Etelässä on vastassa Nuhos-muodosturfia seka sen N-reunaan liittyvät

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan liuskejakso, siihen liittyvät tutkimuskohteet, muut malmiaiheet ja tärkeimmät kansannäytteet. Pohjois-Fohjanmaan liuske jakso (Utajärvi-~iiminki-jakso) rajoittuu pohjoisessa ja idassa prekasjalais~een po'ij.akomplekaiin, joka koostuil erilaisista gneisseista ja graniiteista (liite 1 ). Etelässä on vastassa Nuhos-muodosturfia seka sen N-reunaan liittyvät graniitit ja lännessä Peränhri. Liuskejaksoa käsittelevä kirjallisuus on määralta2n vähäistä ja laadultaan verraten suurriirteistä. Tarkeimpäaa teoksena voidaan pitää Oulu-Tornio 1: karttalehtiselostusta (1953). Mäkisen (1916) ki~vaus rajoittuu Ylikiimingin N-osassa sijaitsevaan Kalliomaan konglonera.at.cij.n. Stratigraf ia % ; Suprakrustiset klvet ylin KONGLOiMERAATTI 'ST~~UROLIITTM~ILLELIUS&~ TUPFIITIT KALKKIKI VET FYLLIITIT Magmakive t Graniitit - ;7y Emaksiset vulkaniitit mm. pillow- baavat OKTOXVARTSIITTI alin konglomeraatti (Utajärvi'?) Gabro ja, Dioriitte ja I 3

2 Sujrakrustiset kivilajit: Liuskevyöhykkeen X- ja NE-osassa on laaja ' askoosikvartsiitti joka puhtaimillaan on harmaata, keskirakei sta ja tasarakeis ta. Arkoosi edustanee liuskemuodostuman alimpia osia. Paikoin arkoosin on todettu vaihettuvm fylliitiksi. Stratigrafisesti sanaa horisonttia edustanee arkoosigneissi-kiillekvartsiittimuoaostuma, , joka kattaa koko liuskealueen S- ja SW-osan. Kiillekvartsiitii on karkeusasteeltaag vaihtelevaa, selvästi kerroksellista ja rakenteeltaan joskus klastista. Etelä rajalla on havaittzvissa graniitin kontaktivaikutusta, paikoin suonigneissimuodosti~sta. Arkoosin tapaan kiillekvartsiittikin vaihettuu asteittain fylliitiksi. Varsinaisia _- -_ ortokvartsiitteja - ei karttalehtiselostuksessa ole kuvattu ollenkawm, mutta niitä ovat luultavasti Xiizinki-Ylikiiminki alueen kvartsiitit. Xoostur;iukseltaan vaihtelevat - fxlliitit sijaitsevat liuskealueen keskiosassa. Päatyyppeja ovat: kerroksellinen arkoosinsekainen fyiliitti, grauvakkamainen fylliitti ja hiilifylliitti. Kivilaj i 03 huonosti kulutusta kestävänä harvoin pal j astuneena. Haukiputaan Martinniernella fylliitti esiintyy vihreäliuskeen kanssa. Kalkkikiviesiintyma on geologiselle kartalle merkitty vain kahteen kohtaan. Kuitenkin lohkarehavainnot todistavat dolomiittis- ten kalkkikivieri paljon laajempaa levinneisyyttä. Merkittavin do-1oni.iittipaljastuma on Kiimingissä Hattulan talon luona. Ylikiimingin VepsL~lassa tavataan runsaasti doloaiittilohkareita. Liuskevyöhykkeen NE-osassa tavataan... stauroliittikiilleliusketta, joka on parhaiten pal jastuneena Nuoritta- ja ~iiminki jokien välisellä alueella. Biotiitin ja kvartsin ohella on paamineraalina stauroliittia ja joskus myös kordieriittia tai andalusiittia. Lavajärven alueen stauroliittikiilleliuskeessa on runsaasti granaatteja seka kiilleliuskekerrosten lomassa kvartsiittisia välikerroksia. Qncm lukunsa muodostavat liuskealueen lukuisat konglomeraatit, c joista osa saattaa edustaa pohjakongloaeraattiz (sariola), osa taas kuuluu stratigrafiassa selvästikin verraten ylös. Utajar-

