FIP 2010 Apteekkien rooli kehittyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FIP 2010 Apteekkien rooli kehittyy"

Transkriptio

1 MUUTTUVA APTEEKKIEN ROOLI SIVU 14 ETÄFARMASIA SIVU 16 PROVIISORIT MÄÄRÄÄVÄT LÄÄKKEITÄ SIVU 20 FARMAKOGENETIIKKA SIVU 22 APTEEKIN KIRJANPITO SIVU 28 SÄÄNTÖUUDISTUS SIVU 34 YHDISTYMISKYSELYN TULOKSET SIVU 36 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI FIP 2010 Apteekkien rooli kehittyy

2 UUTUUS TO OTC ilman reseptiä UUDEN AJAN NÄRÄSTYSLÄÄKE Pantoloc Control 20 mg Vaikuttaa suoraan hapon muodostumiseen vatsassa Vain yksi tabletti päivässä antaa 24 tuntia kestävän helpotuksen närästyksen oireisiin Vähemmän interaktioita muiden lääkkeiden kanssa1 LIEVITTÄÄ NÄRÄSTYSTÄ PÄIVIN JA ÖIN Pantoloc Control 20 mg -enterotabletti. Vaikuttava aine on pantopratsoli. Refluksioireiden (esim. närästys, happaman mahansisällön nousu takaisin ruokatorveen) lyhytaikainen hoito aikuisilla. Ei alle 18-vuotiaille. Älä käytä valmistetta, jos olet yliherkkä vaikuttavalle aineelle, soijalle tai apuaineille tai jos olet raskaana tai imetät. Ei saa käyttää samanaikaisesti atatsanaviirin kanssa. Lääkettä otetaan yksi tabletti päivässä, vähintään 2 3 peräkkäisenä päivänä. Oireet voivat helpottua jo yhden päivän hoidon jälkeen, mutta tämä lääke ei välttämättä lievitä oireita välittömästi. Hoito lopetetaan, kun oireet ovat hävinneet kokonaan. Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät helpotu 2 viikon jatkuvan hoidon aikana. Hoitoa ei saa jatkaa yli 4 viikkoa keskustelematta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, Espoo CHCC : BLUME ET AL (2006)DRUG SAFETY 29(9):

3 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Proviisorijärjestöjen yhdistymishanke. 6 9 AJASSA Tunnista ylikuormitus. Sääntelyä lisätään Unkarissa. STM:n tulevaisuuskatsaus. 11 KOLUMNI Marja Airaksinen kirjoittaa FIP Apteekkien palvelukehitys. Etäratkaisut farmasiassa. Lentoturvallisuuden opit. Potilaat ja lääkeviranomaiset. Proviisorit määräävät lääkkeitä. Farmakogenetiikka. Kuva-albumi MINÄ MISSÄ MILLOIN Sirpa Ahtilasta tuli lääkealan moniosaaja. 26 UUSIIN TEHTÄVIIN Meri Kauhanen työskentelee Lääketietokeskuksessa. 27 IDEAPAKKI Valo vaikuttaa käyttäytymiseen TALOUSKOULU Apteekin kirjanpito VÄITÖKSIÄ 33 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! Ajatus yhteisestä järjestöstä sai vankan kannatuksen PROVIISORI- YHDISTYKSEN JA PROVIISORI- LIITON YHTEISESSÄ KYSELYSSÄ, jonka vastausprosentti oli kuitenkin varsin alhainen, 31. SIVUILLA Sisäinen kelloni alkaa reistailla yleensä jo syyskuun alussa. Nukuttaa, itkettää ja makea maistuu. Lääkkeet auttavat kaamosmasennukseen, mutta myös kirkasvalo ja hikiliikunta pitävät oireet poissa. Lisää valon voimasta SIVULLA 27 PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA KANSAINVÄLINEN FARMASIAN KONGRESSI FIP pidettiin tänä vuonna merellisessä Lissabonissa. Proviisori tarjoaa esitelmistä parhaat palat. SIVUILLA % vastaajista kannatti yhdistymistä. TOIMITTAJALTA 34 PUHEENJOHTAJALTA Antti Vaara kirjoittaa proviisoreiden roolista lääketurvatoiminnassa AJANKOHTAISTA Proviisoriyhdistyksen sääntömuutokset. Yhdistymiskyselyn tulokset. 38 LAKINURKKA Tuotannolliset ja taloudelliset syyt. 39 MEDIAKORTTI KOULUTUSTA ProviisoriEsimies-koulutusohjelma. Talouden perusteet proviisoreille. Farmasian Päivien symposiumit. 42 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kutsu syyskokoukseen. JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), Helsinki Puh. (09) Gsm Fax (09) TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, Gsm Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), Puh TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), Puh NUMEROA 3/2010 AVUSTIVAT Anne Varjo, Sini Eskola, Sirpa Ahtila, Meri Kauhanen, Eija Reinikka, Juha Turunen ja Maria Pöyhönen PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

4

5 PÄÄKIRJOITUS Yhdistymisajatus sai kannatusta Mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan. Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton keväällä järjestämän proviisorien yhdistymistä koskevan kyselyn Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön? tulokset ovat valmistuneet. Vastanneista lähes jokainen (98 %) on sitä mieltä, että kaikkien proviisorien tulisi olla samassa järjestössä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) kannatti järjestöjen hallitusten esittämää mallia proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden yhdistymistä ja olisi valmis liittymään uuteen proviisorijärjestöön. Proviisorikyselyn tulokset julkaistiin Proviisoriliiton johtamiskoulutuksessa, jonka yhteydessä järjestettiin tämän vuoden neljäs proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille suunnattu keskustelutilaisuus. (Tätä kirjoitettaessa on tämä keskustelutilaisuus vielä edessä.) Kyselyn tulokset kertovat ammattikuntamme näkemyksen omasta yhteisestä edunvalvonnastaan selvästi. Kannatusosuudet olivat samaa suuruusluokkaa molempien järjestöjen jäsenten keskuudessa ja myös he, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan järjestöön, kannattivat yhdistymistä voimakkaasti. Myöskään proviisorien ja opiskelijoiden kannatusosuuksissa ei juuri ollut eroa. Kyselyn varsin yhtenäinen tulos antaa varmasti järjestöjen hallituksil- le ja proviisorien yhdistymisasioita valmistelevalle, 9 proviisorista ja 2 proviisoriopiskelijasta koostuvalle työryhmälle proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden toimeksiannon edetä asiassa vaikka vastauksia saatiinkin ainoastaan 669 kappaletta. Tässä lehdessä julkaistaan kyselyn tuloksista proviisori, FaT Juha Turusen (Itä-Suomen yliopisto) kirjoittama artikkeli (s. 36). Juha Turunen on myös suorittanut kyselyn järjestäneiden järjestöjen valtuuttamana saadun vastausaineiston tilastollisen analyysin. Kyselyn yksityiskohtiin palataan vielä myöhemmin eri yhteyksissä ja mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan. Milloin proviisoreilla on sitten vain yksi oma itsenäinen järjestö? Mikä tämä ajanhetki sitten tuleekaan olemaan, toivon, että se koittaisi mahdollisimman pian. Toivottavasti myös onnistumme hyödyntämään konkreettisesti koko muutoksen ajan näkemäämme ja oppimaamme omien yhteisten arvojemme mukaisessa toiminnassa. Hyvää syksyn alkua proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä muille Proviisorin lukijoille! Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 5

