtumista. Sisämarkkinapääosaston johtavat virkamiehet olivat vierailleet useaan otteeseen Unkarissa (kuten muissakin samaan aikaan EU:hun liittyvissä maissa kuten Baltian maissa) ja esittäneet henkilökohtaisia mielipiteistaan apteekkitoiminnasta EU:n kantana. Tuolloin oli vielä vireillä EU:n tuomioistuimessa (ECJ) sekä Saksan ja Italian että Espanjan (Asturia) tapaukset. Sisämarkkinapääosasto katsoi, että apteekkitoimintaan liittyvät rajoitukset olisivat EU-lainsäädännön vastaisia. Unkarissa uskottiin näihin virkamiehiin ja lainsäädäntö tehtiin heidän mielensä mukaiseksi. Nyt, kuten tiedämme, EU:n tuomioistuin on yksiselitteisesti katsonut (ratkaisut ja ), että apteekkitoiminnan sääntely kuuluu ensisijaisesti kansallisen toimivallan piiriin ja on jäsenvaltioiden päätettävissä. Eräissä Baltian maissa on menossa samansuuntaisia deliberalisointeja kuin Unkarissa. Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten suureksi niin sanottu demokratiavaje on EU:ssa päässyt. Onneksi tuomioistuin on tehnyt riittävän selväksi sen, miten voimassa olevaa EUlainsäädäntöä on sovellettava. Yksittäiset virkamiehet eivät voi enää esiintyä EU:n mielipiteen tulkitsijana, varsinkaan kun heillä ei ole minkäänlaista valtuutusta toiminnalleen. Reijo Kärkkäinen toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa, sosiaalifarmasian osastolla. Hän jäi vuoden alussa eläkkeelle Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtajan tehtävästä. Apteekkien perustamista voidaan rajoittaa EU:ssa EY-tuomioistuin antoi kesäkuussa päätöksensä Asturia-tapauksessa. Apteekin sijoittautumista tietylle alueelle voidaan päätöksen mukaan rajoittaa alueen apteekkikohtaisen väestömäärän ja lähimmän toisen apteekin sijainnin perusteella, kunhan rajoitukset eivät ole kohtuuttomia. Sen sijaan apteekkiluvan myöntämisen esteenä ei voi olla se, että apteekin hoitamiseen tarvittavaa kokemusta ei ole hankittu tietyltä alueelta. Tapaukseen liittyvä Asturian maakunta sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Fimea muistuttaa haittailmoituksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ohjeistaa lääkäreitä, hammaslääkäreitä, proviisoreja ja farmaseutteja lääkelakiin perustuen ilmoittamaan Fimealle toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyvät haittavaikutukset. Kaikki tietoon tulleet rokotteiden todetut tai epäillyt haittavaikutukset tulee ilmoittaa tartuntatautilain nojalla. Fimea kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittamaan lääkkeiden haittavaikutuksista erityisesti silloin, kun lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen vakavan haittavaikutuksen. Sellaisia ovat kuolemaan johtaneet, henkeä uhanneet, sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen johtaneet, pysyvään tai merkittävään toimintaesteisyyteen tai -kyvyttömyyteen johtaneet haittavaikutukset sekä synnynnäiset anomaliat ja epämuodostumat. Haitoista kehotetaan ilmoittamaan myös, kun lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen haitallisen yhteisvaikutuksen toisen lääkkeen kanssa, kun haittavaikutus on odottamaton (poikkeaa laadultaan tai voimakkuudeltaan lääkkeen valmisteyhteenvedossa mainituista), kun se on uuden, vähemmän kuin kaksi vuotta markkinoilla olleen lääkkeen aiheuttama tai sen aiheuttamaksi epäilty sekä silloin, kun haittavaikutuksen esiintymistiheys näyttää ilmoittajan mielestä lisääntyvän. Lääkkeen haittavaikutusilmoituksen tekemiseen suositellaan Fimean verkkosivuilla olevaa sähköistä lomaketta, tulostettavissa olevaa pdf-lomaketta tai painettua lomaketta Ilmoitus epäillystä lääkkeen haittavaikutuksesta, jonka voi tilata Edita Primasta. Kaikki rokotteita koskevat haittavaikutusilmoitukset tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle käyttäen THL:n verkkosivuilla olevaa lomaketta Ilmoitus epäillystä rokotuksen haittavaikutuksesta tai tilaamalla painettu lomake Edita Primasta. 7

8 AJASSA TAVOITTEENA ON TURVATA KANSALAISILLE KAIKISSA OLOSUHTEISSA HYVÄ LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS JA AMMATILLISESTI TOIMIVA LÄÄKKEIDEN JAKELUJÄRJESTELMÄ, SANOTAAN STM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESSA. STM haluaa turvata ammatillisen lääkkeiden jakelun Sosiaali- ja terveysministeriö uusii parhaillaan strategiaansa. Strategiatyön alustavia linjauksia ja aineistoa on hyödynnetty hiljattain julkaistussa tulevaisuuskatsauksessa. Sen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyön tavoitteena on lujittaa hyvinvoinnin perustaa, turvata kaikille mahdollisuus hyvinvointiin sekä vahvistaa sosiaalisesti kestävää ja terveellistä ympäristöä. Terveyden edistämisen ja palveluiden kehittämisen perusta on tulevaisuuskatsauksen mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Esimerkiksi