Isi Suomi, se on mun. Isillä on musta haalari. Kenkä isillä musta. Minulla ikioma pallo, isi heittänyt.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Isi Suomi, se on mun. Isillä on musta haalari. Kenkä isillä musta. Minulla ikioma pallo, isi heittänyt."

Auvo Majanlahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Isi Suomi, se on mun. Isillä on musta haalari. Kenkä isillä musta. Minulla ikioma pallo, isi heittänyt.

2 Taidekasvatus näkemään ja kasvamaan saattamista Näkeminen taidekasvatuksessa herättäisi esteettisen kokemisen lisäksi hämmästelyä ja kriittisiä kysymyksiä sekä omaa elämää koskevissa asioissa että laajemmin maailman tapahtumista. (Sava 2007) Ylivieska /HM

3 Kasvattaja - taidekasvattaja Käsitys tiedosta Käsitys lapsesta kasvavana ihmisenä ja oppivana ihmisenä Käsitys kasvatuksesta ja oppimisesta

4 Taidekasvatuksen omimmat tavoitteet - Aistisen herkkyyden tunnistaminen ja tukeminen - Persoonallisten tulkintojen mahdollistaminen maailmasta taiteen keinoin - Taidollisen kehittymisen tukeminen materiaalisin ja välineellisin keinoin - Persoonallisen kasvun tukeminen kasvavan ehdoilla Lapsi ilmaisee itseään, tuo itseään näkyväksi, omien kokemustensa pohjalta hänelle sopivilla taiteen keinoilla Lapsen kokemukset muuttuvat ja muuntuvat kasvun myötä, sosiaalisen, intellektuaalisen, psykologisen ja emotionaalisen alueiden kasvun kautta vahvistuu lapsen itsetuntemus

5 Taidekasvatuksen osa-alueita Kuvataide Musiikki Sanataide Tanssitaide Media - valokuva, video Arkkitehtuuri Sirkustaide Taidekasvatuksen menetelmät, materiaalit, välineet Taidepedagogiikka - Henkilökohtaistaminen (Dewey) - Kokonaisvaltainen, dialoginen, yhteisöllinen, kulttuurin huomioonottava

6 Vasun kertomaa Taidekasvatus Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen - taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä - taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta

7 Vasun kertomaa Esteettinen kasvatus esteettinen kasvatus mielikuvituksen kasvattamisen mahdollisuus esteettinen kasvatus on tunne-elämän jalostamista esteettiseen suhtautumiseen vaatimaan vivahdusrikkauteen ja voimaan, samalla se on mielikuvituksen kehittämistä niin nopealiikkeiseksi ja pettämättömäksi, kuin esteettinen suhtautuminen vaatii

8 Mielikuvituksesta Missä asuu mielikuvitus? Missä asuu kokonaisvaltainen näkökulma lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle? kasvatuksen taide! - lapsi on omalaatuinen ja omalaatuisuudessaan lähes täydellinen, joka haluaa itse käsittää maailmaa ja tekee sen omalla tavallaan kuvitteellisen havainnollisuuden käyttö on mahdollista niin kauan kuin kasvattajan oma mielenvire säilyy kuohkeana ja kuvittelukykyisenä (Hollo)

9 Näkemyksiä emootiosta - Biologinen teoria - Sosiaalisiin rakenteisiin nojaavien teorioiden mukaan ihmisen tunteiden selittämisessä ei tarvita fyysistä ruumista tai aivorakennetta Kulttuuriantrobologinen tulkinta; Historiallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten muutosten suhde kokijaan/subjektiin Emootiota voidaan pitää vuorovaikutustilanteiden kertomuksellisina (narratiivisina) muotoina

10 Emootiot ja esteettinen elämys Wygotsky ( ); Emootioiden kulttuurisidonnaisuutta korostava teoria - Taiteet kehittyvät sosiaalisesta ihmisyhteisöstä ja synnyttävät erilaisia tunnelajeja älytunteita - Taiteen aiheuttamat emootiot ovat älyllisiä emootioita - Esteettinen elämys; * Fysiologinen tapahtuma, tunnereaktio, jonka laatua, voimakkuutta, käsittelyä ja sitä seuraavaa käyttäytymistä määrittää kulttuuri * On aktiivinen havaintoprosessi, vuorovaikutusta yksilön ja ympäristön välillä, joka tuottaa harmonisen kokemuksen * Esteettisen tietoisuuden kehittäminen tarkoittaa kasvatusta herkkyyteen, älyllisten emootion kokemusten mahdollistamista (myös Lowenfield ja Dewey ) YLIVIESKA