3 ~- ven konglomeraatissa on mukuloina apliittigraniittia, bio3iittigrzniittia, pegmatiittia ja erilaisia gneisseja, siis pohjan tavaraa. Lisäksi esiintyy mukuloina tummaa liusketta, kvartsiittia ja kvartsia. Kyseessä voisi olla pohjakonglomeraatti, mitä lienevät silloin liuskeet ja kvartsiitit? Kalliomaan konglomeraatin mukulat ovat apliittia, erilaisia liuakeita ja kvartsiittia. Edelleen mukuloiden joukossa on tavattu stauroliittikiilleliusketta. Iskos on kiilleliuskemaista tavaraa. Wuoritta- ja Korpisenjokien seka Nuorittajoen Isossa Kalliokoskessa esiintyvät konglomeraatit muistuttavat tyypiltään Kalliokonglomeraattia. Edellisista kokonaan poikkeava on Kiimingin konglomeraatti, jossa mukulat ovat lasimaista kvartsiittia. l Magmakivet Pääosan liuskevyöhykkeeseen liittyvistä magmakivista muodostavat koostumukseltaan emaksiset vulkaniitit, joita tavataan Haukiputaan Martinniemessä, Kierikin koskessa Iijoess.a, Kiimingin Palvansuon alueella, Iin Raasakdcoskessa ja Ylikiimingin Vepsänkylässa. Kivien pinnallista luonnetta todistavat pillow-laavat, joita esiin-. t tyy mm. Xierikinkoskessa. Varsin usein liittyy laavoihin läheisesti myös tuffisyntyisiä kivilajeja. Yli-Iissa emäksiset kivilajit ovat luonteeltaan syväkivimäisia dioriitte ja ja gabro ja tai puolipinnallisia diobaase ja. Myös Haukiputaan Palvansuolla esiintyvissa vihreakivissa on ofiittisuutta, mikä saattaa osoittaa kivien alkuaan olleen Stiabaaseja. I I I Varsinaisen liuskealueen ulkopuolella sen ja Muhos-muodostuman valissii tavataan graniittisia kiviä: apliittia, mikrokliinigraniittia ja plagioklaasigraniittia.

4 Tektoniikka Vähäisten tektonisten havaintojen perusteella voidaan nähdä liuskeisuuden kulun alueen keskiosassa olevan n. NW-SE kääntyen liuskevyöhykkeen SE-osassa lähes N-S -suuntaiseksi. Kaade on yleensä. etelään, kaadekulman vaihdellessa välillä 40-90'. Kerroksellisuus-.. havainnot puuttuvat kokonaan. Pienoispoimuakseli- ja venymäsuunnat joko myötäilevät liuskeisuutta tai ovat sitä vastaan kohtisuo-! rassa. 1 Tutkimuskohteet Yli~Ii, Pahkakoski (vuosiraportit ) Liite 2 a! I Karttalehdet: Aihe sai alkunsa opisk. E.Koukkulan lahettaniista SH-malminaytteista, joista yksi sisälsi Ni 2.6 $ violariitissa. Alueella suoritettiin kallioperakartoitus ja lohkare-etsintää, jonka seurauksena löytyi CRT-pit. SP-lohkareita (cr20g , ~ r / = ~ ). e Kiisulohkareita tavattiin vain Iijokivarressa Pahkakosken voimalaitoksen kummdakin puolen. Aerorni ttauksilla saadut häiriö t tarkistettiin kahdella reiällä, joissa tavattiin vain SAT FEK + SK. Lohkareiden lähtökohta jäi siis edelleen hämärän peittoon. Tyypillisiä kivilsjeja ovat alueella arkoosikvartsiitit, vihreäkivet ja pohjan gneissit. Myöhemmin saatiin samoilta seuduilta kansannaytteita, joissa Nipit. vaihteli $. Lohkare-etsintä ei tuonut selvyytta naidenkaan gabrolohkareiden alkuperaan.

5 2. UtaJarvi Käki~era (aihemappi: Uj-2, Käkiperä) Liite 2 b --,,,, -,L,,-, Karttalehti: Sijainti: Utajarven kirkolta 10 km itään. <i ---- Aihe: Utajarven kunnan teollist~islauta,ini.nnan puolesta on alueella suoritettu geofysikaalisia mittauksia, ja häiriöihin kaivetuista montuista on löydetty kompaktia rikki- ja magneettikiisua. 2 Kesällä 1959 suoritettiin 7 km :n alueella magneettinen ja sähköinen mittaus seka kallioperakartoitus. Löydettyihin geofysikaalisiin anomalioihin kairattiin syksyllä 1960 kolme reikää, joista yksi lävisti 6 metrin matkalla kompaktin magneettikiisumalmion. Vähäisen rikkikiisupitoisuuden ohella siihen ei liity muita malmimineraaleja Malmiolla ei ole ekonomista merkitystä (sanoo EoP). Kakiperän kivilajeista mainittakoon gneissigraniitit, mfiboliitit, kiilleliuskeet, grafiittiliuskeet ja pegmatiittigraniitit. Myöhemmin (v.1968) aluetta käytiin revidoinassa yhden kenttäryhmän toimesta. Tuolloin otetuista naytteista malysoitiin Cu % ja yhdestä naytteesta Co 0.2 $. CL',,aL QV-I U,'? ", L A & - A q, 3, + * 3 Utajarvi, Juorkuna Liite 2 a Karttalehti: Sijainti: Utajärven kirkolta 33 km koilliseen Puolangan tien suunnassa, Juorlkunajarven eteläranta. a- '/te, Aihe: ---- Cr-malmilohkare, jonka Otanmaki Oy on saanut kansannäytteena Juorkuna järven etelarannalta. Otanmäki Oy on suorittanut lohkare-etsintöjä Juorkunan lansipuolella Yli-Kiimingissä, Kiimingissä ja Haukiputaalla vuosina , Tältä alueelta on löydetty runsaasti kroaiittipitoisia serpentiniittilohkareita, joista yhdeksän sisaltaä kromia yli 3.0$.