lääkealalla innovaatiot mahdollistavat uusien liikeyritysten ja työpaikkojen synnyn. Tutkimustiedon vaikuttavuuden lisääminen ja innovaatiotoiminta edellyttävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Lääkehuollon todetaan olevan kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lääkehuollon palvelut ovat osa potilaan hoitokokonaisuutta ja keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa laadukas, kohtuuhintainen ja kustannusvaikuttava lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä hyötyy lääkehuollon palveluista ja päinvastoin. Lääkevalikoiman tulee olla väestön tarpeita vastaava, jotta potilailla on mahdollisuus tarkoituksenmukaiseen ja vaikuttavaan lääkehoitoon. Tulevaisuudessa haasteena on maantieteellisesti tasa-arvoisen lääkehuollon palveluiden toteutuminen. Tavoitteena on turvata kansalaisille kaikissa olosuhteissa hyvä lääkkeiden saatavuus ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä, katsauksessa sanotaan. Lääkemenoja tulee katsauksen mukaan tarkastella osana hoidon kokonaiskustannuksia, jolloin arvioidaan myös muut hoitovaihtoehdot. Maksukattoja käytetään, jotta yksittäisen ihmisen lääkemenot eivät nouse liian suuriksi. Yhtenäisen lääke- ja terveydenhoitomenojen maksukaton käyttöönoton mahdollisuutta luvataan selvittää. Elinympäristön kehittämiseen liittyen STM toteaa, että tartuntatautien torjunnan merkitys on korostunut globaalissa maailmassa. Maailmanlaajuisiin epidemioihin on varauduttava jatkossakin, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti ja hallinnonalojen välillä. Myös sairaalainfektioiden ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisy vaatii uusia ja entistä kattavampia toimia. Resistenssin syntyä ehkäistään järkevällä antibioottien käytöllä. Tavoitteena on, että tartuntatautilainsäädäntö saatetaan nykyaikaiseen ja selkeään muotoon. 8

9 TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki Maailman mielenterveyspäivä Uusi tietokanta tukee iäkkäiden turvallista lääkehoitoa IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON TIETOKANNASSA LÄÄKKEET ON LUOKITELTU SEN PERUSTEELLA, MITEN HYVIN NE SOPIVAT 75 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE. Turvallisemman lääkehoidon tueksi on kehitetty kansallinen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden apuvälineeksi tarkoitetussa tietokannassa on mukana 350 iäkkäiden yleisimmin käyttämää lääkeainetta ja niiden yhdistelmää. Ne on luokiteltu iäkkäille sopivuuden perusteella. 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkettä. Suuret lääkemäärät johtavat haitta- ja yhteisvaikutusten sekä iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleistymiseen. Myös ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja sairaudet herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Luetteloita iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on aiemmin laadittu muun muassa Pohjois-Amerikassa, mutta niiden lääkeaineista merkittävä osa ei ole käytössä Suomessa. Meillä haluttiin ottaa mukaan vältettävien ohella myös muut iäkkäiden yleisesti käyttämät lääkeaineet, koska ongelmat eivät rajoitu vältettävien lääkeaineiden käyttöön. Lääkeaineet ja niiden yhdistelmät on luokiteltu tutkimustiedon ja kliinisen asiantuntemuksen perusteella konsensusperiaatteella muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin ryhmiin A, B, C ja D. Lääkekohtaisissa tiedoissa viitataan myös muihin sähköisiin lääkehoidon tietokantoihin. A-luokkaan (iäkkäille sopivat lääkeaineet) kuuluu 102, B-luokkaan (tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on vähäistä 75 vuotta täyttäneillä) 15, C- luokkaan (soveltuu varauksin iäkkäille) 142 ja D-luokkaan (vältettävä käyttöä iäkkäillä) 91 lääkeainetta. Tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asettamassa asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Tietokanta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen verkkosivuilta mea.fi Euroopan farmasianopiskelijajärjestö EPSA:n syyskokous, Helsinki MARRASKUU Proviisoriyhdistyksen syyskokous Läkemedelskongressen 2010, Tukholma Turun Lääketiedepäivät Farmasian Päivät, Helsinki Maailman diabetespäivä PSWC 2010, Pharmaceutical Sciences World Congress, New Orleans, USA TAMMIKUU , Lääkäripäivät 2011, Helsingin Messukeskus MAALISKUU Proviisoripäivä, Arcada, Helsinki 9

10 Sampo Pankki Oyj, Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta ma pe 9 17 (pvm/mpm). 10

