OL-KR15- OL-KR18 ja OL-KR15B- OL-KR18B. Geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa 2002, kairanreiät. Työ raportti

Transkriptio

1 Työ raportti Geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa 22, kairanreiät OLKR5 OLKR8 ja OLKR5B OLKR8B Arto Julkunen Leena Kallio Pertti Hassinen Kesäkuu 22

2 AiASTROCK GEOFYSIKAALISET REIKÄMITTAUKSET EURAJOEN OLKILUODOSSA 22, KAIRANREIÄT OLKR5 OLKR8 JA OLKR5B OLKR8B Astrock Oy on tilauksen mukaisesti toimittanut tilaukseen 9738//llli liittyvät raportit ja datat. Helsingissä ( Arto Juikuner toimitusjohtaja, Astrock Oy Leena Kallio geofyysikko, Astrock Oy j )/ /.'.... ) /.;p ; / _...;:.,7.;. ::...!... _,.., / Pertti Hassinen geofyysikko, VTT

3 f \ 2'Lb \_LA c_a:e_ l 't{a\jf.\ TIIVISTELMÄ GEOFYSIKAALISET REIKÄMITTAUKSET EURAJ() 22, KAIRANREIÄT OLKR5 OLKR8 JA OLK Suomalaiset ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fort käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen Suomen kallio) tutkimus ja kehitystehtävistä huolehtii Posiva Oy. Loppusijoi kallioperätutkimuksia tehtiin neljällä alueella vuoteen 2 saakka. Lopulliseksi sijoituspaikaksi valittiin vuonna 2 Eurajoen Olkiluoto. Yksityiskohtaisilla tutkimuksilla pyritään lisäämään tietoa tutkimusalueen kallioperästä ja tarkentamaan aiempien tutkimusvaiheiden tuloksia. Osana yksityiskohtaisia tutkimuksia Astrock Oy teki geofysikaalisia mittauksia Eurajoen Olkiluodossa talvella 222. Tässä raportissa on esitetty Olkiluodon kairanreikien OLKR5 OLKR8 sekä OLKR 5B OLKR 8B mittaukset ja tuloskäsittelyt Reikämittauksia tehtiin kaikissa rei'issä seuraavilla menetelmillä: kalliopohjaveden ominaisvastus kalliopohjaveden lämpötila sähköinen ominaisvastus lyhyt ja pitkänormaali järjestelmällä sähköinen maadoitusvastus yksipistejärjestelmällä magneettinen suskeptiivisuus luonnon gammasäteily radiometrinen tiheysmittaus gammagammamenetelmällä kaliiperi sekä akustinen kokoaaltomuodon mittaus kahta lähetin vastaanotinväliä käyttäen Rei'issä KR5 ja KR8 tehtiin kairanreikätutkan testi. Rei'issä KR6, KR6B, KR8 ja KR 8B tehtiin gammaspektrometrimittaus. Reikämittausten lisäksi toimeksiantoon sisältyivät aineiston käsittely sekä tulosten esittäminen ja raportointi. Avainsanat: Geofysiikka, reikämittaus, ominaisvastus, gammasäteily, gammaspektri, kairanreikätutka, tiheys, suskeptiivisuus, kaliiperi, akustinen mittaus

4 ABSTRACT GEOPHYSICAL BOREHOLE LOGGING IN OLKILUOTO, EURAJOKI 2 22, THE BOREHOLES OLKR5 OLKR8 AND OLKR5B OLKR8B The Finnish power companies Teollisuuden Voima Oyj and Fortum Oyj prepare for fina disposal of spent nuclear fuel into the Finnish bedrock The related research and development tasks are carried out by Posiva Oy. The detailed bedrock investigations were carried out until 2 at four sites, Romuvaara in Kuhmo, Kivetty in Äänekoski, Olkiluoto in Eurajoki and Hästholmen in Loviisa. Olkiluoto site was selected for the fina disposal site on 2. The aim of the detailed investigation phases is to increase the knowledge of the bedrock on the areas and to complement the investigations made earlier. As a part of the detailed investigations Astrock Oy carried out geophysical borehole logging in Olkiluoto (Eurajoki) during winter 222. This report describes the logging at Olkiluoto site the boreholes OLKR5LKR8, OLKR5BOLKR8B, data processing and the results. The commission included geophysical borehole logging. Logging were carried out using the following methods: fluid resistivity fluid temperature short normal and Iong normal resistivity single pointresistance magnetic susceptibility natural gamma gammagammadensity caliper and sonic full wave form logging ( dual spacing) The testing of borehole radar was made in OLKR6 and OLKR8. Gammaspectrometer measurements were made in boreholes OLKR6, 6B, 8 and 8B. In addition to the logging the commission included data presentation and reporting. Keywords: Geophysics, borehole logging, resistivity, gamma radiation, gammaspectrometer, density, susceptibility, caliper, fluid, borehole radar

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTEL MÄ ABSTRACT. YLEST Ä MITTAUSMENETELMÄT JA LAITTEET S 3. AINEISTON KÄSITTELY YHTEENVETO... 7 LIITTEET

6 3. YLEISTÄ Suomalaisten ydinvoimayhtiöiden (Teollisuuden Voima Oyj ja F ortum Oyj) ydinjätehuollossa varaudutaan käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen Suomessa. Olennaisen osan tähän liittyvistä tutkimuksista muodostavat sijoituspaikkatutkimukset, joita on tehty 98 ja 99luvuilla. Tutkimuksista on huolehtinut 996 alkaen Posiva Oy. Kenttätutkimusvaihe ajoittui alustavissa paikkatutkimuksissa vuosille Tarkennettu paikkatutkimusvaihe ajoittui vuosille Vuonna 2 Eurajoen Olkiluoto valittiin lopulliseksi sijoituspaikaksi. Astrock Oy suonttt geofysikaalisia reikämittauksia Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä OLKR5 OLKR8 sekä OLKR5B OLKR8B. Kenttätyöt tehtiin talven 2 22 aikana. Tässä raportissa on kuvattu työhön liittyvät kenttätyöt, aineiston käsittely ja tulokset. Toimeksiannon vastuuhenkilönä toimi Dl Arto Julkunen. Kenttätyöt ja tuloskäsittelyn tekivät Dl Arto Julkunen, Leena Kallio, Astrock Oy sekä Dl Pertti Hassinen, VTT.

