Metsänomistajat LOUNAMETSÄ

Transkriptio

1 Metsänomistajat LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 1/2014 sivu 3 Jäsenyys säilyy ja tuo lisäetuja sivu 10 Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja sivu 16 Uuden metsälain vaikutuksia metsänomistajiin sivu 19 Huolellisella uudistamisella hyviä taimikoita sivu 20 Jonkun tarttis tehdä jotain Suomen metsätalouden hyväksi

2 Sisäsivuilla: Jäsenyys säilyy ja tuo lisäetuja... 3 Uusi aika... 5 KHO linjasi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pieneksi... 6 Metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseninä mukana PEFC-sertifioinnissa... 7 Talvikelit jäivät lyhyiksi... 9 Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja Onnistunut tilan myynti paras vaihtoehto minulle Metsäenergia kasvaa edelleen...14 Pihkaista ääntä!...15 Uuden metsälain vaikutuksia metsänomistajiin Autonasentajasta metsäkoneenkuljettajaksi...18 Huolellisella uudistamisella hyviä taimikoita...19 Jonkun tarttis tehdä jotain Suomen metsätalouden hyväksi Kaavoitus vähentää rajusti hakkuita Metsätuholaki määrää puun poiskuljettamisen ajankohdan Metsän palovaroitin kuoriaistuhoille Metsäsuunnitelma on kuin metsäsi pankkikirja Metsäsuunnitelmatilaus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa Metsänhoitoyhdistys Lounametsä Lounametsässä tapahtuu Puusta voi jalostaa melkein mitä vain. Esimerkiksi arvopapereita. Yhdessä hyvä tulee. Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi. Karjalan, Euran, Honkilahden, Lokalahden, Lounais-Suomen, Karjalan, Lapin, Maskun, Lokalahden, Merimaskun, Lounais-Suomen, Mynämäen, Nousiaisten, Länsi-Suomen, Paattisten, Merimaskun, Rymättylän, Mynämäen, Sauvon, Nousiaisten, Taivassalon, Turun Paattisten, Seudun ja Rymättylän, Vakka-Suomen Säkylän, Osuuspankki. Taivassalon, Turun Seudun ja Lounaisrannikon Osuuspankki 2

3 Jäsenyys säilyy ja tuo lisäetuja Yhdistynyt Metsänhoitoyhdistys Lounametsä aloitti vuoden vaihteessa toimintansa. Toimintojen yhdistäminen on sujunut hyvin, vaikka haasteitakin on ollut. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja organisaation rakentaminen jatkuvat vielä, kunnes oikeat ja hyvät toimintatavat löytyvät ja rutinoituvat. Metsäasiantuntija suunnittelee ja sopii metsänomistajan kanssa metsässä tehtävät työt. Töiden toteutuksesta huolehtii metsäesimies metsäpäällikön johdolla. Toiminta uudessa yhdistyksessä on alkanut hyvin ja lisävauhtia on tuonut joulukuinen Seija-myrsky. Jäsenyys jatkuu automaattisesti Uuden Metsänhoitoyhdistyslain myötä metsänhoitomaksu poistuu ja siirrytään normaaliin jäsenmaksuun. Kaikki nykyiset jäsenet säilyttävät jäsenyytensä ilman mitään toimenpiteitä. Jokainen jäsen saa tämän lehden ilmestymisen aikoihin postin välityksellä jäsenkortin, josta käyvät ilmi nykyiset jäsenedut. Merkittävä uudistus on metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys MTK:ssa. Tämä tulee mahdolliseksi, kun MTK:n valtuuskunta mitä todennäköisimmin hyväksyy kevään kokouksessaan järjestön sääntömuutoksen. Metsänhoitoyhdistyksen kaikki jäsenet tulevat samalla MTK:n jäseniksi. Lisäksi metsäpuolen edunvalvonta muuttuu kaksiportaiseksi ja Metsänomistajien liitot sulautetaan osaksi MTK:n metsäosaston toimintaa. Jäsenetuna sertifiointi Yksi tärkeimmistä jäseneduista on PEFC sertifiointiin kuuluminen. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen jäsenet kuuluvat automaattisesti tähän ryhmäsertifiointiin. Sertifioinnin tärkeys korostuu puutuotteiden markkinoinnissa kuluttajille. Mitä korkeamman elintason maahan tuotteita markkinoidaan, sitä tärkeämpi on sertifioinnin merkitys. Puun jalostaja voi laittaa paperirulla- tai lankkupaketin kylkeen sertifiointileiman, mikäli yli 70 % tuotteen raakaaineesta on peräisin sertifioidusta metsästä. Tulevaisuudessa on täysin mahdollista, että sertifioidun puun hinta on hieman korkeampi kuin sertifioimattoman puun. Sertifiointikriteerit täyttyvät pääosin, kun noudatetaan Hyvän metsänhoidon suosituksia. Puukaupassa hyvä vire Metsänomistajien puunmyyntihalukkuus on säilynyt hyvänä. Puukauppaa käytiin koko viimevuoden loppupuoli tasaiseen tahtiin ja sama tahti on jatkunut alkuvuonna. Teollisuus ja sahat haluavat ostaa leimikoita tulevan kesän korjuisiin. Markkinoiden veto näyttää säilyvän ennusteiden mukaan hyvällä tasolla ainakin syksyyn asti. Tästä puukauppavuodesta on mahdollista tulla kohtuullisen hyvä. Metsänomistajien tulisikin teettää puunmyyntisuunnitelmia valmiiksi silmällä pitäen kysynnän vilkastumista kesää kohti. Viime vuonna Länsi Suomesta onnistuttiin myymään puuta lähes samaan tahtiin kuin itä- ja keskisuomessakin. Teollisuuden ja sahojen puunkäytön arvioidaan säilyvän tämän vuoden aikana hyvällä tasolla. Tämä antaa metsänomistajille hyvän mahdollisuuden kartuttaa tilipussiaan. Kuva: Jari Mäntylä Harri Tasanen toiminnanjohtaja MHY Lounametsä Jäsenlehti Metsänomistajat LOUNAMETSÄ Vastaava toimittaja: Hannu Justen hannu.justen@mhy.fi Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen irja-liisa.makkonen@mhy.fi Toimituskunta: Harri Tasanen, Veikko Kursi, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen ISSN: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä kpl Seuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy lokakuussa 2014 Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa Kansikuva: Istutustyö parhaimmillaan mukavaa koko perheen hommaa. 3

