VAIHToEHTo EU:LLE. joutuuko suomi Brysselin talousvalvontaan? 1/2015. nro. komissio Uhkaa rangaistuksilla:

Transkriptio

1 VAIHToEHTo EU:LLE nro 1/2015 VAIHToEHTo EU:LLE TIEDoTUSKESKUS ry VÄLITTÄÄ KrIITTISTÄ TIEToA EU-PoLITIIKAn VAIKUTUKSISTA JA TArJoAA KAnSALAISILLE HYVÄn ToIMInTAFoorUMIn. komissio Uhkaa rangaistuksilla: joutuuko suomi Brysselin talousvalvontaan? > 55 MILJArDIn TAKAUSPoMMI > EU VS. LUoMUVILJELIJÄT KrEIKASSA > UUTTA AInEISToA ISÄnTÄMAASoPIMUKSESTA >

2 2 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 LIITY NYT! mikä veu? Kuva: Lars-Erik Håkansson ToIMISTo Vaihtoehto eu:lle tiedotuskeskus ry Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja Suomi irti EU:sta. Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana. järjestösihteeri Sippo Kähmi puheenjohtaja Arjo Suonperä VarapuheenjohTaja Jyrki Yrttiaho jäsenet: HALLITUS Liity jäseneksi! VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoitteeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystiedot sähköpostilla tai maksun yhteydessä viestikenttään. Pankkiyhteys: DanskeBank FI Thomas Wallgren Veijo Kare Pekka Lundgren Aleksander Holthoer Antti Holopainen Riitta Suokas Mauri Nygård VarajäseneT: Lauri Alhojärvi Dimitri Laine Stig Lång Matti Aalto Jori Porspakka jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 17 / vuosi Työtön / opiskelija: 8,50 / vuosi Perhejäsenmaksu: 34 / vuosi Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa W W W.V e U. F i vaihtoehto eu:lle -LEHTI issn päätoimittaja Arjo Suonperä julkaisija Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry postiosoite Mäkelänkatu 15, Helsinki puhelin: (09) sähköposti veu@co.inet. fipankkiyhteys Danskebank FI TaiTTo Ninni Kairisalo paino Botnia Print painosmäärä Kannen kuvitus: Ninni Kairisalo, valokuva: Wikimedia Commons. w w w.veu.fi

3 Vaihtoehto EU:lle nro 1/ Pääkirjoitus Pystyykö Suomi muuttamaan EU-politiikkaansa? Teksti Arjo Suonperä Varatuomari, VEU:n puheenjohtaja Uusi Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hallitus joutuu ottamaan nopeasti kantaa EU-politiikan moneen ajankohtaiseen kysymykseen. EU:n edeltäjän sanottiin mahtipontisesti perustetun huolehtimaan rauhan säilymisestä Euroopassa. Mutta Eurooppa on paljon muutakin kuin vain Saksa, Ranska ja Englanti. Koko EU:n perustamisajatus muuttuu falskiksi, jos EU:n jäsenmaat päättävät itse aloittaa Euroopassa suursodan, vaikka vastustaja Venäjä ei olekaan EU:n jäsenmaa. Ukrainakaan ei ole EU:n jäsen, joten EU:lla ei ole syytä sen vuoksi sodan aloittamiseen eikä jäsenmaittensa verorahojen kylvämiseen Ukrainan sisällissodan toisen osapuolen tukemiseen. Täyttä päättä EU kuitenkin käy kauppasotaa, tosin kosmeettisesti rajoitettuna, Venäjää vastaan ja tukee Ukrainan sisällissodassa rahallisesti ja tosiasiassa myös sotilaallisesti, ainakin välillisesti, sitä osapuolta, joka suureen ääneen syyttää Venäjää hyökkäyksestä ja sotilasoperaatioista Ukrainaan. Etulinjan EU-maat varustautuvat sodan aloittamiseen Euroopassa. Vaikuttaa kovasti siltä, että tällaisen EU-politiikan jatkuessa on kesän tullessa ajan kysymys, milloin EU katsoo joutuneensa sotaan Venäjää vastaan, tietenkin syyttäen Venäjää sen aloittamisesta. Toinen suuri kysymys on Suomen jatkuvat EU-jäsenyyden suorat ja välilliset kustannukset. Suomen valtiovarainministeriön epäselvät arviolaskelmat esittävät valtion menoihin neljälle vuodelle 6 miljardin sopeutustarvetta, jonka uusi hallituskoalitio aikoo toteuttaa yhteiskunnan palveluja leikkaamalla. Samalla ajanjaksolla