7 5 2. MITTAUSMENETELMÄT JA LAITTEET Kenttätyöt käsittivät geofysikaaliset reikämittaukset kairanrei'issä OLKR5 OL KR8 sekä OLKR5B OLKR8B. Käytetyt menetelmät ja reikäsyvyydet ilmenevät taulukosta. Rekisteröintipisteväli oli pääsääntöisesti cm. Akustinen mittaus rekisteröitiin 5 cm:n pistevälillä ja kaliiperi cm:n pistevälillä. Gammaspektrimittauksen mittauspisteväli oli noin 5 cm. Kaikkiaan tehtiin seuraavat mittaukset: kalliopohjaveden ominaisvastus kalliopohjaveden lämpötila sähköinen ominaisvastus lyhytnormaalijätjestelmällä sähköinen ominaisvastus pitkänormaalijätjestelmällä sähköinen maadoitusvastus yksipistejätjestelmällä magneettinen suskeptiivisuus luonnon gammasäteily radiometrinen tiheysmittaus gammagammamenetelmällä kairanreiän halkaisija (kaliiperi) sekä akustinen koko aaltomuodon mittaus kahta lähetinvastaanotinväliä käyttäen. Mittaukset toteutettiin kaikilla suunnitelluilla reikäosuuksilla (taulukko ). Lisäksi rei'issä KR5 ja KR8 tehtiin kairanreikätutkan testi. Testillä selvitettiin yksireikämittauksella (reflektiomittaus) heijastuneen aallon vaimentumista käytännön olosuhteissa sekä tutkapulssin näkyvyyttä reiästä reikään. Mittaustuloksista voidaan nähdä, että tutkapulssi näkyy reikien KR5 ja KR8 välillä. Reikien etäisyys on 5,2 metriä. Reiästä reikään testin ensimmäisen pisteen syvyys on 5 m ja toisen pisteen syvyys on 7 5 metriä. Testin perusteella noin 52 m reikäetäisyyksillä voidaan tehdä tomografisen tutkimuksen edellyttämiä pyyhkäisyjä (scan, ks. Liite 22) riittävän laajakulmaisina, mutta osassa reikiä voimakas sähkönjohtavuus heikentää aallon tunkeutumisetäisyyttä. Rei'issä KR6, KR6B, KR8 ja KR8B tehtiin gammaspektrometrimittaus. Mittauksen tuloksena saatiin gammaspektristä lasketut U, K ja Thpitoisuudet insitu.

8 6 T auu kk Mitt ausmene t e lmät. Ja syvyysv äl t ( m. ) Menetelmä 5 5B 6 68 Kalliopohjaveden ominaisvastus 35,233,2 45,4 35,69,9 45,2 Kalliopohjaveden lämpötila 35,233,3 45,5 35,7, 45,3 Ominaisvastus (SN ja LN) 35,232,4 44,7 35,69,2 44,6 Maadoitusvastus 35,23,6 44, 35,68,6 44, Magneettinen suskeptiivisuus 35,23, 43, 35,67,4 42,7 Luonnon gammasäteily 35,232, 44,3 35,68,8 44, Gammagammatiheys 35,233,4 45, 35,69,9 45, Kaliiperi 35, 232,6 44,46 35, 68,93 44, Akustinen mittaus 35, 232,35 43,65 35, 69, 43,55 Kairanreikätutka Gammaspektrimittaus 35,69,7 45, Menetelmä 7 7B 8 88 Kalliopohjaveden ominaisvastus 35,56,7 45, 35,25,4 46,2 Kalliopohjaveden lämpötila 35, 56,9 45, 35,25,4 46,3 Ominaisvastus (SN ja LN) 35,55,8 44,3 35,24,7 45,5 Maadoitusvastus 35,55,2 43,7 35,24, 44,9 Magneettinen suskeptiivisuus 35,54, 42,4 35,23,2 43,7 Luonnon gammasäteily 35,55,6 43,9 35,24,2 45, Gammagammatiheys 35,55,6 44,8 35,25,5 46, Kaliiperi 35, 56,5 43,9 35, 24,75 45,35 kustinen mittaus 35, 55,6 43,45 35, 23,95 44,5 airanreikätutka 35, 23, ammaspektrimittaus 35, 25,4 46, Mittauksessa käytettiin noin 3 5 m mittaista kevlarvahvisteista polyuretaanipäällysteistä kaapelia, jonka vetolujuus on noin 25 kg. Mittauskaluston rakenne on seuraavanlainen (kuva ): Kuva. Wellmac/Umittauslaitteiston rakenne.

9 7 Tietokone toimii tiedonkeruuyksikkönä. Mittauksen aikana on mahdollista seurata kuvaruudulla mittauksesta syntyvää raakatulostetta. Tietokone on kytketty satjaliitännällä liitäntäyksikköön (Wellmac!LI), jossa on virtalähde ja tietoliikenneyksikkö. LI on taas kytketty kaapelikelan välityksellä anturijätjestelmään. Reikäanturissa on ylimpänä tietoliikenneosa, jonka alapuolelle voidaan kiinnittää muita antureita. Yhdellä kertaa voidaan periaatteessa mitata 6 menetelmää, mutta joillakin menetelmillä (kuten sähköiset mittaukset) on fyysisiä rajoituksia, esim tiettyjen anturien on oltava alimpana. Tämän vuoksi kaikki ajateltavissa olevat anturiyhdistelmät eivät ole mahdollisia. Ominaisvastusmittauksessa käytetty anturi koostuu kahdesta osasta: mittariosa sekä elektrodiosa. Mittaus tapahtuu pulssiohjatulla periaatteella. Yhtä rekisteröintiä kohden laite tekee aina vähintään kokonaisen jakson pituisen mittauksen, johon sisältyy positiivinen ja negatiivinen pulssi. Näin eliminoidaan luonnon potentiaalin sekä metallielektrodien polarisaati on mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. V rrta voi olla suurimmillaan 5 ma. Varsinaisesti tällainen laite ei tarvitse kalibrointia, mutta mukana seuraavalla vastusyhdistelmällä voidaan tarvittaessa tarkistaa, onko laitteisto kunnossa. Perinteinen gammaanturi ia tiheysanturi (gammagamma) käyttävät keskenään samanlaista detektoriosaa, jossa on Nalkide (" x.5") ja valomonistinputki. Yhdistelmä on laajalti käytetty. Gammagammamittauksessa käytettiin säteilylähteenä Cs3 7 lähdettä, jonka nimellisaktiivisuus on 3 mci. Gammaanturi on kalibroitu Ruotsissa tehtaalla. Tiheysanturi on kalibroitu Posiva Oy:n ja eräiden mineraalitutkimusreikien kairausnäytteistä mitatulla aineistolla välille, (vesi) 2,5 3,2 g/cm 3. Luonnon gammasäteilyn spektri mitattiin Astrock Oy:n kehittämällä Specco2 anturilla, jonka pulssilaskurina toimii n. 8 cm 3 kesiumjodidikide. Laite on testien mukaan huomattavasti stabiilimpi kuin aiemmat kapeisiin reikiin suunnitellut laitteet. Stabiiliudesta seuraa mittaus ja tuloskäsittelytyön tehostuminen. Laitteen stabiiliutta on testattu mm. EUInterreg hankkeessa, jossa Noljan Geologinen Tutkimuskeskus (NGU) teki mittauksia perinteisellä tekniikalla toteutetulla spektrometrilla ja Astrock Speccolla. Alla olevassa kuvassa on ote raportista, jossa mittaustuloksia vertailtiin. NGU:n toriumtulokset korreloivat hyvin analyysinäytteisiin muunnoskertoimella,476. NGU:n mittauksen pisteväli on n. metri ja mittausaika 3 minuuttia per piste. Anturi on mittauksen ajalla paikallaan. Astrockin mittauksessa anturi on liikkeessä ja mittausaika sekuntia. Pisteväliksi muodostui n. 5cm.