4 Metsätiloja myynnissä tulosta tarkemmat tiedot, arviot ja kartat MYNÄMÄKI Metsätila 7 ha Kalelan kylässä. Kunnollinen tie perille. Eri ikäistä taimikkoa 5,6 ha ja nuorta kasvatusmetsikköä 1 ha. Pitkän tähtäimen sijoituskohde/puuhapalsta. Tarjous mennessä. LAITILA 7 ha metsätila hyvien yhteyksien varrella Leinmäellä. Tie perille. Uu- Olemme johtava maaseutukiinteistöjen välittäjä koko Länsi-Suomen alueella. distuskypsää ja varttunutta metsää ja varttunutta taimikkoa. Hakkuumahdollisuuksia ja metsänhoitoa sekä polttopuuta. Laitilan keskustaan n. 13 km. Tarjous mennessä. LAITILA Metsäpalsta 5 ha Vaimaron kylässä n. 10 km Laitilan keskustasta. Tie perille. Pääosin nuorta taimikkoa/kasvatusmetsää. Metsänhoitotöitä ja harvennuksia, sopii puuhapalstaksi. Hyväkasvuista metsää, suurin osa tuoretta kangasta! Tulevaisuuden sijoituskohde. Tarjous mennessä. LAITILA Metsäpalsta 16 ha Leinmäen kylässä. Puustoa 1400 m3, josta tukkia 600 m3 ja kuitua 800 m3. Tie perille. Tarjous mennessä. RAUMA, Metsätila 9 ha Lapin kylässä. Taimikkoa 4 ha, nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää 5 ha. Puuta yhteensä 689 m 3, josta suurin osa kuitua. Ensiharvennukset juuri hoidettu. Kasvavaa puustoa, pidemmän aikavälin sijoituskohde. Tarjous mennessä. RAUMA Metsätila 31 ha Lapin kylässä, noin 1 km kirkonkylältä. Erinomainen sijainti, tieoikeus Simasalon/Lapinlahdentielle. Hyväpuustoine kohde, puuta yhteensä n m 3, josta tukkia 1600 m 3 ja kuitua 2700 m 3. Vaihtelevaa puustoa, eri kehitysluokkia ja hakkuumahdollisuuksia. Polttopuuta ja heti saatavia hakkuutuloja. Tarjous mennessä Timo Vesterinen kiinteistönvälittäjä LKV puh timo.vesterinen@metsatilat.fi Mhy Lounametsä Kuralankatu 2, Turku UUSIA KOHTEITA TULOSSA (mm. Laitila, Lappi, Nousiainen), SEURAA ILMOITTELUAMME JA LIITY ILMAISEEN TILAVAHTIPALVELUUN! Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Palkkio 4,5 % tai sopimuksen mukaan, min Hinnat sis. alv 24 %. OTA YHTEYTTÄ! 4

5 Uusi aika Uusi metsänhoitoyhdistys Lounametsä syntyi tämän vuoden alussa, kun metsänhoitoyhdistykset Länsimetsä ja Lounametsä yhdistyivät. Mhy Lounametsä toimii laajalla alueella Eurajoelta Sauvoon ja Kustavista Säkylään. Toimialueella on ha yksityismetsiä 21 kunnan alueella. Yhdistyksemme jäsenenä on noin 9400 metsänomistajaa, joita palvelee yli 30 toimihenkilöä. Lisäksi meillä on laaja metsureiden, kone- ja kuljetusyrittäjien verkosto tekemässä töitä jäsentemme metsissä. Metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajajäseniä varten tarjoamalla heille sekä metsänomistamiseen, että niiden hyödyntämiseen liittyviä palveluita. Mhy Lounametsä pystyy tarjoamaan monipuolisesti jäsenten tarvitsemat metsätalouden harjoittamiseen liittyvät palvelut. Toiminnan, kuten korjuupalvelu, määrillä mitattuna olemme yksi maamme isoimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Metsähoitoyhdistyslain muutos haastaa meidätkin kehittämään edelleen toimintaamme Lakisääteinen metsänhoitomaksu muuttuu metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuksi, jolloin metsänomistaja voi vapaasti valita jatkaako hän yhdistyksen jäsenenä. Silloin punnitaan, miten hyvin olemme onnistuneet metsänomistajan etuja valvomaan. Kahden vahvan metsänhoitoyhdistyksen yhdistymisellä meillä on entistä paremmat edellytykset kehittää toimintaamme vastaamaan myös jatkossa jäsenten odotuksiin. Palveluita metsänomistajille tarjoavat myös monet muut tahot, mutta vain metsänhoitoyhdistys toimii pelkästään jäseniään varten. Metsänhoitoyhdistysten toisena keskeisenä tehtävänä on huolehtia jäsenten edunvalvonnasta osana Metsänomistajat ketjua. Samanaikaisesti metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä on valmisteltu metsänhoitoyhdistysten liittymistä MTK:n jäseneksi. Mikäli suunniteltu järjestöuudistus toteutuu, metsänhoitoyhdistykset tekevät jo ensi vuonna yhdessä MTK:n kanssa entistä tiiviimmin työtä metsänomistajien metsätalouden harjoittamisen edellytysten parantamiseksi. Mhy Lounametsä: 21 kunnan alueella: Eura, Eurajoki, Kaarina, Kustavi, Laitila, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Paimion yhteismetsän alue Halikon kunnasta, Pyhäranta, Raisio, Rauma, Rusko, Sauvo, Säkylä, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa jäseniä on 9400 alueella ha yksityismetsiä Timo Junnila puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Lounametsä 5

6 KHO linjasi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pieneksi Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauksen on oltava Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaisesti pinta-alaltaan pieni. Tapaus sai alkunsa, kun ELY-keskus oli rajannut liitooravan vuoksi 3,7 hehtaaria metsää avohakkuiden ulkopuolelle. Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä suojeltu laji. Suomessa suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Laki turvaa liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan, eli käytännössä pesäpuun ja sen välittömässä läheisyydessä (n. puun pituus) olevat muut puut. ELY:n rajauksella olisi suojeltu lisääntymis- ja levähdyspaikan asemasta koko liito-oravan reviiri. Lain tulkinnan ja ohjeiden vastainen päätös kumoutui nyt KHO:n päätöksellä. ELYn tulee rajata liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue maastoon ennen hakkuita. Ohessa kuva Loimaalta, jossa liito-oravan kolohaapa ja ruokailupuita. KHO:n linjaus on ollut MMM:n ja YM:n liito-oravaa koskevan metsänkäsittelyohjeen perustana. Ohjeen mukaan myös liito-oravan kulkuyhteys ympäröivään metsään on turvattava. Tämä tarkoittaa käytännössä minimissään n. 10 metrin välein jätettäviä hyppypuita. Hakkuita suunniteltaessa kannattaa käyttää järkeä, ja keskittää säästöpuut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan ympärille. Jos liito-oravahavaintoja on omassa metsässä laajalti, voi ELY-keskukselta saada kohteen suojelusta korvausta. Joka tapauksessa havaintojen oikeellisuus on aina varmistettava ELY:n maastokatselmuksella. Mukaan kannattaa pyytää metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija. Markus Nissinen ympäristöpäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 6