Suomen EU:n pelkät bruttojäsenmaksut ovat vuodessa yli 2 miljardia euroa, jos ne säilyvät viime vuoden jo toteutuneissa määrissä eli ylittävät tuon maagisen 6 miljardin rajan. Päälle tulevat jäsenyydestä johtuvat muut suorat ja välilliset kulut, joita kukaan ei ole uskaltanut paljastaa. Niiden suuruudeksi voidaan arvioida vähintään 0,5 1 miljardia miljardia vuodessa eli 2 4 miljardia neljässä vuodessa. EU-jäsenyyden vapaaseen kilpailuun perustuvan raa an kapitalismin tuoma kasaantuva työttömyys eli Suomen työpaikkojen kato ei lopu, ellei Suomi ryhdy suojelemaan omia työpaikkojaan ulkomaiselta kilpailulta ja maahan tuotavalta halpatyövoimalta sekä ryhdy itse perustamaan uusia työpaikkoja suuressa mittakaavassa. Massatyöttömyys tuhoaa myös valtion ja kuntien tulopohjan, joka perustuu työn verottamiseen. Samoin se pyrkii yhdessä ulkoisen halpatyövoiman kanssa tuhoamaan suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän ja ammattiyhdistysliikkeen. Tässä kolmannessa suuressa kysymyksessä EU ei tunne sääliä, jäsenmaan on itse huolehdittava puolustuksestaan. Vapaan kilpailun suomalaisille työpaikoille tuhoisaa vaikutusta EU aikoo kiihdyttää pyrkimällä sopimaan USA:n kanssa vapaakaupan laajentamisesta TTIP- ja TiSA -sopimuksilla koskemaan myös USA:ta. Euroopan sd-johtoinen ay-liike vastustaa tällaista vapaakaupan laajentamista, mutta suomalainen SAK on kattojärjestönsä kannasta välittämättä hyväuskoisesti luottamassa vapaaseen kilpailuun perustuvaan markkinatalouteen, kuten Suomen EU-jäsenyydestä päätettäessä. Siitäkin huolimatta, että kaikki tietävät, miten vapaa kilpailu ja markkinatalous ovat tuhonneet USA:n ammattiyhdistysliikkeen. Viime vaaleissa Keskusta ja Perussuomalaiset kalastelivat EU-kriittisten äänestäjien kannatusta ja saivat osin sen ansiosta vaalivoiton. Nyt olisi mielikuvapolitiikan sijaan aika antaa katetta EU-kriittisille lupauksille ja tehdä Suomen EU-politiikkaan vaikuttavia muutoksia: Euroopan rauhan säilyttämiseksi EU:n sotatoimien estäminen, Suomen EU-kulujen voimakas leikkaaminen ja suomalaisten työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen ynnä lisäksi EU:n liittovaltiokehityksen estäminen. <

4 4 Vaihtoehto EU:lle nro 1/2015 Joutuuko Suomi EU-komission valvontaan? Teksti SIPPO KÄHMI Toimittaja, VEU:n järjestösihteeri Heinäkuussa ratkaistaan, päätetäänkö Suomen budjetista jatkossa Brysselissä. Kesällä jälleen yksi EUkriitikoiden esittämä kauhuskenaario näyttää olevan käymässä toteen. Hallitusneuvotteluiden alla Suomi sai Euroopan komissiolta ukaasin: jos talous ei käänny nousuun, joko leikkaatte, tai itkette ja leikkaatte. Varoitus on osa komission toukokuun puolivälissä julkistamia maakohtaisia talouspoliittisia suosituksia tälle ja ensi vuodelle. Niissä Suomen osalta harkitaan liiallista alijäämää koskevan rangaistusmenettelyn aloittamista. Se tarkoittaisi maamme joutumista komission tehostettuun talousohjaukseen: budjetti hyväksytettäisiin ensin Brysselissä, vasta sitten Suomessa. Tähän velvoittaa joulukuussa 2012 eduskunnan hyväksymä vakaus- ja kasvusopimus tuttavallisemmin Euroopan talouskurisopimus. Sen mukaan EU-maiden vuosittainen budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia eikä julkisen talouden velka saisi ylittää 60 prosenttia bkt:sta. Näille rajoille ei ole olemassa taloustieteellisiä perusteita, ja useat Euroopan suuret maat itse asiassa rikkovat niitä jatkuvasti. Molemmat rajat ovat nyt täpärästi ylittyneet myös Suomessa: Valtion julkisen talouden velkasuhde on tänä