6 AJASSA TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Uusi työkalu tunnistaa ylikuormittumisen Ylikuormittumisen varhainen tunnistaminen voi estää työntekijän loppuun palamisen. Työterveystalo on kehittänyt kyselyn, jonka avulla työterveyslääkäri pystyy entistä helpommin tunnistamaan tietotyöläisen ylikuormittumisen. TyöOptimi-kysely koostuu 17 kysymyksestä, jotka käsittelevät työtilannetta, palautumista työstä sekä mielikuvia omista voimavaroista. Kysely on jo osoittautunut erittäin hyväksi seulaksi ylirasittuneisuuden tunnistamiseen. Ylikuormittumisen oireet ovat yksilölliset. Usein työntekijä vain tuntee, ettei ole enää oma itsensä, kuvaa Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahvenainen. Ylirasittuneisuus vaikuttaa ihmisen normaaliin fysiologiaan. Tyypillisimpiä ylikuormittumisen oireita ovat ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus ja kiputilat. Työ voi muuttua liian kuormittavaksi, jos työn vaativuus ja käytössä olevat resurssit eivät ole tasapainossa. Myös tasapaino työpanoksen ja saavutusten välillä on tärkeää. Työkykyä pitävät yllä positiiviset odotukset: ihmisen tulisi tuntea, että hän pystyy suoriutumaan työstään ja saa tarvittaessa apua. 94% suomalaisista luottaa apteekkariin. Vain lentäjiin ja palomiehiin luotetaan vielä enemmän. LÄHDE VALITTUJEN PALOJEN LUOTETUIN MERKKI -TUTKIMUS

7 Unkarissa lisätään apteekkialan sääntelyä SÄÄNTELYN PURKAMINEN EI JOHTANUT TAVOITELTUIHIN TULOKSIIN. Unkarin hallitus on kieltänyt uusien apteekkien avaamisen maassa vuoden loppuun asti pois lukien sellaiset alueet, joilla ei ole vielä apteekkia. Ensi vuoden alussa tulevat voimaan uudet apteekkien perustamista ja toimintaa koskevat säännökset. Apteekkialan sääntelyä purettiin Unkarissa vuoden 2007 alussa. Laista poistettiin silloin muun muassa väestön määrään ja apteekin sijaitsemisalueeseen liittyvät apteekin perustamisen rajoitukset sekä määräys, että apteekkien on oltava vähintään puoliksi proviisoriomistuksessa. Samalla sallittiin muun muassa päivittäistavarakauppojen myydä itsehoitolääkkeitä, joita oli aiemmin myyty vain apteekeista. Muutosten seurausvaikutuksena 600 uutta apteekkia avasi ovensa ja 200 apteekkia lopetti toimintansa. Pääasiassa uudet apteekit avattiin kaupunkeihin, ja samalla apteekit harvaan asutuilla alueilla vähenivät. Apteekkien lukumäärä nousi 2 400:aan. Koska reseptimäärä pysyi suunnilleen samana (150 miljoonaa), oli tilanne monien apteekkien kannalta kestämätön. Vuoden alussa oli arviolta 400 apteekkia konkurssin partaalla. Proviisori/Pharma Adhoc ( ) Reijo Kärkkäinen kommentoi: Unkarin apteekkitoimintaa koskeva lainsäädännöllinen soutaminen ja huopaaminen on peräisin Unkarin EU:hun liittymisen aikaisista tapahtumista. Sisämarkkinapääosaston johtavat virkamiehet olivat vierailleet useaan otteeseen Unkarissa (kuten muissakin samaan aikaan EU:hun liittyvissä maissa kuten Baltian maissa) ja esittäneet henkilökohtaisia mielipiteistaan apteekkitoiminnasta EU:n kantana. Tuolloin oli vielä vireillä EU:n tuomioistuimessa (ECJ) sekä Saksan ja Italian että Espanjan (Asturia) tapaukset. Sisämarkkinapääosasto katsoi, että apteekkitoimintaan liittyvät rajoitukset olisivat EU-lainsäädännön vastaisia. Unkarissa uskottiin näihin virkamiehiin ja lainsäädäntö tehtiin heidän mielensä mukaiseksi. Nyt, kuten tiedämme, EU:n tuomioistuin on yksiselitteisesti katsonut (ratkaisut ja ), että apteekkitoiminnan sääntely kuuluu ensisijaisesti kansallisen toimivallan piiriin ja on jäsenvaltioiden päätettävissä. Eräissä Baltian maissa on menossa samansuuntaisia deliberalisointeja kuin Unkarissa. Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten suureksi niin sanottu demokratiavaje on EU:ssa päässyt. Onneksi tuomioistuin on tehnyt riittävän selväksi sen, miten voimassa olevaa EUlainsäädäntöä on sovellettava. Yksittäiset virkamiehet eivät voi enää esiintyä EU:n mielipiteen tulkitsijana, varsinkaan kun heillä ei ole minkäänlaista valtuutusta toiminnalleen. Reijo Kärkkäinen toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa, sosiaalifarmasian osastolla. Hän jäi vuoden alussa eläkkeelle Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtajan tehtävästä. Apteekkien perustamista voidaan rajoittaa EU:ssa EY-tuomioistuin antoi kesäkuussa päätöksensä Asturia-tapauksessa. Apteekin sijoittautumista tietylle alueelle voidaan päätöksen mukaan rajoittaa alueen apteekkikohtaisen väestömäärän ja lähimmän toisen apteekin sijainnin perusteella, kunhan rajoitukset eivät ole kohtuuttomia. Sen sijaan apteekkiluvan myöntämisen esteenä ei voi olla se, että apteekin hoitamiseen tarvittavaa kokemusta ei ole hankittu tietyltä alueelta. Tapaukseen liittyvä Asturian maakunta sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Fimea muistuttaa haittailmoituksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ohjeistaa lääkäreitä, hammaslääkäreitä, proviisoreja ja farmaseutteja lääkelakiin perustuen ilmoittamaan Fimealle toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyvät haittavaikutukset. Kaikki tietoon tulleet rokotteiden todetut tai epäillyt haittavaikutukset tulee ilmoittaa tartuntatautilain nojalla. Fimea kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittamaan lääkkeiden haittavaikutuksista erityisesti silloin, kun lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen vakavan haittavaikutuksen. Sellaisia ovat kuolemaan johtaneet, henkeä uhanneet, sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen johtaneet, pysyvään tai merkittävään toimintaesteisyyteen tai -kyvyttömyyteen johtaneet haittavaikutukset sekä synnynnäiset anomaliat ja epämuodostumat. Haitoista kehotetaan ilmoittamaan myös, kun lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen haitallisen yhteisvaikutuksen toisen lääkkeen kanssa, kun haittavaikutus on odottamaton (poikkeaa laadultaan tai voimakkuudeltaan lääkkeen valmisteyhteenvedossa mainituista), kun se on uuden, vähemmän kuin kaksi vuotta markkinoilla olleen lääkkeen aiheuttama tai sen aiheuttamaksi epäilty sekä silloin, kun haittavaikutuksen esiintymistiheys näyttää ilmoittajan mielestä lisääntyvän. Lääkkeen haittavaikutusilmoituksen tekemiseen suositellaan Fimean verkkosivuilla olevaa sähköistä lomaketta, tulostettavissa olevaa pdf-lomaketta tai painettua lomaketta Ilmoitus epäillystä lääkkeen haittavaikutuksesta, jonka voi tilata Edita Primasta. Kaikki rokotteita koskevat haittavaikutusilmoitukset tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle käyttäen THL:n verkkosivuilla olevaa lomaketta Ilmoitus epäillystä rokotuksen haittavaikutuksesta tai tilaamalla painettu lomake Edita Primasta. 7

