Valvontaa, vastuuta ja vapautta asiakkaan parhaaksi

Transkriptio

1 Valvontaa, vastuuta ja vapautta asiakkaan parhaaksi Raija Lääperi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylä VVVV / Raija Lääperi 1

2 Esityksen rakenne Laadunhallintatyö osana VoiMaa!-projektia Painotukset, rajaukset Sote-palvelut, käsite, luvanvaraisuus /valvonta Laadunhallinnan käsite, laatujärjestelmä, laatukriteerit Asiakasnäkökulma laatutyön perusta Valvonnan näkökulma, lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Vastuun näkökulma Green Care-toiminnan arvot ja eettiset ohjeet Vapauden näkökulma, laadunhallinnan hyödyt (yritykselle, asiakkaalle) Omavalvonnalla kohti laadunhallintaa VVVV / Raija Lääperi 2

3 VoiMaa-hankkeen tavoite Kehittää Green Caren laadunhallintaa palvelujen tuottajien, asiakkaiden ja viranomaisten käyttöön Tuottaa raportti Green Care -toiminnan laadun osa-alueista sekä alustavista laatutai vastuullisuuskriteereistä, jotka ohjaavat palvelujen ostajia ja tuottajia palvelujen tuottamisessa ja niiden ostamisessa GC-laatu/ / RL 3

4 Laatutyön rajaukset Keskittyminen sote-palveluihin Esimerkiksi matkailu on mukana työssä, mutta lähinnä viitteellisenä, matkailualalla laatutyötä tehty pitkään, portaittainen laatujärjestelmä kts. seuraava dia, Green Care laadunhallinnan liittäminen matkailun laatujärjestelmiin? Raportti - Laadunhallintaan liittyvät suositukset GCtoimintaan Maatila-avusteiselle toiminnalle Eläinavusteiselle toiminnalle Puutarha ja luontoavusteiselle toiminnalle VVVV / Raija Lääperi 4

5

6 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluja. Osa yksityisistä palveluntuottajista toimii yksinomaan markkinoilla tarjoamatta palvelujaan kunnalle. Tällöin niiden asiakasta koskee kuluttajansuojalainsäädäntö. Sosiaalihuollossa tyypillisesti kunta ostaa yritykseltä palveluja osoittamalleen asiakkaalle. Tällöin asiakas maksaa kunnalle asiakasmaksulain mukaisen maksun. Yksityisten palvelujen tarve kasvaa edelleen. Odotettavissa on, että kuntaja palvelurakenneuudistuksen myötä tilaaja-tuottaja -malliin perustuva palvelujen järjestämistapa yleistyy. Myös palvelusetelin käytön laajentamisella halutaan edistää monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä VVVV / Raija Lääperi 6

7 Määrätietoja/faktaa 2000-luvulla yksityisen sektorin osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä on kasvanut. Sosiaalipalveluissa kasvu on ollut nopeampaa kuin terveyspalveluissa. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa ja vuonna 2010 niitä oli Vuonna 2010 yksityisten toimintayksiköiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 78:lla (1,8 %). Samalla palveluntuottajalla voi olla useampia toimintayksiköitä. Vuonna 2010 palveluntuottajia oli Kunnat ostavat merkittävän osan yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden tuottamista palveluista. Toimintayksiköistä noin 73 prosenttia myi vähintään puolet palveluistaan kunnille joko ostopalvelusopimusten perusteella tai maksusitoumuksilla. Yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa vuonna 2010 oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä) ja lasten päiväkodit (615 toimintayksikköä).yksityisissä sosiaalipalveluissa työskenteli yhteensä noin henkilöä. Suurimmat asiakasmäärät olivat päivähoidossa, asumispalveluissa ja kodinhoitoavussa VVVV / Raija Lääperi 7

8 Luvanvarainen toiminta Sosiaalihuollon palvelujen antaminen on luvanvaraista ympärivuorokautisten palvelujen osalta. Muista kuin ympärivuorokausista yksityisistä sosiaalipalveluista on tehtävä kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunta ilmoittaa aluehallintovirastolle tiedot rekisterin pitoa varten. Terveydenhuollon palvelujen antaminen yksityisesti on luvanvaraista ja edellyttää aluehallintoviraston tai Valviran lupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita silloin, kun palveluja annetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kun työnantaja järjestää itse työterveyshuollon lakisääteiset palvelut. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralla on valtakunnallinen koordinaatiovastuu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa. Aluehallintovirastoilla on pääasiallinen vastuu palvelujen valvonnasta alueillaan. Kunnassa valvontaviranomaisena toimii terveyslautakunta tai vastaava kunnallinen toimielin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) VVVV / Raija Lääperi 8

