Metsänomistajat AURANMAA

Transkriptio

1 Metsänomistajat AURANMAA Metsänhoitoyhdistys Auranmaan jäsenlehti 1/2014 sivu 5 Alkavia hyönteistuhoja kuusikoissa sivu 19 Huolellisella uudistamisella hyviä taimikoita sivu Metsätuholaki määrää puun poiskuljettamisen ajankohdan sivu 28 Metsäsuunnittelu alkaa Pöytyällä

2 Sisäsivuilla: Myrskyä myrskyn perään... 3 Metsänhoitoyhdistyslaki uudistuu Alkavia hyönteistuhoja kuusikoissa... 5 KHO linjasi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pieneksi... 6 Metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseninä mukana PEFC-sertifioinnissa... 7 Talvikelit jäivät lyhyiksi... 9 Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja Onnistunut tilan myynti paras vaihtoehto minulle Metsäenergia kasvaa edelleen...14 Pihkaista ääntä!...15 Uuden metsälain vaikutuksia metsänomistajiin Autonasentajasta metsäkoneenkuljettajaksi...18 Huolellisella uudistamisella hyviä taimikoita...19 Jonkun tarttis tehdä jotain Suomen metsätalouden hyväksi Kaavoitus vähentää rajusti hakkuita Metsätuholaki määrää puun poiskuljettamisen ajankohdan Metsäsuunnitelma on kuin metsäsi pankkikirja Metsäsuunnittelu alkaa Pöytyällä Vaihtoehtona jatkuva kasvatus Jäsentensä näköisiä metsänhoitoyhdistyksiä Osoitteenmuutosilmoitus...31 OSTAJISSA ON EROJA Puunhankinnassa korostuvat koke- taito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonaisratkaisunmetsällesi ja itsellesi? Myy siis puusi meille. WESTAS GROUP Näkemyksiä puusta. Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä, kun kerran toisemme tunnetaan. Elämässä tulee eteen monenlaisia pulmia ratkottavaksi. Ja useimpiin niihin liittyy olennaisena osana raha. Tarvitsetpa sitten rahoitusta tai vakuutusturvaa vastoinkäymisten varalle, helpointa on jutella sellaisen kanssa, jonka jo tuntee entuudestaan. Tervetuloa Osuuspankkiin. Laitetaan rahoitus ja vakuutusasiasi kerralla kuntoon. Se käy sukkelaan tuttujen kesken. Auran, Pöytyän ja Yläneen Osuuspankit 2

3 Myrskyä myrskyn perään Myrskyt tuntuvat koettelevan Suomen metsiä. Kun keväällä 2013 saatiin viimeisetkin Tapani-myrskyn tuulenkaadot korjattua, niin eikös Seija-myrsky taas kaatanut puita metsiin. On tärkeää, että saadaan tuulenkaadot pois metsästä mahdollisimman pian. Uutena vaarana ovat kaarnakuoriaisten tuhot. Kesällä 2013 oli peräti kaksi kaarnakuoriaissukupolvea, eli maassa on nyt pesimässä kaksinkertainen määrä tuholaisia vailla ruokaa. Nyt siis kaikki kaatuneet kuusipuut pois metsästä! Metsänomistajarakenteen muuttumisen seurauksena metsänomistaja tarvitsee aikaisempaa enemmän tukea, erityisesti puukaupassa. Ainoa, joka tukea pystyy puolueettomasti metsänomistajalle antamaan, on Metsänhoitoyhdistys. Kilpailutamme leimikot asiantuntemuksella. Toimimme paikallisesti, ilman taka-ajatuksia metsänomistajan hyväksi. Metsänhoitoyhdistyksiä ollaan viemässä kovaa vauhtia MTK:n alaisuuteen. Päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti, vaikka emme tiedä edes tulevaa jäsenmäärää. Mikä kiire tässä on? Selvitetään ensin faktat ja tehdään sitten vasta päätöksiä. Metsänhoitomaksun poistuessa on oltava jokin muu vastaava maksu millä ilmainen neuvonta jatkossa hoidetaan. Parhaiten se toimisi jäsenmaksulla, joka antaisi metsänomistajalle edelleen mahdollisuuden olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja käyttää kaikkia tarjolla olevia palveluita. Jäsenmaksun suuruus on mietittävä tarkkaan. Ja vielä lopuksi, pistäkää ny ne taimikot kuntoon! Veikko Kursi toiminnanjohtaja Mhy Auranmaa Mennyt vuosi oli varmasti vilkkain leimikkorintamalla. Päätehakkuuleimikot kävivät hyvin kaupaksi ja näyttäisi siltä, että sahateollisuuden tarpeet saatiin tyydytettyä. Valitettavaa on kuitupuun kohtalo, tuonti tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Harvennettavaa Suomessa kyllä riittäisi. Samaan aikaan teollisuus ajaa pakkomyyntiä ja myös kiinteistöveroa on väläytelty. Eikös Suomen pitänyt olla sivistysvaltio? Metsä on metsänomistajalle yritys ja siinäkin yritetään maksimoida tuotot. Nousevat verot tappavat lopunkin yrittämisen. Nyt tarvitaan verohelpotuksia, jotta saadaan pyörät pyörimään! Jäsenlehti Metsänomistajat AURANMAA Vastaava toimittaja: Hannu Justen Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen Toimituskunta: Harri Tasanen, Veikko Kursi, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä kpl Seuraava Metsänhoitoyhdistys Auranmaan lehti ilmestyy lokakuussa

4 Metsänhoitoyhdistyslaki istyslaki uudistuu 2015 Metsänhoitoyhdistys lain muutoksen edessä Metsänhoitoyhdistyslain muutos lähti vuoden alusta etukenossa liikkeelle. Lakimääräinen metsänhoitomaksun veroluotoinen kanto, joka koskee viime vuotta, tapahtuu tämän vuoden joulukuussa. Uudessa metsähoitoyhdistyksiä koskevassa laissa moni asia tulee muuttumaan. Liiketoiminnan rajoitteet sekä viranomaisten vahvistamat maantieteelliset yhdistysten toimialueet poistuvat. Uuden lain mukaan metsähoitoyhdistys voi myöntää jäsenyyden Suomessa olevalle metsänomistajalle rajoituksetta. Olennainen muutos on myös, että nykyinen lakisääteinen metsänhoitomaksu muuttuu vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi. Metsänhoitoyhdistyksen hallinto päättää Uusien sääntöjen täytäntöönpanoon on varattu kuluva vuosi, ja kyllä se riittää mutta turhaa aikaa ei ole. Jäsenmaksun lisäksi yhdistyksessä on päätettävä esimerkiksi, aiotaanko liiketoiminnan rajoitteiden poistumista jollain tavalla hyödyntää, joka tarkoittaisi alkaisiko metsänhoitoyhdistys tekemään jatkossa puukauppaa. Lisäksi on päätettävä, hankitaanko jäseniä yli nykyisten rajojen. Jäsenille etuja Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossakin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat. Kesän jälkeen Metsänhoitoyhdistys Auranmaa tuleekin lähestymään metsänomistajia jäsenkirjeellä, jossa kerromme lisää jäsenyydestä metsänhoitoyhdistyksessä uuden metsänhoitoyhdistyslain aikana. Ensimmäiset jäsenmaksut kolahtavat postiluukusta ensi vuonna. Jäsenmaksun maksettuaan metsäomistaja saa myös jäsenkortin, jolla on helppo tarkistaa jäsenyys. Uusien metsänomistajien sen sijaan on jatkossa erikseen liityttävä metsänhoitoyhdistykseen. Palvelupuolelle jäsenyyden merkitys tulee korostumaan Jäsenille tarjottavat palvelut tulevat olemaan etusijalla. Jäsenyyden palvelutarjontaan liittyy mm. automaattisesti sertifionti, jonka ostajapuoli vaatii, puolueeton tarjouskilpailun hoitaminen asiakkaan puolesta, myrskyvahinkojen arviointi joka tuskin puunostajia kiinnostaa. Summa summarum, palvelutarjonta pysyy jatkossakin vähintäänkin entisellään. Metsänhoitoyhdistys Auranmaa tulee jatkossakin ajamaan metsänomistajan parasta. Hyvää ja tehokasta, kullekin metsänomistajalle sopivaa metsänhoitoa, oikeaa hintaa, kaiken kaikkiaan ihmisläheistä ja ammattitaitoista palvelua. Yhdistyksen jäsenmaksu pyritään saamaan kilpailukykyiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Osallistumisesta itse puukauppaan, joka vaatisi oman osakeyhtiön, metsänhoitoyhdistyksemme hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, ettei siihen mennä. Metsänhoitoyhdistys toimii jatkossakin jäsentensä maksamilla varoilla ja riskinä saattaisi pahimmassa tapauksessa olla osto- ja myyntitoiminnasta tuntuvia luottotappiota. Puukauppaa saavat tehdä ne, jotka sen parhaiten osaavat. TERVETULOA METSÄNHOITO- YHDISTYKSEN JÄSENEKSI Jarmo Sinisalo hallituksen puheenjohtaja Mhy Auranmaa 4

5 Alkavia hyönteistuhoja kuusikoissa Pystyyn kuivuneita kuusia on alkanut ilmestyä tukki-ikäisiin kuusikoihin. Kyseessä on alkava hyönteistuho, johon pitäisi puuttua heti alkuvaiheessa, ettei tuhoalue pääse laajenemaan. Tapani-myrskyn jäljiltä metsiin jäi kaatuneita puita sen verran, että hyönteistuhoja on alkanut ilmestyä alueemme kuusikoihin. Pääsyyllinen on kirjanpainaja-niminen, noin 5 mm mittainen tuhohyönteinen, jolla on viime vuoden kuivana ja lämpimänä kesänä ollut hyvät olosuhteet lisääntyä ja kuivattaa kuusia pystyyn. Ensimmäistä kertaa hyönteisen lisääntyminen onnistui kaksi kertaa saman kesän aikana. Se näkyi elokuussa, kun kuivia ja kuolevia kuusia alkoi ilmestyä metsiin hellekauden jälkeen. Hyönteisen toukat elävät kuusen kaarnan alla syömällä puun nilakerrosta ja tappavat näin puun. Aikuistuttuaan ne lentävät lähipuihin munimaan uusia toukkia. Näin tuho pikkuhiljaa laajenee. Kaakkois- ja Itä-Suomessa on jouduttu vanhempien myrskytuhojen jäljiltä hakkaamaan ja uudistamaan satoja hehtaareja kuusikoita vahingon laajenemisen estämiseksi. Toivottavasti täällä ei jouduta samanlaiseen tilanteeseen, vaan tuhojen leviäminen saataisiin estettyä heti alkuunsa. Kuivumassa olevat puut pitäisi saada pois metsästä ennen ensi vuoden elokuuta, jotta tuhojen laajeneminen saataisiin estettyä. Aikuiset kirjanpainajat talvehtivat maassa ja lentävät sieltä lisääntymään eläviin puihin toukokuun alkupuolella, kun lämpösummaa on kertynyt riittävästi. Nämä puut pitäisi saada pois metsistä ennen elokuuta, jolloin uudet aikuiset jatkavat seuraaviin puihin munimaan tai maahan talvehtimaan. Nyt on aika tarkistaa kuusikot ja tehdä tarvittavat hakkuut ennen ensi kesää, näin tuhojen leviäminen saadaan pysäytettyä heti alkuunsa. Jarmo Nyman alueneuvoja Mhy Auranmaa 5