10 8 A Borehole in Lapland: Total counts, K, U, Thcon_ce_ntr_ati_ o_ns, Total Gamma (Wellmac manufactured by MaJA) Total Gamma (As*"ock) &+======T=====F===om G+++4+ itatr nl l M Deplh[m) Kuva 2. Ote julkaisemattomasta raportista, joka tehtiin EUlnterreg rahoitteisessa gammaspektrometrauksen menetelmäkehittämishankkeessa. Gammaspektrometrauksessa vertikaaliresoluution parantaminen näyttää tuovan esille piirteitä, jotka nopeassa mittauksessa jäävät havaitsematta Kuvassa 3 on vertailu tuloksesta, kun mittaus on tehty kahdella eri nopeudella. Mittausnopeudet ovat n. 6 m/h ja n. 2 mlh. Pisteväli hitaassa mittauksessa on n. 5 cm ja nopeassa n. 5 cm. Kutakin pistettä on mitattu sekuntia.

11 9 Olkiluoto8: Hidas ja nopea spektrometrimittaus iaow t o t A :E[ tl l 4;!ft lijd Sy.tyys [m] Kuva 3. Gammaspektrimittaus kahdella eri pistevälillä. Mittausaika on molemmissa Os. Hitaammassa pisteväli on noin 5 cm ja nopeammassa noin 5 cm. Kuvasta voidaan todeta Specco 2anturin stabiilisuus ja tulosten toistettavuus. Suskeptiivisuusanturin kalibrointi tehtiin käyttäen hyväksi tehtyjä suskeptiivisuusmäärityksiä (taulukko 2). kairasydännäytteistä Veden lämpötilan mittauksessa käytettiin Pt elementtiä. Lämpötila kalibroitiin tarkkuuslämpömittarin (lukematarkkuus,5 C) avulla välillä 6 2 C. Veden ommatsvastus mitattiin samalla anturikokonaisuudella lämpötilan kanssa. Muoviputken sisällä olevan veden ominaisvastuksen mittaus tehtiin Wennerkon:figuraation tapaisesti jätjestetyillä rengaselektrodeilla. Kalibrointi tehtiin vertaamalla tuloksia standardiliuoksena kalibroidun johtavuusmittarin näyttämään. Kailiperimittaus (reiän halkaisijan määritys) tehtiin anturilla, jonka kolme jousikuorman varassa avautuvaa mittavartta oli kytketty yhteen. Mittavarsista käytettiin vain yhtä. Anturin resoluutio on noin,5,2 mm ja riippuu varsien asennosta. Varsien päissä olevien metallipalojen kuluminen aiheuttaa kalibroinnin muuttumista enimmillään.3 mm/ OOOm.

12 J kaapeliliirin ylaelej.ct:ron.iikk.a Ulhil.ä.he:iri asta.anot:in _l [ Kuva 4. Akustisen anturin rakenne. Akustisessa mittauksessa käytettiin ELGin valmistama KAS243anturia. Laitteessa on kaksi lähetintä ja yksi vastaanotin. Kokoaaltomuodon rekisteröinti tehtiin kahdella eri lähetinvastaanotinetäisyydellä ( ja,5 m, kuva 3). Akustisen lähteen keskitaajuus on 2 khz. Rekisteröinnit on tallennettu erillisellä, PCtietokoneeseen liitetyllä yksiköllä. Rekisteröintien resoluutio on 2 bittiä ja näytteenoton tarkkuus. ms. Anturin tarkemmat ominaisuudet ja mitat on esitetty liitteessä 5. Mittausnopeus säädettiin jokaisessa mittauksessa riittävän hitaaksi korkealaatuisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämä nopeus valittiin laatutestien ja aikaisemman kokemuksen pohjalta sekä perustuen mittausnopeuden vaikutuksen testaukseen cm:n pistevälillä tehtyjen gamma ja gammagamma tulosten osalta (Julkunen 994, Okko et al. 994). Mittausnopeus arvo sekunnissa on todettu sopivaksi kompromissiksi mittauslaadun ja nopeuden välillä.

13 3. AINEISTON KÄSITTELY Mittaustulokset tarkastettiin alustavasti tukikohdassa päivittäin ja varmuuskopioitiin. Myöhemmin tehty tuloskäsittely käsitti tarpeellisten kalibrointien ja korjausten tekemisen, sekä tulosten puhtaaksipiirron ja tallennuksen tilaajan käyttämään luovutusformaattiin. Mittaustulokset on luovutettu tiedostoina tilaajan käyttöön. Tulokset on esitetty menetelmien 6 osalta liitteessä 2 profiilikuvien koosteina. Olkiluodon alueen erikoispiirteenä ovat olleet voimakkaat sähköiset häiriöt, jota ei ole voitu poistaa kokonaan 5 Hz notchsuodattimella (Julkunen et al. 996). Reiän OL KR8 mittauksissa häiriö aiheutti laskostumisen kautta veden johtavuusmittaukseen hieman pohjan yläpuolella vaikeasti eliminoitavan häiriöilmiön. llmiö toistui samassa vyöhykkeessä myös toistetussa mittauksessa. Häiriön vaikutusta vähennettiin mm. mittaamalla ylitiheällä pistevälillä. Aiemman kokemuksen perusteella häiriö on voimakkaasti paikkariippuvainen, eikä ole ollut kaikissa rei'issä yhtä häiritsevä. (Julkunen et al. 996). Joinakin ajankohtina häiriöt olivat niin suuria, että haittasivat muitakin mittauksia. Mittaustulosten kalbroinneissa käytettiin hyväksi petrofysiikan näytteitä. Näytteet valittiin syvyyskotjattujen mittaustulosten perusteella cm tarkkuudella. Näytteet analysoi GTK:n petrofysiikan laboratorio. Tulokset (Taulukko 2) käytettiin tiheys ja suskeptiivisuusarvojen kalibroinniksi mahdollisimman laajalta arvoalueelta, kiinnittäen erityistä huomiota myös matalan suskeptiivisuuden arvoihin jotka ovat indikatiivisia eri granitoidien välillä. Taulukko 2. Petrofysiikan näytetiedot Reikä Syvyys Näyte Tiheys Suskep Remanenssi Muuta numero (kg/m3) tiivisuus J(mA/m) (usi) KR7B sahattu KR7B sahattu KR KR KR KR KR KR KR KR KR KR KR KR KR sahattu KR sahattu KR