9 Omavalvonta yksityisissä sosiaalipalveluissa Laki yksityisistä sosiaalipalveluista tuli voimaan lokakuussa Lain 6 :n mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Valviran määräykset omavalvonnasta tulivat voimaan Uuden, toimintansa aloittavan palvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan käynnistämisestä. Toiminnassa olevan palvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma mennessä. Suunnitelma on pidettävä julkisesti esillä, ja palvelujen tuottajan on seurattava sen toteutumista. Omavalvonnasta on tarkoitus kehittää toimintayksiköille työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua päivittäisessä työssä. Omavalvontasuunnitelman avulla asiakasturvallisuutta ja laatua koskevat muutokset toiminnassa saadaan aikaan nopeasti. Valvirassa on laadittu ohje, joka auttaa omavalvontasuunnitelman laatimisessa ja tukee omavalvonnan käynnistämistä. Ohjeen rinnalle on laadittu lomakepohja, jota palvelujen tuottaja voi halutessaan käyttää apuna laatiessaan omavalvontasuunnitelmaa. vonta VVVV / Raija Lääperi 9

10 Kannanottoja, määritelmiä VVVV / Raija Lääperi 10

11 Laadusta Laatu ei ole irrallaan muusta toiminnasta, laatu syntyy arjen työstä. Laadunhallintajärjestelmän avulla yritys/toimipaikka/toimija kykenee osoittamaan sekä itselleen että muille, että se pystyy tuottamaan luotettavasti ja johdonmukaisesti ne asiakas- ja lakisääteiset vaatimukset täyttävät tuotteet ja palvelut, jotka se on luvannut toimittaa. Laadun osoittaminen on tullut tärkeäksi myös esimerkiksi siksi, että palvelujen ostajat/maksajat (Kela, kunnat, yritykset) edellyttävät tietoa siitä, mitä saavat rahojensa vastineeksi.(hellsten, Röberg 2003.) VVVV / Raija Lääperi 11

12 Tampere Green Care päivät 2011 Laadun ylläpito, kehittäminen ja esilletuonti on keskeinen haaste ja Green care-toiminnan laajenemisen edellytys. Paitsi luonnon ja luontosuhteen merkitystä Green caren vaikuttavuudessa on syytä nostaa esiin toiminnallisuutta, tekemistä ja yhteisöllistä osallistumista. GC-yritysten laadun ylläpitoon tarvitaan laatutyötä, laatumerkkejä osana koko alan brändäystä. Laadun todentaminen ja esilletuonti etenkin asiakkuuksien suuntaan edellyttää selkeyttä ja uskottavuutta. Toivottavasti emme eksy tulevaisuudessa eri laatumerkkien viidakkoon, vaan pääsemme hyvällä yhteistyöllä käsiksi laatutyöhön ja selkeiden laatujärjestelmien käyttöönottoon. (Kimmo Aalto MTK) VVVV / Raija Lääperi 12

13 Laadunhallinta Osa johtamisjärjestelmää. Hyvä laatu on keskeinen kilpailukykytekijä Laadunhallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyys, kannattava liiketoiminta sekä kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen Laatu on siis paljon enemmän kuin tuotteen tai palvelun virheettömyys tai palvelun asiakasystävällisyys Koskee niin yhden hengen yrityksiä kuin työnantajayrityksiä ( adunhallinta/laatutyo_on_osa_arkea.php) GC-laatu/ / RL 13