11 KOLUMNI Ennen apteekeilla oli selkeä visio roolistaan terveydenhuollon toimijoina, mutta näin ei ole enää. Lääkepolitiikka 2020 yhdessä tekemisen meininkiä Suomalaisessa lääkepolitiikassa on eletty vilkasta aikaa. Kaikki toimijatahot ovat voineet osallistua uusien lääkepoliittisten linjausten tekemiseen niin paljon kuin ovat halunneet. Samalla on huomaamatta luotu uusi toimintakulttuuri, joka perustuu yhteiseen asioiden valmisteluun. Valmisteluprosessi on sitouttanut toimijat tehtyihin linjauksiin ja on huomattu, että eri toimijatahojen visiot tulevaisuudesta ovat hyvin samansuuntaisia. Osallistava toimintatapa on myös mahdollistanut tutkimuksellisen ja toiminnallisen näytön hyödyntämisen päätöksenteossa ja suunnan valitsemisessa huomiselle. Toivottavasti tätä hallintokulttuuria jatketaan lääkepolitiikassa ja sille luodaan sopivat foorumit. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lääkepolitiikan lähtökohdaksi lääkehuollon toimimisen osana terveydenhuoltoa. Mikä olisikaan kannatettavampaa? Valmistelutyössä lääkepolitiikan keskeisiksi lähtökohdiksi ovat nousseet moniammatilliset toimintakäytännöt sekä lääkehoitoprosessin toimivuus ja turvallisuus. Edellisestä vuonna 2003 tehdystä lääkepolitiikka-asiakirjasta oli jäänyt sairaalasektorin lääkehuolto pois nyt sen merkitys on tullut vahvasti esille. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian kehitystä tukemaan on sopivasti käynnistynyt erikoistumiskoulutus. Myös erilaiset potilasturvallisuuden ympärille muodostetut ohjausjärjestelmät luovat erinomaisen maaperän lääkitysturvallisuuden esille nostamiselle ja farmasian ammattilaisten osallistumiselle lääkitysturvallisuuden parantamiseen. Ovathan lääkityspoikkeamat suurin yksittäinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Lääkepoliittisten linjausten valmistelussa yksi asia on jäänyt epäselväksi. Mitä suomalaiset apteekit aikovat jatkossa tehdä? Ennen apteekeilla oli selkeä visio omasta roolistaan terveydenhuollon toimijoina, joka näkyi myös toimintana. Näin ei ole enää. Apteekkien edustajilta ei ole tullut suurta painetta lääkepolitiikan valmistelussa muun muassa lääketaksan muuttamiseen palveluperusteiseksi tai lääkekorvausjärjestelmän muuttamiseksi hoitolähtöiseksi. Nämä muutokset mahdollistaisivat lääkehoidon tuloksellisuuden kannalta oleellisten toimenpiteiden korvaamisen. Tällaisia palveluja apteekit jo tuottavat nykyisin (muun muassa verenpaineen mittaus lääkkeen toimittamisen yhteydessä, annosjakelu, lääkehoidon kokonaisarviointi). Tämä ajattelu olisi linjassa omahoidon tukemisen kanssa, joka on nähty terveydenhuollon uutena paradigmana. Muu terveydenhuolto valmistautuu muuttamaan toimintaansa tähän suuntaan. Myöskään itsehoito ei tullut vahvasti esille alueena, jota apteekit haluaisivat kehittää terveydenhuollon näkökulmasta. Silti ne haluavat säilyttää monopolin itsehoitolääkkeiden myyntiin. Lääkkeiden käyttäjiä tulee olemaan aina ja lääkkeitä tarvitaan ihmisten ja eläinten hoitoon. Riippuu meistä itsestämme, ketkä lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat palvelut tuottavat tulevaisuudessa ja millä ehdoilla. Nyt on hetki tarttua tilaisuuteen vuonna 2020 on liian myöhäistä, kun seuraavaa lääkestrategiaa valmistellaan. Marja Airaksinen Professori ja varadekaani, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta 11

12 FIP

13 TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA FIP FIP keräsi farmasian ammattilaiset merelliseen Lissaboniin 70. MAAILMAN FARMASIAN JA FARMASEUTTISTEN TIETEIDEN KONGRESSI FIP PIDETTIIN LISSABONISSA, PORTUGALISSA KONGRESSIIN OSALLISTUI LÄHES FARMASIAN AMMATTILAISTA 116 MAASTA. 13

14 FIP 2010 Lyhyet Michel Buchmannista FIP:n uusi puheenjohtaja FIP:n neuvosto valitsi kokouksessaan 28.8 FIP:lle uuden puheenjohtajan seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sveitsiläinen apteekkari Michel Buchmann tuli valituksi voitettuaan vastaehdokkaansa Linda J. Stonen äänin Michel Buchmannin kausi kestää vuoteen 2014 asti. FIP:n edellinen puheenjohtaja, kanadalainen Kamal K. Midha jatkaa FIP:n johtokunnassa edeltävän puheenjohtajan roolissa. Buchmann on toiminut aiemmin FIP:ssa muun muassa varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ja FIP:n avoapteekkisektion puheenjohtajana neljä vuotta. FIP:n uusi ja vanha puheenjohtaja, Michel Buchmann ja Kamal K. Midha. FIP:lle uusi ilme FIP esitteli kongressissa uutta, raikasta visuaalista ilmettään. Merkittävin uudistuksen osa on järjestön käyttöön ottama uusi logo, jolla se edustaa farmasian ammattilaisia ympäri maailman. Tunnuksessa yhdistyvät vanhat tunnetut farmasian symbolit, kuten mortteli ja käärme. Nämä yhdistyvät kansainvälisyyttä symboloivan maapallon muotoon. Uudella ilmeellä pyritään parempaan yhtenäisyyteen ja tunnistettavuuteen sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ensi vuoden FIP Intiassa Seuraava FIP-kongressi pidetään Intiassa, Hyderabadissa Ohjelman teemana on Compromising Safety and Quality, a Risky Path. Ohjelmaan voi tutustua FIP:n verkkosivuilla