vuonna 62,6 % ja arvioiden mukaan ensi vuonna se nousee 64,8 %:iin. Budjettialijäämä on nyt -3,3 %, ensi vuonna sen arvioidaan olevan -3,2 %. Komissio on antanut Suomelle heinäkuuhun aikaa määritellä, miten se aikoo sopeuttaa budjettiaan raameihin sopivaksi. Komissio ei vielä esitä suoria leikkauskohteita, mutta viesti on selvä. Keskustan Juha Sipilä on ehtinyt pyöritellä julkisuudessa hurjaa 10 miljardin sopeutustarvetta, eivätkä muut hallituspuolueet tule kaukana perässä. Varoituksen ajankohta on herättänyt kysymyksen siitä, oliko komission huomautus tilaustyö komissaari Jyrki Kataiselta. Tästä me varoitimme Juuri tällaisesta kiristystilanteesta varoitti vuonna 2012 monien tutkijoiden ja järjestöjen muassa myös VEU:n delegaatio, joka kävi tuolloin luovuttamassa oman vetoomuksensa eduskunnalle budjettivaltaa kaventavan sopimuksen hylkäämiseksi. Sopimus kuitenkin hyväksyttiin sixpackin hallituspuolueiden ja keskustan voimin. Vastustamaan jäivät ainoastaan Perussuomalaiset, yksi keskustalainen toisinajattelija ja eduskunnan Vasenryhmä. Sixpackin hallituspuolueet oikealta vasemmalle vähättelivät tuolloin sopimuksen merkitystä. Vasemmistoliiton Annika Lapintien mukaan sopimus ei tuonut mitään uutta Suomen taloudenpitoon. Nämä ovat niitä samoja säännöksiä, jotka ovat olleet ennenkin hyvän taloudenpidon ja Emu-vaatimusten mukaisia, Lapintie kertoi Kansan Uutisille. Samoilla linjoilla oli tuolloin kokoomuksen Arto Satonen. En näe että tässä on mitään mahdotonta ongelmaa budjettivallan näkökulmasta, tämähän koskee ainoastaan sellaisia tilanteita, joissa valtio joutuu alijäämäkriteerin kanssa vaikeuksiin. Jos et sä joudu vaikeuksiin, kukaan ei tule ohjaamaan sun budjettia, selitti Satonen. Takki kääntyy Paradoksaalista on, että nyt kovan talouskurin vaatimukseen yhtyvä Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka vuonna 2012 asettui koko ryhmänsä vahvuudella vastustamaan kurisopimusta. Suomi voi olla, isänmaa, sellaisessa talouspoliittisessa tilanteessa tulevaisuudessa, että tämän sopimuksen edellyttämä talouspolitiikka pahentaa ja jyrkentää lamaa, varoitti Soini tuolloin. Hallitukseen menon jälkeen ääni kellossa kuulostaa olevan toinen. Nyt Soinin mielestä onkin itsestään selvää, että komission taantumaa pahentavia sääntöjä pitää noudattaa. Huvittaa hieman se, että sanotaan, että kauheeta kun on vaikeita päätöksiä. Mitäs siinä on vaikeata kun tehdään oikeita päätöksiä, puheenjohtaja totesi Ylelle toukokuussa. Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan (ps) eduskunnassa esittämä arvio talouskurisopimuksesta joulukuulta 2012 käykin hyvin myös tähän päivään: Minua vain ihmetyttää, minkä takia me todella näin toimimme, en ole kuullut hyviä perusteluita sille. Ainoa perustelu on nähdäkseni se, että tämä hallitus ei todennäköisesti tule pysymään koossa, ja tällä sopimuksella haetaan selkänojaa siihen tilanteeseen, jos talous yhä laskee: silloin saadaan tulla tänne julistamaan, että emme me leikkaisi, mutta kun tämä sopimus sanoo näin. <