14 Käsitteitä Kun puhutaan laadusta, on kyse niistä ominaisuuksista, jotka liittyvät palvelun tai toiminnan kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistetut odotukset Sote:ssa laadun voi määritellä kyvyksi täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisin kustannuksin ja lakien, asetusten ja määräysten mukaan Yleisessä laatukielessä laatujärjestelmä tarkoittaa organisaation rakenteiden, resurssien ja keinojen järjestämistä laadun aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.laatujärjestelmä koostuu laatukäsikirjasta, prosessikuvauksista, työtapakuvauksista ja viiteaineistosta Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Laatukäsikirja kuvaa organisaation toiminnan ohjausjärjestelmän. Ei siis riitä, että vain kuvataan organisaation/työyksikön toiminta. On myös tuotava esiin, miten palvelujen laatu varmistetaan erilaisissa tilanteissa, miten hallitaan riskit ja uhkat sekä miten toimitaan suunnitelmista ja sovitusta poikkeavan toiminnan sattuessa laatukäsikirjalle ei ole olemassa yleisiä muotovaatimuksia Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Laatutyössä Tulevaisuuden (osin jo tämän hetken) haasteena on asiakkaan osallisuuden ja vaikutusvallan lisääminen organisaatioiden laadunhallinnassa ja palvelujen laadun arvioinnissa Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Laatukriteerit Mittapuita laadulle Konkretisoivat laadun sisällön Laatukriteerien avulla voidaan todeta, arvioida, erotella hyvä ja huono laatu, joskus puhutaan laadun minimikriteereistä Laatukriteerejä on monenlaisia, monen tasoisia ja moneen eri tarkoitukseen Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Laatukriteeri Sosiaalipalveluille asetetaan laatukriteereitä sekä lainsäädännön( Kts luettelo) että myös esimerkiksi KELAn standardien kautta (Ratsastusterapia), myös palveluiden ostajat esim. kunnat, KELA ja yksityishenkilöt asettavat omat laatukriteerinsä Laatukriteerien toteutumista tulee valvoa, mitata ja arvioida Osa valvonnasta julkisen tahon toteuttamaa, esimerkiksi tietyt sosiaalipalvelut, muut omavalvonta, itsearviointi, asiakastyytyväisyyskyselyt GC laatu/raija Lääperi 18

19 Laatukriteerit Laadun kuvaamiseen tarvitaan sekä laadullisia että määrällisiä kriteereitä Laatukriteerit voidaan kuvata myös niiden kuvaamien laadun ulottuvuuksien mukaan Tuloskriteerit (elämänlaatu, potilastyytyväisyys, toimintakyky) Prosessikriteerit (kuntoutusajan pituus, hoitosuosituksen mukainen lääkitys) Rakennekriteerit (henkilöstön määrä, henkilöstön koulutustaso, tiloja ja laitteita koskevat kriteerit) Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Laatukriteereitä ovat myös Laadun seuranta ja arviointi (esimerkiksi) Toiminnalle on laadittu laadunvalvonta/- varmistussuunnitelma, jonka mukaan toteutetaan toiminnan laatutyötä. Käytössä on toimiva ja tarkoituksenmukainen palautejärjestelmä. Palautteet, myös valitukset, huomioidaan tarvittavalla tavalla. Laatua seurataan sopivilla mittareilla ja riittävän usein. Palautteen antajina asiakkaat, henkilökunta(itsearviointi) Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Laatukriteerit Kriteerit eivät ole tavoite sinällään, ne antavat toiminnalle reunaehdot ja auttavat myös ulkopuolisia ymmärtämään mikä toiminnassa on tärkeää VVVV / Raija Lääperi 21

22 Miksi laatujärjestelmä? Palveluiden kysyntä kasvaa?! Yksityisten palveluntarjoajien määrä kasvaa!? Yksityiset asiakkaat haluavat laatua ja luotettavuutta?! Kunnat yksityistäneet palveluja Kunnat edellyttävät yksityisiltä palveluntarjoajilta laatua, laadun dokumentointia (sertifikaattia?) Lähde:Kirsi Nikander(Kotityöpalvelun laatu - esitys )

23 Kohti Green Care laatua VVVV / Raija Lääperi 23

24 Haastattelukierros sote-alan GC-toimijoille (kuntoutus, terapia) laatuvaatimuksista kilpailutukseen, tarjouspyyntöihin liittyen 1 YLEISESTI Lain vaatimukset pohjana, täytettävä (kts, jako) Kunta, KELA vaatii usein laatudokumenttia, esimerkiksi laatukäsikirjaa (ratsastusterapia) Kilpailutilanteessa voidaan asumispalveluita tuottavilta vaatia myös lain vaatimuksia suurempia huonekokoja hyviä ulkoilualueita, omia wc-tiloja huoneisiin, hyviä ulkoilualueita jne. Lisäpisteitä kilpailutuksessa voi saada soveltuvista koulutuksista ja pätevyyksistä GC-laatu/ / RL 24