8 AJASSA TAVOITTEENA ON TURVATA KANSALAISILLE KAIKISSA OLOSUHTEISSA HYVÄ LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS JA AMMATILLISESTI TOIMIVA LÄÄKKEIDEN JAKELUJÄRJESTELMÄ, SANOTAAN STM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESSA. STM haluaa turvata ammatillisen lääkkeiden jakelun Sosiaali- ja terveysministeriö uusii parhaillaan strategiaansa. Strategiatyön alustavia linjauksia ja aineistoa on hyödynnetty hiljattain julkaistussa tulevaisuuskatsauksessa. Sen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyön tavoitteena on lujittaa hyvinvoinnin perustaa, turvata kaikille mahdollisuus hyvinvointiin sekä vahvistaa sosiaalisesti kestävää ja terveellistä ympäristöä. Terveyden edistämisen ja palveluiden kehittämisen perusta on tulevaisuuskatsauksen mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Esimerkiksi lääkealalla innovaatiot mahdollistavat uusien liikeyritysten ja työpaikkojen synnyn. Tutkimustiedon vaikuttavuuden lisääminen ja innovaatiotoiminta edellyttävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Lääkehuollon todetaan olevan kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lääkehuollon palvelut ovat osa potilaan hoitokokonaisuutta ja keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa laadukas, kohtuuhintainen ja kustannusvaikuttava lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä hyötyy lääkehuollon palveluista ja päinvastoin. Lääkevalikoiman tulee olla väestön tarpeita vastaava, jotta potilailla on mahdollisuus tarkoituksenmukaiseen ja vaikuttavaan lääkehoitoon. Tulevaisuudessa haasteena on maantieteellisesti tasa-arvoisen lääkehuollon palveluiden toteutuminen. Tavoitteena on turvata kansalaisille kaikissa olosuhteissa hyvä lääkkeiden saatavuus ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä, katsauksessa sanotaan. Lääkemenoja tulee katsauksen mukaan tarkastella osana hoidon kokonaiskustannuksia, jolloin arvioidaan myös muut hoitovaihtoehdot. Maksukattoja käytetään, jotta yksittäisen ihmisen lääkemenot eivät nouse liian suuriksi. Yhtenäisen lääke- ja terveydenhoitomenojen maksukaton käyttöönoton mahdollisuutta luvataan selvittää. Elinympäristön kehittämiseen liittyen STM toteaa, että tartuntatautien torjunnan merkitys on korostunut globaalissa maailmassa. Maailmanlaajuisiin epidemioihin on varauduttava jatkossakin, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti ja hallinnonalojen välillä. Myös sairaalainfektioiden ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisy vaatii uusia ja entistä kattavampia toimia. Resistenssin syntyä ehkäistään järkevällä antibioottien käytöllä. Tavoitteena on, että tartuntatautilainsäädäntö saatetaan nykyaikaiseen ja selkeään muotoon. 8

9 TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki Maailman mielenterveyspäivä Uusi tietokanta tukee iäkkäiden turvallista lääkehoitoa IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON TIETOKANNASSA LÄÄKKEET ON LUOKITELTU SEN PERUSTEELLA, MITEN HYVIN NE SOPIVAT 75 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE. Turvallisemman lääkehoidon tueksi on kehitetty kansallinen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden apuvälineeksi tarkoitetussa tietokannassa on mukana 350 iäkkäiden yleisimmin käyttämää lääkeainetta ja niiden yhdistelmää. Ne on luokiteltu iäkkäille sopivuuden perusteella. 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkettä. Suuret lääkemäärät johtavat haitta- ja yhteisvaikutusten sekä iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleistymiseen. Myös ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja sairaudet herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Luetteloita iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on aiemmin laadittu muun muassa Pohjois-Amerikassa, mutta niiden lääkeaineista merkittävä osa ei ole käytössä Suomessa. Meillä haluttiin ottaa mukaan vältettävien ohella myös muut iäkkäiden yleisesti käyttämät lääkeaineet, koska ongelmat eivät rajoitu vältettävien lääkeaineiden käyttöön. Lääkeaineet ja niiden yhdistelmät on luokiteltu tutkimustiedon ja kliinisen asiantuntemuksen perusteella konsensusperiaatteella muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin ryhmiin A, B, C ja D. Lääkekohtaisissa tiedoissa viitataan myös muihin sähköisiin lääkehoidon tietokantoihin. A-luokkaan (iäkkäille sopivat lääkeaineet) kuuluu 102, B-luokkaan (tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on vähäistä 75 vuotta täyttäneillä) 15, C- luokkaan (soveltuu varauksin iäkkäille) 142 ja D-luokkaan (vältettävä käyttöä iäkkäillä) 91 lääkeainetta. Tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asettamassa asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Tietokanta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen verkkosivuilta mea.fi Euroopan farmasianopiskelijajärjestö EPSA:n syyskokous, Helsinki MARRASKUU Proviisoriyhdistyksen syyskokous Läkemedelskongressen 2010, Tukholma Turun Lääketiedepäivät Farmasian Päivät, Helsinki Maailman diabetespäivä PSWC 2010, Pharmaceutical Sciences World Congress, New Orleans, USA TAMMIKUU , Lääkäripäivät 2011, Helsingin Messukeskus MAALISKUU Proviisoripäivä, Arcada, Helsinki 9

10 Sampo Pankki Oyj, Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta ma pe 9 17 (pvm/mpm). 10

11 KOLUMNI Ennen apteekeilla oli selkeä visio roolistaan terveydenhuollon toimijoina, mutta näin ei ole enää. Lääkepolitiikka 2020 yhdessä tekemisen meininkiä Suomalaisessa lääkepolitiikassa on eletty vilkasta aikaa. Kaikki toimijatahot ovat voineet osallistua uusien lääkepoliittisten linjausten tekemiseen niin paljon kuin ovat halunneet. Samalla on huomaamatta luotu uusi toimintakulttuuri, joka perustuu yhteiseen asioiden valmisteluun. Valmisteluprosessi on sitouttanut toimijat tehtyihin linjauksiin ja on huomattu, että eri toimijatahojen visiot tulevaisuudesta ovat hyvin samansuuntaisia. Osallistava toimintatapa on myös mahdollistanut tutkimuksellisen ja toiminnallisen näytön hyödyntämisen päätöksenteossa ja suunnan valitsemisessa huomiselle. Toivottavasti tätä hallintokulttuuria jatketaan lääkepolitiikassa ja sille luodaan sopivat foorumit. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lääkepolitiikan lähtökohdaksi lääkehuollon toimimisen osana terveydenhuoltoa. Mikä olisikaan kannatettavampaa? Valmistelutyössä lääkepolitiikan keskeisiksi lähtökohdiksi ovat nousseet moniammatilliset toimintakäytännöt sekä lääkehoitoprosessin toimivuus ja turvallisuus. Edellisestä vuonna 2003 tehdystä lääkepolitiikka-asiakirjasta oli jäänyt sairaalasektorin lääkehuolto pois nyt sen merkitys on tullut vahvasti esille. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian kehitystä tukemaan on sopivasti käynnistynyt erikoistumiskoulutus. Myös erilaiset potilasturvallisuuden ympärille muodostetut ohjausjärjestelmät luovat erinomaisen maaperän lääkitysturvallisuuden esille nostamiselle ja farmasian ammattilaisten osallistumiselle lääkitysturvallisuuden parantamiseen. Ovathan lääkityspoikkeamat suurin yksittäinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Lääkepoliittisten linjausten valmistelussa yksi asia on jäänyt epäselväksi. Mitä suomalaiset apteekit aikovat jatkossa tehdä? Ennen apteekeilla oli selkeä visio omasta roolistaan terveydenhuollon toimijoina, joka näkyi myös toimintana. Näin ei ole enää. Apteekkien edustajilta ei ole tullut suurta painetta lääkepolitiikan valmistelussa muun muassa lääketaksan muuttamiseen palveluperusteiseksi tai lääkekorvausjärjestelmän muuttamiseksi hoitolähtöiseksi. Nämä muutokset mahdollistaisivat lääkehoidon tuloksellisuuden kannalta oleellisten toimenpiteiden korvaamisen. Tällaisia palveluja apteekit jo tuottavat nykyisin (muun muassa verenpaineen mittaus lääkkeen toimittamisen yhteydessä, annosjakelu, lääkehoidon kokonaisarviointi). Tämä ajattelu olisi linjassa omahoidon tukemisen kanssa, joka on nähty terveydenhuollon uutena paradigmana. Muu terveydenhuolto valmistautuu muuttamaan toimintaansa tähän suuntaan. Myöskään itsehoito ei tullut vahvasti esille alueena, jota apteekit haluaisivat kehittää terveydenhuollon näkökulmasta. Silti ne haluavat säilyttää monopolin itsehoitolääkkeiden myyntiin. Lääkkeiden käyttäjiä tulee olemaan aina ja lääkkeitä tarvitaan ihmisten ja eläinten hoitoon. Riippuu meistä itsestämme, ketkä lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat palvelut tuottavat tulevaisuudessa ja millä ehdoilla. Nyt on hetki tarttua tilaisuuteen vuonna 2020 on liian myöhäistä, kun seuraavaa lääkestrategiaa valmistellaan. Marja Airaksinen Professori ja varadekaani, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta 11