6 KHO linjasi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pieneksi Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauksen on oltava Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaisesti pinta-alaltaan pieni. Tapaus sai alkunsa, kun ELY-keskus oli rajannut liitooravan vuoksi 3,7 hehtaaria metsää avohakkuiden ulkopuolelle. Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä suojeltu laji. Suomessa suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Laki turvaa liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan, eli käytännössä pesäpuun ja sen välittömässä läheisyydessä (n. puun pituus) olevat muut puut. ELY:n rajauksella olisi suojeltu lisääntymis- ja levähdyspaikan asemasta koko liito-oravan reviiri. Lain tulkinnan ja ohjeiden vastainen päätös kumoutui nyt KHO:n päätöksellä. ELYn tulee rajata liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue maastoon ennen hakkuita. Ohessa kuva Loimaalta, jossa liito-oravan kolohaapa ja ruokailupuita. KHO:n linjaus on ollut MMM:n ja YM:n liito-oravaa koskevan metsänkäsittelyohjeen perustana. Ohjeen mukaan myös liito-oravan kulkuyhteys ympäröivään metsään on turvattava. Tämä tarkoittaa käytännössä minimissään n. 10 metrin välein jätettäviä hyppypuita. Hakkuita suunniteltaessa kannattaa käyttää järkeä, ja keskittää säästöpuut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan ympärille. Jos liito-oravahavaintoja on omassa metsässä laajalti, voi ELY-keskukselta saada kohteen suojelusta korvausta. Joka tapauksessa havaintojen oikeellisuus on aina varmistettava ELY:n maastokatselmuksella. Mukaan kannattaa pyytää metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija. Markus Nissinen ympäristöpäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 6

7 Metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseninä mukana PEFC- ryhmäsertifioinnisssa PEFC-ryhmäsertifiointiin ovat ilmoittautuneet metsissä työskentelevät yritykset, yhteisöt ja yhdistykset. Mhy:n jäsenmetsänomistajat ovat mukana metsänhoitoyhdistysten jäseninä. Muut metsänomistajat voivat liittyä PEFC-sertifiointiin erikseen ilmoittautumalla ja heidän pitää maksaa erillinen sertifiointimaksun. Vaatimuksia uudistetaan Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi on hakenut PEFC-metsäserfikaattia sertifiointiyritykseltä ilmoittautuneiden puolesta. Liitto on kilpailuttanut sertifiointiyritykset. Tarjousten perusteella sopimus sertifiointitarkastuksista tehtiin Länsi-Suomessa Det Norske Veritasin (DNV) kanssa. DNV:n tekemät tarkastukset perustuvat Suomen PEFC-standardiin eli vaatimussääntöihin. Standardi muodostuu kriteereistä eli vaatimusluettelosta. Suomen PEFC-standardi valmistellaan metsään liittyvien yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä. Uudistettavan Suomen PEFC-standardin valmistelussa on mukana 40 yhteisöä. Nykyinen PEFC-standardi otettiin käyttöön 2011 ja nyt uudistettava standardi voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2016 tarkastuksissa. Suomen PEFC-standardin pitää saada kansainvälisen PEFC:n hyväksyntä. DNV arvioi vaatimusten toteutumisen DNV tarkastaa vuosittain toista sataa metsäkohdetta Länsi-Suomessa ja arvio myös eri organisaatioilta saatava tiedon perusteella vaatimusten täyttymistä. Maastotarkastukset kohdistuvat yleensä luontoarvoiltaan herkkiin kohtiin kuten vesistöjen läheisyyteen. Metsäkeskukselta, metsänhoitoyhdistyksiltä ja suurimmilta yrityksiltä kerätyn tiedon pätevyyttä arvioidaan tarkastuksissa. Laajalta joukolta saadun tiedon ja laadun seurannan merkitys on suuri, koska näin voidaan vähentää maastotarkastuksia eikä yksittäiseltä metsänomistajalta erikseen pyydetä tietoa. Tämä tekee ryhmäsertifioinnin edulliseksi sekä metsänomistajille että yrityksille. Useimmat vaatimukset toteutuvat tarkastuksissa. Lieviä poikkeamia on vuosittain ollut Länsi-Suomessa kappaletta. Useimmat poikkeamat liittyvät työantajavelvoitteisiin, sertifiointiin sitoutumiseen, puunkorjuuvaurioihin ja vesiensuojeluun. Poikkeaman aiheuttaneelta taholta pyydetään korjausehdotus, mikä käsitellään Länsi-Suomen sertifiointitoimikunnassa ja lähetetään edelleen DNV hyväksyttäväksi. Korjausehdotusten toteutumista seurataan vuosittaisissa tarkastuksissa. Puun alkuperäketju on arvokas tieto markkinoilla Yritykset, tiedotusvälineet ja kuluttajat osoittavat yhä lisääntyvää kiinnostusta raaka-aineena käytettävän puun alkuperää kohtaan. Puun alkuperäketjun varmistamiseksi on rakennettu järjestelmä, minkä sertifiointi osoittaa puuperäisten tuotteiden tulevan kestävästi hoidetuista metsistä. Alkuperäketjun sertifiointi antaa yritykselle kansainvälisten PEFC- tuotemerkkien käyttöoikeuden omissa tuotteissaan, Lähinnä keskieurooppalaiset ja Englantilaiset kuluttajat sanelevat ostokäyttäytymisellään sen, että suomalaisenkin puun alkuperä ja kestävä tuotantotapa on todennettava sertifioinnin avulla. Eteläisempien ja Aasian maiden kuluttajat eivät ole vielä siinä määrin valveutuneita ostamiensa tuotteiden alkuperän suhteen. joka on omalta osaltaan tehostaa tuotteiden markkinointia. Metsänhoitoyhdistyksillä on tieto jäsentensä sertifioinnin piirissä olevasta puusta ja sen osuudesta omissa puutoimituksissa. Auvo Heikkilä metsänhoitopäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 7

8 T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä. Etelä- ja Länsi-Suomi Kiljavantie RÖYKKÄ Puh Fax

9 Talvikelit jäivät lyhyiksi Alkuvuonna kauppa on käynyt Tänä vuonna puukauppa on käynyt vilkkaasti heti tammikuun alusta saakka. Myös hakkuissa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, vaikka kelit ovat olleet haasteellisia. Viime vuoden loppu oli märkä ja sateinen. Lisäksi talvi saapui koko maahan vasta tammikuun puolella. Lyhyeksi jääneet talvikorjuukelit käytettiin tehokkaasti heti maan jäädyttyä. Valitettavasti talvikorjuukohteiden kauppaa tämä ei vilkastanut. Talvihakkuisiin sopivat kohteet oli jo hankittu aiemmin. Osa näistä kohteista näyttäisi jääneen tänä talvena korjaamatta. Lisäksi puun tuonti kasvoi viidenneksellä viime vuonna. Paikoin on pelkoa siitä, että kuitupuun tuonti aiheuttaa ongelmia kotimaan puun menekille. Maaliskuun lopulla puumarkkinoilla eletään eräänlaista siirtymäaikaa kohti kesäkorjuuta. Teollisuuden puun tarve tulee olemaan tänäkin vuonna kovaa ja varmuudella kysyntä kelirikkokohteista tulee kiihtymään. Talvikorjuukohteille ostajaa voi olla vaikea löytää, mutta kelillä kuin kelillä hakattaville kohteille ostaja löytyy. Puumarkkinatilanteessa on runsaasti alueellista vaihtelua. Tiedon oman alueen ostajien puun tarpeesta saa paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Usein parhaan hinnan puistaan saa käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua. Korjuupalvelun avulla jokainen puutavaralaji pystytään ohjaamaan parhaan maksukyvyn omaavalle puun jalostajalle. Metsäenergia markkinoilla kriittiset hetket Kotimaisen metsäenergian yllä on tällä hetkellä synkkiä kivihiilen värittämiä pilviä. Kivihiilen käyttö on kasvussa. Samalla turpeen sekä metsähakkeen tulevaisuus on vaakalaudalla. Valtiovallan on syytä nopeasti korjata metsäenergian käyttöä haittaavat veropäätöksensä. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, ajaudutaan negatiiviseen kierteeseen. Metsäenergian korjuuyrittäjät vähentävät kalustoaan, jolloin hakkeelle asetetut tavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi. Lisäksi jokainen ulkomailta tuotu kivihiililasti vie pois tuloja ja verotuloja niin paikallistalouksilta kuin valtioltakin. Metsäteollisuus talouden valopilkkuna Suomen taloudesta on jo pitkään kuulunut heikkoja uutisia. Samaan aikaan Suomen vahva puujalka kehittyy edelleen. Metsäteollisuuden vienti kasvoi parilla prosentilla viime vuonna ja kattoi jo viidenneksen maamme vientituloista. Erityisen myönteistä metsänomistajille viime vuodessa oli sahatavaran viennin määrän kasvu yli kymmenellä prosentilla. Tukki- ja sahatavaramarkkinoilla on selvä kohtalon yhteys. Sahatavaran ja tukkipuun hinnat seuraavat toisiaan. Toivottavasti niin metsänomistajat kuin sahuritkin pääsevät nauttimaan mahdollisesti parantuvasta kannattavuudesta. Kuitupuussaa sellun hinnan nousu ei aina näy yhtä selvästi kuitupuun hinnassa. Kuitupuukohteiden kilpailuttamiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuonna 2014 teollisuuden puun käyttö tullee kasvamaan viime vuodesta. Tämä mahdollistaa tasaisen puukaupan myös tänä vuonna. Viestit sahatavaramarkkinoilta ovat olleet myönteisiä. Havusahatavaran tuotantomäärät ovat ylittäneet vuotta aiemmat määrät ja samaan aikaan valmiin tavaran varastot ovat pysyneet kurissa. Sellun tuotanto näyttää tänä vuonna olevan hyvässä vauhdissa, mutta paperilla on edelleen vaikeaa. Metsäenergiaa käyttäviä investointeja on Länsi-Suomessa nousemassa esimerkiksi Naantaliin muutaman vuoden kuluessa. Valtion parempi energiapolitiikka antaisi tilaa vielä suuremmalle metsäenergian käytön kasvulle. Lisäksi erilaisia biojalostamo investointeja on suunnitteilla eri puolella Suomea. Metsissämme on tällä hetkellä huomattavasti käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Näille kaikille tulee kysyntää tulevaisuudessa, kun maailma kääntyy entistä vankemmin uusiutuvien luonnonvarojen suuntaan. Metsänomistajan kannattaa edelleen tehdä metsänhoitotoimenpiteet ajallaan ja näin huolehtia tulevista hakkuumahdollisuuksista. Apua kaikkiin metsissä tehtäviin töihin löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Oman neuvojan löydät osoitteesta Marko Mäki-Hakola johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 9