25 Haastattelukierros sote-alan GC-toimijoille (kuntoutus, terapia) laatuvaatimuksista kilpailutukseen, tarjouspyyntöihin liittyen 2 GREEN CARE -toiminta Kuntien puolelta ei erillisiä vaatimuksia GC-toiminnalle so. ympäristölle, eläinten käyttämiselle toiminnan apuna jne. Esimerkiksi toimintaterapeutti voi oman harkintansa mukaan käyttää eläimiä tai kasveja terapiassa Ratsastusterapia toistaiseksi ainoa terapiamuoto, joka mainitaan KELAn standardeissa(laatukäsikirja tai muu laatudokumentti vaaditaan) (Vaikeavammaisten avo ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi ) Eläinavusteisen toiminnan laatuvaatimukset tulevat pääosin toiminnan sisältä esimerkiksi alpakoiden sertifiointi (ALAT-testi, GC-laatu/ / RL 25

26 Kohti Green care laatukriteereitä GC-toimijoille (yleisesti) nousee keskeisiä kriteereitä GC-toiminnan arvoista ja eettisistä ohjeista, lainsäädännöstä sekä myös yleisistä laatusuosituksista, joita on tehty esimerkiksi lastensuojeluun, ikäihmisten palveluihin jne. Lisäksi huomioitava Valviran ja Tukesin säännökset, Kelan standardit Luonto, kasvit ja eläimet tärkeässä roolissa laadunhallinnassa GC -palveluntarjoaja tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja turvallisia tuotteita ja palveluita. Hän huolehtii töistään siten, että niille asetetut vaatimukset saavutetaan. Toimija arvioi säännöllisesti työnsä laatua ja turvallisuutta. Toimija perehtyy myös GC -toiminnan laadun kehittämiseen. Jatkuu GC-laatu/ / RL 26

27 jatkuu Muut kriteerit muotoutuvat toiminnan sisällön mukaan hoito, hoiva, virkistys Luvanvarainen toiminta tarkasti säänneltyä ja laadun varmistusta vaaditaan Erityisesti silloin, kun palveluiden maksajana on julkisyhteisö, laatu ja laatutyö ovat tärkeässä roolissa GC-laatukriteerejä laadittu Norjassa ja Hollannissa maatilalla tapahtuvaan toimintaan Puutarha- ja eläinavusteiseen terapiaan liittyviä kriteeristöjä useita VVVV / Raija Lääperi 27

28 Green care toiminnan laatu-ulottuvuudet Green Caren laatu-ulottuvuuksina on pidetty ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta, jotka pitävät sisällään toiminnan, yhteisön ja luonnon. Sekä vastuullisuuteen, ammatillisuuteen että tavoitteellisuuteen kuuluu useita tekijöitä ja ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. (Soini, Katriina 2011) VVVV / Raija Lääperi 28

29 GC-toiminnan eettiset ohjeet (jako)/luontosuhde Luonnon elvyttävyyden ja luontosuhteen arvostaminen Ympäristövastuullisuus ; kestävän kehityksen näkökulma, kotimaisuus, paikallisuus (elinkeinot ja kulttuuri) Eläinten kunnioitus, kumppanuus, suojelu, turvallisuus, hyvinvointi; eläinsuojelulain vaatimukset (Lähde Green Care Finland ry, Elina Vehmasto/VoiMaahanke) VVVV / Raija Lääperi 29

30 GC-toiminnan eettiset ohjeet /Asiakassuhde Kokemuksellisuus ja osallisuus (asiakkaalla mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin), yhteisöllisyyden kokemus, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen (tasavertaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, asiakkaan vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen, yksilöllisyyden huomioiminen) Luottamuksellinen asiakassuhde (salassapitovelvollisuus, tietosuojalainsäädännön noudattaminen) (Lähde Green Care Finland Ry, Elina Vehmasto/VoiMaahanke) VVVV / Raija Lääperi 30