5 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ vappupuhe TeksTi mauri nygård Veun hallituksen jäsen, itsenäisyyspuolueen Vpj mnyg@pp.kpnet.fi Hyvät Ihmiset, tiedättekö, että hyvinvointivaltio oli äärimmäinen poikkeus ihmislajin historiassa? tiedättekö, että se sallittiin vain kommunismin pelossa? Kai tajusitte 90-luvun alussa, että nyt sitten seuraa pääoman maailmankausi? Kai tajusitte, että iso raha halusi vallan pois kansalta ja kansallisvaltioilta? Kai tajuatte, että vaikka haluttaisiin, niin kansanvalta ei voi toimia isoissa yksiköissä kuten EU:ssa? Varmaankin tajuat, että EU on keino saada valta pois kansallisvaltioilta ja kansalta. Kai myönnät, että itsenäistä Suomea ei enää ole. Itsenäisyys on humpuukia, kuten niin moni muukin asia. Kai tiedät, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat EU-jäsenyyttä ja euroa. Kai tajuat, että näitä puolueita äänestämällä kannatat kansainvälisen ison rahan valtaa. Kai tiedät, että 90-luvun lama ja nykyinen lama ovat EU:sta johtuvia. Molemmilla kerroilla rahan arvo oli noussut pilviin euron tai siihen pyrkimisen vuoksi. Nyt euron arvoa on laskettu, mikä piristää taloutta hallituksen politiikan sitä haitatessa. Kai tiedät, että valtiontalouden vaikeudet johtuvat paljolti siitä, että on vähennetty rikkaitten verotusta. Samalla on leikattu valtionavut kunnille lähes puoleen, ja kunnat ovat vaikeuksissa. Tajuatko siis, että sairaanhoito-ongelmat ym. ovat tahallaan aiheutettuja? Kaikilla keinoilla edistetään yksityistämistä. EU:n vuoksi valtion piti luopua rahan luomisesta ja itseltään lainaamisesta. Sitten on velkaannuttu lainaamalla yksityisiltä pankeilta, joita valtio toisaalta tukee. Mieletöntä, eikö niin? Tajuatko, että valtionyhtiöiden lähes lahjoittelu ulkomaille on älytöntä? Esimerkkeinä Kemira Agro, Talvivaara ja Rautaruukki. Tiedätkö, että koko vapaakauppa on bluffia? Täydelliselle vapaakaupalle ei ole mitään tieteellistä tai käytännön perustetta kansallisvaltion tai pienen ihmisen kannalta. Kaupankäyntiä kyllä tarvitaan. Kai nyt tajuat, että todellinen oppositio on eduskuntaan pyrkivissä puolueissa, ja että EU-jäsenyyden vastustaminen on parasta kuntapolitiikkaa. Tarvitsemme siis lisää veroja rikkaille ja eroon EU:sta, Natostakin. <

6 6 Vaihtoehto EU:lle nro 1/2015 Mikä EU:ssa Teksti Ari Ojapelto Tietokirjailija Suomalaiset veronmaksajat saattavat tulevaisuudessa joutua maksamaan yli 55 miljardin kahden budjetin verran takauksia. Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli rauniona ja hirveissä veloissa. Saksan velat olivat tuolloin suuruudeltaan 29,7 miljardia silloista Saksan markkaa ja vastasivat 21 prosenttia kansantuotteesta. Tuolloin Kreikka, Irlanti ja muut velkojamaat päättivät armahtaa Saksan mitätöimällä noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä velasta. Lisäksi Saksalle myönnettiin oikeus pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoitokuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäiseksi. Maksuvalmiuden varalta sovittiin sovittelumekanismi joka takasi, että lainoittajamaat ostaisivat Saksalta enemmän tuotteita kuin myyvät sinne. Entä nyt EU:ssa yli kymmenen vuoden rahaunionin jälkeen? Nyt kun Aho, Viinanen, Lipponen, Niinistö ja kumppanit ajoivat Suomen väkisin EU:n rahaunioniin ns. vapauden ideologian innoittamina. Heidän ja vallassa olleiden uusliberalististen talousprofessorien ammattitaito, osaaminen ja mielikuvitus ei riittänyt ennakoimaan, mitä kaikkea pankit keksivät innovoida vapautetuilla pääomamarkkinoilla. He alkoivat taikoa tyhjästä rahaa (osittaisvarantojärjestelmä). Seurauksena oli jättimäinen virtuaalirahan Ponzi-huijaus, josta poliitikot olivat vieläkin täysin pihalla. Nyt pankkien taseissa on lähes 700 biljoonan johdannaispapereiden kupla, jonka alas kirjaaminen markkina-arvoonsa on poliittisille päättäjille mahdoton tehtävä. Kun tätä virtuaalivelkaa verrataan reaalimaailmaan, jossa koko maailman bruttokansantuote (BKT) on vähän yli 70 biljoonaa euroa, tilanne on eurouskovaisille kiusallinen. Varsinkin, kun