10 Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja Kansallisen metsäpolitiikan viitekehys luodaan kansainvälisissä prosesseissa, kansallisella tasolla ainoastaan sopeudutaan siihen. Esimerkkejä on lukuisia: kansainvälinen ilmastosopimus ja erityisesti Durbanissa 2011 sovitut Kioton sopimuksen metsien hiilinieluja koskevat laskentasäännöt, bioenergian kestävyys, metsien monimuotoisuus, suojelu ja ennallistaminen, sertifioinnin vaatimukset jne. Kansainvälinen metsäedunvalvonta vaikuttaa suoraan siihen, millainen liikkumavara kansallisen tason toimille saadaan. Vaikka EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, EU:sta tulee kuitenkin paljon suoraan metsään ja metsäelinkeinoon vaikuttavaa sääntelyä muiden politiikkalohkojen kautta (energia, ilmasto, suojelu ym.). Ympäristöpuoli yleensä dominoi metsäasioissa ja elinkeinonäkökulma loistaa poissaolollaan. Ongelmana ovat koordinaation puute ja ristiriitaiset vaatimukset metsille ja metsätaloudelle. Lisäksi metsien merkitys kansantaloudelle on liian pieni liian Euroopan metsäsopimusta on valmisteltu vuodesta 2011 lähtien, tavoitteena on Euroopan metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen laillisella sopimuksella. Neuvottelut ovat pahasti jumissa. Toteutuessaan sopimuksella tuskin olisi suurta vaikutusta Suomen metsätalouteen. Merkittävin vaikutus voisi tulla EU:n kautta, kun EU:lle luotaisiin metsäpoliittinen pohja. monissa maassa ja intressi puolustaa sektoria on käytännössä vain Suomella, Ruotsilla ja Itävallalla. EU-edunvalvonnan merkitys on keskeinen ja siksi Suomalaisten metsänomistajien edustus EUtasolla on välttämätöntä. Mitkä ovat EU:n ajankohtaisimmat käynnissä olevat metsäprosessit? Biomassan kestävyyskriteerit Kriteereillä määritellään millainen metsäenergia on kestävästi tuotettua Kokonaisuuteen liittyy myös kysymys puun hiilineutraalisuudesta eli pelissä on koko metsäenergian hyväksyttävyys päästöneutraalina energiamuotona Keskeisiä kysymyksiä ovat: Tuleeko metsäenergian eli jakeille päästökertoimet? -> Hyötyykö Suomi metsistään vai rangaistaanko meitä siitä, että olemme Euroopan tasolla säilyttäneet laajat metsämme. Tarkastellaanko kestävyyttä tilatasolla, tuleeko jokaisella metsänomistajalla olla metsäsuunnitelma? -> Vaaditaanko metsänkäytölle niin suuri byrokratia ja kustannus, että kannattavuus katoaa? Onko puusta valmistetutuille biopolttoaineille ylipäätään markkinoita? EU:n ajankohtaisia metsäprosesseja: Ongelmana ovat koordinaation puute ja ristiriitaiset vaatimukset metsille ja metsätaloudelle. Maaseudun kehittämispolitiikka ja valtiontuen suuntaviivat EU:n maaseudun kehittämispolitiikan metsätoimet määrittelevät metsien roolin maaseudun hyvinvoinnin edistämisessä ja niillä linjataan epäsuorasti muun muassa siitä mikä tulee olemaan metsätalouden hyväksyttävyys elinkeinotoimintana? Maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyvillä metsätalouden valtiontuen suuntaviivoilla luodaan viitekehys myös kansallisesti rahoitettaville metsäohjelmille. Suuntaviivat määrittävät viime kädessä myös sen voiko Suomi maksaa halutessaan kansallista tukea metsätaloudelle. EU:n metsästrategian uudistaminen EU:n metsästrategia ei ole jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, mutta siinä määritellään unionin suhtautuminen metsiin. Keskeisimmät kysymykset ovat: Nähdäänkö metsien käyttö uhkana vai mahdollisuutena? Miten EU:n metsiin liittyviä aloitteita koordinoidaan paremmin ja miten lisätään metsäasiantuntemusta politiikkavalmistelussa? Sidosryhmien osallistuminen. Lobbaamisella sanan ehkä kielteisestä kaiusta huolimatta on EU:ssa suuri merkitys ja se on luonnollinen osa päätöksentekoprosessia. Vastapuolet tekevät sitä varmuudella ja suuremmin taloudellisin panostuksin. Tarkoitus on välittää alan tietoa poliittisille päättäjille. Metsäasioihin liittyy EU:ssa paljon ideologiaa (suojelu hyvä käyttö huono), mutta usein kyse on nimenomaan tiedon puutteesta. 10

11 Teiden ja rakennuksien tieltä raivattava puusto on koitua Suomelle tappioksi Durbanin ilmastosopimuksen takia. Hieman on valoa näkyvissä, sillä Suomi saattaa saada ilmaisia päästöoikeuksia hyvityksenä ilmastokokouksen päätöksistä. Kuvassa Turku-Nousiainen välille rakennettavan moottoritien aluetta, josta metsänhoitoyhdistys on korjannut puuston pois. EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU esitteli tammikuussa ehdotuksensa EU:n vuoteen 2030 ulottuvasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Suomalaisille metsänomistajille keskeisiä kysymyksiä ovat: Takaako EU:n yhteinen 27 % uusiutuvan energian tavoite metsäenergian kysynnän? Suomen nykyinen kansallinen tavoite on 38 % uusiutuvaa energiaa! Sisällytetäänkö metsät EU:n ilmastotavoitteisiin mitkä ovat seuraukset? Miten käy suomalaisten biopolttoaineinvestointien ja puun roolin niiden raaka-aineena komission poistettua liikenteen biopolttoainevelvoitteen. Yllä mainittujen lisäksi EU:ssa on meneillään suuri määrä erilaisia metsiin liittyviä politiikkaprosesseja. Näitä ovat mm.: LULUCF-sektorin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n siemen- ja lisäysaineistolainsäädännön uudistaminen Resurssitehokkuus biotalousstrategia vihreä talous EU:n vihreä kirja metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:n strategia vihreästä infrastruktuurista FLEGT laittomat hakkuut jne. Janne Näräkkä Raumalla Metsänhoitoyhdistyksen seminaarissa. 11

12 Onistunut tilan myynti paras vaihtoehto minulle Eurajokelainen Päivi Tiihonen oli jo jonkin aikaa pohtinut omistamansa tilakokonaisuuden tulevaisuutta ja puntaroinut eri vaihtoehtoja. Oma aika ei enää tahtonut riittää tilan hoitoon ja toisaalta Päivi ei halunnut jättää tilaa oman onnensa nojaan. Sukupolvenvaihdoskin tuntui aika kaukaiselta ajatukselta tässä elämäntilanteessa. Lopulta ratkaisu löytyi, Päivi päätti laittaa tilan Länsi- Suomen Metsätilat Oy LKV:n kautta myyntiin. Siitä alkoi uusi tarina, johon sittemmin kirjoitettiin onnellinen loppu. Päivi Tiihonen oli yhdessä isänsä ja poikansa kanssa keskustellut tilan tulevaisuudesta aiemminkin. Jotenkin vain alkoi tuntua siltä, että ratkaisu on kuitenkin tehtävä, joten sitä on turha pitkittää. Metsien ja peltojen hoito vaatii jatkuvaa työtä, eikä niiden tila parane odottamalla. En halunnut antaa tilan rapistua, enkä halunnut, että isäni joutuisi näkemään hoitamattomia metsiä ympärillään, toteaa Päivi Tiihonen. Kun myös lähipiiri hyväksyi ajatuksen tilan myynnistä suvun ulkopuolelle, oli hänen helpompi tehdä lopullinen päätös. Metsänhoitoyhdistys on hoitanut Tiihosen metsiä ja hän on ollut palveluun oikein tyytyväinen. - Tilasta luopuminen ei ole ollut helppoa, varsinkin, kun yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Kari Laihon kanssa on sujunut hienosti. Aina on saanut vastauksen kysymyksiin ja apua tarvittaessa. Yhdessä ollaan lompsittu lukuisat kerrat metsässä ja mietitty, mitä siellä tällä kertaa pitäisi tehdä, muistelee Päivi. Myyntiin paikalliselle osaajalle Myyntipäätöksen jälkeen Päivi ryhtyi heti toimeen. Hän tutustui netin kautta Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimintaan kuultuaan Kari Laiholta yhtiöstä ja metsätilojen hyvästä markkinatilanteesta. Alusta asti oli selvää, että Metsätilat saisi hoitaa myynnin alusta loppuun. Halusin, että välittäjä 12

13 MHY jäsenlehti 1/2014 Onnistunut tilakauppa kysyy asiantuntijuutta, vaatii myyntityötä ja edellyttää monenlaisia asiakirjoja; Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV välittää ja arvioi ammattitaidolla. on metsäalan asiantuntija, joka osaa hoitaa hommansa ammattimaisesti, sanoo Tiihonen. Myyntikohde käsitti kaksi tilaa, joissa kummassakin oli sekä metsää että peltoa. Metsätilojen omilla netti-sivuilla olevan myyntiesitteen lisäksi myyntiilmoitukset olivat Maaseudun Tulevaisuudessa ja paikallislehti Laitilan Sanomissa. Tarjousaikaa oli noin kuukausi, jona aikana tarjouksia tuli kiitettävästi eli yhteensä yli 15 kpl. Kävimme kaikki tarjoukset Päivin kanssa läpi ja keskusteltuaan asiasta vielä lähipiirissä, hän hyväksyi parhaimman tarjouksen. Lopulta tilat myytiin kahdelle eri ostajalle, kuten hieman jo etukäteen ounasteltiinkin. Tätä silmällä pitäen metsänhoitoyhdistyksen tekemässä tilaarviossakin toinen tila jaettiin kahteen määräalaan. Kaupanteko sujui leppoisissa tunnelmissa, kun vielä kaupanvahvistajakin osoittautui täysin sattumalta saman kylän pojaksi. Kokonaisuudessaan toimeksiantosopimuksen allekirjoittamisesta kaupantekoon kului aikaa reilu 2 kuukautta. Olen tyytyväinen lopputulokseen, se oli minulle paras vaihtoehto. On vielä hienoa tietää, että tila on nyt hyvissä käsissä. Myyntityö oli asiantuntevaa ja ystävällistä, toteaa Päivi Tiihonen antaen reilun tunnustuksen Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n kiinteistönvälityksestä. Uusi omistaja tyytyväinen mhy:n palveluun Tilan uusi omistaja oli tilalla vieraillessani oikein tyytyväinen päästyään käsiksi tilan hoitoon. Kari Laiho metsänhoitoyhdistys Lounametsästä oli pian kaupanteon jälkeen tehnyt tilalle hankkeen ja nyt on harvennus ja pellonraivaus jo täydessä käynnissä. Ostaja kiitteli ammattitaitoista korjuupalvelua ja puukaupan sujuvuutta. Eri puutavaralajeille oli löytynyt ostajat lukuun ottamatta osaa energiapuusta. Hieman kritiikkiä päättäjien suuntaan tulikin kivihiilen hintapolitiikasta, joka väistämättä vaikuttanee energiapuun menekkiin. Kiitos metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle. Puut on saatu hyvin kaupaksi useammalle ostajalle. Tämä on ollut paikoin haastava leimikko, jota olisi pystykaupalla ollut vaikea myydä muille tahoille. Yhdellä kuviolla laskin parhaimmillaan 7 eri sähkölinjaa, joiden keskeltä motokuski onnistui puut kaatamaan, osaava ammattilainen, kertoo tilan uusi omistaja. Yhteistyöllä hyvään tulokseen Metsätilat Oy LKV:n ja metsänhoitoyhdistysten tiivis yhteistyö auttaa kumpaakin toimijaa tuottamaan entistä parempaa palvelua metsänomistajille valtakunnan laajuisesti. Toimintaan on saatu koko ajan lisää näkyvyyttä ja palvelun laadusta sekä asiantuntijuudesta halutaan pitää kiinni. Ilman muuta voisin tulevaisuudessa taas käyttää Metsätilojen ja metsänhoitoyhdistyksen palveluja, sanoo Päivi Tiihonen lopuksi. Keväistä metsän tuoksua, Timo Vesterinen kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Metsänhoitoyhdistys Lounametsä 13