14 2 Suskeptiivisuusmittauksen lämpökäynti korjattiin tarvittaessa tietokoneavusteisesti, mutta lopputulos tarkastettiin käsin käyttäen kairasydännäytteistä tehtyjä suskeptiivisuusmäärityksiä. Mittaukset tehtiin pohjasta ylöspäin, jolloin anturi mittauksen alussa oli jo reiän lämpötilassa. Niistä rei'istä, joista ei ollut petrofysiikan tuloksia käytettävissä säädettiin tasoa muutaman kymmenen o 5 SI:n verran Tässä työssä tiheysmittaukset kalibroitiin petrofysiikan perusteella käyttämällä kairasydännäytteistä tehtyjä, laboratoriossa määritettyjä tiheysarvoja (Taulukko 2). Näytekohdat valittiin yhteistyössä tilaajan kanssa. Määritykset suoritti Geologian tutkimuskeskus (GTK). Gammagammamittauksesta poistettiin ennen kalibrointia luonnongammasäteilyn osuus. Gammaspektrin eri energiakanavien tuloksista laskettiin U, Th, Kpitoisuudet ns. Strippingmenetelmällä (Grasty 977). Spektrometrianturin kalibrointi tehtiin kalibrointilaatoilla 56 mm rei'issä. Kalibrointilaatat sijaitsevat GTK:n tutkimusyksikössä Lopella. Reikähalkaisijalla on välillä 56 mm 76 mm vähäinen vaikutus absoluuttisiin pitoisuusarvoihin. Mikäli mitatuista rei'istä saadaan analyysitietoa U, K ja Thpitoisuuksista, voidaan tämäkin ero todeta ja oikaista. Tuloksia on suodatettu 3 pisteen Fouriersuotimella. Kaliiperianturi kalibroitiin ennen ja jälkeen jokaista mittausta kalibrointirenkailla. Veden ominaisvastusmittauksen tulokset redusoitiin vastaamaan lämpötilaa +25 C lineaarisen muunnoksen avulla (Poikonen 983). R2soc = ( *TO)*RTo missä R2soc on veden ominaisvastus 25 Celsiusasteessa ja T ja R ovat veden ominaisvastus ja lämpötila. Kallion ominaisvastustuloksille tehtiin reikäveden ominaisvastukseen ja reikägeometriaan perustuva korjaus. Korjaukseen sovellettiin tarkoitusta varten saatavilla olevaa nomogrammia (Poikonen 983, Vaittinen 988). Akustisen mittauksen tuloskäsittelyssä on tulkittu profiileina P ja Saaltonopeudet eri lähetin vastaanotin etäisyyksille sekä eri aaltomuotojen vaimennukset. Lisäksi kokoaaltomuoto on esitetty aaltoesityksenä (liite 3). P ja Saallon poimintatapa oli puoliautomaattinen. Paalto on poimittu ensimmäisestä nousevasta käyrän osasta. Saalto on vastaavasti poimittu ensimmäisestä maksimista, missä Saalto erottuu. Molemmissa tapauksissa on aloitettu käsin poiminnalla ja jatkettu automaattisella rutiinilla, joka siirtyy käsinpoimintaan, kun poimittu aika poikkeaa liikaa edellisestä. Data on ennen tulkintaa suodatettu 5 khz alipäästösuodattimella. Suodatuksella ei ollut vaikutusta itse mittaussignaaliin. Poimintatarkkuus on noin ±25 m/s yhden metrin lähetinvastaanotin välillä. Saapumisaikojen erotuksesta ( dt) lasketun nopeuden tarkkuus on huonompi, noin ± m/s. Kallion rikkonaisissa kohdissa tarkkuus huononee, koska aaltojen tarkan saapumisajan havaitseminen vaikeutuu. P ja Saaltojen amplitudien vaimeneminen on laskettu integroimalla dataa ensimmäisen aallon saapumishetkestä alkaen,5 aallonpituuden verran ja

15 3 muuntamalla kahden lähetinvastaanotinvälin tulosten suhde suhteeksi db/m. Putkiaaltojen vaimeneminen on laskettu integroimalla valittujen aikaikkunoiden ( t) yli (m lähetin vastaanotinväli t = 7 5 fjs ja,5 m väli t = 8 6 fjs) ja muuntamalla energioiden suhde yksiköiksi db/m. Putkiaallon vaimenemista voidaan pitää tulkinnan kannalta parhaana edellisistä vaihtoehdoista (Okko & Hassinen 992). Amplitudien a ja a2 eron muuntaminen yksiköiksi db/m on laskettu seuraavasti: amp=4*log(a2/a) 3.2 Muille mittauksille ei tehty mittaustulosten arvoihin vaikuttavia korjauksia. Reikäsyvyys tarkistettiin ja korjattiin seuraavasti: geologisen aineiston avulla tutkittiin, mikä on ominaisvastusanturin syvyyskorjaus. Muut mittaukset sidottiin ominaisvastusmittaukseen käyttäen hyväksi gammasidontaa. Lopputuloksena mittaussyvyysarvot ovat keskenään noin ± cm:n tarkkuudella oikein. Syvyyskorjauskertoimet olivat enintään,2 % (kaliiperi), mutta yleensä huomattavasti alle promillen. Kaliiperimittauksessa käsiteltiin erikseen rakojen kaapelivenymään aiheuttamat paikalliset poikkeamat. Akustiselle mittaukselle on tehty kenttämittausvaiheessa kaapelin syvyysmerkkeihin perustuva matkakorjaus. Mittausaineiston käsittelyvaiheessa oli käytettävissä tiheysaineisto, johon tulosten syvyysarvot sidottiin. Näin ollen erillisenä tehdyn akustisen mittauksen syvyystarkkuus on lähes yhtä hyvä kuin muidenkin menetelmien ja tulokset ovat melko tarkasti vastaaviita syvyyksiltä kuin muidenkin menetelmien. Reiässä KR8B syvyysarvojen ja geofysiikan datojen välillä oli ristiriitaa. Geofysiikan tulokset kalibroitiin suojaputken alareunan sekä geologisten tarkastuskohtien mukaan.

16 5 4. ARVIO TULOSTEN TARKKUUDESTA JA VIRHELÄHTEISTÄ Tulosten tarkkuus voidaan jakaa kahteen osaan: matkan mittaustarkkuus sekä itse fysikaalisen parametrin mittaustarkkuus. Reikäsyvyyden mittaustarkkuus riippuu matkapisteen, paikannuksen ja mittauskaluston erotuskyvystä ja tarkkuudesta. Matkapisteen erotuskyky eli pienin matkapyörän sykäys on yksi cm. Paikannustarkkuus on reiän alussa suunnilleen sama kuin erotuskyky, mutta lopussa se riippuu matkamittauksen kalibroinnista ja korjauksesta. Mittauksen tyypillinen syvyystarkkuus on reiän yläosassa noin cm ja reiän ( m) pohjallakin noin,5 m. Korjatun syvyyden absoluuttisen tarkkuuden arvioidaan olevan parempi kuin 4 cm, mikäli matkareferenssinä olevat geologiset matkatiedot ovat olleet oikein valittuja. Akustisen tuloksen osalta erot voivat paikoin olla suurempia koska gammatuloksia ei ole mitattu samalla reikäänlaskulla. Eri mittaukset on sidottu toisiinsa kunkin menetelmän kanssa yhdessä tehdyn gammamittauksen avulla ± cm tarkkuudella menetelmien 6 osalta. Akustisen mittauksen syvyystieto on sidottu muihin menetelmiin ja kairausnäytteen syvyyteen käyttämällä samaa kelaa ja kaapelia sekä matkamerkkejä ja vertaamalla mittausprofiilia tiheysmittaustulokseen. Fysikaalisten parametrien arvioidut lopulliset tarkkuudet on koottu taulukkoon 2.