31 GC-toiminnan eettiset ohjeet /ammatillisuus Ammattitaito ja toiminnan tavoitteellisuus Ammattitaito(ammattitaito suhteessa palveluun (laki ja määräykset), ammattitaidon ylläpito, koulutus, muun henkilökunnan ammatillinen koulutus Palvelun sisällön, perusteiden ja tavoitteiden kuvaus, läpinäkyvyys, pitkäjänteisyys GC-Menetelmien vastuullinen käyttö Tutkimustietoon perustuvat menetelmät, menetelmien ja toimintaympäristön huolellinen valinta, menetelmien ohjeiden noudattaminen Laatu ja turvallisuus Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen turvallisuus Laadun säännöllinen arviointi, laadun kehittäminen Yhteistyö Moniammatillisen yhteistyön edistäminen GC-toimijoiden kesken Asiakkaan verkostojen huomiointi GC-toiminnan arvon ja arvostuksen nostaminen oman työn kautta (Lähde Green Care Finland Ry, Elina Vehmasto/VoiMaa-hanke) VVVV / Raija Lääperi 31

32 LAATUJÄRJESTELMÄN MERKITYS YRITTÄJÄLLE (KN) väline kehittää omaa toimintaa ja osaamista verkottuminen muiden yrittäjien kanssa sertifikaattimerkin käyttö yrityksen palvelujen markkinoinnissa yrityksen ja alan imagon kehittäminen liiketoiminnan kehitys, yrityksen kasvu työhyvinvointi, työn hallinta osallistuminen kunnan kilpailutukseen, palvelusetelin tarjoajaksi? yritys kotityöpalvelurekisterissä &id=21&itemid=38

33 Mahdollista Green caren laatukäsikirjaa(kriteeristöä) Toiminta prosessi (Suunnittelu, luonne ja seuranta, talous, laatu ja laadunarviointi) Mikä toiminnasta tekee Green Carea? (arvot, eettiset periaatteet) Miten Green Care -toiminta on suunniteltu tehtäväksi? (Kuinka usein, ulkopuolisin ammattilaisin vai omin voimin jne.)toimintamalli Asiakkaat ja asiakkaan oikeudet Henkilöstö (tietoisuus, ammatillisuus, tasavertaisuus, ohjaus, koulutus) Johtaminen Verkostoituminen ja kumppanuudet Turvallisuus (suunnittelu ja riskien kartoitus, hätätilanteet, varusteet, tietoturva ja salassapito) GC-laatu/ / RL 33

34 Jatkuu.. Eläimet ja kasvit Luonto ja ympäristö Ympäristöä ja luontoa ei tärvellä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toimitaan kestävän kehityksen hengessä ja ympäristöä kunnioittaen ja huolehditaan luonnon hyvinvoinnista parhain mahdollisin tavoin. Toiminnassa pyritään säästämään energiaa, vettä ja luonnonvaroja sekä vähentämään jätteen määrä. Jätteet kierrätetään ja käsitellään asianmukaisesti. Pyritään uusiokäyttöön ja mahdollisimman kestäviin tuotteisiin ja materiaaleihin. Suositaan ja pyritään edistämään lähiseudun GC-laatu/ / RL 34

35 Jatkuu. Toimitilat ja toimintaympäristö Tiedotus ja markkinointi Vakuutukset Arviointi Laatukriteerien toteutumista tulee valvoa, mitata ja arvioida Näytä henkilöstö osio/kotityöpalvelujen laatukriteerit GC-laatu/ / RL 35

36 Eläinavusteisen toiminnan kriteereihin liittyvät haastattelut-tuloksia Toiminnassa käytettävät eläimet on testattu, jos testi on saatavilla. Testejä pitäisi kehittää niille lajeille, joille sitä ei vielä ole. Testivaatimukseen on syynä erityisesti turvallisuus. Jos testiä ei ole, ohjaaja arvioi eläimen sopivuuden huolella ja rehellisesti. Kaikki eläimet eivät sovi asiakastyöhön. Eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista vastaa nimetty henkilö myös silloin, kun asiakkaat osallistuvat eläinten päivittäiseen hoitoon. Tämän henkilön tulee tuntea vastuullaan oleva eläin. Koulutusta eläinten kanssa toimimiseen tarvitaan. Näin varmistettaisiin, että eläimen ohjaajalla on perustiedot mm. eläimen hyvinvoinnista ja asiakkaiden ohjaamisesta eläinten kanssa toimittaessa. Eläinten täytyy olla eläinlääkärin tarkastamia ja terveitä. Niiden hyvinvointi toiminnan aikana ja sen ulkopuolella pitää varmistaa. Sote-alalla toimivilla on riittävä koulutus ja pätevyys. Termejä käytetään oikein: terapiaa antaa vain pätevä terapeutti eikä terapiaksi kutsuta muunlaista toimintaa VVVV / Raija Lääperi 36