7 Metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseninä mukana PEFC- ryhmäsertifioinnisssa PEFC-ryhmäsertifiointiin ovat ilmoittautuneet metsissä työskentelevät yritykset, yhteisöt ja yhdistykset. Mhy:n jäsenmetsänomistajat ovat mukana metsänhoitoyhdistysten jäseninä. Muut metsänomistajat voivat liittyä PEFC-sertifiointiin erikseen ilmoittautumalla ja heidän pitää maksaa erillinen sertifiointimaksun. Vaatimuksia uudistetaan Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi on hakenut PEFC-metsäserfikaattia sertifiointiyritykseltä ilmoittautuneiden puolesta. Liitto on kilpailuttanut sertifiointiyritykset. Tarjousten perusteella sopimus sertifiointitarkastuksista tehtiin Länsi-Suomessa Det Norske Veritasin (DNV) kanssa. DNV:n tekemät tarkastukset perustuvat Suomen PEFC-standardiin eli vaatimussääntöihin. Standardi muodostuu kriteereistä eli vaatimusluettelosta. Suomen PEFC-standardi valmistellaan metsään liittyvien yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä. Uudistettavan Suomen PEFC-standardin valmistelussa on mukana 40 yhteisöä. Nykyinen PEFC-standardi otettiin käyttöön 2011 ja nyt uudistettava standardi voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2016 tarkastuksissa. Suomen PEFC-standardin pitää saada kansainvälisen PEFC:n hyväksyntä. DNV arvioi vaatimusten toteutumisen DNV tarkastaa vuosittain toista sataa metsäkohdetta Länsi-Suomessa ja arvio myös eri organisaatioilta saatava tiedon perusteella vaatimusten täyttymistä. Maastotarkastukset kohdistuvat yleensä luontoarvoiltaan herkkiin kohtiin kuten vesistöjen läheisyyteen. Metsäkeskukselta, metsänhoitoyhdistyksiltä ja suurimmilta yrityksiltä kerä- tyn tiedon pätevyyttä arvioidaan tarkastuksissa. Laajalta joukolta saadun tiedon ja laadun seurannan merkitys on suuri, koska näin voidaan vähentää maastotarkastuksia eikä yksittäiseltä metsänomistajalta erikseen pyydetä tietoa. Tämä tekee ryhmäsertifioinnin edulliseksi sekä metsänomistajille että yrityksille. Useimmat vaatimukset toteutuvat tarkastuksissa. Lieviä poikkeamia on vuosittain ollut Länsi-Suomessa kappaletta. Useimmat poikkeamat liittyvät työantajavelvoitteisiin, sertifiointiin sitoutumiseen, puunkorjuuvaurioihin ja vesiensuojeluun. Poikkeaman aiheuttaneelta taholta pyydetään korjausehdotus, mikä käsitellään Länsi-Suomen sertifiointitoimikunnassa ja lähetetään edelleen DNV hyväksyttäväksi. Korjausehdotusten toteutumista seurataan vuosittaisissa tarkastuksissa. Puun alkuperäketju on arvokas tieto markkinoilla Yritykset, tiedotusvälineet ja kuluttajat osoittavat yhä lisääntyvää kiinnostusta raaka-aineena käytettävän puun alkuperää kohtaan. Puun alkuperäketjun varmistamiseksi on rakennettu järjestelmä, minkä sertifiointi osoittaa puuperäisten tuotteiden tulevan kestävästi hoidetuista metsistä. Alkuperäketjun sertifiointi antaa yritykselle kansainvälisten PEFC- tuotemerkkien käyttöoikeuden omissa tuotteissaan, Lähinnä keskieurooppalaiset ja Englantilaiset kuluttajat sanelevat ostokäyttäytymisellään sen, että suomalaisenkin puun alkuperä ja kestävä tuotantotapa on todennettava sertifioinnin avulla. Eteläisempien ja Aasian maiden kuluttajat eivät ole vielä siinä määrin valveutuneita ostamiensa tuotteiden alkuperän suhteen. joka on omalta osaltaan tehostaa tuotteiden markkinointia. Metsänhoitoyhdistyksillä on tieto jäsentensä sertifioinnin piirissä olevasta puusta ja sen osuudesta omissa puutoimituksissa. Auvo Heikkilä metsänhoitopäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 7

8 T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä. Etelä- ja Länsi-Suomi Kiljavantie RÖYKKÄ Puh Fax

9 Talvikelit jäivät lyhyiksi Alkuvuonna kauppa on käynyt Tänä vuonna puukauppa on käynyt vilkkaasti heti tammikuun alusta saakka. Myös hakkuissa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, vaikka kelit ovat olleet haasteellisia. Viime vuoden loppu oli märkä ja sateinen. Lisäksi talvi saapui koko maahan vasta tammikuun puolella. Lyhyeksi jääneet talvikorjuukelit käytettiin tehokkaasti heti maan jäädyttyä. Valitettavasti talvikorjuukohteiden kauppaa tämä ei vilkastanut. Talvihakkuisiin sopivat kohteet oli jo hankittu aiemmin. Osa näistä kohteista näyttäisi jääneen tänä talvena korjaamatta. Lisäksi puun tuonti kasvoi viidenneksellä viime vuonna. Paikoin on pelkoa siitä, että kuitupuun tuonti aiheuttaa ongelmia kotimaan puun menekille. Maaliskuun lopulla puumarkkinoilla eletään eräänlaista siirtymäaikaa kohti kesäkorjuuta. Teollisuuden puun tarve tulee olemaan tänäkin vuonna kovaa ja varmuudella kysyntä kelirikkokohteista tulee kiihtymään. Talvikorjuukohteille ostajaa voi olla vaikea löytää, mutta kelillä kuin kelillä hakattaville kohteille ostaja löytyy. Puumarkkinatilanteessa on runsaasti alueellista vaihtelua. Tiedon oman alueen ostajien puun tarpeesta saa paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Usein parhaan hinnan puistaan saa käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua. Korjuupalvelun avulla jokainen puutavaralaji pystytään ohjaamaan parhaan maksukyvyn omaavalle puun jalostajalle. Metsäenergia markkinoilla kriittiset hetket Kotimaisen metsäenergian yllä on tällä hetkellä synkkiä kivihiilen värittämiä pilviä. Kivihiilen käyttö on kasvussa. Samalla turpeen sekä metsähakkeen tulevaisuus on vaakalaudalla. Valtiovallan on syytä nopeasti korjata metsäenergian käyttöä haittaavat veropäätöksensä. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, ajaudutaan negatiiviseen kierteeseen. Metsäenergian korjuuyrittäjät vähentävät kalustoaan, jolloin hakkeelle asetetut tavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi. Lisäksi jokainen ulkomailta tuotu kivihiililasti vie pois tuloja ja verotuloja niin paikallistalouksilta kuin valtioltakin. Metsäteollisuus talouden valopilkkuna Suomen taloudesta on jo pitkään kuulunut heikkoja uutisia. Samaan aikaan Suomen vahva puujalka kehittyy edelleen. Metsäteollisuuden vienti kasvoi parilla prosentilla viime vuonna ja kattoi jo viidenneksen maamme vientituloista. Erityisen myönteistä metsänomistajille viime vuodessa oli sahatavaran viennin määrän kasvu yli kymmenellä prosentilla. Tukki- ja sahatavaramarkkinoilla on selvä kohtalon yhteys. Sahatavaran ja tukkipuun hinnat seuraavat toisiaan. Toivottavasti niin metsänomistajat kuin sahuritkin pääsevät nauttimaan mahdollisesti parantuvasta kannattavuudesta. Kuitupuussaa sellun hinnan nousu ei aina näy yhtä selvästi kuitupuun hinnassa. Kuitupuukohteiden kilpailuttamiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuonna 2014 teollisuuden puun käyttö tullee kasvamaan viime vuodesta. Tämä mahdollistaa tasaisen puukaupan myös tänä vuonna. Viestit sahatavaramarkkinoilta ovat olleet myönteisiä. Havusahatavaran tuotantomäärät ovat ylittäneet vuotta aiemmat määrät ja samaan aikaan valmiin tavaran varastot ovat pysyneet kurissa. Sellun tuotanto näyttää tänä vuonna olevan hyvässä vauhdissa, mutta paperilla on edelleen vaikeaa. Metsäenergiaa käyttäviä investointeja on Länsi-Suomessa nousemassa esimerkiksi Naantaliin muutaman vuoden kuluessa. Valtion parempi energiapolitiikka antaisi tilaa vielä suuremmalle metsäenergian käytön kasvulle. Lisäksi erilaisia biojalostamo investointeja on suunnitteilla eri puolella Suomea. Metsissämme on tällä hetkellä huomattavasti käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Näille kaikille tulee kysyntää tulevaisuudessa, kun maailma kääntyy entistä vankemmin uusiutuvien luonnonvarojen suuntaan. Metsänomistajan kannattaa edelleen tehdä metsänhoitotoimenpiteet ajallaan ja näin huolehtia tulevista hakkuumahdollisuuksista. Apua kaikkiin metsissä tehtäviin töihin löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Oman neuvojan löydät osoitteesta Marko Mäki-Hakola johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 9