12 FIP

13 TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA FIP FIP keräsi farmasian ammattilaiset merelliseen Lissaboniin 70. MAAILMAN FARMASIAN JA FARMASEUTTISTEN TIETEIDEN KONGRESSI FIP PIDETTIIN LISSABONISSA, PORTUGALISSA KONGRESSIIN OSALLISTUI LÄHES FARMASIAN AMMATTILAISTA 116 MAASTA. 13

14 FIP 2010 Lyhyet Michel Buchmannista FIP:n uusi puheenjohtaja FIP:n neuvosto valitsi kokouksessaan 28.8 FIP:lle uuden puheenjohtajan seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sveitsiläinen apteekkari Michel Buchmann tuli valituksi voitettuaan vastaehdokkaansa Linda J. Stonen äänin Michel Buchmannin kausi kestää vuoteen 2014 asti. FIP:n edellinen puheenjohtaja, kanadalainen Kamal K. Midha jatkaa FIP:n johtokunnassa edeltävän puheenjohtajan roolissa. Buchmann on toiminut aiemmin FIP:ssa muun muassa varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ja FIP:n avoapteekkisektion puheenjohtajana neljä vuotta. FIP:n uusi ja vanha puheenjohtaja, Michel Buchmann ja Kamal K. Midha. FIP:lle uusi ilme FIP esitteli kongressissa uutta, raikasta visuaalista ilmettään. Merkittävin uudistuksen osa on järjestön käyttöön ottama uusi logo, jolla se edustaa farmasian ammattilaisia ympäri maailman. Tunnuksessa yhdistyvät vanhat tunnetut farmasian symbolit, kuten mortteli ja käärme. Nämä yhdistyvät kansainvälisyyttä symboloivan maapallon muotoon. Uudella ilmeellä pyritään parempaan yhtenäisyyteen ja tunnistettavuuteen sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ensi vuoden FIP Intiassa Seuraava FIP-kongressi pidetään Intiassa, Hyderabadissa Ohjelman teemana on Compromising Safety and Quality, a Risky Path. Ohjelmaan voi tutustua FIP:n verkkosivuilla p.org. Myös Amsterdamissa pidettävän vuoden 2012 FIP Centennial -kongressin valmistelut ovat käynnissä. Kongressi on päätetty pitää Alankomaissa, koska FIP perustettiin siellä sata vuotta aiemmin. Kongressin ajankohta on poikkeavasti lokakuussa. Tähän vaikuttaa muun muassa kongressin yhteydessä järjestettävä ministeritason kokous. Vuoden 2013 kongressi pidetään Irlannissa. FIP:n avoapteekkiryhmän, hallinnollisen farmasian ryhmän, nuorten farmasistien ryhmän ja farmasian opiskelijajärjestö IPSF:n yhteistyössä järjestämässä sessiossa pohdittiin erityisesti avoapteekkien tulevaisuuden näkymiä. Asiantuntijapanelistit olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että avoapteekkien rooli terveydenhuollossa on muuttumassa ja uusia palvelumalleja tarvitaan. Yleinen mielipide vaikutti olevan, että potilaan tai palvelun käyttäjän ei tulisi olla ainoa maksaja, vaan yhteiskunnan tukea tarvitaan. Australian farmaseuttisen järjestön (Pharmaceutical Society of Australia) puheenjohtaja Warwick Plunkett esitti joitakin päämääriä neuvotteluille palveluiden rahoituksesta. Hänen mukaansa on pyrittävä sekä alan sisäisen että ulkoisen ympäristön muuttamiseen suotuisammaksi apteekkien uusille palveluille, jolloin neuvotteluiden lopputulos on farmasistien kannalta suotuisampi. Tärkeänä yksityiskohtana Plunkett mainitsee hyvien ammatillisten suhteiden luomisen muiden terveydenhuollon vaikuttajien kanssa. Ulkoinen ja sisäinen ympäristö kuntoon Oikeanlaisen ympäristön aikaansaaminen edellyttää Plunkettin mukaan muun muassa kansallisen lääkepolitiikan olemassaoloa ja vahvaa poliittista vaikuttamista, kuluttajien tukea, yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa, tutkimustietoa palveluiden vaikutuksesta ja arvosta niin taloudellisesta kuin terveydellisestä näkökulmasta sekä farmasistien roolin ymmärtämistä palvelujen tuottamisen kannalta. Lisäksi alan sisällä tulee tarjota muutostukea, riittävää koulutusta uusille palvelujen tarjoajille sekä vahvistaa luottamusta ammatilliseen kompetenssiin ja uuteen liiketoimintamalliin. Haasteita uusien palveluiden kehittämiselle tuo se, että niiden tulisi täyttää yhteiskunnallisten päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet. Farmasian kentän yhtenäisyys olennaista Karin Graf Saksan proviisorijärjestöjen unioni ABDAsta kertoi heidän tekemästään työstä apteekkien hyväksi ja farmasian alan järjestöjen roolista apteekkitoiminnan kehittämisessä. ABDAn suurimpana vahvuutena Graf piti yhtenäisyyttä. ABDA toimii Saksassa kattojärjestönä, jolla on poliitikkojen ja sidosryhmien suuntaan yksi vahva mielipide ja suunta, johon asioita halutaan kehitettävän. Saksassa siis ainoastaan ABDA lobbaa farmasian puolesta eikä ala ole enää erikseen jakautunut alaryhmiin, jotka ajaisivat asioita omasta näkökulmastaan. Järjestöjen tulee tukea palvelukehitystä Grafin mukaan farmaseuttisista palveluista tulisi säätää lailla, ei sopimuksilla. Kokonaisuutena palveluiden tulisi olla niinsanotusti geneerisiä eli ei vain tietyn lääkkeen käyttäjille tai tiettyä sairautta sairastaville tarkoitettuja. Järjestöjä tarvitaan valtakunnallisten strategioiden kehittämiseen, yleisten olosuhteiden muuttamiseen palvelukulttuurille myönteisemmäksi ja standardien laatimiseen. Grafin mielestä kaikki palvelut tulisi standardoida ja arvioida. Lisäksi koko apteekin roolin tulee muuttua. ABDA yrittää voittaa näitä haasteita yhdessä saksalaisten farmasistien kanssa. Joitakin palvelukehityskokeiluita on jo tehty. Esimerkkinä verensokerin mittaus Esimerkkinä interventiosta, jollaisen toteuttamista on kokeiltu Saksassa, Graf mainitsee tyypin II diabeetikoiden verensokeritasojen tarkkailun laadun parantamisen (Self-Monitoring of Blood Gluco- 14