37 Eläinavusteinen toiminta asiantuntijahaastattelut lopuksi Laatukriteerien saamista Green Care- ja eläinavusteiseen toimintaan pidetään tärkeänä asiana. Kriteerien tarpeen taustalla on mm. Huoli siitä, että alalle tulee villejä toimijoita, jotka eivät toimi vastuullisesti ja turvallisesti ja näin pilaavat muidenkin mainetta Toiminnan arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen: Green Care on terminä tuntematon ja siihen suhtaudutaan epäillen. Laatutyötä pidetään todisteena siitä, että työtä tehdään tosissaan ja vastuullisesti. Tarve pystyä markkinoimaan toimintaa vakavasti otettavana ja laadukkaana vaihtoehtona muille vastaaville toiminnoille VVVV / Raija Lääperi 37

38 Kannanotto (Jaakko Mononen) Green Care Finland ry:n eettisistä ohjeista: "Green care - toimijan, joka kouluttaa eläimiä tai käyttää eläimiä työssään, on omattava riittävät tiedot eläimistä sekä niiden kouluttamisesta, hoitamisesta ja hyvinvoinnin vaatimuksista." (ja arvioinnista) lausetta pidettiin hyvänä, kunhan keksitään miten todennetaan.

39 OMAVALVONNALLA KOHTI LAADUNHALLINTAA GC-laatu/ / RL 39

40 Valviran määräys omavalvontasuunnitelman laadinnasta yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille ( /omavalvonta) Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön ja valvontaohjelmien edellyttämät sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset, joissa on otettu huomioon palvelujen laadusta annetut suositukset. Omavalvonta on osa toimintayksikössä tai toiminnassa toteutettavaa laadunhallintaa. Omavalvontasuunnitelma laadittava mennessä. Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät toimialan ja toiminnan mukaan siten, että eri aloilla toimivat yritykset soveltavat määräyksiä niiltä osin kuin määräysten mukaiset toiminnot toteutuvat palvelussa GC-laatu/ / RL 40

41 Omavalvonta soveltaminen Lakia sovelletaan sellaisiin sosiaalipalveluihin, joita kunta on velvollinen järjestämään sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :n mukaan, sikäli kuin niitä on mahdollista tuottaa yksityisesti. Tällaisia palveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, asumispalvelut, laitoshuolto ja lasten päivähoito. Omavalvonta tulee käynnistää myös ilmoituksenvaraisissa yksityisissä sosiaalipalveluissa. Näihin luetaan kotipalvelun tukipalvelut tai niihin rinnastettavat palvelut, joita ovat muiden muassa ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-,siivous-, kuljetus-, saattaja- ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Omavalvontasuunnitelma tulee laatia myös luvanvaraisesti tuotettuun ammatilliseen perhehoitoon, jota annetaan yksityiskodissa GC-laatu/ / RL 41

42 Omavalvonta voi olla itsenäinen osa laajempaa yksikössä käytössä olevaa laadunhallintajärjestelmää, mutta se voi olla myös itsenäinen palvelujen laadun kehittämiseksi ja varmistamiseksi laadittu toimintojen kokonaisuus. Yritykset, jotka tarjoavat sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja, laativat yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 6 :n mukaisen omavalvontasuunnitelman rinnalle sosiaalihuollon palvelun sisältöä koskevan omavalvontasuunnitelman. KTS. moniste GC-laatu/ / RL 42