17 6 Taulukko 3. Mittausparametrien kalibroidut ja muunnetut suureet, lukematarkkuudet ja arvio lopullisesta absoluuttisesta tarkkuudesta. Menetelmä uure ukema lopullinen!rarkkuus arkkuus KallioJ:>9hjaveden ominaisvastus Phmm Ohmm 5 Ohmm Kalliopohjaveden lämpötila Pc. oc, SN/LNominaisvastus Phmm Ohmm 5 Ohmm Maadoitusvastus Phm Ohm 2 Ohmm Magneettinen suskeptiivisuus E5SI.5 Sl 5SI uonnon gammasäteily IJJ.Rih c/s JJ.Rih Gammagammatiheys g/cm" c/s. g/cm Kali_ri mm.5 mm.5mm Paallon nopeus, dt m/s.s ± m/s Paallon nopeus, t ja t2 m/s.s ±25 m/s Paallon vaimeneminen B/m 2 bittiä 5 db/m Saallon nopeus, dt m/s.s m/s aallon nopeus, t ja t2 /s,s 5m/s aallon vaimeneminen B/m 2 bittiä db/m Putkiaallon vaimeneminen B/m 2 bittiä db/m Gammaspektrometrin pitoisuustuloksen tarkkuuden määrittämistä ei voi yksinkertaisella luvulla kuvata, sillä tarkkuus riippuu pulssien lukumäärästä ja eri komponenttien keskinäisestä määrästä. Suuruusluokkana voidaan kuitenkin sanoa, että Kpitoisuuden keskihajonta FFT3suodatetussa datassa on noin %, Th ja U pitoisuuksien keskihajonta muutama ppm. Kenttätyövaiheessa tehtiin laadun varmistamiseksi tarkistusmittauksia.

18 7 5. YHTEENVETO Toimeksianto sujui pääosin suunnitelmien mukaisesti ja laajuisena. Työtä viivästytti veden tunkeutuminen kaapeliliittimeen tavanomaisten mittausten osalta. Gammaspektrimittaukset tehtiin vasta vuoden 22 keväällä. Olkiluodon tutkimuskohde on vaativa häiriöiden sekä suolavedestä ja vaihtelevan eristeisestä ja sähköä johtavasta kallioperästä koostuvan yhdistelmän vuoksi. Tämän vuoksi Astrock Oy varautui tulosten tarkasteluihin jo työn edetessä kentällä. Aineiston laatu on hyvä ja vastaa asetettuja vaatimuksia. Mittausten laatua varmistettiin mm. osittaisilla mittausten toistolla sekä alustavalla tulosten tarkastelulla jo mittausten aikana. Mittausten kuluessa aineistoa esikäsiteltiin ja tulostettiin luonnoksiksi jo tukikohdassa kenttätyön kestäessä. Siten mm. kairanreiän kunnon ja kallioolosuhteiden arvioita varten voitiin luovuttaa tilaajan pyytämää luonnosaineistoa muiden urakoitsijoiden käyttöön jo ennen tulosten raportointia. Myös tulkitsijoiden käyttöön luovutettiin aineistoa tarpeen mukaan ennen aineiston lopullista luovutusta.

19 8 VIITTEET: Julkunen, A. 994, Mittaus VTT:n testireiässä heinäkuussa 994. Työraportti VTT:lle, Astrock Oy 994 Grasty, R.L.: A general calibration procedure for airbome gammaray spectrometers, Report ofactivities, Part C, Geol. Surv. Can., Paper 77 lc. Julkunen, A., Kallio, L., Hassinen, P Geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa 995, kairanreiät KR2, KR3, KR4, KR6, KR7 ja KR8. Astrock Oy. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy, Työraportti PATU957, 6 s. Julkunen, A., Kallio, L., Hassinen, P. I996. Geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa I996, kairanreikä KR9. Astrock Oy. Helsinki, Posiva Oy, Työraportti PATU 9643, II s. Okko,. Hassinen, P. I992. Akustinen luotaus kallion rakennetutkimuksissa, VTT Julkaisuja 7 62, 69 s. Okko,., Hassinen, P., Front K. I994, VTT test borehole for bedrock investigations, VTT Research Notes I538, ESPOO, 3ls. Poikonen, A., I983. Suitability of certain borehole geophysical methods for structural and hydrogeological studies of finnish bedrock in connection with disposal of nuclear waste, Helsinki, Voimayhtiöiden Ydijätetoimikunta, Report YJT s. Vaittinen, T., 988. Kallioreikätutkimusten tulosten käsittely, ja tulkintaohjelma LOG. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 922, 9 s.

20 9 LIITTEET.Mitattujen reikien sijainti tutkimusalueena 2 2.LKR5, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 2 3. OLKR6, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 22 4.LKR7, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 23 5.LKR8, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 24 6.LKR5B, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 25 7.LKR6B, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 26 8.LKR7B, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 27 9.LKR8B, Mittaustulokset (Menetelmät 8) 28.LKR5, Mittaustulokset (Sonic) 29 ll.olkr6, Mittaustulokset (Sonic) 33 2.LKR7, Mittaustulokset (Sonic) 37 3.LKR8, Mittaustulokset (Sonic) 4 4.LKR5B, Mittaustulokset (Sonic) 45 5.LKR6B, Mittaustulokset (Sonic) 49 6.LKR7B, Mittaustulokset (Sonic) 53 7.LKR8B, Mittaustulokset (Sonic) 57 8.LKR6, Mittaustulokset (Gammaspektrometri) 6 9.LKR8, Mittaustulokset (Gammaspektrometri) 62 2.LKR6B, Mittaustulokset (Gammaspektrometri) 63 2l.OLKR8B, Mittaustulokset (Gammaspektrometri) LKR8, Mittaustulokset (Kairanreikätutka) Kuvaus Wellmacmittalaitteesta Kuvaus kairanreikätutkasta 7 25.Kuvaus gammaspektrometrista 7 26.Kuvaus akustisesta mittalaitteesta 72

21 Posiva Oy Urakkaohjelma 2 LIITE OLKILUODON TUTKIMUSALUE Kairanreikien sijainnit (KRKR4) KKJ (Projektio: GaussKruger) Saanio & Riekkola Oy/HM SELITYKSET: KR K Kairanreikä ja sen maanpintaprojektia

22 Olkiluoto OLKR5 Liite 2, s. 2 Single Point Resistance [ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normal Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility ( 6 SI] Density [kg/m 3 ] Caliper [mm] Natural Gamma [J.LRih] : : i r r ': r..., r ::l r r r r r r r r r r.., r r ::l..., II r lt \ \ t \... \ :..., ,., ::l j o =r ]: Single Point Resistance [ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature Susceptibility Density [C] [ e Sl] [kglmi Caliper [mm] Natural Gamma [JJ.Rih]

23 Olkiluoto OLKR6 Liite 3, s. 22 Single Point Resistance (ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normaf Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [68] Density [kg/mj Caliper [mm] Natural Gamma [J.&.Rih] o o 2 3 o 4 5 o :. Q) f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f f! f!! r f t:. j \ \ \ : ;.., :... i 3..., J :;: ]: " o Single Point Resistance (ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature [C] Susceptibility Density [ e SJ] [kgtmi Caliper [mm] Natural Gamma [J.&.Rih]