14 Metsäenergia kasvaa edelleen Suomen tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 38 %:iin. Tavoitetta kohti mennään etuajassa, nyt ollaan jo noin 35 %:n tasolla. Tänään Suomen uusiutuvasta energiasta valtaosa, noin 80 %, tulee metsästä. Sen osuus säilyy jatkossakin hallitsevana, vaikka tuuli- ja aurinkoenergiaa tulee lisää. Kivihiilen kilpailukyky on viime aikoina parantunut, koska sen hinta on laskenut hyvin alas ja myös päästöoikeuksien, joita fossiilisten polttoaineiden käyttäjät joutuvat hankkimaan, hinnat ovat alhaalla. Tämän on pelätty vaarantavan metsähakkeen käytön kasvun. Erityisesti rannikon pelkästään sähköä tuottavat lauhdevoimalat ovatkin korvanneet niin haketta kuin turvetta kivihiilellä. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan kivihiilen käytön kasvu ei kuitenkaan ole suistanut metsäenergiaa kasvuraiteeltaan, vaan edelleen mennään ennusteiden mukaan. Koko Suomen uusiutuvan energian lisäämisohjelma olisikin pois raiteiltaan, jos hakkeen käyttö ei kasvaisi! Hakkeen käytön jatkuva kasvu perustuu ennen muuta kahteen asiaan: puukaupan ja korjuun hyvään vauhtiin ja lisääntyvään hakkeenkäyttökapasiteettiin. Suurin osa puuenergiasta korjataan nyt ja jatkossakin ainespuun korjuun yhteydessä. Näin korjattavat puun energiajakeet hakevat markkinoilta paikkansa eivät ne jää kasaan muhimaan! Uutta käyttökapasiteettia on syntymässä Lounametsän alueellekin Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Jatkossa tarvitaan entistä suuremmat määrät erikseen korjattavaa ensiharvennuspuuta. Näiden hakkuiden kannattavuuden parantaminen on metsä- ja energiasektorin yhteinen haaste. Tukien varaan niiden kannat- 14 tavuutta ei voi pitemmällä tähtäimellä rakentaa. Tulevina vuosina on tärkeää saada metsäenergia entistä käyttökelpoisempiin muotoihin. Biopolttoaineita tekevien biojalostamoiden rakentaminen on tärkeää ja Suomessa on meneillään useampi lupaava projekti. Liikenteessä biopolttoaineiden osuutta voidaankin lähivuosina kasvattaa kotimaisen tuotannon varassa. Samaten puun kaasuttamisessa ja syötössä maakaasuverkostoon täytyy edetä, mutta ihan lähivuosina tästä ei voitane vielä odottaa konkreettisia tuloksia. Metsäenergian lisäämiseen liittyy, kuten kaikkeen metsänhoitoon, vastuullisuus luontoa kohtaan. Kuten menneinä vuosina metsänhoidon ympäristökeskusteluissa, tässäkään ei riitä, että me suomalaiset tiedämme toimivamme kestävän kehityksen mukaisesti. Se täytyy myös kertoa muulle maailmalle. Meillä ei siis tuhota metsiä polttamalla ne energiaksi, vaan energiaksi käytetään metsähoidon, puun korjuun ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Esa Härmälä ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Pihkaista ääntä! Tänä keväänä äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa. Voiko suomalaista metsänomistajaa saada ääntään kuuluviin 500 miljoonan joukossa? Kannattaako vaivautua uurnille? Europarlamenttivaalit 2014 Europaparlamentsval N: o Vientiteollisuuden markkinoiden turvaaminen ja turvallisuuspoliittiset seikat ratkaisivat aikoinaan suomalaisten halun lähteä mukaan Euroopan yhdentymiseen kansanäänestyksessä. On selvää, että metsänomistajina olemme hyötyneet unionin yhteisistä markkinoista ja niiden avautumisesta myös EU:n ulkopuolelle. Metsänomistajien (MHY ja MTK) ja myös Suomen kanta on ollut, että unionin ei pidä sekaantua jäsenmaiden metsäpolitiikkaan, vaan se tulee pysyä kansallisesti päätettävänä kysymyksenä. Kukaan ei kaipaa yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista byrokratiaa. EU:n metsäpolitiikka Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, on unionin ilmasto- ja energiapolitiikan kautta EU:n päätöksentekoon noussut kuitenkin asioita, joilla on suora yhteys suomalaiseen metsänomistajaan. Komissio on valmistellut lainsäädäntöehdotuksia mm. metsäbiomassan kestävyyteen liittyen, jotka toteutuessaan voisivat sekoittaa suomalaiset puumarkkinat ja aiheuttaa valtavasti lisäbyrokratiaa. Vaaleissa löytyy ehdokkaita, joilla on tuntemus meidän elinkeinoomme ja mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Jatkossa tarvitsemme EU:lle yhteisen elinkeinolähtöisen metsästrategian, jo-ka vahvistaa Euroopan talouskasvua, metsäsektorin kilpailukykyä ja puun käytön lisäämistä osana uutta biotaloutta. Valittava parlamentti on mukana päättämässä EU:n uudesta metsästrategiasta. Parlamentilla on valtaa vaikuttaa myös siihen tulkitaanko biomassan kestävyyskriteereissä puu mustaksi vai valkeaksi energian lähteeksi eli lasketaanko Suomen metsät ilmastouhkaksi vai mahdollisuudeksi. Energialinjaukset Euroopan parlamentin energiavaliokunta on työstämässä unionin yhteisiä energialinjauksia ja ympäristövaliokunta käsittelee jatkuvasti suomalaiseen metsänomistajaan vaikuttavia asioita. Edessä on isoja päätöksiä EU:n kilpailukyvyn ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisessa. Ei ole sama, millä kärjellä siellä suomalainen meppi esiintyy. Kilpailukyvystä ja ilmastopolitiikasta on voitava pitää kiinni samanaikaisesti. Puurakentaminen ja puupohjaiset biopolttoaineet ovat Suomen vahvuus eurooppalaisessa ilmastopolitiikassa. Niiden edistäminen koko unionin alueella tulisi nostaa Suomen EU-politiikan ytimeen. Kannattaisiko Suomeen suunnitellut tuulimyllyt rakentaa Tanskaan tai Britanniaan, missä tuulee ja jättää sinne kaavaillut Euroopan ulkopuolelta tulevaan puuhun pohjautuvat laitokset rakentamatta? Tulevan parlamentin tulee miettiä ilmastopolitiikkaa ja kilpailukykyä yhtäaikaisesti. Suomen metsissä riittää puuta viidenneksen nykyistä suurempaan käyttöön. Se saadaanko lisäkäyttöä aikaiseksi, riippuu paljolti myös EU:n päätöksistä. Suomalaisilla mahdollisuus vaikuttaa Metsänomistajia on Suomessa lähes viidennes kaikista äänestäjistä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen linjaan eri ryhmien kautta. Ehdokkailta pitää kysellä, mihin valiokuntaan he tähtäävät, ja minkälaista painoarvoa ja asiantuntemusta heiltä löytyy. Vaaleissa löytyy ehdokkaita, joilla on tuntemus meidän elinkeinoomme ja mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Metsänomistajat tulevat vaikuttamaan valittujen meppien kantoihin vaalien jälkeen. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteisen Metsänomistajat ketjun tunnuslause. Metsänomistajalle EU:n pitää olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Käytetään pihkaista ääntämme toukokuussa. Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y. 15

16 Uuden metsälain vaikutuksia metsänomistajiin Metsänomistajien päätösvaltaa metsiensä käsittelyssä on lisätty uudessa metsälaissa. Metsien biologiset tai metsään liittyvät taloudelliset tekijät eivät muutu lain voimalla. Metsänomistajan on syytä miettiä tarkkaan metsänomistukseensa liittyvät tavoitteet, jotta metsälain mahdollistamat vaihtoehdot tulisivat hyödynnetyiksi harkitusti. Kaikkien toimenpiteiden pohjaksi pitää huomioida metsässä vallitseva lähtökohtatilanne ja sovittaa lopputulos tiedostaen lain suomia käsittelyvaihtoehtoja. Metsälain oleellisia muutoksia: 1. Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetään puulajivalinnan säätelyä väljennetään kasvatushakkuiden toteuttamistapa jää metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallitaan. erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisää (lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet sekä letot) uudistamisvelvoite poistetaan vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä 2. Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite kasvatushakkuisiin luetaan mukaan myös pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän poimintaluonteiset hakkuut kasvatushakkuissa jätettävän kasvatuskelpoisen puuston vaadittavat vähimmäismäärät ovat matalammat edellä mainituissa käsittelyissä pienaukkohakkuiden maksimikoko on 0,3 ha ja riittävä puusto arvioidaan pääsääntöisesti koko käsittelyalueelta kasvatushakkuista aiheutuu uudistamisvelvoite, jos puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen 3. Uudistushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuvat - kiertoaika on metsänomistajan päätettävissä yksittäisestä alle 0,3 ha aukosta ei aiheudu uudistamisvelvoitetta. uudistamisvelvoitetta ei aiheudu puuntuotannollisesti vähätuottoisilla (alle 1m3/ha/v) ojitetuilla turv la tai ennallistettaessa alun perin avointa tai harvapuustoista suota tai perinneympäristöä. Kitu- ja joutomaaksi jääneet ojitetut suot voi siten hyödyntää ilman uudistamisvelvoitetta ja saada tuottoa tehdyille investoinneille perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta uudistamisvelvoite täyttyy, kun taimien keskipituus on 0,5 m velvoitteen täyttämisen 10 vuoden määräaika puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita 4. Metsänkäyttöilmoitus metsänkäyttöilmoituksen tekeminen voidaan valtuuttaa maanomistajan tai hallintaoikeuden edustajalle (ja samalla vastuu sen tekemisestä) metsänkäyttöilmoituksessa tulee ilmoittaa muun muassa kasvatushakkuun toteuttamistapa kuvioittain (toteuttamistapa vaikuttaa kasvatushakkuissa jätettävään puuston määrään) metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä sähkölinjojen reunavyöhykkeiden hakkuista metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista à määräajoista voi hakemuksella saada poikkeuksen ja tietyin edellytyksin laajojen metsätuhojen yhteydessä hakemusta ei vaadita (kuitenkin metsänkäyttöilmoitus on tehtävä!) taimikon perustamisilmoitusta ei enää tehdä 5. Eräiden suoritteiden maksuttomuus ennakkotieto 10 :n (erityisen tärkeän elinympäristö) kohteesta on maksuton, joten metsänomistajan oikeusturva paranee 16

17 MHY jäsenlehti 1/2014 Rehevillä mailla pienaukkojen taimettuminen nopeasti ei ole itsestäänselvyys. Hav Ha vu upuuv pu uuval uval uv alta tais ais set et tuore uo ore reett tai a sit itä ra avi vint n ei eikk kk k kaa am mm mat a kan nk ka aa aat att, kas ka sv vat atus tu us ske sk ke elp lpoi o se sen n pu puus uus us sto to on mä määrä ärä tta är as sa aik käi äs srrak rak akente en nte eis is e en n me etts sä än kas ka sv vatus attus usha ha h akk kkuu un jälk jä ällk keen een ettel ee elä ä--su Suom omes mes essa a Kasv Ka svattus svat uske ske elp lpoi oise is se en pu uu us sto ton mä määr ärä er erii--ik käi äisr srak ke en nteis te eis isen e met etsä etsä s n ka k as sv vatu attus usha usha h kkuu kk kuu uun jälk jä älke lk kee een Puus Pu P uu ussto on tta asa saisses sais esta sta ta ja akkau autu uttu umi misse esstta vo v iid da aa an po poik oik iket ket eta a.. Raviin Ra Ravi nttei eisu isuud su uud de elltta aan n va assta taav taav avilililla lla a tur urve vem ma aililla la nou ouda ud da ate ate eta ta a an n ssa amo moja moja ja raj ajoj oja. a. Ei a aiiem emm miin ha hakk kkuu ku uu uta tapa pa p ana na. 17

18 Autonasentajasta metsäkoneenkuljettajaksi Miko Kyllönen Hausjärveltä työskentelee Tammelassa männikön ensiharvennuksen kimpussa. Hakkuukone tottelee nöyrästi aiemmin autonasentajana työskennelleen miehen ohjauksessa. Mäntykuitupöllejä kertyy tasaiseen tahtiin kuormatraktorin kuljetettavaksi ajouran varteen. Miko on opiskellut viime syksystä lähtien Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun, järjestämällä kurssilla metsäkoneenkuljettajaksi. Ammattitaitoista autonasentajaa uhkasi työttömyys ja Miko havaitsi ilmoituksen mol:n nettisivuilta Kanta-Hämeessä järjestettävästä metsäkoneenkuljettajan koulutuksesta. Luonnossa ahkerasti liikkuva mies päätti siltä istumalta hakeutua koulutukseen. Valintaansa tyytyväinen mies myhäilee tulevaisuuden näyttävän valoisalta. Käytännönläheinen opetus on ollut Mikon mieleen ja ammattitaitoa koneiden käsittelyyn on kertynyt erilaisissa metsissä ahertaessa. Hän on kysellyt työllistymismahdollisuuksia useammalta koneyrittäjältä ja työpaikka koulutuksen jälkeen näyttää varmalta. Ammattinsa osaaville kuljettajille on kysyntää. Mauri Pienimaa, lehtori Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu GSM Miko Kyllönen mittauspuuhissa. Hakkuukoneen mittalaitteen oikeellisuuden tarkistus kuuluu metsäkoneenkuljettajan päivittäisiin rutiineihin. Metsäkoneenkuljettajakoulutusta syksyllä Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää yhdessä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa metsäkoneenkuljettajakoulutusta länsirannikolla alustavan suunnitelman mukaan loppuvuonna Koulutukseen voivat hakeutua yli 20-vuotiaat henkilöt, joilla on kokemusta ja/tai koulutusta metsurin, metsäkoneenkuljettajan tai metsätyönjohtajan tehtävistä. Myös muun alan koulutuksen omaavat voivat hakeutua koulutukseen, jos he muutoin voivat osoittaa erityisen soveltuvuutensa metsäkonealalle ja täyttävät edellytykset ammattitutkintoon. Seuraa tulevia tarkempia tietoja koulutuksesta TE-toimistojen URA järjestelmästä. 18

19 Huolellisella uudistamisella hyviä taimikoita Taimien istutus on yleensä varma ja nopea menetelmä metsän uudistamiseksi. Joskus työn lopputulos ei ole sellainen mitä istuttaja on odottanut. Kun tavoitteena on saada muutamassa vuodessa pintakasvillisuuden kilpailusta voittajana selvinnyt miehenmittainen taimikko, on istutustyö tehtävä huolellisesti ja ohjeita noudattaen. Nykyisin lähes kaikkeen istuttamiseen käytetään paakkutaimia, joiden istutus on nopeaa, vaikka työ tehtäisiin huolellisesti. Maanmuokkaus Ensimmäinen työ joka tarvitaan, on kunnollinen kasvupaikalle soveltuva maanmuokkaus. Istuttamista ilman maamuokkausta ei voi suositella juuri missään tilanteessa, vaikka uusi metsälaki ei siihen velvoita. Kuuselle soveltuvia muokkaustapoja ovat mätästykset normaaleilla kivennäismailla laikkumätästys ja vedenvaivaamilla mailla kääntö- tai ojitus(navero)-mätästys. Maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa, joka parantaa erityisesti juurien kasvua. Tämän lisäksi muokkaus vähentää vesakon ja muun pintakasvillisuuden haittaavaa vaikutusta taimen kasvuun. Hyvä mätäs on cm korkea, leveyttä ja pituutta on cm. Pinnalla on 5-10 cm paksu, yhtenäinen kivennäismaan kerros, joka suojaa mättään sisällä olevaa humuskerrosta kuivumiselta. vitsee kasvaakseen juuri niitä samoja asioita! Joskus kuulee väitettävän, että mättääseen ei uskalla istuttaa, koska taimi kuivuu siinä herkästi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos kohde on laikkumätästetty oikeaoppisesti. Taimien kuljetus ja varastointi Metsänviljelyn parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on materiaalista pidettävä hyvää huolta. Pakastetut kuusen ja männyn taimet on pakattu syksyllä taimitarhalla pahvilaatikoihin ja varastoitu talven ajan -4ºc lämpötilassa. Metsänhoitoyhdistyksessä huolehditaan taimien sulatuksesta. Metsänomistajan on pyrittävä istuttamaan noutamansa taimet ripeästi ja lyhyenkin säilytyksen ajan taimilaatikoiden on oltava varjoisassa paikassa. Ennen istutusta on tarkistettava, että taimet ovat riittävän kosteita. Paakusta tulee irrota vettä, kun sitä puristaa kädessään, ja 30x40 cm:n kokoisen laatikon painon tulee olla 4-5 kg. Jos painoa on vähemmän, taimia pitää kastella (laatikko kestää muutaman kastelukerran). Jäisiä taimia ei pidä istuttaa, eikä jäiseen maahan saa istuttaa. Molemmissa tapauksissa todennäköinen seuraus on taimien kuivuminen kokonaan tai osittain. Laikkumätästys: Istuta mättääseen, paakun alareuna humukseen. Tiivistä istutuskohta tarvittaessa. Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm. Tiivistä maata taimen ympäriltä. Älä istuta mättäiden väliin. Kuusen taimi mättäälle Taimet eivät pidä uimisesta! Taimen paikka on mättään päällä ei kuopassa. Paras kasvupaikka kuusen taimelle on muokkauksessa syntyneen mättään päällä. Mättään pintakerroksen kivennäismaa suojaa tainta mm. tukkimiehentäituhoilta. Syvemmällä mättäässä oleva kunttakerros on kuusen juuristolle paras mahdollinen kasvupaikka. Juuristo tarvitsee kasvua varten lämpöä, vettä, ravinteita ja happea. Tainta ei siis missään nimessä tule istuttaa mättään vieressä olevan laikun pohjalle, raakaan kivennäismaahan. Siellä olosuhteet kasvua ajatellen ovat huonot. Taimen istutusta voisi verrata perunanistutukseen sekin tehdään vasta maan lämmettyä, koholle nostettuun vakoon, kuohkeaan ja ravinteikkaaseen maahan. Kuusen taimi tar- 19

20 Jonkun tarttis tehdä jotain Suomen metsätalouden hyväksi Niinhän sitä taannoin televisiossakin pyörineessä mainoksessa sanottiin, että joku on maailman tekevin ihminen. Raumalla tammikuun lopulla järjestetyssä seminaarissa samantapaista viestiä välitti Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi toteamalla esityksensä alussa, että jonkun tarttis. Mitä jonkun sitten tarttis tehdä? Tähän kysymykseen saa varmasti monenlaisia vastauksia, mutta tarkasteltaessa asiaa metsänomistajan silmin, sen jonkun tarvitsisi aktiivisesti pitää yllä ja viedä eteenpäin metsätalouden toimintaedellytyksiä. Näihin asioihin kiinnitettiin huomiota Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishankkeen järjestämässä seminaarissa, jossa kuultiin puheenvuoroja niin Suomessa kuin Euroopassa toimivilta metsäalan edunvalvojilta. Metsänhoitoyhdistyksen hankevetäjä Kati Sammallahti vertaili hankkeessa mukana olleiden maiden metsätaloutta erilaisten tunnuslukujen valossa. Hankemaista Suomi ja Ruotsi erottuvat vahvoina metsämaina, joiden taloudelle metsäsektorilla on suuri vaikutus. Pienten metsälöiden maissa Ranskassa ja Luxemburgissa metsäammattilaiset ovat puolestaan tehneet paljon töitä sen eteen, että vierekkäisten tilojen metsänhoidolliset toimenpiteet pyritään kustannustehokkuuden saavuttamiseksi tekemään yhtäaikaisesti. Ympäristöpäällikkö Markus Nissinen Metsänomistajien liitosta lähetti esitelmällään terveisiä kuntapäättäjille muistuttamalla, ettei kaavoitusta tule levittää metsätalousmaalle. Paine metsätaloustoimia rajoittaviin kaavamääräyksiin on paikoittain kasvussa, mutta kaavoittajien olisi hyvä muistaa, että metsätalouden toimintaa säätelevät jo monet lait kuten luonnonsuoje- metsasaatio.fi Tässä maassa tiedetään, että metsää voi ymmärtää vain sinne menemällä. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta rahoittamalla esimerkiksi koululaisten metsätapahtumia. Säätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Kun metsänomistaja päättää maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla. 20

21 lulaki ja metsälaki. Lisäksi metsätaloudellisissa toimissa otetaan huomioon muut suojelunalaiset pienalueet sekä harvinaisten eliöiden elinympäristöt, joten metsätalouden harjoittamisen lisärajoittaminen kaavoittamalla ei ole tarpeellista. Nissinen huomautti, etteivät kaikki metsänomistajat ole tietoisia olevansa oikeutettuja saamaan korvausta menetetyistä tuloista kunnan/valtion rajoittaessa kaavoituksella heidän metsänsä käyttöä. Kaikissa kunnissa korvausvelvollisuuden syntymistä ei kuitenkaan tunnisteta tai edes myönnetä, joten metsänomistajalta vaaditaan valppautta. Tällaisessa tilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä metsäammattilaiseen, esimerkiksi omaan metsänhoitoyhdistykseen, asioiden selvittämiseksi. MTK:n kansainvälisen metsäpolitiikan asiantuntija Janne Näräkkä muistutti esityksessään, ettei Suomi ole enää omassa poterossaan Pohjolan perukoilla vaan metsätalouden toimintakenttä on nykyään kansainvälinen, ja tämän vuoksi kansainväliset hankkeet ja kontaktit ovat tärkeitä metsäalalle. Poliittisten päättäjien toimia on helppo kritisoida, mutta Näräkkä muistutti, että Suomessa metsäpolitiikka on pitkälti sopeutumista kv-tasolla laadittuihin viitekehyksiin ja jottei liikkumavaramme kotimaan metsäasioissa kutistu pieneksi laatikoksi on tärkeää säilyttää vaikutusvaltamme niin EU:ssa kuin YK:ssa. Ongelmana EU:n tasolla toimiessa ovat ristiriistaisten vaatimusten asettaminen metsille ja metsätaloudelle samoin kuin elinkeinonäkökulman puuttuminen. Usein taustalla on tietämättömyys metsäasioista ja meidän suomalaisten, jotka käytännössä asumme metsän keskellä, on vaikea ymmärtää sitä, mitä metsä esimerkiksi belgialaiselle tarkoittaa. Sama pätee tietysti toisinpäin, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää viedä eteenpäin tietoa meidän metsäisistä olosuhteista muualle Eurooppaan. Metsäisiin päätöksiin EU:n tasolla liittyy myös suojelua korostavaa ideologista ajattelua, joka osaltaan varmasti johtuu erilaisten olosuhteiden ymmärtämättömyydestä. Kysymykseen Onko Suomi EU:n suunnannäyttäjä vai käskyläinen?, Näräkkä vastasi toteamalla ettei kumpaakaan, sillä Suomea kyllä kuunnellaan metsäasioissa hyvin paljon, mutta emme kuitenkaan ole määräämässä tahtia. Tätäkin taustaa vasten on tärkeää, että yhteisistä asioista päättävät henkilöt ovat selvillä niistä metsätaloudellisista realiteeteista, joissa kukin jäsenmaa toimii, jotta päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään goodness of fit ratkaisuun. Esitelmän lopuksi Näräkkä muistutti, että ilman metsäalan yhteistä edunvalvontaa (metsänomistajien ja metsäteollisuuden tekemä edunvalvonta) metsätalouden harjoittaminen Suomessa olisi haastavaa. Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi kertoi, että Metsäsäätiö on perustettu vuonna 1995 puhumaan suomalaisen puun puolesta ja turvaamaan Suomen metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä. Säätiön tehtävänä on parantaa metsäalan mainetta elinkeinona, lisätä metsäalan tuntemusta ja edistää metsän ja puun käyttöä. Esimerkiksi nuorten metsäkasvatus Metsävisan tai metsäretkeilyjen muodossa on Säätiölle tärkeää, sillä koulukirjoissa metsätaloutta käsitellään lähinnä biologiselta puolelta eikä niinkään elinkeinona ja joskus jopa virheellisin tiedoin. On ymmärrettävää, ettei tällaiselta pohjalta ole helppo nähdä metsätalouden tärkeyttä suomaiselle hyvinvoinnille, minkä vuoksi tiedonvälityksen roolia ei voi väheksyä. Metsänomistaja pystyy kantamaan kortensa kekoon metsätalouden edistämiseksi osallistumalla Metsäsäätiön toiminnan rahoittamiseen. Säätiön toimintahan rahoitetaan puukaupan yhteydessä kerättävällä vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % pystykaupan arvosta ja 0,1 % hankintakaupasta. Metsänomistaja on se taho, joka päättää lähteekö hän tukemaan Suomessa metsäpolitiikka on pitkälti sopeutumista kv-tasolla laadittuihin viitekehyksiin, ja jottei liikkumavaramme kotimaan metsäasioissa kutistu pieneksi laatikoksi, on tärkeää säilyttää vaikutusvaltamme niin EU:ssa kuin YK:ssa. Säätiön toimintaa ja jos näin on, myös puun ostaja sitoutuu tähän. Metsänomistajan on lisäksi hyvä muistaa, että menon voi vähentää verotuksessa. Seminaari päätti metsäisiä toimijoita Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Luxemburgista yhteen koonneen hankkeen. Matkan varrella esitetyt ja nähdyt erilaiset näkökulmat ja olosuhteet ovat hyvä muistutus siitä, että yhtenäisen metsäpolitiikan luominen koko EU:n alueelle on vähintäänkin haasteellista ja herättää myös kysymyksen, tarvitaanko sellaista ylipäätään. Meidän metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien on hyvä muistaa, että se joku, jonka tarttis tehdä jotain, löytyy peiliin katsomalla. Parhaiten metsäalan etuja ajetaan pitämällä huolta metsistä niin, että tulevaisuudessakin korkealaatuista raaka-ainetta metsä- ja puuteollisuudelle on saatavissa lähialueilta. Kati Sammallahti hankevetäjä saakka Mhy Lounametsä 21

22 Kaavoitus vähentää rajusti hakkuita Kaavoituksella ohjataan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Metsät ovat perinteisesti kaavojen ns. valkoista aluetta, mutta paineet kaavoituksen lisäämiselle myös metsissä ovat kasvaneet. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen turvaaminen kaavoituksen kautta. Suojelu- ja virkistysalueiden kytkeytyvyyttä toisiinsa halutaan parantaa ekologisilla käytävillä. Erilaisia metsänkäytön rajoituksia syntyy kaavoittajasta ja kaavatyypistä riippuen. Ongelmia tuovat kaavamääräysten tulkinnanvaraisuus ja vaihtelu kunnasta ja maakunnasta toiseen. Kuntapäättäjät tuntevat usein metsätaloutta vain heikosti. Siksi kaavoihin asetetaan metsänkäytön rajoitteita todellisia vaikutuksia ymmärtämättä. Kaavoja tulee metsään esimerkiksi tuulivoimapuistojen myötä. Jo vuokrasopimuksessa tulee sopia, että metsätalouden harjoittaminen jatkuu entisellään myös tuulivoimapuiston sisällä. Asian on oltava samoin myös kaavassa. Kuvassa Honkajoen tuulivoimapuistoa, jonne on yleiskaavan myötä toteutettu 9 voimalaa. Se on geeneissä. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi tai ota yhteyttä: Johan Grönros Puh *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. 22

23 Metsälaki ja kaava-alueet Metsälaki ohjaa perinteisesti metsien käyttöä, mutta kaava-alueilla se väistyy vahvempien lakien tieltä. Metsälaki on tietenkin voimassa maa- ja metsätalouteen varatuilla alueilla (Malkuiset merkinnät), ja yleiskaavoissa lisäksi virkistysalueilla (V). Mutta suojelualueilla metsälaki ei ole voimassa. Tämä vaikuttaa metsätalouden tukiin. Kemera-tukea voi saada vain metsälain mukaisella alueella. Siitäkin syystä oman kunnan kaavoitusta kannattaa seurata esim. kunnan nettisivuilta. Jos metsälaki ei ole voimassa, eivät myöskään metsätuholaki eikä esim. metsälain 10 :n erityisen arvokkaat elinympäristöt ole voimassa. Hakkuita ohjataan näillä alueilla käytännössä maisematyöluvilla. Maisematyölupa tekee metsätaloudesta maksullista ja luvanvaraista. Lähivirkistysalue Alueen käyttöä tulee keskittää ulkoilureiteille niiden lähiympäristön luonnon säästämiseksi. Reittien tulee olla viihtyisiä. Alueen metsänhoidossa tulee soveltaa metsälain 6 mukaista hakkuuta erityiskohteissa metsän monikäytön mahdollistamiseksi. Yleisen tien alue. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueen metsänhoidossa tulee soveltaa metsälain 6 maisemallisen merkityksen säilyttämiseksi. Alueella tulee noudattaa Hyvän metsänhoidon suosituksia. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen ulkoilukäyttöä tulee keskittää ulkoilureiteille niiden lähiympäristön hyvän maa- ja metsätalousmaan säästämiseksi. Ulkoilureittien välittömässä läheisyydessä tulee soveltaa metsälain 6 :n mukaista hakkuuta erityiskohteissa metsän monikäytön mahdollistamiseksi. Alueella tulee noudattaa Hyvän metsänhoidon suosituksia. Metsätalousmaa on jaettu kaavassa erilaisiin alueisiin, joilla metsätalouden harjoittamista on rajoitettu vaihtelevasti. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. Kunta voi asettaa asemakaava-alueelle maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen, kuten puiden kaatoon, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpiderajoituksen. Rajoitusta hallitaan maisematyöluvalla (MRL 128 ). Sillä voidaan esimerkiksi sallia pelkät harvennushakkuut ja rajoittaa maa-ainesten ottoa. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen teettämän kyselyn perusteella liiton toimialueella luvat maksavat euroa. Kielteiset luvat ovat lähes yhtä kalliita. Kalleimmat luvat tekevät kannattavasta metsätaloudesta mahdotonta. Kunta voi vaatia maisematyölupaa myös yleiskaava-alueelle niin halutessaan. Omia kuntapäättäjiä kannattaa ohjeistaa luopumaan tästä ja esittää heille taloudellisten menetysten suuruus euroina. Mikäli maanomistaja ei voi käyttää metsäänsä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, on kunta MRL:n mukaisesti korvausvelvollinen. Korvaus määritetään lunastuslain mukaisesti. Esimerkiksi hakkuurajoitukset laajoille yleiskaava-alueille tulevat kunnalle kalliiksi. Osa kunnista käyttää maisematyölupaa kuitenkin järkevästi. Lupa voidaan myöntää kerralla kaikille metsäsuunnitelman mukaisille toimenpiteille 10 vuoden ajaksi. Hakkuut vähentyneet jopa neljänneksen Kaavoituksen vaikutuksia metsätalouteen on tutkittu yllättävän vähän. Metlan tuore tutkimus kuitenkin kertoo hakkuumahdollisuuksien käyttämisestä. Pahimpana esimerkkinä Hyvinkään kaupungissa 17 prosenttia metsämaasta on kaavarajoitusten piirissä. Hakkuukertymä alueella on 10 vuoden aikana pienentynyt peräti 25 prosenttia. Ostajat ovat karttaneet kaavaleimikoita tarkkojen metsänkäsittelyvaatimusten ja lupabyrokratian vuoksi. Osa metsänomistajista ei jaksa taistella määräyksiä vastaan, vaan luopuu puunmyyntiaikeista. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä halutaan karsia. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi on ehdottanut, että maisematyölupien hoitaminen siirrettäisiin kunnilta Suomen metsäkeskukselle. Samalla luvat rajattaisiin koskemaan vain asemakaava-alueita. Markus Nissinen ympäristöpäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi 23

24 Metsätuholaki määrää puun poiskuljettamisen ajankohdan Uuden metsätuholain laadinnan perusteena on ollut vastata muuttuneisiin luonnonolosuhteisiin. Metsien terveydentilaa pyritään edistämään rajoittamalla tuoreen havupuutavaran ja vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia metsässä. Varastointia rajoittamalla tuhohyönteiskannat pyritään pitämään riittävän alhaalla, jotta ne eivät pääse aiheuttamaan laajoja tuhoja metsissä. Metsien terveyden kannalta laki on perusteltu: metsätuholaisille lämpimämmät olosuhteet ympäri vuoden tarjoavat entistä suopeammat edellytykset lisääntyä ja levitä. Metsänomistajan vastuut kasvavat, sillä oman metsän tilasta on oltava tietoinen. Myrskyn jälkeen on tarkistettava, onko puustoa vahingoittunut. Samoin olisi havaittava pienemmät ja heikommin havaittavat tuhot ja tuhonaiheuttajat. Kuusimetsien tuholaisten, kirjanpainajien havaitsemiseksi metsänhoitoyhdistys myy feromonipyydyksiä. Päätehakkuuikäisiä kuusikoita ei suotta kannata seisottaa, sillä tuholaiset korjaavat väistämättä osansa vuosittain. Välittömän vaaran havaitsemiseksi kannattaa varmistaa tuholaistilanne, mikäli korjuu ei ole suunnitelmissa vielä ajankohtainen. Puun ostajan ja välittäjän kannalta tilanne on haastava. Suurin osa sahoista ja kuiduttavasta teollisuudesta vaatii muutenkin tuoretta puutavaraa, mutta talviaikaan puuta kertyy yleensä liikaa aivan reaaliaikaiseen puunkäyttöön nähden. Tienvarsivarastoissa puita ei voi säilyttää, joten erilaiset varastointitavat ja kuljetuksen logistiikka on hiottava terävämmäksi. Suurin varastointiongelma liittynee energiapuuhun, sillä kesän yli kuivatus on jopa vaatimus, jotta puusta saadaan energiaa tarpeeksi kohtuullisen kantohinnan mahdollistamiseksi. Rahalla asioita voidaan toki hoitaa, pe- 24 rustamalla terminaalivarastoja, peittelemällä tai muilla lain suomin keinoin. Puutavaran ja vahingoittuneen puun poistovelvoite koskee käyttötarkoituksesta riippumatta puutavaraa, joka on tyviläpimitaltaan yli 10 cm. Poistovelvoite ei koske jo kuollutta puuta tai lahopuuta, sillä elävään puuhun iskevät tuhohyönteiset eivät niihin kajoa. Poistamisen määräaikoja on aikaistettu muutamalla viikolla kuusen osalta Salpausselän eteläpuolella. Männyn aikarajat säilyivät ennallaan. Uutena asiana laissa on säädetty velvoite poistaa kesäaikana Etelä-Suomessa kaadettu kuusipuutavara kuukauden sisällä. Siten pyritään vähentämään kirjanpainajan toisen sukupolven aiheuttamaa riskiä. Lakia valvoo jatkossakin Metsäkeskus. Lakia sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin. Eräitä metsätuholakiin liittyviä määritelmiä: Puutavara: tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa puu- tavaralajeiksi valmistettua kuorellista raakapuuta Kaarnoittunut mäntypuutavara: pituudesta vähintään neljäsosa on ei-hilseilevän, kovan kaarnan peitossa (myös energiapuu) Tyviläpimitta: kuoren päältä kohtisuoraan puutavaran tyvestä mitattu puun läpimitta. Metsikkö: kasvupaikaltaan ja puustoltaan pääsääntöisesti yhtenäinen metsän osa. Välivarasto: tilapäiselle varastopaikalle kaukokuljetusta varten varastoitu puutavara. Terminaalivarasto: kaukokuljetusreitin varrelle pysyväisluonteiselle paikalle varastoitu puutavara. Tehdasvarasto: tuotantolaitoksen yhteyteen varastoitu puutavara. Puutavaran poiskuljettaminen Puutavaran poistaminen hakkuupaikalta ja välivarastosta Maa on jaettu alueisiin, joilla on erilaiset määräajat puiden pois kuljettamiseksi. Länsi-Suomi jakautuu A- ja B-alueisiin. Puutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaan yli 10 cm oleva, kaadettu puutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta viimeistään: ➊ Kuusipuutavara A: 15.7 B: 24.7 ➋ Kaarnoittunut mäntypuutavara A + B: 1.7 ➌ kaadettu kuusipuutavara A: 30 pv kuluessa Aikarajoja ei sovelleta seuraavissa tapauksissa: - yksittäiselle mäntypuutavaraerälle enintään 20 m3 paikassa. (vähintään 200 m päässä vastaavasta erästä) - männylle ja kuuselle, jos korkeintaan ½ tilavuudesta puiden tyviläpimitta ylittää 10 cm.

25 Männyn ja kuusen rungonosat ja kannot on poistettava kuten puutavara jos rungonosia on: kuusi: enemmän kuin 10 m3/ha mänty: enemmän kuin 20 m3/ha (kaarnoittunutta) Esim. kuusen rungonosia: 0,5 ha metsikössä => maks. 5m3, 0,3 ha => maks 3m3 Enemmän kuin 10 m3 kantoja, ne on kuljetettava pois 1) 2 v kuluessa, jos nostettu ennen elokuu 1 pv 2) 2½ v kuluessa, jos nostettu elokuussa tai sen jälkeen Juurikäävän leviämisen riski Puutavaran poiskuljettamisen vaihtoehdot IPSOWIT TEHOKAS KIRJANPAINAJAKUORIAISEN FEROMONI! Kuusimetsäsi tarkkailuun ja suojaksi tilaa ilmainen käyttöopas Tuo eita metsäsi suojaksi! P per.rajala@forestum.fi ➊ Puutavara peitetään ennen kaarnakuoriaisten parveilua peitteellä, jonka on peitettävä pinon pintakerros kokonaan ja pinon sivut ja päädyt vähintään 50 cm yläreunasta. ➋ Puutavarapinon pintaosa (50 cm) kuljetetaan pois metsästä aikaisintaan tuhohyönteisten iskeytymisen jälkeen ja ennen poiskuljettamisen määräaikoja. ➌ Puutavarapino käsitellään hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella viimeistään tuhohyönteisten parveillessa. ❹ Mäntypuutavara sijoitetaan riittävän etäälle mäntymetsistä. Etäisyys riippuu metsikön kehitysluokasta: alle 100 m3: smp, sp, 02 ->200 m, muut ->100 m yli 100 m3: smp, sp, 02 ->400 m, muut ->200 m ❺ Mäntypuutavarapinon pintakerros peitetään vähintään 50 cm lehtipuukerroksella ennen tuhohyönteisten parveilua. ❻ Kuusipuutavara peitetään vähintään 50 cm:n lehtipuukerroksella tai ei kaarnoittuneella mäntypuukerroksella ennen tuhohyönteisten parveilua. (Lisäksi: Muut toimenpiteet, jotka vaikuttavat vastaavan kaltaisesti siten, ettei puutavarasta pääse merkittävästi leviämään metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Puutavaran kastelu väh. 8 viikon ajan Pinon pintaosan puiden kuorinta) Kuvassa kirjanpainajan syöntikuvio. Metsän palovaroitin kuoriaistuhoille Metsänhoitoyhdistyksestä saat ohjeistusta kuoriaistuhojen tarkkailuun ja torjuntaan. Feromon-pyydyksen hinta on 38 ja hajustepaketin 12, eli yhteishintaan 50 (sis. alv 24 %) saat toimivan pyydyksen kirjanpainajamäärien seurantaan. Kuoriaistilanteen tarkkailun hyödyt: ➊ Tarkkailu antaa tietoa, onko maastossa kirjanpainajakuoriaisia ja kuinka paljon. ➋ Auttaa torjunnan päätöksenteossa. ➌ Toimenpiteet voidaan mitoittaa ja kohdentaa oikeaan paikkaan. ❹ Auttaa torjunnan jälkihoidossa. ❺ Kertoo, onko torjunta onnistunut. Tarkkailun ja toimenpiteen kustannukset suhteutettuna mahdollisiin hyötyihin: Hehtaarin alue päätehakkuuikäistä kuusikkoa 300 m³/ha kuoriaiset pilaavat 25 % puusta hinta 50 /m³ pienenee 10 /m³ vahinko = 3000 /ha. Metsäasiantuntija Harri Suominen asentamassa feromoni-pyydystä, jolla pyydystetään kirjanpainajia. Ne ovat yleisiä kaarnakuoriaisia Suomessa. Kirjanpainaja lisääntyy kuusipuiden nilassa ja runsaana esiintyessään voi aiheuttaa vioituksia ja puiden kuolemia kuusimetsissä. 25

26 1/ Bombardier Recreatio nal Products Inc. ( BRP) can-am.fi brp.com OUTLANDER T3 MAX 500 DPS 2-istuttava G2-runko 3-asentoinen dynaaminen ohjaustehostin (DPS) Visco-Lok QE -nelivetojärjestelmä jämerät, monikäyttöiset kuormatelineet, LinQ-pikakiinnitysmahdollisuudella 1360 kg WARN -vinssi, rullaohjain ja langallinen kauko-ohjain TRAKTORIMÖNKIJÄT MAASTOMÖNKIJÄT TRAKTORIMÖNKIJÄ alkaen 8 490,- alkaen 5 990,- +toim.kulut +toim.kulut KONE-VIITASALO Tuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) Kauppakeskus Myllyä vastapäätä. Avoinna ma 9-18, ti-pe 9-17 Taimitarha Maat.yht. Uusitalo Jarmo ja Pekka Kavastontie 120, Kisko Pekka Uusitalo, puh pekka.uusital@suomi24.fi Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raakaaineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia). Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat! Mikko Sampolahti GSM mikko.sampolahti@luviansaha.fi Reijo Ojala GSM reijo.ojala@luviansaha.fi Salla-Mari Keto GSM salla-mari.keto@luviansaha.fi Matti Riitamaa GSM matti.riitamaa@luviansaha.fi Lassi Nieminen GSM lassi.nieminen@luviansaha.fi Hankinta-alue: Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Nakkila, Sastamala ja Ulvila Hankinta-alue: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Laitila, Lappi, Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä ja Yläne Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski ja Ypäjä Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Pori ja Siikainen Luvian Saha Oy Sahantie 1, Luvia Puh Fax (02)

27 Metsäsuunnitelma on kuin metsäsi pankkikirja Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästä voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsä tuottaa hyvin. Kun edellä mainittuihin tietoihin yhdistetään metsänomistajan tavoitteet ja toivomukset metsänsä suhteen saadaan metsäsuunnitelma. Se sisältää toimenpidelistan eli hoito- ja hakkuusuunnitelman metsään liittyvistä toimenpiteistä. Metsäsuunnitelma on eri kuin metsävaratieto, jota valtion varoin kerätään kaukokartoituksen keinoin ja jaetaan maksua vastaan metsänomistajille sekä metsänomistajan valtakirjavaltuutuksella alan toimijoille. Laserkeilaukseen pohjautuvaa karkeampaa tietoa käytetään hyväksi laadittaessa metsäsuunnitelmaa. Metsäsuunnitelman teossa maastotyön yhteydessä käydään kaikilla metsikkökuvioilla ja tarkistetaan ja täydennetään pohjatietoja. Kerätyn tiedon ja metsänomistajan toiveiden mukaan laaditaan hoito- ja hakkuusuunnitelmat, joita voi jatkossakin päivittää tarpeiden mukaan. Metsänhoitoyhdistyksessä laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Halutessasi käytössäsi on myös Silvanetti-verkkometsäsuunnitelma. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Metsäsuunnitelman päivitys Metsänhoitotöiden ja hakkuiden jälkeen metsäsuunnitelmassa olevat tiedot eivät ole enää ajan tasalla. Sopimalla yhdistyksen kanssa vuosittaisesta päivityksestä hoitosopimuksella tai SilvaNetti-sopimuksella varmistat, että metsäsuunnitelman tiedot ovat oikein. Samalla saat myös ehdotuksen seuraavan vuoden hakkuista ja metsänhoitotöistä. Tekemällä kanssamme hoitosopimuksen, pysyvät tietosi aina ajan tasalla. Metsäsuunnitelma sisältää mm. seuraavia tietoja: metsän kasvupaikat puustotiedot hoitotyöt ja niiden aikataulut hakkuut ja niiden aikataulut puutavaralajien osuudet kehitysluokat tiedot arvokkaista luontokohteista kartat ja kuvioittaiset tiedot metsästä havainnolliset teemakartat ja yhteenvedot Timo Vesterinen maastotietokoneen kanssa maastossa suunnittelemassa. 27

28 Metsäsuunnittelu alkaa Pöytyällä Metsätaloussuunnitelma on hyvä työväline suunniteltaessa hakkuu- ja hoitotöitä omassa metsässä. Metsäsuunnitelma on arvio metsänomistajan metsien puuvaroista, hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoidontarpeista. Se myös ennustaa metsälön kehityksen seuraavalle kymmenvuotisjaksolle. Metsäsuunnitelma huomioi myös metsänomistajan tarpeet ja toiveet. Mihin metsäsuunnitelmaa sitten käytetään? Se on hyvä apuväline päätösten teossa, kuten esimerkiksi puukaupan suunnittelussa, hoitotöiden ajoituksessa tai verosuunnittelussa. Metsäsuunnitelma on myös verovähennyskelpoinen. Metsätaloussuunnittelu alkaa tänä keväänä Pöytyällä. Edelliset suunnitelmat alkavat olla jo yli 10-vuotiaita, niin Pöytyällä, kuin Yläneelläkin. Suunnittelutyöt kestävät useamman vuoden johtuen suuresta pinta-alasta. Lähettämämme kyselyn perusteella saimme noin 5000 hehtaarin tilauskannan, joka on tarkoitus tehdä seuraavan kahden vuoden aikana. Yläneen ja Pöytyän metsänomistajat, ottakaapa siis yhteyttä omaan metsäneuvojaanne, jos olette kiinnostuneita metsäsuunnitelmasta. Mitä suuremman tilauskannan saamme, sitä parempi on lopputulos. Tulevaisuudessa EU voi vaatia, että metsätaloussuunnitelma on pakollinen. On kannattavaa pitää omaisuudestaan huolta. Tarvittaessa voi sopia myös, että oma metsäneuvojasi pitää suunnitelman ajan tasalla koko ajan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Metsätaloussuunnitelma on hyvä apuväline puukaupan suunnittelussa. Veikko Kursi toiminnanjohtaja Mhy Auranmaa AURANMAALLA TAPAHTUU Mhy Auranmaan avoimet ovet perjantaina Riihikosken toimistolla. Pilkemaster klapikoneen työnäytös. 28

29 Vaihtoehtona jatkuva kasvatus Vuoden alussa voimaan astuneen uuden metsälain myötä tuli mahdolliseksi jatkuva kasvatus tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen rinnalle. Uudessa metsälaissa haluttiin antaa metsänomistajalle mahdollisuus käsitellä ja kasvattaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Ennen uutta metsälakia jatkuva kasvatus oli mahdollista vain erityiskohteilla. Jatkuvassa kasvatuksessa ajatuksena on pitää metsä jatkuvasti puustoisena eli metsä näyttää aina metsältä. Puusto koostuu pääosin taimista ja nuorista puista, isompia puita on vähemmän. Metsää käsitellään ainoastaan kasvatushakkuuna, jossa puustosta poistetaan pääosin isompia puita, mutta myös pienempiä sairaita ja viallisia puita. Näin yritetään saada aikaiseksi valoisuutta kenttäkerrokseen, jotta taimettumismahdollisuudet paranevat. Kasvatushakkuut toistetaan noin vuoden välein. Jatkuvassa kasvatuksessa hakataan kohtalaisen usein kertyvän puumäärän ollessa vähäisempi. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä avohakkuuta, jossa kaikki puut poistetaan kerralla. Alle 0,3 hehtaarin pienaukot ovat kuitenkin mahdollisia. Jatkuvan kasvatuksen hyvänä puolena pidetään sen avohakkuuta lievempi vaikutus maisemaan. Lisäksi uudistamiskustannukset jäävät pois metsän uudistuessa luontaisesti. Kaikille kohteille jatkuva kasvatus ei sovellu, koska suomen puulajeista oikeastaan vain kuusi sietää varjostusta riittävän hyvin. Kuusella on siten parhaimmat mahdollisuudet jatkuvassa kasvatuksessa kehittyä taimesta tukkipuuksi, vaikka ympärillä kasvaa isompaa puustoa. Metsän käsittely on aina kasvatushakkuuta, jolloin juuri- ja korjuuvaurioiden mahdollisuus on olemassa. Metsään jossa on jo huomattava mää- rä lahovikaisuutta, ei jatkuvan kasvatuksen menetelmää voida käyttää, lahon leviämisen riski on liian suuri. On myös muistettava, että kasvatushakkuussa myytävästä puusta maksetaan vähemmän, kuin avohakkuupuusta kalliimman korjuun vuoksi. Jatkuvaa kasvatusta on tutkittu vielä melko vähän ja käytännön kokemuksia odottaa varmasti jokainen meistä metsäammattilaisistakin. Metsänkasvatuksessa toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävillä jossain tapauksissa vasta kymmenien vuosien päästä. Siitä, onko jatkuva kasvatus varteenotettava vaihtoehto tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen rinnalle, ei osata vielä varmuudella sanoa, kaikille kasvupaikoille se ei kuitenkaan sovellu. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua olemme varmasti paljon viisaampia eri kasvatusmenetelmien hyödyistä ja haitoista. Jos jatkuva kasvatus tulee merkittävässä määrin kasvatusmenetelmäksi, merkitsee se myös kaikille metsäalan toimijoille paljon uusien asioiden omaksumista. Toistaiseksi jatkuvaa kasvatusta voitaneen pitää vaihtoehtona vain jossain tapauksissa. Tommi Laurila alueneuvoja Mhy Auranmaa Jatkuva kasvatus ei sovi lahoihin metsiin. 29

30 Jäsentensä näköisiä metsänhoitoyhdistyksiä Metsänhoitoyhdistyksissä vuosi 2014 on suurten muutosten aikaa. Uusittu metsänhoitoyhdistyslaki odottaa nurkan takana. Ensi vuonna tammikuun ensimmäisenä päivänä metsänomistajilla on apunaan entistä monipuolisempi oma metsänhoitoyhdistys. Metsänhoitoyhdistyslain muutos vapauttaa metsänhoitoyhdistykset kehittämään palvelujaan vapaasti juuri jäsentensä toivomaan suuntaan. Vuoden 2014 aikana yhdistykset laajentavat palveluvalikoimaansa kattamaan kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsälliset palvelut. Suurin muutos tulee tapahtumaan edunvalvonnassa. Metsänomistajien edunvalvonta on se, mikä erottaa metsänhoitoyhdistykset kaupallisista metsätoimijoista. Vain metsänhoitoyhdistyksen tavoitteena on metsänomistajan menestys, yrityksillä on päätavoitteena Pilkemaster-klapikoneet Tiesitkö, Pilkemaster Evo-malliston klapikoneet saa traktori-, sähkö- ja polttomoottorikäyttöisinä. Omatoimista puunkorjuuta edullisilla isännänlinjan koneilla. Meillä on 8 erilaista valmiiksi suunniteltua Junkkari Patruuna yhdistelmäpakettia, joista on helppo valita Sinun tarpeisiin sopivan kokoinen metsäyhdistelmä Moottori- ja raivaussahat osakkeenomistajien ja firman menestys. Metsänhoitoyhdistykset tulevat valvomaan jäsentensä etua entistä voimakkaammin. Muutos edunvalvonnassa on seurausta koko metsänomistajajärjestöjen uudelleen järjestämisestä. Metsänhoitoyhdistyksille avautuu mahdollisuus MTK:n jäsenyyteen. Monesti kysytään, mitä tämä oikein tarkoittaa? Yksinkertaisuudessaan metsänomistajalle se tarkoittaa lisäarvoa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänomistaja saa merkittäviä lisähyötyjä niiden palvelujen lisäksi, mitä on tähän mennessä tottunut saamaan. Olemalla edelleen jäsenenä omassa metsänhoitoyhdistyksessä hän varmistaa myös sen, että hänen etujaan puolustetaan niin maakuntakeskuksessa, Helsingissä kuin Brysselissäkin. Ei ole sattumaa, että uudistetut metsälait ovat metsänomistajalähtöisiä. Kiinteistövero ei ole vahingossa pysynyt poissa metsistä. Metsänomistajalla on tähänkin saakka ollut tukenaan vahva metsänomistajien etujärjestö. MTK:n tekemän kansallisen edunvalvonnan lisäksi, järjestö on huolehtinut niin maakuntakaavoista kuin EU direktiiveistäkin. Paineet metsänomistajien metsiä kohtaan kasvavat jatkuvasti. Nyt onkin oiva hetki rakentaa metsäomistajien omista yhdistyksistä MTK:sta, Metsänomistajien liitoista sekä Metsänhoitoyhdistyksistä Metsänomistajat -nimen alla toimiva kokonaisuus. Tämä järjestö on entistä vahvempi metsänomistajien puolustaja. Metsänomistajien järjestö on jäsentensä näköinen. Metsänomistajan jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu normaalisti myös ensi vuoden vaihteen jälkeen. Edunvalvonnan ja palveluiden lisäksi metsänomistajalle on luvassa myös paljon muita hyötyjä. Esimerkiksi metsäsertifiointiin on järjestäydytty oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänomistaja kuulee tänä vuonna lisää tulevasta omasta metsänhoitoyhdistyksestään. Lisäksi metsänhoitoyhdistykset mielellään kuulevat jäsentensä mielipiteitä siitä, millaista palvelua tulevaisuudessa pitäisi saada. Tehdään vuodesta 2014 hieno, uuden yhdistystoiminnan rakentamisen vuosi - uuden metsänomistajien järjestön teemme me kaikki yhdessä! EDULLISET Juontokourat Puukourat Poikkea kaupoille Ruopankatu 8, Turku Turun Ohitustien varrella