11 Emootiot ja varhaislapsuus Lapsen ensimmäisten elinvuosien kokemukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hän omaksuu ympäröivän kulttuurin Ympäröivän kulttuurin antamat ärsykkeet kopioituvat pysyvästi varhaislapsuudessa aivoihin Lähiympäristön kulttuuriperinne tukee ja ohjaa osaltaan suotuisaa kehitystä, jossa myönteisellä tunneilmastolla merkittävä rooli (Hyyppä & Liikanen 2005)

12 Varhaislapsuuden emootioiden kulttuurinen kehitysjärjestys - Erilaistumaton alkutilanne, jolloin mahdollisuus kaikkiin emootioihin - Lapsi pystyy säätelemän emootioittensa voimakkuutta ja kestoa - Lapsi kykenee siirtymään emootiosta toiseen - Lapsi omaksuu kulttuurinormien mukaisen tunneilmaisun - Lapsi osaa liittää erilaiset ja jopa vastakkaiset tunteet samaan kohteeseen - Lapsi ilmaisee tunteensa kielellisesti - Lapsi hallitsee emootioihin liittyvät tunteet - Mielikuvitus rikastuu - Lapsi nauttii kulttuuri- ja taide-elämyksistä (sadut, laulut, musiikki, kuvat) (Hyyppä & Liikanen 2005)

13 Käsityksiä taiteesta Taiteen kokeminen on systeeminen tapahtuma, joka on ilmaantunut yksittäisten ihmisten ja ihminen ympäristöjärjestelmien vuorovaikutuksesta Taide on ihmisten keskinäistä yhteydenpitoa, kaksisuuntaista kommunikaatiota, joka koetaan elämyksenä Dewey (1934/1980) käsittelee taiteita elämyksinä ja johtaa elämyksistä suoran tien ihmisten elämään ja elämästä D. korostaa taiteen kokemisessa havaintoon liittyviä merkityksiä, jotka ovat enemmän kuin tapahtumia tai olosuhteita Taide koetaan elämyksenä, joka rikastuttaa arkipäiväisen tapahtuman tai kokemuksen ja muuttaa sen merkitykselliseksi elämykseksi

14 Käsityksiä taiteesta Deweyn mukaan taiteessa aihe ja muoto ovat yhtä aiheen ja muodon yhtyminen aiheuttaa elämyksen, joka on taiteen vaatimus ja taiteen kokemisen välttämätön ehto (vert. luontokokemus) Shusterman (2004) korostaa myös taiteen ja taiteen kokijan vuorovaikutusta; taide on itseilmaisua, joka kommunikoi kuulijoidensa kanssa taide on myönteinen emootio

15 Aistien kautta oppimista: Taide on lapselle mahdollisuus ilmaista itseään tehdä näkyväksi jotakin taiteen keinoin. Taide on lapselle ajattelun kieli, joka muuttuu lapsen kasvun myötä. Taiteellisilla prosesseilla merkitystä enemmän kuin tuotoksilla. Lowenfield korostaa (1987) oppimista aistien kautta: - Näkemisen - Tuntemisen - Kuulemisen - Maistamisen - Haistamisen kautta

16 Kasvatuksen taide - taidekasvatus Read (1967) selittää esteettisellä kasvatuksella olevan yhteyttä: Visuaalinen kasvatus silmä Plastinen kasvatus kosketus Musiikkikasvatus korva Kineettinen kasvatus lihakset > suunnittelu > suunnittelu > musiikki > tanssi Verbaalinen kasvatus puhe > runous ja draama Konstruktiivinen kasvatus ajattelu > Craft (käden työt) Taiteiden välinen integraatio!