15 Apteekkipalvelut ovat kehittymässä kautta maailman ASIANTUNTIJAPANELISTIEN MUKAAN APTEEKKIEN ROOLI ON MUUTTUMASSA KAUTTA MAAILMAN. UUSIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO TULEVAT JATKOSSA OLEMAAN OLENNAINEN OSA AVOAPTEEKIN ARKEA. TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME se, SMBG). Tavoitteena oli, että joka 4. tai joka 5. apteekki tarjoaisi palvelua. Aluksi määriteltiin, millainen palvelun tulee olla sekä ketä ja miten sen pitäisi hyödyttää. Tehoa arvioitiin tutkimuksen avulla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota työskentelyn yleisiin oloihin muun muassa laatimalla sopimus Saksan laajimman terveysvakuutusyhtiön kanssa. Saksan diabetesyhdistyksen mielipidettä ja kommentteja kysyttiin ja päädyttiin konsensukseen siitä, että SMBG:n laadun parantaminen on farmaseuttinen tehtävä. Haasteena palvelun käyttöönotossa oli muun muassa kaikkien farmasistien informointi ja motivointi, jota ABDA toteutti muun muassa artikkelien ja kick off -tapahtumien avulla. Liitto laati palveluntarjoajille oppaan, tietoa sokerimittareista ja mittausvirheiden lähteistä, markkinointityökaluja ja muita palvelun toteuttamista tukevia välineitä. Prosessin tuloksena 15 prosenttia saksalaisista avoapteekeista allekirjoitti palvelusopimuksen, mutta valitettavasti alle 700 palvelusta laskutettiin. Alkuun apteekeissa oltiin innostuneita asiasta ja sopimusta ja palvelua pidettiin toteuttamisen arvoisina. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että farmasistien motivaatio tarjota palvelua kuitenkin laski äkkiä, kun ei ollut tarpeeksi asiakkaita. Vain 5 7 prosenttia asiakkaista kuului projektin kohderyhmään ja sopivista asiakkaista vain 6 prosenttia hyödynsi palvelua. Puolen vuoden seurannan jälkeen arvioijapaneeli lakkautti projektin, koska se oli apteekkilaisten mielestä vaikeaa toteuttaa päivittäisessä toiminnassa, asiakasmäärä oli liian pieni ja projektin prioriteetti oli laskenut alhaiseksi. Suomessa vastaavia kokemuksia Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura kertoi samankaltaisista kokemuksista kuin Saksassa. Tupakoinnista vieroittamispalvelua on yritetty implementoida pitkään, mutta edelleen vain noin 50 apteekkia tarjoaa palvelua asiakkailleen eikä palvelun käyttö ole yleisesti kovin laajaa. Suomalainen poliittinen tahto on palvelun takana, mutta farmasistien rooli pitäisi integroida entistä paremmin muuhun terveydenhuoltoon. Sirpa Peuran mukaan uutta palvelua kehitettäessä on ensisijaisesti varmistuttava siitä, että palvelulle on tarvetta joko potilaiden tai terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta. Esimerkiksi Saksan mallin mukaiselle glukoosiarvojen mittaukselle ei olisi Suomessa kysyntää, koska julkinen terveydenhuolto hoitaa asian laboratorioissaan. Lisäksi pitää huolehtia, että palvelu sopii apteekin päivittäiseen toimintaan. Hyvällä apteekista tarjottavalla palvelulla on jotain yhteyttä farmasistien perustaitoihin ja kompetenssiin, joskin syvemmälle näillä sektoreilla voidaan toki mennä. Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointi tai annosjakelu ovat esimerkkejä tällaisista ammatillisista palveluista. Palveluiden kehittäminen on apteekeille strateginen valinta muuttaa toimintaa. Palveluiden suunnittelussa on hyvä hyödyntää farmaseuttisia järjestöjä. Kun palvelukonsepti on luonnosteltu, vasta sitten voidaan keskustella palveluiden rahoituksesta. Uusien palveluiden tulisi täyttää yhtä aikaa päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet. 15

16 FIP 2010 Sähköiset etäratkaisut tukevat moniammatillista yhteistyötä TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA DREAMSTIME 16