10 Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja Kansallisen metsäpolitiikan viitekehys luodaan kansainvälisissä prosesseissa, kansallisella tasolla ainoastaan sopeudutaan siihen. Esimerkkejä on lukuisia: kansainvälinen ilmastosopimus ja erityisesti Durbanissa 2011 sovitut Kioton sopimuksen metsien hiilinieluja koskevat laskentasäännöt, bioenergian kestävyys, metsien monimuotoisuus, suojelu ja ennallistaminen, sertifioinnin vaatimukset jne. Kansainvälinen metsäedunvalvonta vaikuttaa suoraan siihen, millainen liikkumavara kansallisen tason toimille saadaan. Vaikka EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, EU:sta tulee kuitenkin paljon suoraan metsään ja metsäelinkeinoon vaikuttavaa sääntelyä muiden politiikkalohkojen kautta (energia, ilmasto, suojelu ym.). Ympäristöpuoli yleensä dominoi metsäasioissa ja elinkeinonäkökulma loistaa poissaolollaan. Ongelmana ovat koordinaation puute ja ristiriitaiset vaatimukset metsille ja metsätaloudelle. Lisäksi metsien merkitys kansantaloudelle on liian pieni liian Euroopan metsäsopimusta on valmisteltu vuodesta 2011 lähtien, tavoitteena on Euroopan metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen laillisella sopimuksella. Neuvottelut ovat pahasti jumissa. Toteutuessaan sopimuksella tuskin olisi suurta vaikutusta Suomen metsätalouteen. Merkittävin vaikutus voisi tulla EU:n kautta, kun EU:lle luotaisiin metsäpoliittinen pohja. monissa maassa ja intressi puolustaa sektoria on käytännössä vain Suomella, Ruotsilla ja Itävallalla. EU-edunvalvonnan merkitys on keskeinen ja siksi Suomalaisten metsänomistajien edustus EUtasolla on välttämätöntä. Mitkä ovat EU:n ajankohtaisimmat käynnissä olevat metsäprosessit? Biomassan kestävyyskriteerit Kriteereillä määritellään millainen metsäenergia on kestävästi tuotettua Kokonaisuuteen liittyy myös kysymys puun hiilineutraalisuudesta eli pelissä on koko metsäenergian hyväksyttävyys päästöneutraalina energiamuotona Keskeisiä kysymyksiä ovat: Tuleeko metsäenergian eli jakeille päästökertoimet? -> Hyötyykö Suomi metsistään vai rangaistaanko meitä siitä, että olemme Euroopan tasolla säilyttäneet laajat metsämme. Tarkastellaanko kestävyyttä tilatasolla, tuleeko jokaisella metsänomistajalla olla metsäsuunnitelma? -> Vaaditaanko metsänkäytölle niin suuri byrokratia ja kustannus, että kannattavuus katoaa? Onko puusta valmistetutuille biopolttoaineille ylipäätään markkinoita? EU:n ajankohtaisia metsäprosesseja: Ongelmana ovat koordinaation puute ja ristiriitaiset vaatimukset metsille ja metsätaloudelle. Maaseudun kehittämispolitiikka ja valtiontuen suuntaviivat EU:n maaseudun kehittämispolitiikan metsätoimet määrittelevät metsien roolin maaseudun hyvinvoinnin edistämisessä ja niillä linjataan epäsuorasti muun muassa siitä mikä tulee olemaan metsätalouden hyväksyttävyys elinkeinotoimintana? Maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyvillä metsätalouden valtiontuen suuntaviivoilla luodaan viitekehys myös kansallisesti rahoitettaville metsäohjelmille. Suuntaviivat määrittävät viime kädessä myös sen voiko Suomi maksaa halutessaan kansallista tukea metsätaloudelle. EU:n metsästrategian uudistaminen EU:n metsästrategia ei ole jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, mutta siinä määritellään unionin suhtautuminen metsiin. Keskeisimmät kysymykset ovat: Nähdäänkö metsien käyttö uhkana vai mahdollisuutena? Miten EU:n metsiin liittyviä aloitteita koordinoidaan paremmin ja miten lisätään metsäasiantuntemusta politiikkavalmistelussa? Sidosryhmien osallistuminen. Lobbaamisella sanan ehkä kielteisestä kaiusta huolimatta on EU:ssa suuri merkitys ja se on luonnollinen osa päätöksentekoprosessia. Vastapuolet tekevät sitä varmuudella ja suuremmin taloudellisin panostuksin. Tarkoitus on välittää alan tietoa poliittisille päättäjille. Metsäasioihin liittyy EU:ssa paljon ideologiaa (suojelu hyvä käyttö huono), mutta usein kyse on nimenomaan tiedon puutteesta. 10

11 Teiden ja rakennuksien tieltä raivattava puusto on koitua Suomelle tappioksi Durbanin ilmastosopimuksen takia. Hieman on valoa näkyvissä, sillä Suomi saattaa saada ilmaisia päästöoikeuksia hyvityksenä ilmastokokouksen päätöksistä. Kuvassa Turku-Nousiainen välille rakennettavan moottoritien aluetta, josta metsänhoitoyhdistys on korjannut puuston pois. EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU esitteli tammikuussa ehdotuksensa EU:n vuoteen 2030 ulottuvasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Suomalaisille metsänomistajille keskeisiä kysymyksiä ovat: Takaako EU:n yhteinen 27 % uusiutuvan energian tavoite metsäenergian kysynnän? Suomen nykyinen kansallinen tavoite on 38 % uusiutuvaa energiaa! Sisällytetäänkö metsät EU:n ilmastotavoitteisiin mitkä ovat seuraukset? Miten käy suomalaisten biopolttoaineinvestointien ja puun roolin niiden raaka-aineena komission poistettua liikenteen biopolttoainevelvoitteen. Yllä mainittujen lisäksi EU:ssa on meneillään suuri määrä erilaisia metsiin liittyviä politiikkaprosesseja. Näitä ovat mm.: LULUCF-sektorin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n siemen- ja lisäysaineistolainsäädännön uudistaminen Resurssitehokkuus biotalousstrategia vihreä talous EU:n vihreä kirja metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:n strategia vihreästä infrastruktuurista FLEGT laittomat hakkuut jne. Janne Näräkkä Raumalla Metsänhoitoyhdistyksen seminaarissa. 11

12 Onnistunut tilan myynti paras vaihtoehto minulle Eurajokelainen Päivi Tiihonen oli jo jonkin aikaa pohtinut omistamansa tilakokonaisuuden tulevaisuutta ja puntaroinut eri vaihtoehtoja. Oma aika ei enää tahtonut riittää tilan hoitoon ja toisaalta Päivi ei halunnut jättää tilaa oman onnensa nojaan. Sukupolvenvaihdoskin tuntui aika kaukaiselta ajatukselta tässä elämäntilanteessa. Lopulta ratkaisu löytyi, Päivi päätti laittaa tilan Länsi- Suomen Metsätilat Oy LKV:n kautta myyntiin. Siitä alkoi uusi tarina, johon sittemmin kirjoitettiin onnellinen loppu. Päivi Tiihonen oli yhdessä isänsä ja poikansa kanssa keskustellut tilan tulevaisuudesta aiemminkin. Jotenkin vain alkoi tuntua siltä, että ratkaisu on kuitenkin tehtävä, joten sitä on turha pitkittää. Metsien ja peltojen hoito vaatii jatkuvaa työtä, eikä niiden tila parane odottamalla. En halunnut antaa tilan rapistua, enkä halunnut, että isäni joutuisi näkemään hoitamattomia metsiä ympärillään, toteaa Päivi Tiihonen. Kun myös lähipiiri hyväksyi ajatuksen tilan myynnistä suvun ulkopuolelle, oli hänen helpompi tehdä lopullinen päätös. Metsänhoitoyhdistys on hoitanut Tiihosen metsiä ja hän on ollut palveluun oikein tyytyväinen. - Tilasta luopuminen ei ole ollut helppoa, varsinkin, kun yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Kari Laihon kanssa on sujunut hienosti. Aina on saanut vastauksen kysymyksiin ja apua tarvittaessa. Yhdessä ollaan lompsittu lukuisat kerrat metsässä ja mietitty, mitä siellä tällä kertaa pitäisi tehdä, muistelee Päivi. Myyntiin paikalliselle osaajalle Myyntipäätöksen jälkeen Päivi ryhtyi heti toimeen. Hän tutustui netin kautta Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimintaan kuultuaan Kari Laiholta yhtiöstä ja metsätilojen hyvästä markkinatilanteesta. Alusta asti oli selvää, että Metsätilat saisi hoitaa myynnin alusta loppuun. Halusin, että välittäjä 12