17 Kasvatuksen taide ja taidekasvatus Edelliset ovat yhdistettävissä (Read): 1. Suunnittelu (design) > aistihavainto 2. Musiikki ja tanssi > intuitio 3. Runous ja draama > tunne 4. Craft; käden taidot > ajattelu

18 Aistisen kautta maailman järjestämistä Vuorovaikutus Lapsen Aikuisen Ympäristön Materiaalin kanssa - esim. hiekan volyymi ja rakenne, muotoutuminen - aistinen tieto

19 Aistisen kautta maailman järjestämistä AISTIKOKEMUSTEN VARASTOITUMINEN HAJUAISTI NÄKÖAISTI KUULOAISTI TUNTOAISTI AISTINEN TIETO YLIVIESKA

20 Luovuus ja taidekasvatus Jäsennämme monin eri tavoin todellisuutta: - Havainnoimalla - Tunnistamalla - Tietämällä Hahmotamme asioita: - Aistimalla - Toimimalla - Tekemällä konkreettisesti käsin - Koskettelemalla materiaaleja - Liikkumalla tilassa

21 Luovuudesta Hahmotamme ja tiedämme maailmaa myös mielen kuvina: - Kuvittelemalla - Unelmoimalla - Näkemällä unia Mieli luo tietoisuuden tasoilla erilaisia kuvia tuntemuksista, ajatuksista, aistitusta, tapahtumista, toiminnoista Hahmotamme maailmaa myös erilaisin symbolisin merkein tai käyttämällä symbolisia merkkejä, esim. taide

22 Luovuudesta Luovuuden kehittymiselle varhaislapsuuden merkitys tärkeä, jossa mahdollista - Ajattelun virtaavuus (fluency) - Joustavuus - Originaalisuus - Yksityiskohtaista ajattelua - Monimutkaisuus - Uteliaisuus - Rohkeus - Mielikuvitus Luovuus ei tapahdu, tarvitaan myönteinen hyväksyvä ja kannustava asenne, ilmapiiri ja ympäristö ei kuitenkaan kaikkea salliva Luovuuden paras valmentaja on luovuus itse. Tieto ei lisää luovuutta luovuus lisää tietoa. (Guilford 1967, Lowenfield 1987, Rogers 1976, Uusikylä 1999)

23 Visuaaliset kertomukset - Tarinallinen taidetyöskentely Luodaan maaperää lapsen omalle kokemusmaailmalle ja kunnioitetaan hänen omaa tarinaansa ja kertomisen tapaansa. Ajattelemaan kehittyminen ja mielen kuvittelun maailmoiden syntyminen edellyttävät kasvatuksen tukea havaitsemiseen ja aistimiseen, käden taidon ja ajattelun kokonaisvaltaisiin prosesseihin.

24 Visuaalisten kertomusten mahdollisuudet Kuva voi olla silta nykyisyyteen, menneisyyteen, muistoihin, minään Kuva on kommunikaatioväline, se on kanava tunteiden ilmaisuun, sekä maailma, jossa voidaan kokea asioita - itsestä, toisesta, ympäristöstä ja maailmasta yleensä

25 Taidekasvatus- näkemään ja kasvamaan saattamista Taiteen kyky saada mieli liikkeelle - Mielen eri kerrokset kommunikoimaan keskenään Taideilmaisun keinoin elävöitetty kasvatustyö on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä: - yhdessä työskentelyä ja arviointia - palautteen antamista ja vastaanottamista - se on luovaa ajattelua ja aistein hahmottamista - yhteistä tutkimista ja havainnointia Taide tarjoaa sekä aikuiselle että lapselle välineen itsensä ja ympäröivän maailman kohtaamiseen

26 Taidekasvatus Yhteistä kokemista, jakamista ja uuden rakentamista, pienten ja suurten kertomusten yhdistämistä elämyksellisten aistikokemusten kautta taiteen eri keinoilla turvallisessa ilmapiirissä ihmetellen, innostuen ja innostaen. YLIVIESKA HM

Samankaltaiset tiedostot

Varhaiskasvatuksen taidekasvatus

Varhaiskasvatuksen taidekasvatus Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia tulevaisuuden sivistyshyödyksi Tavoitteena kulttuurisen sensitiivisyyden lisääminen varhaislapsuudesta lähtien Taide arjen kulttuurisessa merkityksessä kattaa taiteen