24 Olkiluoto OLKR7 Liite 4, s. 23 Single Point Resistance [ohm] Short Norrnal Resistivity [ohmm] Long Norrnal Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm) Temperature [C] Susceptibility [68] Density [kglmi Caliper [mm] Natural Gamma [J.t.Rih] o o o E ä : lllrll J,....., i r... r J r j r r......,...j r...j r r.. r r r... r r r r r r r... ( <.....r : J i \,..... )(,.. r i,.. \ \... ( \ > r r r. r r r :::. L '...,...,...,...,., j..., C> g. =r 4,..., _ " Single Point Resistance [ohm] Short Norrnal Long Norrnal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature [C) Susceptibility Density [.e Sl] [kglmi Caliper [mm] Natural Gamma [J.t.Rih]

25 Olkiluoto OLKR 8 Liite 5, s. 24 Single Point Resistance [ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normal Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [" 6 5] Density [kg/m 3 ] Caliper [mm] Natural Gamma [J.LRih] : i r ' IIr '"" f : f f f : : f : f r : r r r : : j......, j ' f """ r f : f f... f '"" f j f :... "'"... f i :..., f...,..., f f : J... f : f... f "" f i... r... :... f f : : r... f i : r "" r :..., f i... r r : j f :... : : : llllll L " ' \ r f : f : : f r : f f : f f f : f :... "'" r r : : : f : : i,..... f _,r l ; J L i i..., : i 4 =r Single Point Resistance [ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [ 6 Sl] Density [kglmi Caliper [mm] Natural Gamma [Rih]

26 .. Olkiluoto OLKR 58 Liite 6, s. 25 Single Point Resistance [ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normal Resistivity (ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [.a Sl] Density [kg/m 3 ] Caliper [mm] Natural Gamma [f.lr/h] E = Q " " _, ' ''"'.!!!... t t :. IIIIHI. llllliii ? g =r ]: Single Point Resistance [ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [esi] Density [kglmi Caliper [mm] Natural Gamma [f.lr/h] j

27 Olkiluoto OLKR6B Liite 7, s. 26 Single Point Resistance [ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normal Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [.e Sl] Density [kglmi Caliper [mm] Natural Gamma [J.LRih] : = o o o _ J lliiu j., :T ]: Single Point Resistance [ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [68] Density (kg/ml Caliper [mm] Natural Gamma [J.LR/h]

28 Olkiluoto OLKR78 Liite 8, s. 27 Single Point Resistance [ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normal Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [ 6 SI] Density [kg/m 3 ] Caliper [mm] Natural Gamma [J!Rih] I.r: r " " " ) ) = i r r!!.. r r r r r r r r _l o ,... =r ]: Single Point Resistance [ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature Susceptibility Density [C] [ 6 SI] [kg/m 3 ] Caliper [mm] Natural Gamma [J!Rih]

29 Olkiluoto OLKR 88 Liite 9, s. 28 Single Point Resistance [ohm] Short Normal Resistivity [ohmm] Long Normal Resistivity [ohmm] Fluid Resistivity [ohmm] Temperature [C] Susceptibility [asi] Density [kg/m 3 ] Caliper [mm] Natural Gamma [J.LRih] E'....c. Cl o o o r ' r r r r r... ) r r r r r r r r r r r r o r. '\ r r r r r r r r r r r r r r r r r r r r r r... r... r r... : ;; r... r r r... i._ f;_... r r... r ' : r r r ' r r r r r r o j j E) ).... E ;j { j r r ' ' r 3 j r r r... r r j j r....j r r j r r '"i r r r CD "S ]: Single Point Resistance [ohm] Short Normal Long Normal Fluid Resistivity Resistivity Resistivity [ohmm] [ohmm] [ohmm] Temperature [C] Susceptibility Density Caliper [ s Sl] [kg/m 3 ] [mm] Natural Gamma [J.LRih]

30 Liite a, s CD Eurajoki, Olkiluoto, KR5 Pwave veloci4' t, km's Pwave veloci4' t2, km's Pwave veloci4' dt, km's ' _::. = 2,..,.. }? Ii D 3 3 >? ) J " i r t i :::::::.. { < ( t.., J * = [5 < r ""' ;:. _._ i } fl ' \ K l....., f=!!;;.. a ( <: VIT..., "'i l =

31 Liite Ob, s. 3 Eurajoki, Olkiluoto, KR5 CJ CD swave velocity t, km's swave velocity t2, km's r l l... l \ r < \ f...,..._ ;;.. i ) lt,, t... c \ < \!f; L l j ) r ;:7 lr r? l i,[ Swave velocity dt, km's > 4 j5 ">....liiiic t i. r Ii ;.... ::"' rf E :> f,_ vrr

32 Liite Oc, s. 3 Eurajoki, Olkiluoto, KR5 Pwave att., dbim t+i ::: 4 l++=* = 5 _+++l'i=l:::...ll FJ 6+ ::: r 7+F+. ao=+t!i ::: 9 +t++,34.l ::: == +++::;"'i<==:::+ = tt+:::::...c.iil' i ; ::: _:: ""'i"",..._l+ = t CD..,; =t 3 ++f='!=f 'lt 3 ::: ,j7 Jll;.. 5 ::_Lt=f==J ;;_ ::; "' ="'j = 7 +tlr"""'!l ::: t" 8 ++!+'+ ::: = 9++ f ::: ;+++=""""'.;!!lioo.+l _j _++l+ 23 _.,.L.! J, '_.J Swave att., db/m ""5..., FJ F F _...,; _.,..; ::._. rt..:... j. [a :.. :: '=! Ii= _.j rr :::... "' IF """ r: _J lfif Tube wave att., db/m VfT

33 Liite d, s. 32 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR 5. Sonic waveform T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) E..c::.... (])

34 Liite a, s. 33 CJ CD Eurajoki, Olkiluoto, KR6 Pwave velocity t, kmls Pwave velocity t2, kmls Pwave velocity dt, km's "' ' <:: l { l =;;;: l s... 7 =::::: l _..?,r z " ' VTT

35 Liite b, s. 34 Eurajoki, Olkiluoto, KR6 CJ CD swave velocity t, km's : (_ ' f.., :; t.,o = t } i... < r > S.wave velocity t2, kmls <... t f;i k _, l Fär,.\.? ). :ii! s; 8wave velocity dt, km's ""::. 3 E i,... =...,!""' ""..oooil fi.. > _J:S,.._.. : "'!"'i jiii""... >! lr....._, r. :sa = y t VTT

36 Liite c, s. 35 Eurajoki, Olkiluoto, KR6 CD Pwave att, dbfm f ::!oo ::!!! = g_f ==;;..i g E """" Fl "'!!!!!!:!!: ::= ; J ::;r.....;;;; _.: ei :: t.. ;;._ ::::;... ;:... =... 8wave att, db/m Tube wave att, db/m ;;;, :...::...:: = ].3..;; i= iilili c t ""'!! Ii s _;;...:; t \. VTT

37 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR 6. Sonic waveform liite d, s. 36 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) i! 5 E..c.... (]) 5 2

38 Liite 2a, s Eurajoki, Olkiluoto, KR7 Pwave velocity t, kmls Pwave velocity t2, kmls Pwave velocity dt, kmls B j r "" _ t...:; l s Lf : Et h Ii $..., "' = si ;;,._ ;.r;= f '... T f ;, i r P = C;....: lr :::!......_ VTT

