LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Työpaikat ja työllinen työvoima Talous 3 Tunnusluvut 5 Toiminnalliset muutokset 6 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain Käyttötalous 110 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 75 Käyttötalous yhteensä 91 Investoinnit 930 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 97 Investoinnit yhteensä 98 Tuloslaskelma 99 Rahoituslaskelma Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 100 Henkilöstösuunnitelma 101 Maapoliittinen ohjelma 103 Kaavoitusohjelma 105

3 1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Kunnan alue, seudullinen asema ja kuntarakenne Laukaan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km 2, josta maapinta-ala on 648,54 km 2 ja vesistöjä 177,13 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. 1.1 Väestö SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Tiituspohja Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-keskusta Pirtti-Laurinkylä Taajaman ymp TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Ennuste Ikävuodet 0-14 v % 21,5 21,6 21,9 21,9 21,9 21,6 21,4 21,4 21,7 Ikävuodet v % 65,0 64,9 64,6 64,5 64,2 64,2 64,7 64,3 58,3 Ikävuodet 65 v % 13,5 13,5 13,5 13,6 13,9 14,2 13,9 14,3 20 Ikävuodet joista yli 75 v % 38,4 38,7 43,5 39,2 39,7 44,5 45,6 45,2 40 % koko väestöstä 5,18 5,20 5,88 5,35 5,53 6,30 6,34 6,46 8

4 Työllisyys Vuosi Asukasluku TYÖPAIKAT Tunn Toimiala A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ TYÖLLINEN TYÖVOIMA Tunn Toimiala A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 46,74 47,22 47,69 47,62 47,50 47,14 47,12 46,34 47,25 47,41 Työpaikat / työllinen työvoima % 73,37 70,91 71,32 71,80 71,99 72,08 71,81 72,43 72,36 70,29

5 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa.

6 4 Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tehtäväjakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tehtäväalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tehtäväalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 19,50 inflaatiovaraus 1,0 % palkankorotusvaraus elokuun 2008 tasosta 3,0 % sosiaaliturvamaksu 2,16 % työttömyysvakuutusmaksu 2,9 % tapaturmavakuutusmaksu 0,53 % taloudellinen tuki 0,1 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 15,8 % VaEL-maksu 23,01 % Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Valtionosuudet

7 5 Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Lainat Vuosikate Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä

8 6 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleistä: Sosiaali- ja terveyslautakunnan painopistealueena vuonna 2010 ovat: 1. Vanhusten palveluiden palvelujen määrällinen ja laadullinen turvaaminen 2. Lapsiperheiden palvelujen kehittäminen ja perheiden kasvatustehtävän vahvistaminen 3. Terveyden edistäminen ja kansansairauksien ennaltaehkäisy 4. Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan toteutussuunnittelu ja seudullisen yhteistyön hyödyntäminen toimintatapojen ja henkilöstön työnjaon uudistamisessa 5. Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen Toiminnalliset muutokset: Koko osasto: Palvelusetelin käyttömahdollisuudet ja laajentaminen uusille palvelualueille selvitetään. Päivähoito: Lievestuoreen alueen tilahanketta jatketaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä siten, että päivähoito yhdistyy (nyt kolme erillistä yksikköä) toimivaksi kokonaisuudeksi. Päivähoidossa ei ole varauduttu kysynnän kasvuun. Sosiaalipalvelut: Uuden voimaan tulleen vammaispalvelulain mukaan oikeus henkilökohtaiseen apuun on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä (ns. subjektiivinen oikeus). Lakimuutoksen vuoksi perhetyöhön palkataan kaksi uutta työntekijää, joiden tehtävänä on toimia vaikeavammaisten henkilökohtaisina avustajina silloin, kun tarve on lyhytaikainen sekä lomittaa avustajia äkillisten poissaolojen ja lomien aikana. Uusien perhetyöntekijöiden työpanosta suunnataan mahdollisuuksien mukaan myös perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun. Käynnistetään uutena palveluna ikääntyvien kehitysvammaisten seniorikerho. Kehitysvammaisten asumispalveluissa osa-aikaisen ohjaajan työaika lisätään kokoaikaiseksi (lisäys 25 %) ja lisääntynyt työpanos käytetään mm. palvelukodista itsenäiseen asumiseen muuttaneiden tai muuttavien kotihoidon ohjaukseen. Terveyspalvelut: Väestömäärän kasvun aiheuttamaan avosairaanhoidon palvelutarpeen lisäykseen panostetaan ottamalla pysyvästi käyttöön vuoden 2009 lopulla testattu työnjakomalli lääkärin ja hoitajan välisestä tehtävänsiirrosta. Suun terveydenhuoltoon esitetään hammashoitajan tointa. Lievestuoreen lääkäri- ja hammaslääkärivastaanottojen siirtyminen pääterveysasemalle vuoden 2010 aikana vaatii toimitilojen järjestelyjä sekä Laukaassa, että Lievestuoreella. Terveyskeskuskiinteistön peruskorjaukseen ja uudisrakennushankkeeseen varaudutaan terveyspalvelujen toiminnoissa kiinteistöpalvelujen tekemän suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2010 valmistellaan palvelujen siirtämistä Paras-lain mukaan seututerveyskeskukselle seuraavan vuoden alusta lukien. Vanhusten palvelut: Kotona asumista tukevaa kylillä tapahtuvaa päivätoimintaa laajennetaan Leppäveden taajamaan. Kasvavalle kotihoidon henkilöstölle etsitään aktiivisesti asianmukaisia taukotiloja ja sairaanhoitajat siirtyvät tiimeihin. Suunnitelmissa on As Oy Vallestuvasta vapautuneen kunnan tilan muuttaminen kotihoidon tiimitilaksi ja samoihin tiloihin muuttaa myös seniorineuvontapiste, jolloin kotihoidon vuokratiloista voidaan luopua. Leppäveden kotihoidon tiimi saa uudet tiimitilat sekä seniorineuvontapisteen Leppäveden Monikosta. Myös Lievestuoreelle on suunnitelmissa saada kotihoidolle uudet tiimitilat, ja samoihin tiloihin sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan seniorineuvontapiste sekä vanhusten päiväkeskus. Päiväsairaanhoidon ja kotihoidon tilojen saneeraus alkaa kesällä 2010 ja asiakkaat sekä henkilökunta muuttavat väistötiloihin todennäköisesti hoivaosastolle. Saneeraus on valmis vuonna Hoivaosasto muuttaa Kuuselan vanhainkodin yhteyteen asukkaineen ja henkilökuntineen kesällä 2010 ja suunnitelmaa toimintojen yhdistämisestä on tehty pitkään. Asukaspaikkojen määrä vähenee 6-9, koska muistihäiriöisille tarkoitettuja uusia ryhmäkotipaikkoja on 30 (28+2 lyhytaikaishoitopaikkaa) ja korvaavat paikat saadaan vasta Kuuselan vanhan osan saneerauksen jälkeen vuonna Vanhusten palvelujen yksikkö on mukana Lievestuoreella sijaitsevan Männikön Palvelukeskuksen yhteyteen rakennettavan ryhmäkodin suunnittelussa.

9 7 KOULUTUSLAUTAKUNTA Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2010 keskeisiä painopistealueita ovat: 1. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukeminen Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi kiinnitetään erityistä huomiota oppilashuollon ja uusien oppilashuoltoon liittyvien työmenetelmien kehittämiseen. Valmistunut oppilashuollon strategia ja sen toteuttamiseen nimettävä kunnan eri hallintokuntien ohjausryhmä linjaa koko kunnan tasolla oppilashuollollisten palveluiden järjestämistä moniammatillisen yhteistyöverkoston tuella. Lisäksi jatkamme yhteistyötä Laukaan seurakunnan kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 2. Opetussuunnitelman kehittäminen. Keskeisin opetussuunnitelmaan liittyvä työ koskee erityisopetuksen uudistamista. Lakiuudistus on vielä eduskunnan käsittelyssä ja jos lait astuvat voimaan , tulee meidän uudistaa kuntakohtaiset opetussuunnitelma perusteet, jotka koskevat oppilaiden saamaa erityistä tukea. Yrittäjyyskasvatuksen osalta keskeistä on Laukaan lukion toimiminen osana yrittäjyyslukio verkostoa. 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Laukaan koulutoimi osallistuu valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin; koulujen kerhotyö, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja opinto-ohjaus. Lisäksi Laukaan kunta on alustavasti ilmoittanut käynnistävän joustavan perusopetuksen syksyllä 2010 valtion erityisavustuksen turvin. Lisäksi tulemme hakemaan valtion avustusta opetusryhmien pienentämiseen v Lukio-koulutuksen seudullinen yhteistyö Lukio-opetuksen keskeinen kysymys on Jyväskylän seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyö ja kaavaillut ylläpitäjäjärjestelmän muuttamisesta kohden yhden koulutuksen järjestäjän mallia. Laukaan kunnanvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen, jossa suhtaudutaan myönteisesti lukio-koulutuksen siirtämiseksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Jyväskylän kaupunki on tehnyt lukiokoulutuksen siirtosopimuksen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa alkaen. Laukaan kohdalla asia valmistelu käynnistyy kevätlukukaudella Käyttötalous Vuoden 2010 käyttötalouden suunnitelma on tehty noudattaen Laukaan kunnanvaltuuston tehtyä päätöstä kouluverkon säilyttämisestä. Esitys sisältää kuitenkin Lankamaan koulun toiminnan päättämisen alkaen siten, että oppilaat siirtyvät käymään Haapalan koulua. Laukaan koulutuslautakunta hakee valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen vuodelle Hakemus tulee tehdä mennessä. Kokonaisuutena opetustuntitarve lukuvuodelle arvioidaan ja päätetään keväällä Silloin on myös tiedossa edellä oleva valtion erityisavustuksen päätös. Koulutuslautakunnan tehtävänä on suunnitella opetuksen järjestäminen muuttuvissa olosuhteissa siten, että laadukas perusopetus toteutuu kaikille. Tämän vuoksi olemme varautuneet myös uusiin opetusryhmiin esimerkiksi Laukaan kirkonkylän koululla. Laukaan lukion opetustuntien määrä arvioidaan niin ikään keväällä Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Materiaalin ostojen (opetusvälineet, oppikirjat, kalusto) on varattu 85 euro/alakoulun oppilas ja 115 euroa/yläkoulun oppilas sekä lisäksi 41 euroa jokaista erityisopetuksessa olevaa oppilasta varten. Koulutarvikehankintoihin on varattu 23 euroa/oppilas. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2010 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Lievestuoreella ja Vehniällä. Investoinnit Laukaan kirkonkylän koulua on peruskorjattu vuosien 2008 ja 2009 aikana vaiheittain. C-rakennus kunnostettiin v. 2008, samoin A-rakennuksen kahdessa siivessä tehtiin korjaustöitä. Korjaustyöt tehtiin, koska koululla on kärsitty sisäilmaongelmista. Näitä on edelleen perusteltua jatkaa tulevina vuosina. Lisäksi B-rakennuksessa on tehty sekä luokkatiloissa että teknisen työn luokissa korjaus- ja muutostöitä sekä uusittu työstökoneita. Kirkonkylän koulun peruskorjaukseen ja lisätilan hankintaan esitetään euron varausta vuodelle Muista suuremmista investoinneista voidaan mainita Kuusan koulun vesikatteen uusiminen. Kiinteistötoimi on esittänyt kustannusarvioksi euroa.

10 8 Irtain omaisuus Lievestuoreen koulun liikuntasalin kalustamiseen esitetään euron määrärahavarausta, jolla jatketaan mm. kuntosalin laitteiden hankintaa. Sydän-Laukaan koulun teknisen käsityön tilojen peruskorjaustöiden yhteydessä on uusittu osa työstökoneista ja -laitteista. Metallityöluokan laitteita ei ole uusittu, joten siihen esitetään varattavaksi euroa. Lisäksi koulujen pihavälineiden uusimiseen on varattu euron määräraha. VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Yleistä Vapaa-ajan lautakunta on karsinut talousarvioesityksensä alle annettuun raamiin. Todellisuudessa toimintaan tulee vähennystä noin 7-8 prosenttia. Vapaa-aikatoimi on vuosien aikana rakenteellisesti uusiutunut ja tehostunut. Vuonna 1994 yhdistettiin liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja raittiustoimet. Tällöin perustettiin yhteinen vapaa-aikatoimi, jossa henkilökunta on tehnyt erilaisia tehtäviä yhteisvoimin. Kansalaisopiston ja vapaa-aikatoimen toimistot yhdistettiin Yhdistämisellä saatiin palvelua kuntalaisille parannettua. Vuoden 2006 talouden tasapainotuksen yhteydessä kirjastotoimen organisaatiota uudistettiin. Vatin saamat erilaiset projekti- ja hankerahoitukset ovat mahdollistaneet monipuolisen palvelutarjonnan. Toiminnat ovat tukeneet pienen yksikön työpanosta palvelujen tuottamisessa. Kuntalaisille toiminnot näkyvät esim. liikuntareitteinä, kenttien ajanmukaisina huoltotiloina ja yksilötasolla henkisenä hyvinvointina (vanhuksien siivouspalvelu, työttömyysjakson katkaisu). Painopistealueet 1. Vapaa-aikapalveluiden monipuolisuus pyritään säilyttämään. Laadukasta asiakaspalvelua kehitetään. Tiedottamista kehitetään Vattiesitettä uudistamalla. 2. Jatketaan Konneveden kunnan kanssa Yhteinen Reitti -projektia ja pajatoimintaa. Haetaan projektille jatkoa vuosille Vattipaja vastaa nuorisotyöttömyyden haasteisiin aloittamalla etsivän nuorisotyön. 3. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia omatoimiseen sekä ohjattuun toimintaan heidän vapaa-ajallaan. 4. Kansalaisopistossa järjestetään kuntalaisten tarpeista lähtevää ja kaikkien saatavilla olevaa monipuolista toimintaa. Kunnan henkilöstöä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilöstökoulutusta. 5. Vatin sähköisiä palveluja kehitetään. 6. Toimitaan vapaa-aikajärjestöjen yhdyssiteenä, yhteistyöelimenä ja valvotaan vapaa-aikatoimen etuja. 7. Laukaan terveysliikunnan palveluketjun kehittämistä jatketaan ja aikaansaadut toiminta- ja yhteistyökäytännöt otetaan käyttöön. Laukaaseen kehitetään oma terveysliikunnan palveluketju 8. Kunnan henkilökunnan TYHY -toiminta on tuotteistettu ja otettu käyttöön. Vuonna 2009 otettiin asteittain käyttöön sähköinen ilmoittautumismahdollisuus. Vuoden 2010 aikana kaikki kursseille ilmoittautumiset tulee tapahtumaan Hellevi-ohjelman kautta. KIRJASTOTOIMI Kirjastotoimi Karsitun talousarvion puitteissa kirjaston toimipisteiden peruspalvelut ja aukioloajat turvataan, mutta aineistohankinnoista on tingittävä kaikkea kysyttyä ei voida hankkia, myös opiskeluaineiston varausjonot kasvavat. Koordinoimalla entistäkin tarkemmin aineistohankintoja toimipisteiden kesken pyritään tarjoamaan monipuolinen kokoelma asiakkaiden käyttöön. Kirjaston tietopalvelussa käytetään verkkoa entistä enemmän. Kirjaston henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti verkkotietokantojen käytössä. Valtakunnallisina yhteistyöhankkeina on tulossa uudenlaisia portaaleja, esim. Kulttuurisampo, Kirjasampo ja lasten Okariino verkkosivustot. Asiakkaille tiedotetaan sivustoista ja opastetaan niiden käytössä. Leppäveden kirjasto muutti elokuussa 2009 uusiin tiloihin, joissa tulee toimimaan myös neuvola ja vanhustyön tiimi. Yhteistyön tiivistyessä näiden toimijoiden kanssa erityisesti vanhusten kirjastopalveluja kehitetään lasten ja nuorten ohella. Lukudiplomitoimintaa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa.

11 Kirjastotoimessa seurataan kirjastojärjestelmien kehitystä. Vuonna 2008 tapahtuneen yritysoston jälkeen Origokirjastojärjestelmää ylläpitävä Axiell-kirjastot oy on oikeastaan ainut järjestelmäntoimittaja yleisten kirjastojen osalta. Suunnitelmakauden aikana on varauduttava järjestelmän päivitys- tai uusimiskustannuksiin, koska nykyistä Origo-järjestelmää ei enää kehitetä. Vapaa-aikatoimi Terveysliikunta 9 Vuonna 2009 aloitettiin Laukaan terveysliikunnan palveluketjun kehittäminen. Palveluketjun kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa terveysliikunnan suunnittelija-ohjaaja. Tarkoituksena on lisätä vapaa-aikatoimen, terveystoimen ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja terveyttä edistävän liikunnan järjestämisessä luomalla kunnalle oma terveysliikunnan palveluketju. Palveluketju auttaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada sairauksien ehkäisyn kannalta oikea-aikaista liikuntaneuvontaa ja löytää kullekin soveltuvia liikuntapalveluja. Vapaa-aikatoimi järjestää aloittelijoille ja viime aikoina vähän liikkuneille työikäisille ns. matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Kansalaisopiston liikuntaryhmien jaottelua ja sisältöjä kehitetään osana terveysliikunnan palveluketjua. Syksyn 2009 aikana terveyskeskuksen asiakastyötä tekevälle henkilöstölle on järjestetty koulutustuokioita systemaattisesta liikuntaneuvonnasta ja liikkumiskokeilujen tukemisesta. Terveyskeskuksen henkilökunnalle on tehty tiedotteet aloittelijoille ja viime aikoina vähän liikkuneille tarkoitetuista niin sanotuista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä. Tulevan talven aikana sovitaan ja kirjataan yhteistyössä terveyskeskuksen henkilöstön kanssa terveyskeskuksen liikuntaneuvontakäytännöt ja neuvonnan lähetekäytännöt sekä kootaan liikuntaneuvonnasta kirjallista tukimateriaalia. Laukaan terveysliikunnan palveluketjun kehittämistä jatketaan ja aikaansaadut toiminta- ja yhteistyökäytännöt otetaan käyttöön. Toimintaa laajennetaan ja vakinaistetaan tulevan kauden aikana. Lisäksi kunnan henkilökunnan TYHY- hetkiin tarjottavat palvelut on koottu ja tuotteistettu. Koulujen kenttien hoito Hyödynnetään haja-asutusalueiden kenttien huoltotilojen rakentamisessa ESR-rahoitteisen Yhteinen reitti projektin työntekijöiden työpanosta. Rakennetaan Kuhaniemen ja Haapalan koulun kentälle huoltotila. Ulkoilualueet Ulkoilureittien kehittämiseen on haettu TE-keskukselta EU-rahoitusta vuonna Myönteiset päätökset ovat tulleet viikolla 45. Keski-Suomen alueella on viime vuosien aikana panostettu suuresti luonnossa liikkumisen parantamiseksi retkeilyreittien muodossa. Retkeilyreittiverkoston tarkoituksena on tuoda kaikille keskisuomalaisille sekä seutukunnalla vieraileville matkailijoille mahdollisuus turvalliseen luonnossa liikkumiseen ympärivuoden. Seutukunnallisessa retkeilyreittiyhteistyössä on ollut mukana Jyvässeudun kunnat, joiden toimesta alueelle on tehty seutukunnallinen retkeilyreittisuunnitelma, jonka mukaan on tarkoitus parantaa asteittain alueen luontoliikuntamahdollisuuksia Retkeilyreitin vuorokausittainen käyttöaika tulee olla mahdollisimman pitkä ja sitä saadaan aikaa rakentamalla eniten käytetyille osuuksille valaistus. Valaistuksen rakentaminen antaa syksy- ja talviaikaan jopa kaksinkertaisen käyttöajan valaisemattomaan reittiin verrattuna. Valaistuksesta on saatu hyviä kokemuksia Metsoreitin osalta välillä Palokka Ampujien maja - Leppävesi, jonka käyttöaste on lisääntynyt huomattavasti valaistuksen myötä. Lisäksi rakennettu valaistus lisää reitillä liikkujien turvallisuutta merkittävästi. Tämän tasoinen retkeilyreitti antaa huomattavaa lisäarvoa alueen matkailulliseen tarjontaan ja luo samalla paikkakunnille luontopitäjä/liikuntapitäjä imagoa, josta hyötyvät pääasiassa alueen asukkaat ja alueella vierailevat matkailijat. Laukaan tehtävänä on rakentaa, kunnostaa ja valaista reitti Leppävesi - Kuusa 26.6 km. Rakentaminen tapahtuu kolmen vuoden aikana. TE-keskuksen avustus on 70 prosenttia. Hanke liittyy Perunka Centerin kehittämiseen. Opetusministeriötä haetaan avustusta, jolla tehdään yhdysreitti kirkonkylältä Peurunkaan. Lievestuoreelle rakennetaan 5,2 kilometrin valaistu reitti kahden vuoden aikana. Avustusta saadaan noin 70 prosenttia.

12 10 Vattipaja Yhden määräaikaisen työntekijän työtehtävää ei jatketa. Lisäksi Vattiavun tuottamaa siivouspalvelua vanhuksille joudutaan vähentämään. Pajalle sijoitettavien määrä pienenee, josta seuraa menojen kasvua toisaalla. Tällä hetkellä on sijoitettuja lähes 100 henkilöä. Vattipajalla toimii ESR rahoittama Yhteinen reitti. Projekti alkoi ja jatkuu saakka. Projektissa on mukana myös Konneveden kunta. Vuoden aikana suunnitellaan ja haetaan uusi ESR rahoitteinen työllisyysprojekti yhteistyössä Konneveden kunnan kanssa. Kunta sai Sosiaalirahaston (ESR) tukea vuonna 2009 ja vuodelle 2010 tukea on myönnetty Tällä rahalla Laukaassa on n. 4 ja Konnevedellä yksi ohjaaja. Asiakaskunta työpajoissa on muuttunut haasteellisemmaksi. Asiakkaat ovat olleet yli 500 päivää työttömänä, jolloin kunta maksaa puolet heidän työmarkkinatuestaan. Toinen asiakasryhmä ovat tulottomat, jotka ovat sosiaalitoimen maksaman toimeentulotuen saajia. Kunnan työllistämismäärärahojen pienuudesta johtuen palkkatukea saavia asiakkaista on pajalla entistä vähemmän. Pitkäkestoisempi vaikutus asiakkaiden elämäntilanteisiin saadaan palkkatuetulla työllä. Muut valtion maksamat työllistämismuodot: työelämävalmennus, työmarkkinatuki ja kuntouttava työtoiminnan käyttö lisääntyvät. Vattipajan yksilö- ja ryhmävalmennus Kunta on saanut opetusministeriöstä vuodelle 2009 ja vuodelle 2010 yksilö- ja ryhmävalmennukseen. Raha käytetään kahden valmentajan palkkaukseen. Heidän tehtäviinsä kuuluu asiakkaan ongelmien ratkomista, elämänpolkujen etsintää ja erilaista koulutusta asiakkaille. Etsivä nuorisotyö Kunta on saanut opetusministeriöstä etsivään nuorisotyöhön. Ensi vuodelle haemme kahden työntekijän palkkarahaa etsivään työhön. Etsivä nuorisotyö on uudenlaista nuorisotyötä. Työssä etsitään nuoria, jotka eivät ole minkään yhteiskunnan tukijärjestelmän piirissä. Löydetty nuori ohjataan esim. koulutukseen, terveydenhoidon piiriin, pajalle jne. Etsivä nuorisotyö on pajatoimintaa. Nuorisotiedotus Laukaan vapaa-aikatoimi on mukana Jyvässeudun nuorten tiedotussivujen Laturin toiminnassa. Perustetaan nuorille tarkoitettu oma tiedotuspiste aluksi kirkonkylälle. Suunnitelmassa on varauduttu yhden vapaa-aikaohjaajan palkkaamiseen, jonka toimenkuvaan kuuluisi nuorisovaltuustoon (tai vastaavalle) liittyvät tehtävät. Nuorisovaltuustolle ei ole varattu erillistä toimintamäärärahaa Jäähalli ja golfkenttä Jäähallin ja golfkentän toimintakulut kunnan osalta on siirretty vapaa-aikatoimen talousarvioon. Kunnan osakkeiden käyttöä pyritään tehostamaan. Kansalaisopisto Kansalaisopisto toteuttaa Laukaan kunnan henkilöstölle henkilöstökoulusta koulutustyöryhmän tekemän suunnitelman mukaisesti. Vapaana sivistystyönä toteutettavaa koulutusta joudutaan säästösyistä karsimaan vähentämällä kustannuksiltaan kalliimpia ryhmiä. Kansalaisopisto jatkaa yhteistyöverkostojen laajentamista. Yhteistyötä tehdään mm. Ala-Keiteleen musiikkiopiston kanssa (yhteinen lapsikuoro) ja Jyväskylän kesäyliopiston kanssa (Ikääntyvien yliopiston verkkolähetykset ja henkilöstökoulutus). Sähköisten palvelujen käyttöönottoa lisätään. Ilmoittautumiset ja kurssiarvioinnit toteutetaan kurssienhallintaohjelma Helle- Win kautta. Saralinnaa kehitetään vielä paremmin opiston ja järjestöjen toimintatarpeita vastaavaksi. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kahden viimeksi mainitun osalta on tehty selvityksiä toimialojen siirtämisestä seudulliseen organisaatioon.

13 11 Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistämistä koskevien ratkaisujen valmistuttua tulee tarve uudestaan tarkastella ympäristöterveydenhuollon ja mahdollisesti myös ympäristönsuojelun toimialojen liittämistä laajempaan seutuorganisaatioon. JYTAKE-hankkeen kariuduttua ollaan neuvottelemassa kolmen kunnan yhteishankkeesta, jonka isäntäkuntana olisi Laukaa. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi-Laukaan kirkonkylä-akselille, Keski-Laukaaseen, sekä mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu yksityisten maanomistajien kesken tehdyillä maankäyttösopimuksilla. Asuntotuotannon osalta raaka-maavaranto maankäyttösopimusalueet mukaan lukien on laadittuun strategiaan nähden riittävä. Kaavoitusta valmistellaan n. 20 eri kohteessa. Kaavoitusresursseja on lisätty kaavoitusarkkitehdin viralla, joka täytettiin Resurssien parantaminen vähentää selkeästi konsulttipalveluiden ostamista. Maanhankintaan on esitetty budjetoitavaksi , jolla tavoitellaan mm. työpaikka-alueiden käyttöön saamista. Maankäyttösopimuksilla vakautetaan kunnan kehittämiseen tarvittavaa tonttivarantoa. Kaavakiinteistöjen osalta rakennustonttien vuokraus kehittyy edelleen. Vuokraaminen siirtää myyntituloa eteenpäin. Kunnan metsätaloussuunnitelma päivitetään. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimi 1. Toimintaympäristön muutos ja lakiperusteinen suunnitteluvelvoite Vuoden 2009 alusta työskentelynsä aloittanut valtuusto on määritellyt strategiset päämäärät ja toimintapolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Kunta tavoittelee väkiluvun kasvattamista n henkeen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite täyttynee nykyisellä n. 1% vuotuisella kasvulla. Tekniselle toimialalle kasvutavoite merkitsee koko viime vuosikymmenen ajan voimakkaana jatkuneen ifrastruktuurirakentamisen jatkamista ainakin nykyisellä volyymillään. Teknisen lautakunnan investoinnit viime vuosina ovat olleet n. 2.6M vuodessa. Paras hankkeeseen sisältynyt kasvukeskusseutuja koskeva suunnitteluvelvoite on toteutumassa v aikana käynnistyneen rakennemallityön kautta. Työ on vielä kesken ja sen konkreettista ohjaavaa vaikutusta on vielä mahdoton arvioida. Yleisesti voinee kuitenkin todeta, että työssä pyritään mm. taajamarakenteen tiivistämiseen, turhan liikenteen välttämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Kyseisen työn rinnalla on käynnistynyt liikennejärjestelmätyön päivitys pitäen sisällään myös joukkoliikenteen suunnittelun. Joukkoliikennelaki tulee voimaan joulukuussa 2009 ja tulee aiheuttamaan muutoksia liikenteen hallinnointiin, liikennelupajärjestelmään ja kilpailuttamiseen. Muutokset eivät astu heti kerralla voimaan, vaan huomattavan pitkän siirtymäajan kuluessa. Vuoden 2010 taloussuunnitelmaan sisältyvät tarvittavat resurssit edellä kuvattuun suunnitteluyhteistyöhön osallistumiseksi. 2. Taloustilanne jatkuu kireänä Vuoden 2008 syksyllä rahoituskriisin seurauksena alkanut maailman laajuinen lama jatkuu toistaiseksi. Laman seurauksena öljyn hinta kääntyi talvella laskuun eikä ole alkaneesta hitaasta noususta johtuen noussut lähellekään kesän 2008 tasoa. Sama koskee sähkön hinnan kehitystä. Laman seurauksena sähkön kysyntä teollisuudessa on merkittävästi alentunut ja tämä on puolestaan vaikuttanut sähkön hintaan. Näin ollen budjetointia energiamenoihin on voitu alentaa. Toisaalta kunnan ylläpitämien toimitilojen nettomääräinen kasvu (n m2) tulee aiheuttamaan lisärahoitustarpeen ( ) kiinteistöjen ylläpitomenoihin ja samalla sisäisiin vuokriin. Ts. eräiltä osin alentuneet kustannukset eivät riittävästi kompensoi jatkuvasti kasvavien tilamäärien ylläpitokuluja. Toimitilojen käytön tehokkuustavoite sisältyy kuntastrategian linjauksiin. Tavoitteella tavoi-