17 ETÄRATKAISUISTA VOI OLLA APUA FARMASEUTTISTEN ASIANTUNTIJA- PALVELUIDEN SAATAVUUDEN VARMISTAMISESSA, KUN SE EI OLE PERINTEISELLÄ TAVALLA KANNATTAVAA. KONGRESSISSA KUULTIIN TELEFARMASIAN RATKAISUISTA YHDYSVALLOISSA. Pienillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla ei ole usein mahdollista tai kannattavaa tuottaa vastaavaa palveluinfrastruktuuria kuin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi henkilöstöresursseista voi olla pysyvää tai tilapäistä pulaa alueilla, jotka sijaitsevat kaukana suurista asutuskeskuksista. Telefarmasiassa pyritään ratkaisemaan etäisyyksiin liittyviä käytännön ongelmia soveltamalla informaatio- ja viestintäteknologiaa. Tavoitteena on tehdä perinteiseen toimintaan liittyvistä välimatkoista merkityksettömiä. Telefarmasian sovelluksiin keskittyvän Envision Telepharmacyn perustaja ja CEO, yhdysvaltalainen PharmD, BCPS Emily Alexander kertoi FIPissä, kuinka etäratkaisut toimivat käytännössä. Yhtä hyvä tai parempi laatu Envision Telepharmacyn ratkaisuissa etäproviisorit arvioivat internetin välityksellä esimerkiksi lääkärien tekemiä lääkemääräyksiä tai valvovat sähköisesti eri työvaiheita, jotka tekninen henkilöstö tai hoitajat tekevät paikan päällä sairaalassa. Etävalvonta voi lääkehoitoja koskevien tarkistusten ohella liittyä esimerkiksi lääkkeiden jakeluun tai steriilivalmisteiden valmistamiseen. Valvonta tapahtuu siten, että paikan päällä kuvataan lääkehoitoihin liittyvät dokumentit ja potilaalle kerätyt lääkkeet. Kuvaaminen tapahtuu sitä varten kehitetyllä työpisteellä. Digitaalinen aineisto kulkee tietoturvallisesti internetin välityksellä ja proviisori voi todeta aineistosta kriittiset asiat visuaalisesti. Järjestelmässä on myös työkaluja, jotka mahdollistavat kommunikoinnin ja kaikkien kommenttien dokumentoitumisen jäljitettävästi järjestelmään. Emily Alexanderin mukaan telefarmasian ratkaisuilla on voitu eräissä tapauksissa säilyttää tai palauttaa apteekkipalveluita, sillä ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Etätyöskentelyratkaisuihin liittyy sääntelyä, minkä vuoksi on laatu ollut vastaava kuin perinteisellä toimin- tatavalla tai se on jopa parantunut etäkäytön käyttöönoton yhteydessä esimerkiksi lääkitysvirheet ovat joissakin tapauksissa vähentyneet. Alexander on itse ollut luomassa telefarmasiaan liittyvää sääntelyä Yhdysvalloissa. Farmasian alaa pidemmällä etäsovelluksien hyödyntämisessä ollaan (tele)lääketieteen alalla, jossa käytetään jo monia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi digikuvien jako tietoverkoissa etädiagnosoinnissa, potilaiden hoitojen etämonitorointi ja lääketieteellinen online-konsultointi. Etenkin kehittyvissä maissa on lääkkeiden saatavuuteen liittyviä ongelmia ja pulaa korkeasti koulutetuista asiantuntijoista sekä sähköisistä lääkeinformaatiotyökaluista. Alexanderin mukaan telefarmasia voi auttaa kolmansien maiden lääkkeiden jakelujärjestelmien kehittämisessä ja ylläpitämisessä, sillä se mahdollistaa proviisorien asiantuntijuuden käytön alueilla, joissa näistä on pulaa. Suomessa toisenlaisia etäratkaisuja Yhdysvalloissa proviisoreilla (PharmD.) on sellaisia kliinisiä tehtäviä, jotka eivät lukeudu täkäläisten proviisorien toimenkuviin tai rooleihin. Yhdysvaltalaiset kollegat osallistuvat aktiivisesti muun muassa potilaiden lääkehoitojen säätämiseen ja tekevät monipuolisempaa ja syvällisempää yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Näin ollen etäratkaisutkin ovat toisenlaisia. Suomalainen proviisori ei ehkä voisi tehdä etätyönä Suomessa muunlaisia tehtäviä kuin perinteisestikään. Hän voisi kuitenkin työskennellä Suomesta jonkun muun maan terveydenhuollon organisaatiolle, kunhan hänellä on kyseisen maan lakien edellyttämä koulutus ja tarvittavat luvat ja muut edellytykset etätoiminnalle ovat kunnossa. Suomessakin on farmasian alalla käytössä joitakin etäratkaisuja, kuten ulkoistettuja puhelinneuvontapalveluja. Lääkeneuvontapalvelun järjestämisessä pienten apteekkien verkkopalvelujen yhteydessä on myös nähty yhtenä ratkaisuna ulkoistaminen. Myös erilaisia etäautomaatteja on esitelty Suomessa joidenkin vuosien ajan. Monissa työyhteisöissä pidetään kokouksia, joihin yksi tai useampi osallistuja saattaa osallistua videopuhelinyhteyden välityksellä. Informaatio- ja viestintäteknologian käyttö on myös monessa kotitaloudessa arkipäiväistynyt etenkin nuorimpien keskuudessa. Informaatio- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät etäratkaisut haastavat tulevaisuudessa varmasti perinteisiä toimintamalleja. Ne voivat toimia Suomessa kuten muuallakin osana farmasian alan palveluprosesseja ja myös moniammatillisen työskentelyn tukena. PharmaTrustin automaatilla saa yhteyden apteekkiproviisoriin, joka neuvoo lääkkeiden käytössä. Etäneuvontaa lääkkeiden jakeluautomaatista Etäpalveluratkaisuja kehitetään myös apteekkien asiakkaiden ja proviisorien välille. PharmaTrust markkinoi etäpalvelutoiminnolla varustettua MedCentre System -lääkejakelujärjestelmää muun muassa Isossa-Britanniassa. Järjestelmä ei ole vain automaatti, sillä lääkkeen käyttäjällä on mahdollista saada sen kaksisuuntaisen videoyhteyden välityksellä apteekissa toimivalta proviisorilta lääkkeiden käyttöä koskevaa neuvontaa. Automaattiin mahtuu yli 2200 yleisesti määrättyä lääkettä. Markkinoijan mukaan laite sopii muun muassa harvaan asutuille alueille. Laitetta on testattu torontolaisessa sairaalassa. 17

18 FIP 2010 Lentäminen on turvallista mitä lääkeala voi siitä oppia? YKSI KONGRESSIN YLLÄTTÄVIMMISTÄ AIHEISTA OLI LENTOTURVALLISUUS. JOOST GROENENBOOM, SGI AVIATION, KERTOI GLOBAALIN LENTOVALVONTAVERKOSTON JA SELKEÄN VASTUUNJAKAMISEN EDUISTA VERRATEN NIITÄ AJATUKSIA HERÄTTÄVÄSTI GLOBAALIIN LÄÄKETURVALLISUUTEEN. Globaali valvontarakenne parantaa turvallisuutta. TEKSTI SINI ESKOLA KUVA SHUTTERSTOCK Jopa yli 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain reseptilääkkeen haittavaikutukseen. Vaikka lentokilometrejä kertyy useita satoja miljoonia vuodessa, lentokoneiden viat johtavat vain 600 ihmisen turmaan vuositasolla. Lääketurvallisuus on nostettu jalustalle monella foorumilla, mutta siitä huolimatta haittavaikutusraporttien määrä kasvaa kovalla tahdilla. Osittain tämä johtunee kiristyneestä valvonnasta ja monien intressiryhmien aidosta kiinnostuksesta vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittatapahtumia. Toisaalta yleistyvät lääkehaitat paljastavat karun totuuden lääkevalvonnasta jotakin voisi olla vielä tehtävissä, jotta potilaat säästyisivät kuolemaan johtavilta haittavaikutuksilta. Haetaan yhtä valvontaviranomaista! Joost Groenenboom nosti mielenkiintoisessa esityksessään esille globaalin valvontaverkoston tärkeyden. Koska lentoala on automaat- tisesti kansainvälinen, päättää sen turvallisuutta koskevista asetuksista ja pykälistä yksi suuri, kaikille yrityksille yhteinen valvontavirasto ICAO (The International Civil Aviation Organization). Toista on lääkealalla: Euroopan (EMA) ja USA:n (FDA) suurten lääkevalvontaviranomaisten lisäksi toimii jokaisessa maassa kansallinen lääkeviranomainen. Suuntaviivat saattavat olla yhtenäiset, mutta suurta hajontaa löytyy esimerkiksi haittavaikutusten raportoimisen säännöllisyydestä ja myyntilupaan tarvittavasta dokumentaation määrästä. Tämä aiheuttaa Groenenboomin mielestä jo itsessään vaaratekijän lääketurvallisuuden valvontaan ja nostaa lääkekehitykseen liittyviä kuluja. Kuka vastaa haitoista ja turmista? Matkustajan lentoturvallisuudesta vastaa aina viime kädessä operaattori. Tämä on kirjattu kansainväliseen lentolakiin ja pätee kaikkiin yhtiöihin samassa mittakaavassa. Potilaan lää- keturvallisuudesta vastaavat useat eri tahot eikä monissa tapauksissa lopullista vastuuta välttämättä kanna kukaan. Lääketeollisuus on joutunut suurennuslasin alle ja on velvollinen toimittamaan myyntilupahakuprosessin alkuvaiheesta lääkkeen elinkaaren loppupäähän lääketurvallisuusdataa megabittikaupalla. Kukaan ei kuitenkaan seuraa, ei ainakaan helposti mitattavin keinoin, miten hoitomyöntyvyys toteutuu ja kenen vastuulla on potilaan lääkkeenkäyttö. Joost Groenenboom suuntasi esityksessään kritiikkiä lääkealan vastuunjaon epämääräisyyteen ja siitä aiheutuviin haittatapahtumiin. Kun verrataan lentoturvallisuutta lääketurvallisuuteen, pitää muistaa, että lääke on aina tekemisissä fysiologisen ja monimuotoisen elimistön kanssa. Toisaalta alaamme joskus vaivaava putkinäköisyys voi lievittyä ja näköala avartua, jos otamme yksinkertaisia malleja muilta toimialoilta, jotka nekin painiskelevat ihmisen turvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Lentoturvallisuudesta voimme oppia sen, että lääketurvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat entisestään vähennettävissä ja globaali valvontarakenne sekä selkeät vastuunjaot parantavat aina turvallisuutta. 18