13 MHY jäsenlehti 1/2014 Onnistunut tilakauppa kysyy asiantuntijuutta, vaatii myyntityötä ja edellyttää monenlaisia asiakirjoja; Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV välittää ja arvioi ammattitaidolla. on metsäalan asiantuntija, joka osaa hoitaa hommansa ammattimaisesti, sanoo Tiihonen. Myyntikohde käsitti kaksi tilaa, joissa kummassakin oli sekä metsää että peltoa. Metsätilojen omilla netti-sivuilla olevan myyntiesitteen lisäksi myyntiilmoitukset olivat Maaseudun Tulevaisuudessa ja paikallislehti Laitilan Sanomissa. Tarjousaikaa oli noin kuukausi, jona aikana tarjouksia tuli kiitettävästi eli yhteensä yli 15 kpl. Kävimme kaikki tarjoukset Päivin kanssa läpi ja keskusteltuaan asiasta vielä lähipiirissä, hän hyväksyi parhaimman tarjouksen. Lopulta tilat myytiin kahdelle eri ostajalle, kuten hieman jo etukäteen ounasteltiinkin. Tätä silmällä pitäen metsänhoitoyhdistyksen tekemässä tilaarviossakin toinen tila jaettiin kahteen määräalaan. Kaupanteko sujui leppoisissa tunnelmissa, kun vielä kaupanvahvistajakin osoittautui täysin sattumalta saman kylän pojaksi. Kokonaisuudessaan toimeksiantosopimuksen allekirjoittamisesta kaupantekoon kului aikaa reilu 2 kuukautta. Olen tyytyväinen lopputulokseen, se oli minulle paras vaihtoehto. On vielä hienoa tietää, että tila on nyt hyvissä käsissä. Myyntityö oli asiantuntevaa ja ystävällistä, toteaa Päivi Tiihonen antaen reilun tunnustuksen Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n kiinteistönvälityksestä. Uusi omistaja tyytyväinen mhy:n palveluun Tilan uusi omistaja oli tilalla vieraillessani oikein tyytyväinen päästyään käsiksi tilan hoitoon. Kari Laiho metsänhoitoyhdistys Lounametsästä oli pian kaupanteon jälkeen tehnyt tilalle hankkeen ja nyt on harvennus ja pellonraivaus jo täydessä käynnissä. Ostaja kiitteli ammattitaitoista korjuupalvelua ja puukaupan sujuvuutta. Eri puutavaralajeille oli löytynyt ostajat lukuun ottamatta osaa energiapuusta. Hieman kritiikkiä päättäjien suuntaan tulikin kivihiilen hintapolitiikasta, joka väistämättä vaikuttanee energiapuun menekkiin. Kiitos metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle. Puut on saatu hyvin kaupaksi useammalle ostajalle. Tämä on ollut paikoin haastava leimikko, jota olisi pystykaupalla ollut vaikea myydä muille tahoille. Yhdellä kuviolla laskin parhaimmillaan 7 eri sähkölinjaa, joiden keskeltä motokuski onnistui puut kaatamaan, osaava ammattilainen, kertoo tilan uusi omistaja. Yhteistyöllä hyvään tulokseen Metsätilat Oy LKV:n ja metsänhoitoyhdistysten tiivis yhteistyö auttaa kumpaakin toimijaa tuottamaan entistä parempaa palvelua metsänomistajille valtakunnan laajuisesti. Toimintaan on saatu koko ajan lisää näkyvyyttä ja palvelun laadusta sekä asiantuntijuudesta halutaan pitää kiinni. Ilman muuta voisin tulevaisuudessa taas käyttää Metsätilojen ja metsänhoitoyhdistyksen palveluja, sanoo Päivi Tiihonen lopuksi. Keväistä metsän tuoksua, Timo Vesterinen kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Metsänhoitoyhdistys Lounametsä 13