39 Liite 2b, s. 38 CD Eurajoki, Olkiluoto, KR7 swave velocity t, kmls swave velocity t2, km's swave velocity dt, km's L!... J ;.....;: J" k I s } :f f.,,? K.. K" r V V : l } f;. "'p. t lt.::.;..., rt r VT

40 Liite 2c, s. 39 Eurajoki, Olkiluoto, KR Pwave atl, dbfm >. 3!: =...; ::: io r c : + ::::..:;;;.;; r ir!= i r ::;;... E:"" = == ] i::: fi.. f :Ii!, ::::5:... Swave atl, db/m =' _..i J :;;;... l J '=:::: ].,_ 5 =i..:; lk j,! L Tube wave atl, db/m )F """"'"' '= :;;..._ { [J r 'l. vrr

41 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR7. Sonicwaveform Liite 2d, s. 4 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) E..c..... ()

42 Liite 3a, s. 4 Eurajoki, Olkiluoto, KR8 CD Pwave velocity t, km's :s.._,. { <!p...c:::: / IJ Pwave velocity t2, km's l "' s < ) '\ c ;> { i } Pwave velocity dt, km's : = ;_,... " == """'.::: = r = lp"../ vrr

43 Liite 3b, s. 42 Eurajoki, Olkiluoto, KR ? wave velocity t, kmls , rr [ l 5wave velocity t2, kmls r f :.; _.. )' ) r( >! _... 5wave velocity dt, km's ::: ro: "!... r :: ::rr'"""''lll!:"" ;== f ,.., VTT

44 Liite 3c, s. 43 Eurajoki, Olkiluoto, KR8 CD Pwave att, dbim """%_ ;;:::..._..;;s; : p......,. :: '3! ;;"'.._...:.: "4!'= ;,.. < j swave att, db/m = :::: :J =t;. ili'f!5 b... _J """"''iii ""'""""i :::;; Tube wave att, db/m E....,...:; t... VT

45 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR8. Sonic waveform Liite 3d, s. 44 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) E..c:... c.. (]) ' 5 2

46 Liite 4a, s Eurajoki, Olkiluoto, KR5b Pwave velocity t, kmls Pwave velocity t2, kmfs Pwave velocity dt, kmfs r 2? j_ """ { ; /? { ) b. t = === F= " :..:::::s:: = r { { c? ;: : c.z:::: VTT

47 Eurajoki, Olkiluoto, KR5b liite 4b, s. 46 CJ CD wave velociw t, kmls 5wave velociw t2, km's Swave velociw dt, km's _, i? J r = V.' """ P '""!... '=' < c.e:=== ::::!..,;! :?! t ' ==; "'=... = tt F VTT

48 Liite 4c, s. 47 CD Eurajoki, Olkiluoto, KR5b Pwave att., dbim 8wave att., db/m Tube wave att., db/m b f...,...:5i l :::!,.....;;;;a;;;; = :::»., l!i::" :::..., 8 9 VIT

49 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR 5b. Sonic waveform Liite 4d, s. 48 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) E.r::. +J.. cv

50 Liite 5a, s Eurajoki, Olkiluoto, KR6b Pwave velocity t, km's Pwave velocity t2, kmls Pwave velocity dt, kmls ==....<::;;; _.T i = h. "K ) i :? = J r c = Ii { ;!!: vrr

51 . Eurajoki, Olkiluoto, KR6b Liite 5b, s. 5 CD Swave velocity t, km's Swave velocity t2, km's Swave velocity dt, km's : P =.:; = E.. < < r r!;? "r; 7 :i.. r ) :tz t 2 f' <; _ p="' ; w= F = ii!e=.!: """""' f""'...: = _, vrr

52 Liite 5c, s. 5 Eurajoki, Olkiluoto, KR6b Pwave att., dbim 8wave att., db/m Tube wave att., db/m 5? j ='P t g_...:;;;;;! E...=:::::::; """""' vrr

53 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR6b. Sonic waveform Liite 5d, s. 52 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) E..c..... Q) 5

54 Liite 6a, s Eurajoki, Olkiluoto, KR7b Pwave velocity t, kmfs Pwave velocity t2, kmls Pwave velocity dt, km's ) ei < r\ i :s > > _,) i b. ) =::; "'"2.._ p. v '\ 5 5 rn r _3 ;..., J.: :;::::::= :::! ;} r=== 3.c:_ ;::>" ':!; k J "' 5f VfT

55 Eurajoki, Olkiluoto, KR7b Liite 6b, s. 54 CD wave velocity t, km's 5waw velocity t2, km's Swave velocity dt, km's D t h: V ; = =....:s :=.2t3 t <r.... s ) < i f.=,i:? t ] = _] "'i,..._ 7? f= VIT

56 Liite 6c, s. 55 Eurajoki, Olkiluoto, KR7b Pwave att, dbim 5wave att, db/m Tube wave att, db/m i.::.:::: "... c,c J =5 ;:...!:.: 3 =5ä: ' r =:::::= :...:::::;; vrr

57 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR 7b. Sonic waveform Liite 6d, s. 56 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) E..c.... (].)

58 Liite 7a, s ? Eurajoki, Olkiluoto, KR8b Pwave velocity t, krn's Pwave velocity t2, krn's Pwave velocity dt, krn's ? i f_ T' «:< W i ) \) ][ t ==== r K l K \ =! f i.;s =:;j p ;= :S:._ :==..r= = r. c:,_ VTT

59 Liite 7b, s Eurajoki, Olkiluoto, KR8b Swave velocity t, km's Swave velocity 2, km's Swave velocity dt, km's tl =.f? ::3:. ;>... ":! r l f :::> r> r >. :;;: _(f> { ;;:;::::::_ r......!: ;: \ i:;7"" ::5"" :; r ' VTT

60 Liite 7c, s. 59 Eurajoki, Olkiluoto, KR8b Pwave att., dbim Swave att., db/m Tube wave att., db/m...;;;:::: == :; CD l 3 J = :: = == " """" VT

61 Eurajoki, Olkiluoto. Borehole KR 8b. Sonic waveform Liite 7d, s. 6 T/R. m, t(ms) T/R.5 m, t(ms) o fll'j ''l_l...l...'j I ''L. J J E

62 Olkiluoto OLKR 6 Liite 8, s 6 Single Point Resistance [ohm] Density [kg/ml Susceptibility [.a Sl] Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium [%] Natural Gamma [cps] 'E,, Q) Q Single Point Resistance [ohm] Density [kg/ml Susceptibility [" 6 SI] Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium [%] Natural Gamma [cps]

63 Olkiluoto OLKR 8 Liite 9, s 62 Single Point Resistance [ohm] Density [kg/ml Susceptibility [ 6 Sl] Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium [%] Natural Gamma [cps] g R Q) Single Point Resistance [ohm] Density [kg/ml Susceptibility [ s Sl] 2 Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium Natural Gamma [%] [cps]

64 Olkiluoto OLKR6B Liite 2, s 63 Single Point Resistance [ohm] Density [kglmi Susceptibility [. 6 Sl] Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium [%] Natural Gamma [cps] 'E... i Single Point Resistance [ohm] " Density [kglmi Susceptibility [. 6 Sl] 2 Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium Natural Gamma [%] [cps]