19 TEKSTI SINI ESKOLA KUVA DREAMSTIME Lääkeviranomaisten ovet avautuvat myös potilaille MATTI MEIKÄLÄINEN VOI JO SAADA KUTSUN ARVIOIMAAN UUDEN LÄÄKEVALMISTEEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA. HÄNEN TÄYTYY TOSIN EDUSTAA PUOLUEETONTA POTILASJÄRJESTÖÄ, MUTTA MUUTEN HÄNEN ARVIONSA ASETTUU SAMALLE VIIVALLE KUIN KENEN TAHANSA ASIANTUNTIJAN. Euroopan lääkevirasto (EMA) kuulee nykyisiä myyntilupahakemuksia arvioidessaan yhä enemmän tavallisia kansalaisia asiantuntijapaneelissaan. Viraston perimmäisenä tehtävänä on suojata kansalaisia mahdollisilta lääkkeistä aiheutuvilta haitoilta ja turvata vain tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden pääsy markkinoille. Tätä taustaa vasten voi hyvin ymmärtää, minkä vuoksi kansalainen, lääkkeen käyttäjä, voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon. Teresa Alves Health Action Internationalista (HAI) ja Priya Bahri EMA:sta kertoivat toisaalta potilaan tarpeesta tulla kuulluksi lääkkeiden myyntilupa-arvioinneissa ja toisaalta mahdollisuuksista vaikuttaa lääkeviranomaisen päätöksiin. Bahri valotti, että potilas voi olla mukana arvioimassa muun muassa lääkepakkauksen tekstiä ja osallistua eri ryhmien päättäviin elimiin, kuten lääketurvallisuusryhmään (Pharmacovigilance working party), sekä antaa maallikkolausuntoja tieteelliselle arviointipaneelille (Scientific advisory committee). Alves puolestaan painotti viranomaisten vastuuta julkaista reaaliajassa muun muassa lääkeyritysten haittavaikutusepäilyraportit. Potilas vaikuttaa viranomaispäätöksiin HIV-lääkkeiden tuotekehitystä sekä myyntilupamenettelyä on värittänyt potilaiden aktiivinen osallistuminen. Kun AIDS vuoden 1980 tienoilla puhkesi epidemiaksi ja HI-virus pystyttiin tunnistamaan, ei tähän tappavaan tautiin ollut hoitokeinoa. Vuoden 1987 aikana azidotymiini (AZT) sai myyntiluvan Yhdysvalloissa. Vain murto-osa HI-virusta kantavista oli päässyt hoidettavaksi kliinisissä kokeissa pari vuotta tätä ennen, ja vain harvalla oli mahdollisuutta ostaa kallista lääkettä sen tullessa markkinoille. AIDS-potilaiden näyttävä kampanja silence=death, hiljaisuus on kuolema, sai aikaan laajan keskustelun elintärkeiden lääkkeiden saatavuudesta ja korkeasta hinnasta. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA reagoi vuonna 1991 nopeuttamalla elintärkeiden lääkkeiden myyntilupamenettelyä ja mahdollistamalla laajemman ryhmän osallistumisen muun muassa uusien AIDS-lääkkeiden kliinisiin kokeisiin. EMA seurasi perässä ja nopeutti omaa myyntilupamenettelyprosessiaan vuonna Nykyään EMA:lla ja potilasryhmillä on aktiivista yhteistyötä uusien AIDS-lääkkeiden arvioinnissa tavoitteena nopeuttaa niiden pääsyä markkinoille. Sanottua Euroopan lääkevirastolla (EMA) on elintärkeä rooli markkinoille tulevien ja markkinoilla olevien lääkevalmisteiden valvonnassa. Lääkeviraston päätöksillä ja työllä on suora vaikutus eurooppalaisten terveyteen, jonka vuoksi on elintärkeää taata mahdollisimman laaja ja avoin pääsy lupahakemusdokumentteihin. Lääkeviraston tehtävänä on ennakoivasti tiedottaa lääkkeistä ja niiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista. EUROOPAN OIKEUSASIAMIES P. NIKIFOROS DIAMANDOROUS Farmasisteilla on näkyvä rooli Kuulumalla kansainvälisiin tai kansallisiin farmasian alan järjestöihin voi yksittäinen farmasisti saada äänensä kuuluville järjestönsä lausuntojen kautta. Lääkeviranomaisen pallilla istuu myös leipätyötä tekeviä farmasian alan ammattilaisia niin asiantuntijoina kuin myyntilupahakemusmenettelyssä. Jokaisen farmasistin tärkein tehtävä on kuitenkin toimia aktiivisena tiedonvälittäjänä haittavaikutustapahtumien raportoinnissa riippumatta siitä, työskenteleekö hän sairaala- tai avoapteekissa, teollisuudessa tai tutkimuksessa. Näin ainakin EMA:a edustavan Priya Bahrin mukaan. Myyntilupamenettelyä nopeutettiin AIDSpotilaiden vaatimuksesta. 19