14 Metsäenergia kasvaa edelleen Suomen tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 38 %:iin. Tavoitetta kohti mennään etuajassa, nyt ollaan jo noin 35 %:n tasolla. Tänään Suomen uusiutuvasta energiasta valtaosa, noin 80 %, tulee metsästä. Sen osuus säilyy jatkossakin hallitsevana, vaikka tuuli- ja aurinkoenergiaa tulee lisää. Kivihiilen kilpailukyky on viime aikoina parantunut, koska sen hinta on laskenut hyvin alas ja myös päästöoikeuksien, joita fossiilisten polttoaineiden käyttäjät joutuvat hankkimaan, hinnat ovat alhaalla. Tämän on pelätty vaarantavan metsähakkeen käytön kasvun. Erityisesti rannikon pelkästään sähköä tuottavat lauhdevoimalat ovatkin korvanneet niin haketta kuin turvetta kivihiilellä. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan kivihiilen käytön kasvu ei kuitenkaan ole suistanut metsäenergiaa kasvuraiteeltaan, vaan edelleen mennään ennusteiden mukaan. Koko Suomen uusiutuvan energian lisäämisohjelma olisikin pois raiteiltaan, jos hakkeen käyttö ei kasvaisi! Hakkeen käytön jatkuva kasvu perustuu ennen muuta kahteen asiaan: puukaupan ja korjuun hyvään vauhtiin ja lisääntyvään hakkeenkäyttökapasiteettiin. Suurin osa puuenergiasta korjataan nyt ja jatkossakin ainespuun korjuun yhteydessä. Näin korjattavat puun energiajakeet hakevat markkinoilta paikkansa eivät ne jää kasaan muhimaan! Uutta käyttökapasiteettia on syntymässä Lounametsän alueellekin Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Jatkossa tarvitaan entistä suuremmat määrät erikseen korjattavaa ensiharvennuspuuta. Näiden hakkuiden kannattavuuden parantaminen on metsä- ja energiasektorin yhteinen haaste. Tukien varaan niiden kannat- 14 tavuutta ei voi pitemmällä tähtäimellä rakentaa. Tulevina vuosina on tärkeää saada metsäenergia entistä käyttökelpoisempiin muotoihin. Biopolttoaineita tekevien biojalostamoiden rakentaminen on tärkeää ja Suomessa on meneillään useampi lupaava projekti. Liikenteessä biopolttoaineiden osuutta voidaankin lähivuosina kasvattaa kotimaisen tuotannon varassa. Samaten puun kaasuttamisessa ja syötössä maakaasuverkostoon täytyy edetä, mutta ihan lähivuosina tästä ei voitane vielä odottaa konkreettisia tuloksia. Metsäenergian lisäämiseen liittyy, kuten kaikkeen metsänhoitoon, vastuullisuus luontoa kohtaan. Kuten menneinä vuosina metsänhoidon ympäristökeskusteluissa, tässäkään ei riitä, että me suomalaiset tiedämme toimivamme kestävän kehityksen mukaisesti. Se täytyy myös kertoa muulle maailmalle. Meillä ei siis tuhota metsiä polttamalla ne energiaksi, vaan energiaksi käytetään metsähoidon, puun korjuun ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Esa Härmälä ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Pihkaista ääntä! Tänä keväänä äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa. Voiko suomalaista metsänomistajaa saada ääntään kuuluviin 500 miljoonan joukossa? Kannattaako vaivautua uurnille? Europarlamenttivaalit 2014 Europaparlamentsval N: o Vientiteollisuuden markkinoiden turvaaminen ja turvallisuuspoliittiset seikat ratkaisivat aikoinaan suomalaisten halun lähteä mukaan Euroopan yhdentymiseen kansanäänestyksessä. On selvää, että metsänomistajina olemme hyötyneet unionin yhteisistä markkinoista ja niiden avautumisesta myös EU:n ulkopuolelle. Metsänomistajien (MHY ja MTK) ja myös Suomen kanta on ollut, että unionin ei pidä sekaantua jäsenmaiden metsäpolitiikkaan, vaan se tulee pysyä kansallisesti päätettävänä kysymyksenä. Kukaan ei kaipaa yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista byrokratiaa. EU:n metsäpolitiikka Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, on unionin ilmasto- ja energiapolitiikan kautta EU:n päätöksentekoon noussut kuitenkin asioita, joilla on suora yhteys suomalaiseen metsänomistajaan. Komissio on valmistellut lainsäädäntöehdotuksia mm. metsäbiomassan kestävyyteen liittyen, jotka toteutuessaan voisivat sekoittaa suomalaiset puumarkkinat ja aiheuttaa valtavasti lisäbyrokratiaa. Vaaleissa löytyy ehdokkaita, joilla on tuntemus meidän elinkeinoomme ja mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Jatkossa tarvitsemme EU:lle yhteisen elinkeinolähtöisen metsästrategian, jo-ka vahvistaa Euroopan talouskasvua, metsäsektorin kilpailukykyä ja puun käytön lisäämistä osana uutta biotaloutta. Valittava parlamentti on mukana päättämässä EU:n uudesta metsästrategiasta. Parlamentilla on valtaa vaikuttaa myös siihen tulkitaanko biomassan kestävyyskriteereissä puu mustaksi vai valkeaksi energian lähteeksi eli lasketaanko Suomen metsät ilmastouhkaksi vai mahdollisuudeksi. Energialinjaukset Euroopan parlamentin energiavaliokunta on työstämässä unionin yhteisiä energialinjauksia ja ympäristövaliokunta käsittelee jatkuvasti suomalaiseen metsänomistajaan vaikuttavia asioita. Edessä on isoja päätöksiä EU:n kilpailukyvyn ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisessa. Ei ole sama, millä kärjellä siellä suomalainen meppi esiintyy. Kilpailukyvystä ja ilmastopolitiikasta on voitava pitää kiinni samanaikaisesti. Puurakentaminen ja puupohjaiset biopolttoaineet ovat Suomen vahvuus eurooppalaisessa ilmastopolitiikassa. Niiden edistäminen koko unionin alueella tulisi nostaa Suomen EU-politiikan ytimeen. Kannattaisiko Suomeen suunnitellut tuulimyllyt rakentaa Tanskaan tai Britanniaan, missä tuulee ja jättää sinne kaavaillut Euroopan ulkopuolelta tulevaan puuhun pohjautuvat laitokset rakentamatta? Tulevan parlamentin tulee miettiä ilmastopolitiikkaa ja kilpailukykyä yhtäaikaisesti. Suomen metsissä riittää puuta viidenneksen nykyistä suurempaan käyttöön. Se saadaanko lisäkäyttöä aikaiseksi, riippuu paljolti myös EU:n päätöksistä. Suomalaisilla mahdollisuus vaikuttaa Metsänomistajia on Suomessa lähes viidennes kaikista äänestäjistä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen linjaan eri ryhmien kautta. Ehdokkailta pitää kysellä, mihin valiokuntaan he tähtäävät, ja minkälaista painoarvoa ja asiantuntemusta heiltä löytyy. Vaaleissa löytyy ehdokkaita, joilla on tuntemus meidän elinkeinoomme ja mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Metsänomistajat tulevat vaikuttamaan valittujen meppien kantoihin vaalien jälkeen. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteisen Metsänomistajat ketjun tunnuslause. Metsänomistajalle EU:n pitää olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Käytetään pihkaista ääntämme toukokuussa. Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y. 15

16 Uuden metsälain vaikutuksia metsänomistajiin Metsänomistajien päätösvaltaa metsiensä käsittelyssä on lisätty uudessa metsälaissa. Metsien biologiset tai metsään liittyvät taloudelliset tekijät eivät muutu lain voimalla. Metsänomistajan on syytä miettiä tarkkaan metsänomistukseensa liittyvät tavoitteet, jotta metsälain mahdollistamat vaihtoehdot tulisivat hyödynnetyiksi harkitusti. Kaikkien toimenpiteiden pohjaksi pitää huomioida metsässä vallitseva lähtökohtatilanne ja sovittaa lopputulos tiedostaen lain suomia käsittelyvaihtoehtoja. Metsälain oleellisia muutoksia: 1. Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetään puulajivalinnan säätelyä väljennetään kasvatushakkuiden toteuttamistapa jää metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallitaan. erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisää (lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet sekä letot) uudistamisvelvoite poistetaan vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä 2. Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite kasvatushakkuisiin luetaan mukaan myös pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän poimintaluonteiset hakkuut kasvatushakkuissa jätettävän kasvatuskelpoisen puuston vaadittavat vähimmäismäärät ovat matalammat edellä mainituissa käsittelyissä pienaukkohakkuiden maksimikoko on 0,3 ha ja riittävä puusto arvioidaan pääsääntöisesti koko käsittelyalueelta kasvatushakkuista aiheutuu uudistamisvelvoite, jos puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen 3. Uudistushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuvat - kiertoaika on metsänomistajan päätettävissä yksittäisestä alle 0,3 ha aukosta ei aiheudu uudistamisvelvoitetta. uudistamisvelvoitetta ei aiheudu puuntuotannollisesti vähätuottoisilla (alle 1m3/ha/v) ojitetuilla turv la tai ennallistettaessa alun perin avointa tai harvapuustoista suota tai perinneympäristöä. Kitu- ja joutomaaksi jääneet ojitetut suot voi siten hyödyntää ilman uudistamisvelvoitetta ja saada tuottoa tehdyille investoinneille perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta uudistamisvelvoite täyttyy, kun taimien keskipituus on 0,5 m velvoitteen täyttämisen 10 vuoden määräaika puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita 4. Metsänkäyttöilmoitus metsänkäyttöilmoituksen tekeminen voidaan valtuuttaa maanomistajan tai hallintaoikeuden edustajalle (ja samalla vastuu sen tekemisestä) metsänkäyttöilmoituksessa tulee ilmoittaa muun muassa kasvatushakkuun toteuttamistapa kuvioittain (toteuttamistapa vaikuttaa kasvatushakkuissa jätettävään puuston määrään) metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä sähkölinjojen reunavyöhykkeiden hakkuista metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista määräajoista voi hakemuksella saada poikkeuksen ja tietyin edellytyksin laajojen metsätuhojen yhteydessä hakemusta ei vaadita (kuitenkin metsänkäyttöilmoitus on tehtävä!) taimikon perustamisilmoitusta ei enää tehdä 5. Eräiden suoritteiden maksuttomuus ennakkotieto 10 :n (erityisen tärkeän elinympäristö) kohteesta on maksuton, joten metsänomistajan oikeusturva paranee 16