14 12 tellaan toimitilojen määrän kasvun rajoittamista. Kasvun pysähtymistä kokonaan ei ainakaan lähivuosina tule tapahtumaan. Jo tehtyjen päätösten seurauksena kasvu tulee jatkumaan. 3. Energiatehokkuus Kunta on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen täytäntöönpanon varmistaminen sisältyy kuntastrategian päämääriin. Energiatehokkuussopimuksessa edellytetään myös uusiutuvien energialähteiden lisäämistä. Yhtenä merkittävänä hankkeena esitetään perustettavaksi kaukolämpöyhtiö Lievestuoreen taajamaan. 4. Turvallisuussuunnittelu Turvallisuuskysymykset laajassa merkityksessä ovat viime vuosien aikana nousseet korostuneesti esille. Teema on noussut esille myös kuntastrategiassa. Kunta on osallisena seudullisessa turvallisuussuunnitteluyhteistyössä, joka valmistelee kuntakohtaisen suunnitelman valtuustolle hyväksyttäväksi v aikana. Hyväksyttävä suunnitelma tulee linjaamaan turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä viimeistään v taloussuunnitelmassa eri toimialoilla ja tulosyksiköissä. 5. Vesihuolto Merkittävä toiminnallinen muutos vesihuollon alalla käynnistyy v aikana. Lievestuoreen varikon verkosto siirtyy kunnan omistukseen Varikon jätevedet tullaan jatkossa johtamaan Lievestuoreen puhdistamolle. Samalla jo alkuvuodesta 2010 käynnistetään puhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemuksen valmistelu ja suunnittelu tarvittavista puhdistamon toiminnan tehostamis- ja parantamistoimenpiteistä. 6. Henkilöstöohjelma muuttuvissa oloissa Pohjan henkilöstömitoitukselle antaa palvelustrategiassa määritellyt linjaukset. Henkilöstöä ei näillä näkymillä olla erityisesti lisäämässä huolimatta tuotannon volyymin jatkuvasta kasvusta. Lukuun ottamatta, että osa-aikaeläkkeellä olleiden henkilöiden tilalle palkataan kokoaikaiset henkilöt (2) Eläköitymistilanteissa ja muissa muutoksissa tilannetta on arvioitu ja arvioidaan myös oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisen ja laadullisten muutosten sekä kilpailukyvyn ja kilpailun varmistamisen kannalta. Tämä arviointi koskee myös kilpailukykyä kuntien välillä. Viime aikojen rekrytointien seurauksena henkilöstö on uudistumassa ja henkilöstön perehdyttämiseen ja koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnan ATK- ohjelmien uudistuessa myös henkilöstön asianmukainen perehdyttäminen ja motivointi uusien järjestelmien käyttöön ottoon varmistetaan. Henkilöstön jaksamiseen jatkuvassa muutoksessa tullaan kiinnittämään huomiota.

15 13 1 KÄYTTÖTALOUS 110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit TP 2008 TA 2009 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -315,2-137,7-100,0 #JAKO/0! 372,1-100,0 Muutos-% 0,0-100,0-200,0-300,0-400,0 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Tuloslaskelma TP 2008 TA 2009 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto Vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit Vuonna 2012 järjestetään presidentinvaalit ja kunnallisvaalit

16 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2008 TA 2009 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 37,5 7,8-4,1 0,0 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 20,0 0,0-20,0 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Tuloslaskelma TP 2008 TA 2009 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

17 15 Toimielin Tulosalue KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA- AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta ja elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. Toimiva, ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. Toimivaksi resurssoitu asiantuntijapalvelu sekä muu sisäinen ja ulkoinen palvelutuotanto. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Päätösten valmistelu ja toimeenpanon taso. Lakien ja asetusten/määräysten tuntemuksen taso. Koulutustilai- Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. Päätöksenteko pitkäjänteis- TVA-toimenkuvien edellyttämät jatkotoimet mm. koulutus. suudet. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Arkisto- ja asianhallintopalveluiden taso ja riittävyys asiantuntija-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Ajantasainen ja kehittyvä neuvontapalvelu. tä. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resursointi. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssoinit. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisää koulutus joko/tai tulosyksiköittäin tai keskitetysti. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus. Tulosalue Taloushallinto TOIMINTA- AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma valmistellaan tehokkaasti. Tulosalue Taloushallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen.

18 Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tietotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk toiminta (lähituki) 16 Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infratruktuurin (verkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. TOIMINNALLISET MUUTOKSET - puhelinlaitteiden ja liittymien hallinnan keskittäminen ICT-yksikköön - valmistautuminen seuraavaan laitekannan uusimiskierrokseen - tietoliikenneverkon palvelujen parantaminen - uuden työasemien hallintajärjestelmän käyttöönotto TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Tukipalvelut tuotetaan hyväksytyssä ajassa Aika Tavoiteaikataulukossa määritelty aika Prosessien kuvaus ja optimointi Tietoturvatietouden lisääminen Tiedostaminen Tietoturvaohjeiden sisäistäminen Tietoturvakoulutus henkilökunnalle Ohjedokumentaation ajan tasalle saattaminen Ajantasaisuus Toimenpiteiden suoritus onnistuu ohjeiden avulla Uusien dokumenttien luominen, olemassa olevien päivit- Tietoliikenneverkon palvelujen parantaminen täminen ajan tasalle Toteutuksen aste I-vaihe toteutettu Projektin seuranta SUORITTEET Työasemamäärä Palvelinten määrä Tulostimien määrä (verkko / oheis) 70 / / / / / / 150 Kopiokoneiden määrä Tukipyynnöt (helpdesk-järjestelmän kautta Tukipyynnöt (puhelimitse, arvio) Uusien järjestelmien käyttöönottoja ProEconoma, KuntaNet ProEconoma laskujen keirrätys, langattomat järjestelmät, uusi roskapostisuodin, Microsoft AD ProEconoma sähköisten laskujen vastaanotto, Microsoft System Center, Asset managment Järjestelmäpäivityksiä XP, 10 palvelinta 10 palvelinta 10 palvelinta, palomuuri Työasemien uusinta, Windows 7 10 palvelinta 10 palvelinta 10 palvelinta Työasemauusintoja Tulosalue Yleishallinto/henkilöstöhallinto TOIMINTA- AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osaalueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti -projektiin.

19 17 TOIMINNALLISET MUUTOKSET Käynnistetään henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen uudistus ja sähköiseen muotoon saattaminen. Järjestöille maksettava kuntalisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen jatkuu entisen suuruisena. Muu palkkatuella työllistäminen on entisellä tasolla. Keskitettyjen työhyvinvointipalvelujen kehittäminen ja tarjoaminen organisaatiolle. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Henkilöstöasioiden hoidon yhtenäisyys ja kuntastrategiaa tukeva toimintamalli organisaatiossa, henkilöstötyön toteutustavoissa ja periaatteissa Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilöstösuunnittelu, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu uuden kuntastrategian ja henkilöstöstrategian periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena Henkilöstöstrategian päivitys uuden valtuustokauden alussa. Kuntastrategian henkilöstöä koskevien linjausten ja päivitetyn henkilöstöstrategian jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon Osaamisen varmistaminen Henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen uudistaminen ja saattaminen sähköiseen muotoon Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Henkilötyövuosi Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden lisääminen Palkkausjärjestelmän uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönopano kaikilla sopimusaloilla toteutettu Työtyytyväisyysmittaus suoritettu Uusi laaja tutkimus v Sairauspoissaolot Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan kasvu Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laajaalainen työhyvinvointiryhmä. Varhainen puuttuminen. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta. SUORITTEET Koulutuspäivät (seuranta henkilöstöraportissa) Sairauspoissaolopäivät (seuranta henkilöstöraportissa) Palkkatulella työllistetty, henkilötyövuosia Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia ,

20 18 Tulosalue Elinkeinotoimi TOIMINTA- AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Toiminnalliset muutokset - kuntakuva / yrittäjien palaute - rahoituspäätökset - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - yhteistyö yrittäjät / kunta - toimialaryhmät - tahto-ryhmä - seudullinen yhteistyö - rahoitusten toteutuminen - kehitysyhtiön roolin selkiytyminen Yhteistyötapojen kehittäminen - kunta / yrittäjät - toimialaryhmät - neuvonta rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Elinkeinotoimen vuotuiset menot pysyvät vuoden 2009 tasolla. Jykesin maksuosuus n on suurin yksittäinen menoerä. Yhteistoimintaosuuksiin on edelleen varattu myös eri hankkeiden kuntarahoitusosuuksia, joista suurimpia varauksia ovat laajakaistahanke, Peurunka Center -hankkeiden, Lievestuoreen raskaanliikenteen ajoharjoitteluradan varaukset sekä Jyväsriihi ry:n kuntarahaosuus. Avustus maakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen Laukaassa. Kokonaiskustannusarvio , josta vuonna Tulosalue Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikea-aikainen käsittely. Hakemusten käsittelyn nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein SUORITTEET Maataloustuet 5,8 milj. 5,7 milj. 5,7 milj. 5,7 milj. 5,7 milj. 5,7 milj. Tuenhakijoita Tukihakemuksia Hyväksytyt hakemukset Henkilöstö