6 Viimeiset lohkareet on löydetty Raukiputaalta, meren rannalta, Kiiminginjoen suulta. Tutkimukset on lopetettu Kemin malmin löydyttyä. Aineisto on luovutettu Outokumpu Oy:n käyttöön v , Lohkareet lienevät peräisin Kemin alueelta. Koska OtanmXki Oy ei kuitenkaan ole suorittasut kallioper~.tutkimuksia, olisi pyrittävä selvittämään liittyykö Utajärven-Kiimingin liuskejaksoon kromiittisitoisia serpentiniittejä. Edellä mainittujen tutkimuskohteiden lisäksi on Utajärven alueella suoritettu (v. 1968) tutkimuksia kahden NNW-suuntaisen aeromagneettisen häiriön selvittämiseksi. Näissä töissä ei tullut esille mitään mainittavampaa Vaala, Paatiniarvi ---- Liite 2 a Karttalehdet: , , , Aihe: ---- Alueen tutkimuksille antoivat aiheen mv. K-Kvistin lahettämä"; ZP, Pb-, ja Cu-pitoiset lohkareet. Kesällä 1969 tehtiin kal- Lr lioperäkartoitus ja lohkare-etsintää, jolloin todettiin ZnS-PbH- CUK-mineralisatiota gabroon liittyvässa hiertovyöhykkeessä. Paatinjarven N-puolella esiintyy amfiboliitin ja sarvivälkegneissin kontaktissa kupa~ihohdetta. Kuparikiisupitoisten rnalmikvartsiittilohkareiden alkuperää ei pystytty selvittämään. Kolmen erillisen gabropahkun lisäksi kallioperäa luonnehtivat gneissigraniitit sekä sarvivälke- ja kiillegneissit. \ Parhaat analysoidut näytteet: KVT: Cu 5.7 %, Zn 2.2 $, Co 0.1 $ (0ku-tyyppi) KIXvi.sti.n Löytama GB: Pb 1.0$, Zn 1.6% AFB: Zn 0.9 %

7 Muut malmiaiheet 5. Ylikiiminki, VepsZ Liite 2a , Karttalehti: Rautaruukin aihe, joka löytyi K.Koistin kansannaytteen perusteella. Näyte voitti Oulunlaänin malminetsintakilpailun v Lohkare ($8 n. 60 cm) sisälsi runsaasti SX-ZnS ja PbH kvartsin yhteydessä (anal,. Zn 2.3 $, Pb 4.8 % ja Ag 182 g). Rautaruukin suorittamissa jatkotutkimuksissa löydettiin yksi vähän PbH (anal. Pb 0.46 $) sisältänyt lohkare. Geokemiallisten töiden perusteella voitiin paikantaa vyöhyke, jossa on anomaaiisia Zn-, Pb-, Cu- ja Co-pitoisuuksia, Kallioperä koostuu emaksisistä vulkaniiteista ja dolomiiteista, jaspiskvartsiiteista, kiilleliuskeista seka mustaliuskeista. Aihe siirtyi 0XNE:lle keväällä Xzuki~udas. Martinniemi Liite 2a & Xarttalehti: * Aihe: ---- Karttalehtiselostuksen mukaan (s. 144) alueelta on löydetty kiisupitoisia lobkareita, joiden emäkallio on toistaiseksi löytymä.ttönissa (meressä?). I 7. Kiiminki Palvanlehto,-,-L,-,-, - Paikka ei tiedossa. 1 Y Aihe: ---- Kartta1ehtis.-lostuksen mukaan (s., 144) alueelta on löydetty kuparihohdepitoisia lohkareita.

8 Paikka ei tiedossa. Aihe ----: Edelleen karttalehtiselostulis en mukaan ( s. 124) karbonaa-ttikiviin liittyvissä karsivyöhykkeissä esiintyy kuparihohdetta. Karttalehti: Aihe: ---- GTL on suorittanut 60-luvun losussa tutkimuksia, joihin on antanut aiheen paljastumista tavatut vähäiset PbH-pitoisuudet Vaala ei tiedossa. Aihe: ---- GTL tutkinut alueella Mo-aihetta. (Viite: GTL vuosikertomus 1972, s. 23).,-,-----,t,,, Vaala Paatinkangas -- Liite 2b Karttalehti: Aihe: ---- Paatinjärven E-puolella es'iintyvassä kiillegneississa on n, 30 m:n levyisellä vyöhykkeellä amfiboli-, kiille-kleriitti-kvzrtsi-juonia, joihin liittyy MOK. Aihetta nuuskineet seka GTL että Rautaruukki. Kesällä 1969 mzlysoidusta naytteesta saatiin Mo-pit. 1.2 $.

9 12. Utajärvi. Puutturi Karttalehti: L Aihe: ---- Alueella Rautaruukin tutkimuksia, joista ei tarkempaa tietoa (PP:~ tiedote). Tärkeimmät kansannäytteet Iin kunta Klasila V. FEK + SX -malmi arial Cu 0.23 $ Kayra H. XA: SK 4- PbH anal Zn 1.09 $, Pb 1.0 5, Ag 15g/t Kayra H. AYB: FEX + SK anal Cu 0.15 $, Ni 0.15 % X XSyrä H. GB: CUI( + FEK anal Cu 0.45 $, Ni 0.21 $ Kayra H. GB: CUK + FEK anal. Cu 0.45 $, Ni 0.1 % Kayrä H. RGN: CTfi -i- FEK mal, CuO.l5$ Käyrä H. APL + GN: MOH mal MO 0.1 %

10 Kayra H. VIK + CUK -t SIC anal Cu 0.2 $ e Käyrä H. KVT: SX anal Cu 0.57 $, Zn 0.15 $, Ag 7g/t Tyykiluoto M. KVT: CUEC + FEK =KL Cu 0.44 % Raappma R. AFS: CUK + YEH juonessa artal. Cu 5 $, Ni 0.15 % Utajärvi Firttikoski E ELOZ: CW'X anal. Cu 0.73 %

11 Utajarven kunta KA md Heikkilä T. GB 2nd Vaala ICvist X. KVT anal. Kvist K. GR, jossa urxinia Haukipudas Ps. Oulu jokilaakson rnalmiaiheista on Utajarven teollistami slautakunta laatinut kartan (v. 1962), jossa on n. 80 lohkare- ja paljastuma havaintoa mielenkiintoisista kohteista. Näitä tietoja ei ole esitetty tässä teoksessa.

12 C YBi3EXV";TO: Pohjois-Pohja-maan liuskejd~aossa OXA?iS:n toimesta suoritetut tutkimukset ovat toistaiseksi olleet verraten. pienialaisia Sa jaäxeet tuloksiltaan köykäisiksi. Kuitenkin voidaan sanoa: ei savua ilman tulta eli aihetta on ollut. Xalmimahdollisuuksla tarkasteltaessa kiinnittyy huonio ensiksi lukuisiin kromiittilohkareisiin, joita on tavattu ympäri liuske jaksoa, irunsaimmin Yli-Iissa ja Juorkunassa. Lohkareet liexee poikkeuksetta tulkittu Kemistä -L bu~leiksi. - Kuljetusmatka olisi tuolloin parhaimmillaan dtinaal- liset 150 km. Yli-Iista ja myös muualta löydetyt CWL-FEK-lohkareet todistavat S~hmko-Kuohunki-tyyppisten Cu-Ni-aalmien olemassaolosta. NirnalniJcriittisena aluetta voidaan pitää ~yös sen tähden, että 8e on täysin analogisessa paikassa Pori-Saaksjarvi-KylmZkos'xi Xivyöhykkeen kanssa, valittöuasti joturnaen sedimen$tikivien N-puolella. Zn-2b-miqeraliszatiosta on tavattu myös merkkejä. Paatinjarven aina ei kuiterkaan tunnu kovinkaa lu?aavalta, silla miljöö suurimpien tamb tyyp2isten aalziei; muodostumiselle on epäedullinen. Sen sijaan Rzutaruukilta saatu Vepsa?. aihe kalkkikivineen ja vulkaniittinren, varsinkin jos alueella olisi my3s hap-mia nlkaniitteja, on edullinen juuri Zn-Pb-malaien r;iuodostumiselle.! ïi Alueen lukuisiin SX-FEK-esiintyniin ( esin. ~akipera) voisi jossain liittyä myös arvometalle ja. Kupari on kautta linjaa i~iukaza. Kainittakoor vain Paatin jarvelta löytpyt rikas OKu-tyyppinen lohkare seka Haukiputaalta tullut PV-tyyppinen lohkare. Rovanieaella JR

13

14

15 .\ J 1 ARKGN