17 MHY jäsenlehti 1/2014 Rehevillä mailla pienaukkojen taimettuminen nopeasti ei ole itsestäänselvyys. Havu Ha vupu puuv uuval uval uv alta tais aiis s set et tuore et uo orre eett tai a sit itä ra avi vint n ei eikk kk k kaa am mm mat a kan nk ka aa aat att, kas ka sv vat atus tu us ske sk ke elp lpoi o se sen n pu puus usto sto on mä määrä ärä tta är as sa aik käi äs srrak rak aken nte eis isen en me etts sä än kasv ka svattus usha ha h akk kkuu un jälk jä älk keen een ette ee ellä ä--su Suom omes mes essa a Kasv Ka vattus uske ske elp lpoi oise is se en pu uu us sto ton mä määr ärä er erii--ik käi äisr srak ken ente te teis eis isen en met etsä etsä s n kas ka sv vatus attus usha h kkuu ha kk kuu uun jälk jä älke lk kee een Puus Pu P uu usston to on tta asa saisses sais esta sta ja akkau autu uttu umi misse esstta vo v iid da aa an po poik oik iket ke etta a.. Ravi Ra Ravi vint nttei n eisu isuud su uud de elltta aan n va assta taav taav avilillla a tur urve vem ma aililla la nou oud da ate ate eta taa an n ssa amo moja moja ja raj ajoj oja a.. Ei a aiiem emm miin ha hakkkku uu uta tap tapa pa an na a. 17

18 Autonasentajasta metsäkoneenkuljettajaksi Miko Kyllönen Hausjärveltä työskentelee Tammelassa männikön ensiharvennuksen kimpussa. Hakkuukone tottelee nöyrästi aiemmin autonasentajana työskennelleen miehen ohjauksessa. Mäntykuitupöllejä kertyy tasaiseen tahtiin kuormatraktorin kuljetettavaksi ajouran varteen. Miko on opiskellut viime syksystä lähtien Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun, järjestämällä kurssilla metsäkoneenkuljettajaksi. Ammattitaitoista autonasentajaa uhkasi työttömyys ja Miko havaitsi ilmoituksen mol:n nettisivuilta Kanta-Hämeessä järjestettävästä metsäkoneenkuljettajan koulutuksesta. Luonnossa ahkerasti liikkuva mies päätti siltä istumalta hakeutua koulutukseen. Valintaansa tyytyväinen mies myhäilee tulevaisuuden näyttävän valoisalta. Käytännönläheinen opetus on ollut Mikon mieleen ja ammattitaitoa koneiden käsittelyyn on kertynyt erilaisissa metsissä ahertaessa. Hän on kysellyt työllistymismahdollisuuksia useammalta koneyrittäjältä ja työpaikka koulutuksen jälkeen näyttää varmalta. Ammattinsa osaaville kuljettajille on kysyntää. Mauri Pienimaa, lehtori Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu GSM Miko Kyllönen mittauspuuhissa. Hakkuukoneen mittalaitteen oikeellisuuden tarkistus kuuluu metsäkoneenkuljettajan päivittäisiin rutiineihin. Metsäkoneenkuljettajakoulutusta syksyllä Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää yhdessä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa metsäkoneenkuljettajakoulutusta länsirannikolla alustavan suunnitelman mukaan loppuvuonna Koulutukseen voivat hakeutua yli 20-vuotiaat henkilöt, joilla on kokemusta ja/tai koulutusta metsurin, metsäkoneenkuljettajan tai metsätyönjohtajan tehtävistä. Myös muun alan koulutuksen omaavat voivat hakeutua koulutukseen, jos he muutoin voivat osoittaa erityisen soveltuvuutensa metsäkonealalle ja täyttävät edellytykset ammattitutkintoon. Seuraa tulevia tarkempia tietoja koulutuksesta TE-toimistojen URA järjestelmästä. 18

19 Huolellisella uudistamisella hyviä taimikoita Taimien istutus on yleensä varma ja nopea menetelmä metsän uudistamiseksi. Joskus työn lopputulos ei ole sellainen mitä istuttaja on odottanut. Kun tavoitteena on saada muutamassa vuodessa pintakasvillisuuden kilpailusta voittajana selvinnyt miehenmittainen taimikko, on istutustyö tehtävä huolellisesti ja ohjeita noudattaen. Nykyisin lähes kaikkeen istuttamiseen käytetään paakkutaimia, joiden istutus on nopeaa, vaikka työ tehtäisiin huolellisesti. syksyllä taimitarhalla pahvilaatikoihin ja varastoitu talven ajan -4ºc lämpötilassa. Metsänhoitoyhdistyksessä huolehditaan taimien sulatuksesta. Metsänomistajan on pyrittävä istuttamaan noutamansa taimet ripeästi ja lyhyenkin säilytyksen ajan taimilaatikoiden on oltava varjoisassa paikassa. Maanmuokkaus Ensimmäinen työ joka tarvitaan, on kunnollinen kasvupaikalle soveltuva maanmuokkaus. Istuttamista ilman maamuokkausta ei voi suositella juuri missään tilanteessa, vaikka uusi metsälaki ei siihen velvoita. Kuuselle soveltuvia muokkaustapoja ovat mätästykset normaaleilla kivennäismailla laikkumätästys ja vedenvaivaamilla mailla kääntö- tai ojitus(navero)-mätästys. Maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa, joka parantaa erityisesti juurien kasvua. Tämän lisäksi muokkaus vähentää vesakon ja muun pintakasvillisuuden haittaavaa vaikutusta taimen kasvuun. Hyvä mätäs on cm korkea, leveyttä ja pituutta on cm. Pinnalla on 5-10 cm paksu, yhtenäinen kivennäismaan kerros, joka suojaa mättään sisällä olevaa humuskerrosta kuivumiselta. Kuusen taimi mättäälle teikkaaseen maahan. Kuusen taimi tarvitsee kasvaakseen juuri niitä samoja asioita! Joskus kuulee väitettävän, että mättääseen ei uskalla istuttaa, koska taimi kuivuu siinä herkästi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos kohde on laikkumätästetty oikeaoppisesti. Taimien kuljetus ja varastointi Metsänviljelyn parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on materiaalista pidettävä hyvää huolta. Pakastetut kuusen ja männyn taimet on pakattu Ennen istutusta on tarkistettava, että taimet ovat riittävän kosteita. Paakusta tulee irrota vettä, kun sitä puristaa kädessään, ja 30x40 cm:n kokoisen laatikon painon tulee olla 4-5 kg. Jos painoa on vähemmän, taimia pitää kastella (laatikko kestää muutaman kastelukerran). Jäisiä taimia ei pidä istuttaa, eikä jäiseen maahan saa istuttaa. Molemmissa tapauksissa todennäköinen seuraus on taimien kuivuminen kokonaan tai osittain. Laikkumätästys: Istuta mättääseen, paakun alareuna humukseen. Tiivistä istutuskohta tarvittaessa. Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm. Tiivistä maata taimen ympäriltä. Älä istuta mättäiden väliin. Taimet eivät pidä uimisesta! Taimen paikka on mättään päällä ei kuopassa. Paras kasvupaikka kuusen taimelle on muokkauksessa syntyneen mättään päällä. Mättään pintakerroksen kivennäismaa suojaa tainta mm. tukkimiehentäituhoilta. Syvemmällä mättäässä oleva kunttakerros on kuusen juuristolle paras mahdollinen kasvupaikka. Juuristo tarvitsee kasvua varten lämpöä, vettä, ravinteita ja happea. Tainta ei siis missään nimessä tule istuttaa mättään vieressä olevan laikun pohjalle, raakaan kivennäismaahan. Siellä olosuhteet kasvua ajatellen ovat huonot. Taimen istutusta voisi verrata perunanistutukseen sekin tehdään vasta maan lämmettyä, koholle nostettuun vakoon, kuohkeaan ja ravin- 19