p.org. Myös Amsterdamissa pidettävän vuoden 2012 FIP Centennial -kongressin valmistelut ovat käynnissä. Kongressi on päätetty pitää Alankomaissa, koska FIP perustettiin siellä sata vuotta aiemmin. Kongressin ajankohta on poikkeavasti lokakuussa. Tähän vaikuttaa muun muassa kongressin yhteydessä järjestettävä ministeritason kokous. Vuoden 2013 kongressi pidetään Irlannissa. FIP:n avoapteekkiryhmän, hallinnollisen farmasian ryhmän, nuorten farmasistien ryhmän ja farmasian opiskelijajärjestö IPSF:n yhteistyössä järjestämässä sessiossa pohdittiin erityisesti avoapteekkien tulevaisuuden näkymiä. Asiantuntijapanelistit olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että avoapteekkien rooli terveydenhuollossa on muuttumassa ja uusia palvelumalleja tarvitaan. Yleinen mielipide vaikutti olevan, että potilaan tai palvelun käyttäjän ei tulisi olla ainoa maksaja, vaan yhteiskunnan tukea tarvitaan. Australian farmaseuttisen järjestön (Pharmaceutical Society of Australia) puheenjohtaja Warwick Plunkett esitti joitakin päämääriä neuvotteluille palveluiden rahoituksesta. Hänen mukaansa on pyrittävä sekä alan sisäisen että ulkoisen ympäristön muuttamiseen suotuisammaksi apteekkien uusille palveluille, jolloin neuvotteluiden lopputulos on farmasistien kannalta suotuisampi. Tärkeänä yksityiskohtana Plunkett mainitsee hyvien ammatillisten suhteiden luomisen muiden terveydenhuollon vaikuttajien kanssa. Ulkoinen ja sisäinen ympäristö kuntoon Oikeanlaisen ympäristön aikaansaaminen edellyttää Plunkettin mukaan muun muassa kansallisen lääkepolitiikan olemassaoloa ja vahvaa poliittista vaikuttamista, kuluttajien tukea, yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa, tutkimustietoa palveluiden vaikutuksesta ja arvosta niin taloudellisesta kuin terveydellisestä näkökulmasta sekä farmasistien roolin ymmärtämistä palvelujen tuottamisen kannalta. Lisäksi alan sisällä tulee tarjota muutostukea, riittävää koulutusta uusille palvelujen tarjoajille sekä vahvistaa luottamusta ammatilliseen kompetenssiin ja uuteen liiketoimintamalliin. Haasteita uusien palveluiden kehittämiselle tuo se, että niiden tulisi täyttää yhteiskunnallisten päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet. Farmasian kentän yhtenäisyys olennaista Karin Graf Saksan proviisorijärjestöjen unioni ABDAsta kertoi heidän tekemästään työstä apteekkien hyväksi ja farmasian alan järjestöjen roolista apteekkitoiminnan kehittämisessä. ABDAn suurimpana vahvuutena Graf piti yhtenäisyyttä. ABDA toimii Saksassa kattojärjestönä, jolla on poliitikkojen ja sidosryhmien suuntaan yksi vahva mielipide ja suunta, johon asioita halutaan kehitettävän. Saksassa siis ainoastaan ABDA lobbaa farmasian puolesta eikä ala ole enää erikseen jakautunut alaryhmiin, jotka ajaisivat asioita omasta näkökulmastaan. Järjestöjen tulee tukea palvelukehitystä Grafin mukaan farmaseuttisista palveluista tulisi säätää lailla, ei sopimuksilla. Kokonaisuutena palveluiden tulisi olla niinsanotusti geneerisiä eli ei vain tietyn lääkkeen käyttäjille tai tiettyä sairautta sairastaville tarkoitettuja. Järjestöjä tarvitaan valtakunnallisten strategioiden kehittämiseen, yleisten olosuhteiden muuttamiseen palvelukulttuurille myönteisemmäksi ja standardien laatimiseen. Grafin mielestä kaikki palvelut tulisi standardoida ja arvioida. Lisäksi koko apteekin roolin tulee muuttua. ABDA yrittää voittaa näitä haasteita yhdessä saksalaisten farmasistien kanssa. Joitakin palvelukehityskokeiluita on jo tehty. Esimerkkinä verensokerin mittaus Esimerkkinä interventiosta, jollaisen toteuttamista on kokeiltu Saksassa, Graf mainitsee tyypin II diabeetikoiden verensokeritasojen tarkkailun laadun parantamisen (Self-Monitoring of Blood Gluco- 14

15 Apteekkipalvelut ovat kehittymässä kautta maailman ASIANTUNTIJAPANELISTIEN MUKAAN APTEEKKIEN ROOLI ON MUUTTUMASSA KAUTTA MAAILMAN. UUSIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO TULEVAT JATKOSSA OLEMAAN OLENNAINEN OSA AVOAPTEEKIN ARKEA. TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME se, SMBG). Tavoitteena oli, että joka 4. tai joka 5. apteekki tarjoaisi palvelua. Aluksi määriteltiin, millainen palvelun tulee olla sekä ketä ja miten sen pitäisi hyödyttää. Tehoa arvioitiin tutkimuksen avulla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota työskentelyn yleisiin oloihin muun muassa laatimalla sopimus Saksan laajimman terveysvakuutusyhtiön kanssa. Saksan diabetesyhdistyksen mielipidettä ja kommentteja kysyttiin ja päädyttiin konsensukseen siitä, että SMBG:n laadun parantaminen on farmaseuttinen tehtävä. Haasteena palvelun käyttöönotossa oli muun muassa kaikkien farmasistien informointi ja motivointi, jota ABDA toteutti muun muassa artikkelien ja kick off -tapahtumien avulla. Liitto laati palveluntarjoajille oppaan, tietoa sokerimittareista ja mittausvirheiden lähteistä, markkinointityökaluja ja muita palvelun toteuttamista tukevia välineitä. Prosessin tuloksena 15 prosenttia saksalaisista avoapteekeista allekirjoitti palvelusopimuksen, mutta valitettavasti alle 700 palvelusta laskutettiin. Alkuun apteekeissa oltiin innostuneita asiasta ja sopimusta ja palvelua pidettiin toteuttamisen arvoisina. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että farmasistien motivaatio tarjota palvelua kuitenkin laski äkkiä, kun ei ollut tarpeeksi asiakkaita. Vain 5 7 prosenttia asiakkaista kuului projektin kohderyhmään ja sopivista asiakkaista vain 6 prosenttia hyödynsi palvelua. Puolen vuoden seurannan jälkeen arvioijapaneeli lakkautti projektin, koska se oli apteekkilaisten mielestä vaikeaa toteuttaa päivittäisessä toiminnassa, asiakasmäärä oli liian pieni ja projektin prioriteetti oli laskenut alhaiseksi. Suomessa vastaavia kokemuksia Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura kertoi samankaltaisista kokemuksista kuin Saksassa. Tupakoinnista vieroittamispalvelua on yritetty implementoida pitkään, mutta edelleen vain noin 50 apteekkia tarjoaa palvelua asiakkailleen eikä palvelun käyttö ole yleisesti kovin laajaa. Suomalainen poliittinen tahto on palvelun takana, mutta farmasistien rooli pitäisi integroida entistä paremmin muuhun terveydenhuoltoon. Sirpa Peuran mukaan uutta palvelua kehitettäessä on ensisijaisesti varmistuttava siitä, että palvelulle on tarvetta joko potilaiden tai terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta. Esimerkiksi Saksan mallin mukaiselle glukoosiarvojen mittaukselle ei olisi Suomessa kysyntää, koska julkinen terveydenhuolto hoitaa asian laboratorioissaan. Lisäksi pitää huolehtia, että palvelu sopii apteekin päivittäiseen toimintaan. Hyvällä apteekista tarjottavalla palvelulla on jotain yhteyttä farmasistien perustaitoihin ja kompetenssiin, joskin syvemmälle näillä sektoreilla voidaan toki mennä. Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointi tai annosjakelu ovat esimerkkejä tällaisista ammatillisista palveluista. Palveluiden kehittäminen on apteekeille strateginen valinta muuttaa toimintaa. Palveluiden suunnittelussa on hyvä hyödyntää farmaseuttisia järjestöjä. Kun palvelukonsepti on luonnosteltu, vasta sitten voidaan keskustella palveluiden rahoituksesta. Uusien palveluiden tulisi täyttää yhtä aikaa päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet. 15

16 FIP 2010 Sähköiset etäratkaisut tukevat moniammatillista yhteistyötä TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA DREAMSTIME 16

17 ETÄRATKAISUISTA VOI OLLA APUA FARMASEUTTISTEN ASIANTUNTIJA- PALVELUIDEN SAATAVUUDEN VARMISTAMISESSA, KUN SE EI OLE PERINTEISELLÄ TAVALLA KANNATTAVAA. KONGRESSISSA KUULTIIN TELEFARMASIAN RATKAISUISTA YHDYSVALLOISSA. Pienillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla ei ole usein mahdollista tai kannattavaa tuottaa vastaavaa palveluinfrastruktuuria kuin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi henkilöstöresursseista voi olla pysyvää tai tilapäistä pulaa alueilla, jotka sijaitsevat kaukana suurista asutuskeskuksista. Telefarmasiassa pyritään ratkaisemaan etäisyyksiin liittyviä käytännön ongelmia soveltamalla informaatio- ja viestintäteknologiaa. Tavoitteena on tehdä perinteiseen toimintaan liittyvistä välimatkoista merkityksettömiä. Telefarmasian sovelluksiin keskittyvän Envision Telepharmacyn perustaja ja CEO, yhdysvaltalainen PharmD, BCPS Emily Alexander kertoi FIPissä, kuinka etäratkaisut toimivat käytännössä. Yhtä hyvä tai parempi laatu Envision Telepharmacyn ratkaisuissa etäproviisorit arvioivat internetin välityksellä esimerkiksi lääkärien tekemiä lääkemääräyksiä tai valvovat sähköisesti eri työvaiheita, jotka tekninen henkilöstö tai hoitajat tekevät paikan päällä sairaalassa. Etävalvonta voi lääkehoitoja koskevien tarkistusten ohella liittyä esimerkiksi lääkkeiden jakeluun tai steriilivalmisteiden valmistamiseen. Valvonta tapahtuu siten, että paikan päällä kuvataan lääkehoitoihin liittyvät dokumentit ja potilaalle kerätyt lääkkeet. Kuvaaminen tapahtuu sitä varten kehitetyllä työpisteellä. Digitaalinen aineisto kulkee tietoturvallisesti internetin välityksellä ja proviisori voi todeta aineistosta kriittiset asiat visuaalisesti. Järjestelmässä on myös työkaluja, jotka mahdollistavat kommunikoinnin ja kaikkien kommenttien dokumentoitumisen jäljitettävästi järjestelmään. Emily Alexanderin mukaan telefarmasian ratkaisuilla on voitu eräissä tapauksissa säilyttää tai palauttaa apteekkipalveluita, sillä ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Etätyöskentelyratkaisuihin liittyy sääntelyä, minkä vuoksi