65 Olkiluoto OLKR 88 Liite 2 s 64 Single Point Resistance [ohm] Density [kg/ml Susceptibility [ s Sl] Thorium [ppm] Uranium [ppm] Potassium [%) Natural Gamma [cps] E' :5 5S Single Point Resistance [ohm] Density [kg/ml rllnm IIIIIIR!,!! ', r 3 r _, r... r IIIIIIN llllliii Susceptibility [ e Sl] 2 2 Thorium [ppm] Uranium [ppm) Potassium [%] Natural Gamma [cp Os]

66 Tutkapulssin näkyvyys reiästä reikään: 5m ja 75m Liite 22 a, s. 6$ "'... "' f N ]: "" :...

67 I,._. ::t (t)..:::: p_) CIJ c: CIJ e p_) c: CIJ N V\ Zl tt oz c oc tc ez st ez c nz l.trez 9l u n 98a: te ecnl.. oz w: e a:. IYLI..t.!nl 98"" tl"tl a ll.t.e o gcro z e oze ac:.t. st e zr s,..,.g c es z es ocro [wj.o

68 r 67 WELLMAC Logging System Liite 23 General The versatile, lightweight WELLMAC logging system is designed primarily for slimhole logging. Easily portable, the WELLMAC provides extraordinary tlexibility. Probe suites containing up toseven probes can be assembled as desired, minimizing the number of runs needed and reducing field operation times. Computing power has been put into the borehole by incorporating processors into every probe, and access provided via an efficiently designed serial communication link. Since each probe in the WELLMAC system is a standalone unit, probes can be combined virtually without restriction. System upgrading is very simple: Just add the new probe to the suite. There are no surface modules to worry about. The system can operate on mains power, a vehicle battery, or on the optionai battery pack. Low power consumption allows the portable battery pack to provide sample capacity for a full day's work. Measured data can be stored on hard or tloppy disks in the surface unit for subsequent processing and plotting/printing. An optionai RAM disk is available for tropical humidity and where faster processing is required. Moreover, data can be printed out in realtime on site on a printer connected to the surface unit. The watertight surface unit is designed especially for use in inclement weather. The WELLMAC system is extraordinarily easy to leam and operate, even for personnelmfamiliar with borehole logging. WELLMAC/Li As a lightweight alternative to the surface unit, MALA GeoScience presented the WELLMAC/Li logging interface unit. Together with a nonnal PCcompatible laptop, the system is not as rugged, but it is smaller, lighter and a more tlexible system than the nonnal WELLMAC surface unit. WELLMACILI is the complete logging interface between your laptop computer and the WELLMAC digital probes. WELLMAC /LI operates with 2V OC for maximum flexibility. Sealed in a climate proof case, the unit provides you with allweather operation with almost the same benefits and features of the standard WELLMAC surface unit. The WELLMACILI unit supplies all the power needed downhole. The modem probe located uppennost in the probe suite supplies all sequential probes with necessary power. Software Since al tables created concerning data acquisition and processing comprises ASCII files, they can be modified as needed with your own word processor or text editor. Ali data files include an introductory block of borehole infonnation that identifies the borehole, characterizes it briefly, and describes the types of measurement and processing used. As measurement proceeds, data can be displayed either numerically or as continuously updated log curves (waterfall display). You can toggle between the numerical and graphical display quickly and easily. Moreover, any industrystandard, dotmatrix printer can be connected to the surface unit to plot curves and process data in real time right on site. Generally speaking, plots are fonnatted according to API standards. Drum, winch, cable and cablehead Several handcranked and motordriven winches are available for use with the WELLMAC system or as standalone units. The cable on the handcranked winch is reinforced with Kevlar fibres that give it the strength needed to support probe suites containing up to seven probes. The 5conductor polyurethanesheated cable is 5 mm in diameter and has a breaking strength of 22kg For the motorclriven winch there is also a 3/6" diameter, steelarmored cable available. Breaking strength is 5kg, and it is about three times heavier than polyurethanesheathed cable. Two types of cableheads are available, one for polyurethanesheathed cable and one for steelarmored cable. Custom designed cableheads for userspecified cables are also available on request. The cablehead goes down the hole and connects to the controller probe via a tlushthread joint (same type of joint as that used betw'een the probes). WELLMAC winches are available for 5 or looom cable. Winches for up to 2m are available by special order.

69 68 Depth Measuring Wheel The measuring wheel, which also serves as a pulley, has a meter circumference and can be monnted on either a tripod or the borehole casing. Its' odometer has a 7 digit readout monnted next to the wheel and the wheel is equipped with a cable guide and rubberlined cable groove. A tripod, a casing adapter, and an lectrically heated wheel for cold climates are available as accessories. If a handcranked dnun is used, a separate measuring wheel must be ordered. Motor driven winches have a builtin measuring device. Probes Probes available for the WELLMAC system are: Natural Gamma Density Neutronneutron (porosity) 3arm Caliper Resistivity (SN, LN, Lat.,SPR, SP) Fluid Res.rr emp. IP (Dipoldipol+res.) Temperature Flowmeter Susceptibility fuduction ph Water Sampler All WELLMAC system probes are made of stainless steel and connected via flushthread joints. The entire probe suite, including the controller probe and cablehead at the top and temrinator plug at the bottom, have smooth, projection free surfaces that minimize risk of jamming (important when used in core drilled holes). Each probe has its own onboard microprocessor where data can be stored until it's time to send it up to the surface unit. Except for the programs they contain, the microprocessors in the probes are identical, thus easing both servicing and fault tracing. Many other internal modules are interchangeable among tbe different probes. Up to seven probes can be assembled to form a probe suite, and they can be joined in almost any desired combination and sequence (resistivity or temperature probes must be at the bottom ofthe suite). Since this reduces the number of logging runs needed, field operation costs are lowered substantially. The WELLMAC solves the waterpenetration problem that plagues many conventional probe suites. The borehole system has unique watertight bulkheads mounted at the ends of each probe to include the controller probe. Furthermore, each probe has a liquid alarm that notifies the operator to switch off the power and raise the suite in the unlikely event of leakage. Controller Probe Using a separate, downthehole controller probe for communication and power conversion eliminates the need to duplicate such circuitry in each probe. Result: A compact, lightweight system that consumes less power and allows more probe modules to be added as work proceeds. The controller probe is located between tbe cablehead on the signal cable and the uppermost probe in the suite. Its' modem serves all of the probes, and a matching modem is mounted in the surface unit. The modems support highspeed, fullduplex communication using the frequency shift technique. Natural Gamma probe The Natural Gamma probe measures the natural gamma radiation (hence the name) in the borehole. "xl.s" Iong Naicrystals are used as detectors. Total natural gamma raditation from potassium, uranium and thorium are measured. The variation in the concentration of these elements nonnally correspond to lithological changes in the rock. Density probe The density probe is able to detemrine the density of the rock by exposing it to a radioactive source and then measuring the reflected radioation. The probe is used for lithological determinations and examination of the variation of poro::;ity attd fractures.