43 SERTIFIOINTI, LAADUN TUNNUSTUS, TUOTEMERKKI? GC-laatu/ / RL 43

44 Miten yritys saa laatusertifikaatin (esimerkki kotityöpalvelut) Osallistuu laatujärjestelmän koulutusohjelmaan (4-5 x ½ pv) Tekee itsearvioinnin Tekee laatukäsikirjan ja siihen liittyvät dokumentit Hakee auditointia Auditoija tekee lausunnon auditoinnista ja toimittaa sen laatulautakunnalle Laatulautakunta tekee päätöksen laatusertifikaatin hyväksymisestä Sertifikaatti voimassa alkuvaiheessa 2 vuotta, myöhemmin 3 vuotta (Lähde: Nikander Kirsi)

45 Esimerkki Alankomaat Alankomaissa on erillinen laatujärjestelmä takaamassa hoivamaatilojen laatua. Hoivatilojen määrän lisääntyessä lisääntyy myös laatutyön tarve. Laatujärjestelmä tukee tilallisia ja sen on kehitetty erityisesti hoivamaatiloja ajatellen. Laatutakuujärjestelmä on kolmiportainen, ensin tilalliset pyytävät laatujärjestelmän työkirjan Kansallisen hoivamaatalouden tukikeskukselta (Dutch National Support Centre for Agriculture and Care), sen jälkeen tilallinen muodostaa laatujärjestelmänsä ja sertifikaattikelpoisuus arvioidaan. Kun vaaditut olosuhteet ovat kunnossa, tila rekisteröidään. Vuosittainen raportointi on vaatimuksena jäsenyyden säilyttämiseksi. Vuoden kuluttua tästä tilallinen voi pyytää riippumatonta auditointia. Mikäli auditointi läpäistään, tila saa laatumerkin. Auditointi täytyy suorittaa joka kolmas vuosi. (Dutch National Support Centre for Agriculture and Care, Part H: Quality) VVVV / Raija Lääperi 45

46 Green care-laadunhallinnan kehittämisen paalutusta Raportti Green care laadunhallinnasta meillä ja muualla (kevät 2013) Laatulautakunnan tai vastaavan perustaminen GC-toimintaan Päätökset Green care laadun osa-alueista ja peruskriteereistä Päätökset sertifioinnista Päätökset Green care-laadun liittämisestä olemassa oleviin laatujärjestelmiin(esim.matkailu) Päätökset mahdollisista GC-laadun portaista Koulutukseen ja mahdolliseen auditointiin liittyvät ratkaisut GC-laatu/ / RL 46

47 Laatuun liittyvästä koulutuksesta kulmakivi onnistumiseen (KL) Laatukouluttajien pitämän laadunhallintakoulutuksen ja - ohjauksen sekä muun oppilaitosten järjestämän ammatillisen ja liiketoimintaan liittyvän koulutuksen liittäminen yrityksen laatuprosessiin on erinomainen keino saada laatutyö vietyä yrityksissä käytännön tasolle ja lisätä osaamisen lisäämisellä niiden menestymisen edellytyksiä. Tutkimuksen mukaan yksinyrittäjille koulutuksista ja ohjauksesta saatava keskustelu- ja reflektointituki laatutyössä on tärkeä, koska he toimivat muutoin yleensä yksin. Parhaimmillaan laatutyöstä syntyy myös yrittäjien ja kouluttajien välille oppimisen kumppanuus Esityksen nimi / Tekijä 47

48 Kotityöpalvelun laatusertifikaatin hakuprosessi (Kirsi Lappalainen 2012) VVVV / Raija Lääperi 48

49 Lopuksi Valvontaa, vastuuta ja vapautta asiakkaan parhaaksi Laatunäkökulmasta katsottuna: Valvonta tulee lainsäädännöstä, lupamenettelyistä ohjeista (VALVIRA, TUKES) ja (sotepuolella) omavalvonnasta sekä GC-arvoista ja eettisistä ohjeista sekä KELAN standardeista Vastuu asiakkaita kohtaan, vastuu muita GC-toimijoita kohtaan (alan imago)vastuu GC-toimintaa kohtaan Vapaus valita laatujärjestelmän suhteen, jos se ei ole pakollista, vapaus valita laatukäsikirjan muoto Mahdollinen sertifiointi muuttaa asetelmaa valvonnan ja vastuun suuntaan Mutta muistetaan: Laadunhallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyys, kannattava liiketoiminta sekä kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen VVVV / Raija Lääperi 49

50 KIITOS! (kuva Ylitalon alpakat ja laamat) VVVV / Raija Lääperi 50