20 FIP 2010 Proviisorit määräävät lääkkeitä ja annostelevat injektioita KLIINISEN KOULUTUKSEN SAANEET PROVIISORIT VAIKUTTAVAT AKTIIVISESTI LÄÄKEHOITOIHIN KANADASSA MUUN MUASSA MUUTTAMALLA JA KIRJOITTAMALLA RESEPTEJÄ. NORJASSA PROVIISOREILLA OLI LUPA MÄÄRÄTÄ VIRUSLÄÄKKEITÄ SIKAINFLUENSSAPANDEMIAN AIKANA. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME LÄHTEET FIP IMPLEMENTING AUTHORITY FOR PHARMACISTS TO PRESCRIBE AND ADMINISTER DRUGS BY INJECTION IN ALBERTA. GREG EBERHART, DALE COONEY, KHEAN MURPHY, ALBERTA COLLEGE OF PHARMACISTS. FIP PHARMACISTS, EDMONTON, CANADAFIP PHARMACIST PRESCRIBING OF ANTIVIRALS IN NORWAY KEY STATISTICS. TORE REINHOLDT, NORWEGIAN PHARMACY ASSOCIATION. FIP PHARMACIST PRESCRIBING OF TAMIFLU AND RELENZA IN NORWAY. AGNES GOMBOS, NORVEGIAN PHARMACY ASSOCIATION Kanadassa Albertan osavaltiossa tuli vuonna 2007 voimaan laki, joka antoi kaikille proviisoreille oikeuden kirjoittaa reseptejä ja annostella lääkkeitä injektioina. Albertan noin proviisoria voivat myös muuntaa muiden terveydenhuollon ammattilaisten kirjoittamia reseptejä, esimerkiksi muuttaa annoksia, formulaatioita ja kuureja sekä substituoida keskenään saman terapeuttisen ryhmän lääkkeitä. Lisäksi proviisorit voivat jatkaa aloitettuja lääkehoitoja. Hätätilanteissa he voivat myös kirjoittaa reseptejä, kun muuta terveydenhuollon ammattilaista ei ole tavoitettavissa tai jos lääkkeet on saatava välittömästi. Kaikilla Albertan osavaltion proviisoreilla on järjestelmään riittävä kliininen koulutus. 100 kirjoittaa uusia reseptejä Noin sata proviisoria, joille on myönnetty lisälupa, voivat aloittaa itsenäisesti uusia reseptejä ja kirjoittaa myös reseptejä kroonisesti sairaille potilaille. Lisäluvan saamiseksi on käytävä Alberta College of Pharmacists:n (ACP) lupamenettely, jossa arvioidaan hakijoiden kliinisiä ja muita taitoja. Kandidaatin tulee arviointivaiheen aikana työskennellessään laatia kolme lääkehoitosuunnitelmaa. Arvioinnissa käytetään kriteeristöä, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa proviisorin potilassuhteen muodostamiseen ja ylläpitoon sekä potilaan arviointiin, lääkehoitosuunnitelmien kehittämiseen ja implementointiin, potilaan seurantaan ja monitorointiin, dokumentointiin ja kommunikointiin muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sekä potilaiden turvallisuuteen ja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien päätösten tekoon. Lupaprosessin aikana proviisorit ovat määränneet yleisimmin verenohennuslääkkeitä, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien lääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja muita endokrinologisten sairauksien lääkkeitä sekä infektiotautien lääkkeitä. Kandidaateista lähes puolella on työkokemusta vuoden ajalta ja noin neljänneksellä alle 10 vuotta. Yhdeksälle kymmenestä hakijasta on myönnetty lisälupa. Lähes annostelee injektioita Albertassa työskentelevät proviisorikollegat toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, sillä noin 900:lla heistä on myös lupa annostella injektioita. Joulukuun 2009 ja Näin proviisoreiden reseptinkirjoitus oikeus eteni Kanadassa Albertan osavaltiossa. 4/2007 Proviisoreille lupa kirjoittaa reseptejä ja annostella lääkkeitä injektioina. 8/ proviisoria pilotoi harjoitteluohjelmaa, jota edellytetään reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksien myöntämiseksi. 12/2007 ACP:n neuvosto hyväksyy vertaisarviointiprosessin ja harjoitteluohjelmat proviisoreille, jotka hakevat reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksia. 3/2008 Ensimmäinen proviisori saa luvan annostella lääkkeitä injektiona. 20

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Lääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM

Lääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM Lääketurvallisuus kansallisella ja EU:n tasolla Neuvotteleva virkamies, FaT STM Lääketurvallisuus (Drug safety) Käsittää pääasiassa lääkkeeseen valmisteena liittyvän turvallisuuden: lääkkeen farmakologisten

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Taustaa 08.2007 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman apteekkityöryhmän muistio 03.2008 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 2015 LÄÄKEHOIDON SEURANTA Toimiiko lääkehoitosi?

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 2015 LÄÄKEHOIDON SEURANTA Toimiiko lääkehoitosi? LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 2015 LÄÄKEHOIDON SEURANTA Toimiiko lääkehoitosi? PROJEKTISUUNNITELMA Projektin nimi: Lääkehoidon päivä 19.3.2015 Projektityyppi: Valtakunnallisen teemapäivän suunnitteleminen ja toteuttaminen

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2014 PROJEKTISUUNNITELMA

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2014 PROJEKTISUUNNITELMA LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2014 PROJEKTISUUNNITELMA Projektin nimi: Lääkehoidon päivä Projektityyppi: Valtakunnallisen teemapäivän suunnitteleminen ja toteuttaminen Projektin aloitus: 9.4.2013 Projekti päättyy:

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE

FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE Ainutlaatuista synergiaa asiakkaillemme Farenta tarjoaa laajimman palveluvalikoiman ja jo yli 100 työntekijän asiantuntijuuden lääketeollisuuden tarpeisiin.

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA www.farentaverkko.fi www.farenta.fi FARENTA - LÄÄKEALAN JÄRKEISTÄJÄ Farenta yhdistää lääketeollisuuden asiantuntijoiden osaamisen, apteekkien farmasistien ammattitaidon

Lisätiedot

Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset)

Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset) Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset) Laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta 24.7.2009 / 593 1 Toimiala on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Itsehoitolääkkeisiin liittyvä lääkeinformaatio ja lääkemarkkinointi

Itsehoitolääkkeisiin liittyvä lääkeinformaatio ja lääkemarkkinointi Itsehoitolääkkeisiin liittyvä lääkeinformaatio ja lääkemarkkinointi Katri Hämeen-Anttila, FaT Dosentti, kehittämispäällikkö Fimea Lääkehoitojen arviointiprosessi Lääkejakelujärjestelmä Suomalaisen lääkejakelujärjestelmän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.stm@stm.fi SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN ITTYEN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

1/2015 YHTEISEN TUNNUKSEN KÄYTTÖ APTEEKIN VERKKOPALVELUSSA. Määräys 17.06.2015 Dnro Fimea 001783/00.01.02/2015

1/2015 YHTEISEN TUNNUKSEN KÄYTTÖ APTEEKIN VERKKOPALVELUSSA. Määräys 17.06.2015 Dnro Fimea 001783/00.01.02/2015 Määräys 17.06.2015 Dnro Fimea 001783/00.01.02/2015 1/2015 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys YHTEISEN TUNNUKSEN KÄYTTÖ APTEEKIN VERKKOPALVELUSSA Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus Suomessa mahdollisuus potilaille ja yhteiskunnalle

Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus Suomessa mahdollisuus potilaille ja yhteiskunnalle Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus Suomessa mahdollisuus potilaille ja yhteiskunnalle Suomen Proviisoriyhdistys Ry 9.8.2012 Sisältö 1. Tiivistelmä... 2 2. Johdanto...... 3 3. Reseptin uusiminen

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen Keskitetty vai hajautettu malli Joni Palmgrén (FaT) vt. SataDiag liikelaitoksen johtaja Sairaala-apteekkari

Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen Keskitetty vai hajautettu malli Joni Palmgrén (FaT) vt. SataDiag liikelaitoksen johtaja Sairaala-apteekkari Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen Keskitetty vai hajautettu malli Joni Palmgrén (FaT) vt. SataDiag liikelaitoksen johtaja Sairaala-apteekkari sivu 2 Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen, keskitetty

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille Tähän tiedostoon on kerätty Lääkehoidon päivän toteuttajia varten erilaisia työkaluja ja ideoita, miten lääkehoidon seuranta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Esityksen sisältö Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät 2 Fimean strategian rakenne Visio 2020 Toimintaympäristön haasteet Lääkepolitiikka

Lisätiedot

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO

LINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO MISSIO ARVOT Ammattiapteekkistrategia 2012 2020 LINJAUKSET VISIO Esipuhe Johdanto Suomalaista apteekkitoimintaa leimaavat lääkealan ammattitaito ja ammatillisuus. Kaikki apteekkimme ovat ammattiapteekkeja.

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

1/2012 APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje. Kohderyhmät.

1/2012 APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje. Kohderyhmät. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012 1/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI Kohderyhmät Apteekit Voimaantulo Ohje tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2013 ja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (8) 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010 Apteekin palvelupiste Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 52 a :n 4 momentti ja 57 :n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa 1112/2010 Kohderyhmä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi

Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Katri Hämeen-Anttila Kehittämispäällikkö Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS Syövän lääkehoitoon osallistuvan farmasian ammattilaisen tulee hallita lääkkeiden hankinta, potilasannosten käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot