I Kemi.*-Tornion alueen m-pitoiset kansannäytetiedot HYV. 20.1Q.ipi7 LIITEKARTAT J A. ~ T E E T

Transkriptio

1 ... ESITUTKIMUSRAPORTTI RA.UTARU U K K 1 QY. MALMINETSINTA. - I Kemi.*-Tornion alueen m-pitoiset kansannäytetiedot N:O 15/ I TUTKIMUSALUE 1 ~,emi' - Tornio, KUNTA WMI - TORNIO l LAATIJA JAKELU 1 V Makkonen 1 ou mai LAAT.PVM 20.1Q.ipi7 HYV. RO mal KARITALEHTI , 09 ; ' LIITEKARTAT J A. ~ T E E T I : aera* mam. k-e0rttik0~io-t 6 kpl Es.tuCk.rap. 7/76 ARWW OU mal VERTAA Es. tutk.raportti 1 /76 "Kemin - Tornion alue. Femuod-tyyppisterl '8ohteiden valmistelevat ~%kimukset" yhdistetty tähän KEMIN- TORNION ALUEJ$N Mii'cPITOI-SET 'UNSANNÄYTETIEDOT Kemin - Tornion alueelta on analysoitu ja hietutkittu 6 kpl Mn-pitoi.simpia kansannayt%elta. Niiden perusteella. voidaan todeta, että varmaa aksidista Mn-mineraalia ei tavata, vaan Mn 02 ~itout?~~t pääasiassa si1ikaattei.hi.11, mutta osittain myös karbonaattiin ja mahdollisesti myös. götiittiin. Yhdessä näytteessa on aukana opaakkia, joka voisi olla Mn-oksidi.. ' Suoritetun txtkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, etta'tal- 1a hetkellä parasta tyyppiä edustavat näytteet, joista voisi saada n magneettista rikastetta, johon jäisi n. 1' % Mn. Jatteessa olisi silloin n Mn, mutta ilmeisesti etupäässä silikaattiin ja / tai karbonaattiin sitoutuneena.. Koska tarkastelluissa näytteissä joka tapauksessa esiintyy vaihtelua, niin ei alueelta pitäisi puuttua mahdollisuuksia myös Mnoksidityypin esiintymiselle. Sen vuoksi sieltä tulevia naytteita on s~yyta huol-ellisesti tarkkailla ja pyrkiä myös vastaisuudes-g sa kansann3yte;toiminnassa ottamaan tam5 mahdollisuus huomioon. V Makkonen

2 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI KATSAUS TORNION - KEMIN ALUEEN I.-"-PITOISIIN T ~ 1 ~ ~ ~ 4 N N Ä ~ ~ ~ E Aihe Jälleen tänä vuonna on saatu Tornion - Kemin väliltä pari uutta Mn-pitoista kansannäytetta ( ja 44), joita tunnetaan alueelta muutama jo ennestään. Seuraavaan katsaukseen on koottu tähän astisista näytteistä Mn-rikkaimmat. Näytteet on merkitty liitteenä olevalle aeromagneettiselle kartalle. Näytetiedot Alueen pohjoisosa - Näyte (vert. k-korttikopioliite 1 ) edustaa alueen pohjoisinta ja vielä yksinäistä tietoa, ellei oteta huomioon muutamaa heikosti Mn-pitoista dolomiittia (vert. Es.tutk.rap. 1/76). A.S:rr mukaan kyseessä on n. 20 x 20 x 12 cm lohkare, jossa rakenne on raidallinen. Maasto on moreenia ja löytöpaikalla on suoritettu metsgaurausta. Lohkare-etsintä mahdollisuuciat olisivat hyvkit. Pal~astumissa on lähimpänä DIORIT, jossa liuskesulkewnia / b~3ksia. Aerokartan mukaan paikka on Nosanjarven pay-un itasivust^lla, jossa idasta tulevat veto jaksot jyrkästi ggättyvät. Niihin liittyy ainakin kerroksellista tuffiittia Ivert. es. tu-tk. rr.r, 1 /76/ ). A.S:n mukaan alueen ku.1- jetus nayttäisl olevan pohjoisesta, mutta U-suuntia ei.ilmoit2ta rnitatdcsi. YZyte on palzsin silmin tyypiltään täysin rinnastettavissa Kittilan pll?tc-kiveer rapauturiiispintaa myöten. Si.i~5 or_ hyvin kaeit ta vaaleita KR3-juonia seka raitaisuutren yhtym, että sitä leikaten. KO-hie osoittaa, että pasrnineraali on KRB- 'ota on 2 eri generaatiota, niistä jumissa puhdas ja väritön i' KA-L?) ja muu osa pigmentin sarnentama. (MNC?). Lisamineraalina on AMF (etu-. juonien yhteydessä) ja ZPI, jota on suurina kellertavinä ja repaleisina ralczina seka FZM (FEG,FEH,SKI) sienina rakeina. Kuten analyysista myös selviää on FEM-maär2 pieni n. 3 % ja sekin pieni ms.rz rikastetta tulisi erittäin epapuhdasta FET4:n hicmorakeisliudosta johtuen. Tämän tylypin hyödynt-iseen lfit- -tyvät siten sa~at ongelmat kuin Kittilassakin. Alueen e-telainen osa Etelaosas-tz tmnetaan useanpia tietoja, jotka myös ovat pääominaisua~sil toisiinsa rinnastettavissa. Näytteet voitaisiidcin Itatsoa kuuluvan sarman I?i?kareJonoon, jos alueen kul jetuksena olisi yksinomaan sulmta TJ = 2850, joka ky1l.ä on la'nes ssna kuin nuorempi kuljeti~s U = Koska alueel- In l:uitenlciïl t?siintyy myös pohjoisempi U = , niin

3 RAUTARUUKKI OY tuntuisi todennaköisemm$iltki, että paikkoina lohkareiden lähtö-. kohtza on useampia kuitenkin siten, että kyseessä on sama, kertautuva horisontti. Asiaa mutkistaa vielä se, että useimpien löytöpaikka on harjumainen muodostuma. Analyysien perusteella ovat näytteet, FEM-oitoisia paitsi (vert. k-korttikopio 1 ). Kaikki ovata Ti-pitoisuudeltaan köyhiä, V-pit. on myös erittäin pieni ja P-pit. pieni ja suhteellisen tasainen, ~go/ca0-suhde vaihtelee 'i 9: ssa ja : ssa, mutta muissa - huolimatta eri löytöpaikoista on (myös pohjoisessa naytteessa) Fe-pitoisuus. slslteellisen korkea ja aika tasainen, mutta ;9 muodostaa poikkeuksen. Mineralogisesti ovat erot selvempia. Eniten on muista eroava , joka myös Mn-rikkain. Kivi on raidallinen, pinnaltaarapautu-i~t (musta oksiditöhkä), KRB-pirotteinon (HC~+). 0H:n mukaan raidallisuus aiheutuu etupaassa raesuuruuden vaih; tolusta. Harmemineraalit ovat: - väritön PYR, joka on muuttunut heikon vihertäväksi AMF ja edelleen B1T:ksi; PLA; KVA; KRS; seka aksessorisesti malmia. Mn istunee KRB:ssa ja/tai PYR:ssa. Hien paks~1~2en vuoksi on vaikea arvioida PYR-PLA-KVA runsaussuhde-tta. FI-, F'e-, Mn-?itoisx~iksiensa ym. pl~olesta rinnastettavat näytteet eroavat toisistaan M@/c~o-suhteessa. Niistii el riiee-npuitteisss ole lainkaan raidallinen, vaan nassamainen hy~in nienorakrinen kivi, joka koostuu KVA (MSP:~ osuus?) ja sen lisaksi ephsäraisesta kiille - AMF-töhkastZ. Anal. mukaan kivessä pitäisi olla myös hiukan APA, mutta varmoja rakeita ei löydy. Malmista voidaan eroittaa FEG ja FEM, jossa on eritt. heikkoa MRT;sta. Niiden lisaksi esiintyy suhteellisesti saman verran turlnistamatonta opaakkia, josta raekoko on keskim, vain n. 15 mic. Se on väriltään lähinnä beige, ei pleokroismia, ei anisotropiaz. Useat rakeet ovat muodoltaan lähes pyöreitä ja relmat hamnasrnaisesti rosoiset. Kun harkitaan kiven Mn-kantajaa voi se olla juuri tämä. KRB:kaan ei kivestä varmasti eroi- L LU. Analyyttisesti edellisen kaltainen - paitsi M@/c~o-slhteessa on , josta on kaytettavissz DDT-rikaste. Se osoittaa etta kivesta tulee suhteellisen hyvä rikaste (vert. k-korttikopio 2), jossa on Mn 1 ;5 C/o. Jätteen Nn:n suhteen voidaan KO:n perusteella todeta, että se istunee silikzateissa t0d.n-äk. etupäässä GU, mutta osittain myös AMF: ssa. Varsinaisia Mn-nine-' raaleja ei löydy. Hieen mukaan gääharmeena ovat sadekivi - AMF, GRA ja KRB (jota ei tosin kovin reikaisestä hieestä löydy, mutta anal.:n mukaan sitä on) ja - malmimineraaleina FEM ja FEG, usein sekarakeina. Mahdollista on, että FCG:n sisaltyisi hiukan Mn:a, joka sitten FEM + FEG-sekarae tieta joutuisi myös DDTrikasteeseen mukaan. Osittain ainakin R:n Mn-pitoisuus selittyy harme -t FEIvI-seltarzkeiden avulla.

4 RAPORTTI. - Näytteet ja eroavat edellisista selvästi pienemmän Mnapitoisuuden vuoksi, mutta muuten ovat niita lähellä (vert, k-korttikopio 3). Edellisesta näytteestä on tehty myös rikastetesti (vert. k-ltorttikopio 3). Sen mukaan magneettinen R on eritt. epäpuhdas ja massa siten myös korkea. Oikea massa olisi n. 30 %, joten jauhatusta olisi nostettava. Rf-testin mukaan Mn-rikkain komponentti olisi GF1A mutta sitä olisi myös AMF:ssa. Em. fraktiot ovat kuitenkin viela siksi epapuhtaita, että oikea tulos vaatisi tarkemman tutkimuksen. Hieiden mukaan näyte koostui eti~päassa AMF: sta (2 eri tyyppiä, GRA:sta ja2malrnista)ja lisämineraalina on KVA. Näyte voi itsessään edustaa erästä kerrosta :ssa on Fetot lähes yhtasuuri, mutta FEM:ssa siitä on vain vajaa puolet. Siinäkin on hieen'mukaan ANF, GRA päahameita, joista GRA ed. muk. 'lienee Mn:n pääkantaja. F.- Nämä 2 v.m. tyyypiä lienevät vähiten mielenkiintoisia, koska I!h-sit. on sulnteellisen alhainen ja istuu lähinnä silikaateissa. Edellä tarkastellut Kemi - Tornion liuskealueelta saadut 6 kpl Mn-pitoiset lokkareet ovat analyyttisesti suh'teellisen lähellä toisiaan, muuta mineralogisesti eroavat toisistaan melkoisesti. Yaytteistä 4 (~zu~ilan ryhmä) voisivat lähtöpaikankin suhteen kulua yhteen, nutta Alaraumon ja poh jois$manr Mustakmmun lohkareilla on varmasti eri lähtökohta. Kuitenkin stratigrafisrsti lienee kyse vain yhden ja saman horisontin toistuvasta esiintymisestä alueella. Ta11ä horisontilla lienee seka lateraalista että vertikaalista vaihtelua, mikä selittää pienet kokoimuserot kiteytyinisolosuhteiden vaihtelun myötä. Hyödyntämisen kannalta parasta MNO-tyyppiä ei naytteisiin sisälly. Kyseenalaiseksi jää näytteen viela tunnistamaton oksidi. Muutoin em. näytteet edustavat lähinnä tyyppiä, joka parhaimmillaan voisi antaa % Mn-pitoista (41 %) F'EMrikastetta, jolloin jätteessa olisi 1.m-pit..J 10 -? NiisSa tapauksissa jolloin se ei olisi sitoutunut silikaatteihin, voisi sen hyödyntaninen tapahtua samalla tavalla kuin on ajateltu Kittilan MbTC-malmiilekin käytettäväksi. Silikaatti Mn:n suhteen on ongelma sama kuin esim. Lapuan alueella.

5

6

7 - t i L \. (. r - - L I L-L,,~.., '.\\. a..,-. L ' - h", ZL..h.. -., \ ----* * " C ' i&~--siaer*iii: tilohkare gj?00&4 xisyt.cz on koaltaitil 20x20~12 cm aivan vähg-q :- p-vspis tprxyt r.2it2inert tyy~pi ja sisäl%zs pöiymaista: Fern-piro ie Cia sekg *. yhden1 2 rrim parcstm raidaj*, Kivi ori ~aioresnisse noussut auratus ta H.-pnG s- o.iasta-,"i~rstadt;~mmi2 S--pZZc;tZ 3-r-p-2 a - 'a~p'cwua& -tien varre s ta noin Ii10 m LI i-ilta, FaLRai la ki%i olk dic ~"littia ral.jastuinia;r ja lohkareina kives- 1 aa OM litlske.<~14,ket~rni ja brekslaz, Kul.jrtu9. ni2yttaist. ozev;axl :po'csj<,~scsstcr, joten km pzassa olevat,=oma- Xiat seka ss&öisst e L LX magixeetliset k=attaisi kontrolloida. C,' A Siisonen R Ri.ski'r2 - ( Ssnsi -2 %s lemme iohkcare -=eksixrgäa aheellfi, ( C

8

9 - A t s78~3Z.-{ pg /&/9d Bi. 6 - Zi7i?,8~. 2.1 FE- 44. #y * jd,ii FI 0,373. LI,~& r. - - b.,- $1 0,oc D,OZ - c i /Lf +, , 32 a,2 3 f. 1 ';,* 8, ii'ua -- - ~5 o,aaq * d o, ooa -.- 5; '0, i ~Z, 3,&i : S.,c.>i. - - f l $ 3 g, c 4f $5 45-i -4.. b.zn d,56 '. 4.3f.-.,. - 3,s-5 -- k. 5~' 0,50 d. dj,?( B,LY 0,0/ Lj3l6-7 JM;! 94. +'? -. -( - - '(, " -

10

11 -wl$...,. L,..,- c..., *,p-, :;-<<<. :' t ; (... Mr&. 2. c c ,..-. <:.. I..... c +tl.-... c:,iqr.;,-' ,., r..,.. ~...( '.. -. s:cllio.;rf.... '.. r. ( q. r< ' p - t, j L,..- L.. :.?,,. '1 '-> ( i.- r- -.-,. I.-.C 8 2 ;.?. P I\ '- ' - -..J.- 7 i ' i i (, i i, i i ~ i i. i, i i..... (

12 .!l & Tarkastellaan eräitä Kemin-Tornipg vzliselt2- t&ek,-. tuja k-naytepohjaisia tietoja soga niiden peku'steella sugitpttuja alustavia kenttatarkistuksia. Niiden pzrusteella suositellaan ersita kohteita jatkotutkittavaksi, jotta varmistuttaisiin ko. elueen Fe-muodosturnien sijainnista, esiintymistavasta ja -tyypistä. Mosanjarven jakson paljastumatiedot- Vanhin tunnettu Femuod-tieto-on ns. Nosanjarven kal7io (2542-Q4; x 73-?5,7, y. 576,0), jolm on oheiselle kartalle merkitty 'no 1. Sitä on kssitelty omissa tutkimuksissa aikaisemmin esin. kesinä 1966 ~a 1973 (vert. rap. RO. 4/65 ja 0.U 23/73). Sen mukaan vnssanjzrven dolomiitisss esiintyy p3.l jastum,dla..,7? ne.. L.,, n levyinen jaspiliittikerros, joka sisaltaz!n Fen-ra$t_qjS ZeveydeltZZn 0,5 - i5 cn:n. 3as~ilii"Li ra~o-i-~~nu..d-~1'6miitt etel2iguolinen kootakti on paljas%umalla nlky!vissitw ja-,:v~osanj@- ven jss-iskvzr-f;siittiin liittyy ~em-raitaismtta '-ja' Fh-pit - 0x0- niittivaliker~oksia. Ty-yp~i on taysin sama kuin nayte -995' (liite 2 e)" , N~ytteista ei ole :kuitenkaan tehty analyysr ja- Sen 7.~0-ksi, kun v saakiin kc~. alueelta kallion%-qrtteita, ne analysoitiin - : ( , 0097 ja ih7). Tulokseg perusteexla kyssessa -cn'. APA-pit. FFESILI-FEOKSI-ty3rp-i (vert. liite 2/2 kpl). '. ', ' ' t. Sazassa ra~ortiss=, mainitaan myös, etta pal jastuna '713C018.(k-r7.... nzyte I5,C7) olisi Femuod-typpia. Yksltyiskohtaiszn Bw-,. vau.ksen rnukaen se kuite~kln Dn pieni2 Fen-kitei-ta -kerro&srittailri. - s~s2ltavä.a tuffihtfia eika siten ty~rpillirien Fernuod-kivi-[$ar;c:~ talla n:o 2) itsosszzri. Sana voidaan todeb paljast~~rnas-ta_,r. 7-l 30041, jossa siinakin on "enzks. tuffii-ttiin liittyviä -- FernT.>. - ~irote~aitoja" (kartalla n:o3) seka Kzrtta n:o 12:ssa oleva~+*: ka~keanpaa.pyroklastista na-lerjaalia sisältävasta p?lzastumas.da (k-niiyte ). Srn sijaan paljastu~akartan nukam,jiit-'syy hj'trinpaljastuneesepn Lautsxaan aqlues?see-n runsaasti ja~p~1i'l-t-, tiz/ch?rtytz (kartalla n:o 4) eb; vullcanii-ttien yhteyteen;,,.,, -.,.,... :,.. Aerom~gneettise?l 53 -szhköisen kartan vertailu (liitteot3oioi~ ta3, että l'iosanjarven jaksoon ei liity yln-tmsista ja sexvaa- szk-., k5ista anonaliaz (vert. liitteet la ja b). Em. perrrsteille saoritti R Riskilä N-Jakso2 alueella. seka r;ryog Z ', e:rilliseilz N-JarvestZ SE:n olevalla jaksolla paljastumahara----. vointia ni-taten szzalla rna~neettisia prof S.ile ja. Pal j-,s~l;umi.a-..-. löytyi vain yksi ( , liite 2a), joka on rinnastettavis-5a en ja OCb1:n. Se :;elittsu ko. profiilin sisziltamistä kahdest? nrksizicta toisen. Mitetut p~ofiilit on ner!ritty liii tekartalle l/pr 1-12 ja löydetty paljasluna n:o 5. Itse profii- 1i.t ovat lii-tteiris 3s-d.,,

13 9 RAUTARUUKKI OY Alueen lohkaretiedoista i Nosanjärven ympkiristöalueilta tunnetasn esityyppisia lohkz~eita seka k-naytteine että omina lohkaretietoina- Seuraavassa luodaan niihin tyypgittain lyhyt katsaus. Näytteiden si3aitmit on merkitty liitekartalle 1. FEN-7itoiset: Selvänä FEOKSI-fasieksen naytteena ilman lisapitoisuuksia on Kemin Hirsikankaan nsyte (karttap. n:o 6/liite 2f), FEH-pitoisrt: Tunnetaan 2 kpl Kaakamssta (kartalla n:o G/vert. nyös liite 2b). Pitoisuus on malmin luokkaa. Lohkar-eiden tyyppi tayt~yy vielä varmistaa hieella. Myös Ba-maäritys on aiheellinen. FESILI-tmoiset: Tunnetaan puhtaana tyyppir,z Kemin Ruonavaarasta (kartta n:o 7/liite 2c) ja hiukan karbonaattipitoisena To- rtiar Lautamaasta (kart. n:o 8). FESILI-valtaista, mutta hiukan FEM + FEK-pitoista tyyppi2 edustaa näyte Tornion Liakasta (kart, neo 9/ liite 2~). Ph-pitoisrt: Rap. RO 4/66 mukaan olisi fkt-pit- lohlcareiden levirineisyysra ja K3lli~J<angas-Ruo-ttala elikka Kemi joen W-puoli, Niitä on kuitenkin myöhennin tavattu myös i<iv2l~jen alueelta (M.2:n tieto). PTyt tarkasteltavalla alueella Mn-pitoisia ty3rp-- peja edustavat sek3 FEOKSI/FECILI, etta DOLOXT-kivet. Edellisia ovat Kemin Rallidiankaan (kart. n: o 10/liite 2d) ja Hirsikankaan (kart. n:o 6/liite 2e).nSytteet, joista Kallinkankaan kivssta on tavattu kor.lcei1-i Tih-pii. 19,8 % tzt7an asti. -lhistuu etu95ss- SZ ~Llikaatefssa (granaatti, $y~okseili)- Ek-pit, ~olomiittiloinkareita edustavat nzyiteet ja -2517, jotkr, ovat hyvin eiiipuhtaita (si02 n. 35 %) ja Ph-pit. vain n. 2 % luokha (kartta n:o 6,8,9 ja 11,13,15), mikz vastaa nyöz NosanjZrve? ^aljasturnasta saatua tietoa (rap. RO 4/66). Vastaavia nzy*ceitz tunxet~an useita paikasta 6. Bi-?itoinet: Fahdollista FE-TU'OD:n liittyvaz tyyppia edustaa nayte 99b , jossa on Ba 7 % (kart. n:o 13/Pliite 2g). P!almimineraaleina on palj. silnin rn5ariteltyna FEH ja SKI. Näyte vaatii hietutkinuksen. F3-rna1~i-t: :S%dollisina FEiUOD-n2i tteina ovat FEM-pitoiset -4r'BLlT-!civet (kart, n:o g/liite 2h f, jotka mkin vaativat hie- tarkzstelun. Toinen ehkä tod, nak. mahdollisuu~ sn emak- vulkaniitti-kerrosjuonet. Jatkotutkimussuositukset Nosanjarvzn j? sen jatkeiden paljzstunat sanoinkuin irtolohkaretiedot osoittavat, että Bo. jaksoon ja sen kanssa samansuuntaiseen ja ilxuisesti ny8s vastzavas s-tratigrafista horisonttia e6ustava2n etelapuoliseun vyöh n, seen liittyy vullianiittien (seka tuffiitteja että laavoja 7 yhteyteen 4ee FEI4UOD-horisontti (horisonttejz), jossa esiintyy sen kaikki fasiekset. Lohksretietojen perusteella mielen!<iintoisia ovat erikoisesti FEH- tiedot, jutkz antzvat azron3gn?ettisen kartan indikoinille heikohkoille vedoille positiivisizi lisamahdollisuu~~sia. Sen vuoksi oli si eraita (tulkinnan mukaan) em. tuniustelumitattuja profiileja joko kaivettava auki tai iskupora'ttzva. Jdcsoi'iiin lii+;tjrvierl,. 1~xlli~nii-ti;lr>a1 j?sti;.rniei?!:z,u.ttz, olisi s;yyt2 zit?~ta tu_?nus-tzlij--., - i 302-1o.i-n ri23czls.iin '~arha.s'ci niir?z;; sidon~.~5suus vet;~jakson sis2,ise;ii rakeii-teeseen J~~saa.t~.isi:in siten tulkilitc-anuc., r?..:~ös nuiclin ko':ieisiiil, ' -

14 Alueelta tunnetaan em. raporttien mukaan 3 pääkuljetussuuntaa, joista pohjoisemat ovat pitempi~atkaisia. Sen mukaan paikka 6 ja 10 lohkareet voisivat olla peräisin N-jarven alueeltakin ja paikka 9:n lohkareet taas Pr 1:n alueelta.' Paljastumatieto ja lohkarehajonta tekevät kuitenkin alueen anomaliajaksot yleensä Fzmuod-kriittisiksi. Magneettisella kartalla N-järven etel2puolella on piirteitä, jonlxa mukaan NY-SE-suuntainen poimumuotoinen jakso voisi olla l!diskordantis?i'l E-W-suuntaisen päällä-