on laatu ollut vastaava kuin perinteisellä toimin- tatavalla tai se on jopa parantunut etäkäytön käyttöönoton yhteydessä esimerkiksi lääkitysvirheet ovat joissakin tapauksissa vähentyneet. Alexander on itse ollut luomassa telefarmasiaan liittyvää sääntelyä Yhdysvalloissa. Farmasian alaa pidemmällä etäsovelluksien hyödyntämisessä ollaan (tele)lääketieteen alalla, jossa käytetään jo monia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi digikuvien jako tietoverkoissa etädiagnosoinnissa, potilaiden hoitojen etämonitorointi ja lääketieteellinen online-konsultointi. Etenkin kehittyvissä maissa on lääkkeiden saatavuuteen liittyviä ongelmia ja pulaa korkeasti koulutetuista asiantuntijoista sekä sähköisistä lääkeinformaatiotyökaluista. Alexanderin mukaan telefarmasia voi auttaa kolmansien maiden lääkkeiden jakelujärjestelmien kehittämisessä ja ylläpitämisessä, sillä se mahdollistaa proviisorien asiantuntijuuden käytön alueilla, joissa näistä on pulaa. Suomessa toisenlaisia etäratkaisuja Yhdysvalloissa proviisoreilla (PharmD.) on sellaisia kliinisiä tehtäviä, jotka eivät lukeudu täkäläisten proviisorien toimenkuviin tai rooleihin. Yhdysvaltalaiset kollegat osallistuvat aktiivisesti muun muassa potilaiden lääkehoitojen säätämiseen ja tekevät monipuolisempaa ja syvällisempää yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Näin ollen etäratkaisutkin ovat toisenlaisia. Suomalainen proviisori ei ehkä voisi tehdä etätyönä Suomessa muunlaisia tehtäviä kuin perinteisestikään. Hän voisi kuitenkin työskennellä Suomesta jonkun muun maan terveydenhuollon organisaatiolle, kunhan hänellä on kyseisen maan lakien edellyttämä koulutus ja tarvittavat luvat ja muut edellytykset etätoiminnalle ovat kunnossa. Suomessakin on farmasian alalla käytössä joitakin etäratkaisuja, kuten ulkoistettuja puhelinneuvontapalveluja. Lääkeneuvontapalvelun järjestämisessä pienten apteekkien verkkopalvelujen yhteydessä on myös nähty yhtenä ratkaisuna ulkoistaminen. Myös erilaisia etäautomaatteja on esitelty Suomessa joidenkin vuosien ajan. Monissa työyhteisöissä pidetään kokouksia, joihin yksi tai useampi osallistuja saattaa osallistua videopuhelinyhteyden välityksellä. Informaatio- ja viestintäteknologian käyttö on myös monessa kotitaloudessa arkipäiväistynyt etenkin nuorimpien keskuudessa. Informaatio- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät etäratkaisut haastavat tulevaisuudessa varmasti perinteisiä toimintamalleja. Ne voivat toimia Suomessa kuten muuallakin osana farmasian alan palveluprosesseja ja myös moniammatillisen työskentelyn tukena. PharmaTrustin automaatilla saa yhteyden apteekkiproviisoriin, joka neuvoo lääkkeiden käytössä. Etäneuvontaa lääkkeiden jakeluautomaatista Etäpalveluratkaisuja kehitetään myös apteekkien asiakkaiden ja proviisorien välille. PharmaTrust markkinoi etäpalvelutoiminnolla varustettua MedCentre System -lääkejakelujärjestelmää muun muassa Isossa-Britanniassa. Järjestelmä ei ole vain automaatti, sillä lääkkeen käyttäjällä on mahdollista saada sen kaksisuuntaisen videoyhteyden välityksellä apteekissa toimivalta proviisorilta lääkkeiden käyttöä koskevaa neuvontaa. Automaattiin mahtuu yli 2200 yleisesti määrättyä lääkettä. Markkinoijan mukaan laite sopii muun muassa harvaan asutuille alueille. Laitetta on testattu torontolaisessa sairaalassa. 17

18 FIP 2010 Lentäminen on turvallista mitä lääkeala voi siitä oppia? YKSI KONGRESSIN YLLÄTTÄVIMMISTÄ AIHEISTA OLI LENTOTURVALLISUUS. JOOST GROENENBOOM, SGI AVIATION, KERTOI GLOBAALIN LENTOVALVONTAVERKOSTON JA SELKEÄN VASTUUNJAKAMISEN EDUISTA VERRATEN NIITÄ AJATUKSIA HERÄTTÄVÄSTI GLOBAALIIN LÄÄKETURVALLISUUTEEN. Globaali valvontarakenne parantaa turvallisuutta. TEKSTI SINI ESKOLA KUVA SHUTTERSTOCK Jopa yli 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain reseptilääkkeen haittavaikutukseen. Vaikka lentokilometrejä kertyy useita satoja miljoonia vuodessa, lentokoneiden viat johtavat vain 600 ihmisen turmaan vuositasolla. Lääketurvallisuus on nostettu jalustalle monella foorumilla, mutta siitä huolimatta haittavaikutusraporttien määrä kasvaa kovalla tahdilla. Osittain tämä johtunee kiristyneestä valvonnasta ja monien intressiryhmien aidosta kiinnostuksesta vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittatapahtumia. Toisaalta yleistyvät lääkehaitat paljastavat karun totuuden lääkevalvonnasta jotakin voisi olla vielä tehtävissä, jotta potilaat säästyisivät kuolemaan johtavilta haittavaikutuksilta. Haetaan yhtä valvontaviranomaista! Joost Groenenboom nosti mielenkiintoisessa esityksessään esille globaalin valvontaverkoston tärkeyden. Koska lentoala on automaat- tisesti kansainvälinen, päättää sen turvallisuutta koskevista asetuksista ja pykälistä yksi suuri, kaikille