20 Jonkun tarttis tehdä jotain Suomen metsätalouden hyväksi Niinhän sitä taannoin televisiossakin pyörineessä mainoksessa sanottiin, että joku on maailman tekevin ihminen. Raumalla tammikuun lopulla järjestetyssä seminaarissa samantapaista viestiä välitti Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi toteamalla esityksensä alussa, että jonkun tarttis. Mitä jonkun sitten tarttis tehdä? Tähän kysymykseen saa varmasti monenlaisia vastauksia, mutta tarkasteltaessa asiaa metsänomistajan silmin, sen jonkun tarvitsisi aktiivisesti pitää yllä ja viedä eteenpäin metsätalouden toimintaedellytyksiä. Näihin asioihin kiinnitettiin huomiota Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishankkeen järjestämässä seminaarissa, jossa kuultiin puheenvuoroja niin Suomessa kuin Euroopassa toimivilta metsäalan edunvalvojilta. Metsänhoitoyhdistyksen hankevetäjä Kati Sammallahti vertaili hankkeessa mukana olleiden maiden metsätaloutta erilaisten tunnuslukujen valossa. Hankemaista Suomi ja Ruotsi erottuvat vahvoina metsämaina, joiden taloudelle metsäsektorilla on suuri vaikutus. Pienten metsälöiden maissa Ranskassa ja Luxemburgissa metsäammattilaiset ovat puolestaan tehneet paljon töitä sen eteen, että vierekkäisten tilojen metsänhoidolliset toimenpiteet pyritään kustannustehokkuuden saavuttamiseksi tekemään yhtäaikaisesti. Ympäristöpäällikkö Markus Nissinen Metsänomistajien liitosta lähetti esitelmällään terveisiä kuntapäättäjille muistuttamalla, ettei kaavoitusta tule levittää metsätalousmaalle. Paine metsätaloustoimia rajoittaviin kaavamääräyksiin on paikoittain kasvussa, mutta kaavoittajien olisi hyvä muistaa, että metsätalouden toimintaa säätelevät jo monet lait kuten luonnonsuoje- metsasaatio.fi Tässä maassa tiedetään, että metsää voi ymmärtää vain sinne menemällä. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta rahoittamalla esimerkiksi koululaisten metsätapahtumia. Säätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Kun metsänomistaja päättää maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla. 20

21 lulaki ja metsälaki. Lisäksi metsätaloudellisissa toimissa otetaan huomioon muut suojelunalaiset pienalueet sekä harvinaisten eliöiden elinympäristöt, joten metsätalouden harjoittamisen lisärajoittaminen kaavoittamalla ei ole tarpeellista. Nissinen huomautti, etteivät kaikki metsänomistajat ole tietoisia olevansa oikeutettuja saamaan korvausta menetetyistä tuloista kunnan/valtion rajoittaessa kaavoituksella heidän metsänsä käyttöä. Kaikissa kunnissa korvausvelvollisuuden syntymistä ei kuitenkaan tunnisteta tai edes myönnetä, joten metsänomistajalta vaaditaan valppautta. Tällaisessa tilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä metsäammattilaiseen, esimerkiksi omaan metsänhoitoyhdistykseen, asioiden selvittämiseksi. MTK:n kansainvälisen metsäpolitiikan asiantuntija Janne Näräkkä muistutti esityksessään, ettei Suomi ole enää omassa poterossaan Pohjolan perukoilla vaan metsätalouden toimintakenttä on nykyään kansainvälinen, ja tämän vuoksi kansainväliset hankkeet ja kontaktit ovat tärkeitä metsäalalle. Poliittisten päättäjien toimia on helppo kritisoida, mutta Näräkkä muistutti, että Suomessa metsäpolitiikka on pitkälti sopeutumista kv-tasolla laadittuihin viitekehyksiin ja jottei liikkumavaramme kotimaan metsäasioissa kutistu pieneksi laatikoksi on tärkeää säilyttää vaikutusvaltamme niin EU:ssa kuin YK:ssa. Ongelmana EU:n tasolla toimiessa ovat ristiriistaisten vaatimusten asettaminen metsille ja metsätaloudelle samoin kuin elinkeinonäkökulman puuttuminen. Usein taustalla on tietämättömyys metsäasioista ja meidän suomalaisten, jotka käytännössä asumme metsän keskellä, on vaikea ymmärtää sitä, mitä metsä esimerkiksi belgialaiselle tarkoittaa. Sama pätee tietysti toisinpäin, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää viedä eteenpäin tietoa meidän metsäisistä olosuhteista muualle Eurooppaan. Metsäisiin päätöksiin EU:n tasolla liittyy myös suojelua korostavaa ideologista ajattelua, joka osaltaan varmasti johtuu erilaisten olosuhteiden ymmärtämättömyydestä. Kysymykseen Onko Suomi EU:n suunnannäyttäjä vai käskyläinen?, Näräkkä vastasi toteamalla ettei kumpaakaan, sillä Suomea kyllä kuunnellaan metsäasioissa hyvin paljon, mutta emme kuitenkaan ole määräämässä tahtia. Tätäkin taustaa vasten on tärkeää, että yhteisistä asioista päättävät henkilöt ovat selvillä niistä metsätaloudellisista realiteeteista, joissa kukin jäsenmaa toimii, jotta päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään goodness of fit ratkaisuun. Esitelmän lopuksi Näräkkä muistutti, että ilman metsäalan yhteistä edunvalvontaa (metsänomistajien ja metsäteollisuuden tekemä edunvalvonta) metsätalouden harjoittaminen Suomessa olisi haastavaa. Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi kertoi, että Metsäsäätiö on perustettu vuonna 1995 puhumaan suomalaisen puun puolesta ja turvaamaan Suomen metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä. Säätiön tehtävänä on parantaa metsäalan mainetta elinkeinona, lisätä metsäalan tuntemusta ja edistää metsän ja puun käyttöä. Esimerkiksi nuorten metsäkasvatus Metsävisan tai metsäretkeilyjen muodossa on Säätiölle tärkeää, sillä koulukirjoissa metsätaloutta käsitellään lähinnä biologiselta puolelta eikä niinkään elinkeinona ja joskus jopa virheellisin tiedoin. On ymmärrettävää, ettei tällaiselta pohjalta ole helppo nähdä metsätalouden tärkeyttä suomaiselle hyvinvoinnille, minkä vuoksi tiedonvälityksen roolia ei voi väheksyä. Metsänomistaja pystyy kantamaan kortensa kekoon metsätalouden edistämiseksi osallistumalla Metsäsäätiön toiminnan rahoittamiseen. Säätiön toimintahan rahoitetaan puukaupan yhteydessä kerättävällä vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % pystykaupan arvosta ja 0,1 % hankintakaupasta. Metsänomistaja on se taho, joka päättää lähteekö hän tukemaan Suomessa metsäpolitiikka on pitkälti sopeutumista kv-tasolla laadittuihin viitekehyksiin, ja jottei liikkumavaramme kotimaan metsäasioissa kutistu pieneksi laatikoksi, on tärkeää säilyttää vaikutusvaltamme niin EU:ssa kuin YK:ssa. Säätiön toimintaa ja jos näin on, myös puun ostaja sitoutuu tähän. Metsänomistajan on lisäksi hyvä muistaa, että menon voi vähentää verotuksessa. Seminaari päätti metsäisiä toimijoita Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Luxemburgista yhteen koonneen hankkeen. Matkan varrella esitetyt ja nähdyt erilaiset näkökulmat ja olosuhteet ovat hyvä muistutus siitä, että yhtenäisen metsäpolitiikan luominen koko EU:n alueelle on vähintäänkin haasteellista ja herättää myös kysymyksen, tarvitaanko sellaista ylipäätään. Meidän metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien on hyvä muistaa, että se joku, jonka tarttis tehdä jotain, löytyy peiliin katsomalla. Parhaiten metsäalan etuja ajetaan pitämällä huolta metsistä niin, että tulevaisuudessakin korkealaatuista raaka-ainetta metsä- ja puuteollisuudelle on saatavissa lähialueilta. Kati Sammallahti hankevetäjä saakka Mhy Lounametsä 21