yrityksille yhteinen valvontavirasto ICAO (The International Civil Aviation Organization). Toista on lääkealalla: Euroopan (EMA) ja USA:n (FDA) suurten lääkevalvontaviranomaisten lisäksi toimii jokaisessa maassa kansallinen lääkeviranomainen. Suuntaviivat saattavat olla yhtenäiset, mutta suurta hajontaa löytyy esimerkiksi haittavaikutusten raportoimisen säännöllisyydestä ja myyntilupaan tarvittavasta dokumentaation määrästä. Tämä aiheuttaa Groenenboomin mielestä jo itsessään vaaratekijän lääketurvallisuuden valvontaan ja nostaa lääkekehitykseen liittyviä kuluja. Kuka vastaa haitoista ja turmista? Matkustajan lentoturvallisuudesta vastaa aina viime kädessä operaattori. Tämä on kirjattu kansainväliseen lentolakiin ja pätee kaikkiin yhtiöihin samassa mittakaavassa. Potilaan lää- keturvallisuudesta vastaavat useat eri tahot eikä monissa tapauksissa lopullista vastuuta välttämättä kanna kukaan. Lääketeollisuus on joutunut suurennuslasin alle ja on velvollinen toimittamaan myyntilupahakuprosessin alkuvaiheesta lääkkeen elinkaaren loppupäähän lääketurvallisuusdataa megabittikaupalla. Kukaan ei kuitenkaan seuraa, ei ainakaan helposti mitattavin keinoin, miten hoitomyöntyvyys toteutuu ja kenen vastuulla on potilaan lääkkeenkäyttö. Joost Groenenboom suuntasi esityksessään kritiikkiä lääkealan vastuunjaon epämääräisyyteen ja siitä aiheutuviin haittatapahtumiin. Kun verrataan lentoturvallisuutta lääketurvallisuuteen, pitää muistaa, että lääke on aina tekemisissä fysiologisen ja monimuotoisen elimistön kanssa. Toisaalta alaamme joskus vaivaava putkinäköisyys voi lievittyä ja näköala avartua, jos otamme yksinkertaisia malleja muilta toimialoilta, jotka nekin painiskelevat ihmisen turvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Lentoturvallisuudesta voimme oppia sen, että lääketurvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat entisestään vähennettävissä ja globaali valvontarakenne sekä selkeät vastuunjaot parantavat aina turvallisuutta. 18

19 TEKSTI SINI ESKOLA KUVA DREAMSTIME Lääkeviranomaisten ovet avautuvat myös potilaille MATTI MEIKÄLÄINEN VOI JO SAADA KUTSUN ARVIOIMAAN UUDEN LÄÄKEVALMISTEEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA. HÄNEN TÄYTYY TOSIN EDUSTAA PUOLUEETONTA POTILASJÄRJESTÖÄ, MUTTA MUUTEN HÄNEN ARVIONSA ASETTUU SAMALLE VIIVALLE KUIN KENEN TAHANSA ASIANTUNTIJAN. Euroopan lääkevirasto (EMA) kuulee nykyisiä myyntilupahakemuksia arvioidessaan yhä enemmän tavallisia kansalaisia asiantuntijapaneelissaan. Viraston perimmäisenä tehtävänä on suojata kansalaisia mahdollisilta lääkkeistä aiheutuvilta haitoilta ja turvata vain tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden pääsy markkinoille. Tätä taustaa vasten voi hyvin ymmärtää, minkä vuoksi kansalainen, lääkkeen käyttäjä, voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon. Teresa Alves Health Action Internationalista (HAI) ja Priya Bahri EMA:sta kertoivat toisaalta potilaan tarpeesta tulla kuulluksi lääkkeiden myyntilupa-arvioinneissa ja toisaalta mahdollisuuksista vaikuttaa lääkeviranomaisen päätöksiin. Bahri valotti, että potilas voi olla mukana arvioimassa muun muassa lääkepakkauksen tekstiä ja osallistua eri ryhmien päättäviin elimiin, kuten lääketurvallisuusryhmään (Pharmacovigilance working party), sekä antaa maallikkolausuntoja tieteelliselle arviointipaneelille (Scientific advisory committee). Alves puolestaan painotti viranomaisten vastuuta julkaista reaaliajassa muun muassa lääkeyritysten haittavaikutusepäilyraportit. Potilas vaikuttaa viranomaispäätöksiin HIV-lääkkeiden tuotekehitystä sekä myyntilupamenettelyä on värittänyt potilaiden aktiivinen osallistuminen. Kun AIDS vuoden 1980 tienoilla puhkesi epidemiaksi ja HI-virus pystyttiin tunnistamaan, ei tähän tappavaan tautiin ollut hoitokeinoa. Vuoden 1987 aikana azidotymiini (AZT) sai myyntiluvan Yhdysvalloissa. Vain murto-osa HI-virusta kantavista oli päässyt hoidettavaksi kliinisissä kokeissa pari vuotta tätä ennen, ja vain harvalla oli mahdollisuutta ostaa kallista lääkettä sen tullessa markkinoille. AIDS-potilaiden näyttävä kampanja silence=death, hiljaisuus on kuolema, sai aikaan laajan keskustelun elintärkeiden lääkkeiden saatavuudesta ja korkeasta hinnasta. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA reagoi vuonna 1991 nopeuttamalla elintärkeiden lääkkeiden myyntilupamenettelyä ja mahdollistamalla laajemman ryhmän osallistumisen muun muassa uusien AIDS-lääkkeiden kliinisiin kokeisiin. EMA seurasi perässä ja nopeutti omaa myyntilupamenettelyprosessiaan vuonna Nykyään EMA:lla ja potilasryhmillä on aktiivista yhteistyötä uusien AIDS-lääkkeiden arvioinnissa tavoitteena nopeuttaa niiden pääsyä markkinoille. Sanottua Euroopan lääkevirastolla (EMA) on elintärkeä rooli markkinoille tulevien ja markkinoilla olevien lääkevalmisteiden valvonnassa. Lääkeviraston päätöksillä ja työllä on suora vaikutus eurooppalaisten terveyteen, jonka vuoksi on elintärkeää taata mahdollisimman laaja ja avoin pääsy lupahakemusdokumentteihin. Lääkeviraston tehtävänä on ennakoivasti tiedottaa lääkkeistä ja niiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista. EUROOPAN OIKEUSASIAMIES P. NIKIFOROS DIAMANDOROUS Farmasisteilla on näkyvä rooli Kuulumalla kansainvälisiin tai kansallisiin farmasian alan järjestöihin voi yksittäinen farmasisti saada äänensä kuuluville järjestönsä lausuntojen kautta. Lääkeviranomaisen pallilla istuu myös leipätyötä tekeviä farmasian alan ammattilaisia niin asiantuntijoina kuin myyntilupahakemusmenettelyssä. Jokaisen farmasistin tärkein tehtävä on kuitenkin toimia aktiivisena tiedonvälittäjänä haittavaikutustapahtumien raportoinnissa riippumatta siitä, työskenteleekö hän sairaala- tai avoapteekissa, teollisuudessa tai tutkimuksessa. Näin ainakin EMA:a edustavan Priya Bahrin mukaan. Myyntilupamenettelyä nopeutettiin AIDSpotilaiden vaatimuksesta. 19

20 FIP 2010 Proviisorit määräävät lääkkeitä ja annostelevat injektioita KLIINISEN KOULUTUKSEN SAANEET PROVIISORIT VAIKUTTAVAT AKTIIVISESTI LÄÄKEHOITOIHIN KANADASSA MUUN MUASSA MUUTTAMALLA JA KIRJOITTAMALLA RESEPTEJÄ. NORJASSA PROVIISOREILLA OLI LUPA MÄÄRÄTÄ VIRUSLÄÄKKEITÄ SIKAINFLUENSSAPANDEMIAN AIKANA. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME LÄHTEET FIP IMPLEMENTING AUTHORITY FOR PHARMACISTS TO PRESCRIBE AND ADMINISTER DRUGS BY INJECTION IN ALBERTA. GREG EBERHART, DALE COONEY, KHEAN MURPHY, ALBERTA COLLEGE OF PHARMACISTS. FIP PHARMACISTS, EDMONTON, CANADAFIP PHARMACIST PRESCRIBING OF ANTIVIRALS IN NORWAY KEY STATISTICS. TORE REINHOLDT, NORWEGIAN PHARMACY ASSOCIATION. FIP PHARMACIST PRESCRIBING OF TAMIFLU AND RELENZA IN NORWAY. AGNES GOMBOS, NORVEGIAN PHARMACY ASSOCIATION Kanadassa Albertan osavaltiossa tuli vuonna 2007 voimaan laki, joka antoi kaikille proviisoreille oikeuden kirjoittaa reseptejä ja annostella lääkkeitä injektioina. Albertan noin proviisoria voivat myös muuntaa muiden terveydenhuollon ammattilaisten kirjoittamia reseptejä, esimerkiksi muuttaa annoksia, formulaatioita ja kuureja sekä substituoida keskenään saman terapeuttisen ryhmän lääkkeitä. Lisäksi proviisorit voivat jatkaa aloitettuja lääkehoitoja. Hätätilanteissa he voivat myös kirjoittaa reseptejä, kun muuta terveydenhuollon ammattilaista ei ole tavoitettavissa tai jos lääkkeet on saatava välittömästi. Kaikilla Albertan osavaltion proviisoreilla on järjestelmään riittävä kliininen koulutus. 100 kirjoittaa uusia reseptejä Noin sata proviisoria, joille on myönnetty lisälupa, voivat aloittaa itsenäisesti uusia reseptejä ja kirjoittaa myös reseptejä kroonisesti sairaille potilaille. Lisäluvan saamiseksi on käytävä Alberta College of Pharmacists:n (ACP) lupamenettely, jossa arvioidaan hakijoiden kliinisiä ja muita taitoja. Kandidaatin tulee arviointivaiheen aikana työskennellessään laatia kolme lääkehoitosuunnitelmaa. Arvioinnissa käytetään kriteeristöä, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa proviisorin potilassuhteen muodostamiseen ja ylläpitoon sekä potilaan arviointiin, lääkehoitosuunnitelmien kehittämiseen ja implementointiin, potilaan seurantaan ja monitorointiin, dokumentointiin ja kommunikointiin muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sekä potilaiden turvallisuuteen ja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien päätösten tekoon. Lupaprosessin aikana proviisorit ovat määränneet yleisimmin verenohennuslääkkeitä, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien lääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja muita endokrinologisten sairauksien lääkkeitä sekä infektiotautien lääkkeitä. Kandidaateista lähes puolella on työkokemusta vuoden ajalta ja noin neljänneksellä alle 10 vuotta. Yhdeksälle kymmenestä hakijasta on myönnetty lisälupa. Lähes annostelee injektioita Albertassa työskentelevät proviisorikollegat toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, sillä noin 900:lla heistä on myös lupa annostella injektioita. Joulukuun 2009 ja Näin proviisoreiden reseptinkirjoitus oikeus eteni Kanadassa Albertan osavaltiossa. 4/2007 Proviisoreille lupa kirjoittaa reseptejä ja annostella lääkkeitä injektioina. 8/ proviisoria pilotoi harjoitteluohjelmaa, jota edellytetään reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksien myöntämiseksi. 12/2007 ACP:n neuvosto hyväksyy vertaisarviointiprosessin ja harjoitteluohjelmat proviisoreille, jotka hakevat reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksia. 3/2008 Ensimmäinen proviisori saa luvan annostella lääkkeitä injektiona. 20