he eivät ole ymmärtäneet asettaa minkäänlaista sääntelyä pankkisektorille. Pankkien pelastamiseksi perustetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) 55 miljardia euroa on vain 1/ osa tarvittavasta rahamäärästä. Pankkien velkapapereiden alaskirjaukseen tarvitaan ehkä biljoonaa (Islannin pankkien realisoinnissa johdannaispapereiden arvosta hävisi 94 prosenttia). Pankkien pelastamiseen eivät riitä minkään valtion eikä veronmaksajien rahat. Pankit ja nämä riskienhallinnan ammattilaiset ovat väkisin tyrkyttäneet virtuaalisten velkapapereiden avulla rahaa eli velkaa kaikille jopa täysin luottokelvottomille. Sodanjälkeisen Saksan velat ovat naurettavia verrattuna EU-maiden nykyisiin velkoihin. Euromaiden kokonaisvelka (valtioiden, kotitalouksien, yritysten ja rahoitusalan) on rahaliiton aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Nyt se on jo keskimäärin 470 prosenttia euromaiden kokonaistuotannosta (BKT). Mediat ovat paheksuneet konkurssikypsän Kreikan velkatilannetta. Sen kokonaisvelka on kuitenkin vain 300 prosenttia BKT:sta. Kolmen AAA:n Suomenkin velkasuhde on jo 400 prosenttia ja samalla tasolla Portugalin kanssa. Pahin tilanne on Irlannissa, jonka velkaisuusaste on yli prosenttia. Heti perässä tulee Alankomaat (n. 750%), Japani (yli 600%), Britannia (n. 550%), Belgia (n. 500%), Ranska (n. 500%), Espanja (n. 450%), USA (n. 350%). Sodanjälkeisen Saksan nousua helpotettiin sen viennin edistämisellä. Nyt Saksan on annettu rohmuta Suomen ohella (finanssikriisiin asti) eteläisten kriisimaiden markkinaosuuksia EU:n nollasummamarkkinoilla ja pahentaa niiden ennestäänkin surkeata tilannetta. EU ja IMF vaativat kriisimailta säästöjä, supistuksia ja rakennemuutoksia eli aivan päinvastaisia avustuspaketteja kuin voittajavaltiot aikoinaan Saksalta. EU ei ole laittanut pankkeja edesvastuuseen aiheuttamastaan finanssikriisistä ja siihen johtaneesta keinotteluista. EU ei ole laittanut pankeille kunnollisia velvoitteita ja sääntelyä kuten olisi pitänyt, jottei finanssikriisi taas uusiutuisi. EU:n komission tuoreiden laskelmien mukaan finanssikriisin aiheuttama yhteenlaskettu kustannus EU-kansalaisille on ollut miljardia euroa ja se on kaikki pois kansalaisten ostovoimasta. EU on toiminut aivan päinvastoin. Perustetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) uusilla työkaluilla (bail-in) kriisiviranomainen oikeutetaan muuttamaan pankin velkoja pankin omiksi pääomiksi sen jälkeen kun todetaan, muut pelastustoimet eivät enää auta. Todellinen silmänkääntötemppu, jonka avulla pankinjohtajat takuuvarmasti jatkavat uhkapeliään ja innovointiaan. Toinenkin yhtä järjetön helpotus on suotu veronmaksajien kustannuksella pankeille, jotka

7 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ on vikana? Ei ihme, että rahoitusjärjestelmä vaikuttaa epävakaalta Maailman taloudessa eri muodoissaan liikkeessä olevan likviditeetin eli rahan ja rahaa vastaavien tai korvaavien sitoumusten määrä vuoden 2009 lopussa miljardeina Yhdysvaltain dollareina. Liikkeessä olevan likviditeetin laji Bruttomäärä vuonna 2009, mrd USD Osuus maailman bkt:sta, % Johdannaismarkkinoiden luoma likviditeetti ( virtuaaliraha ) Arvopaperimuotoiset luotot, kuten joukkovelkakirjalainat Perinteiset pankkiluotot, kuten asunto- ja yrityslainat Oikea perusraha, kuten käteinen ja käyttötilit Lähteet: BIS, IMF, Independent Strategy, Taloussanomat Maailman nimellinen bkt Euroalueen 12 alkuperäisjäsenen BKTn kehitys % bkt:sta 10 vuoden keskiarvo Lähde: Omat laskelmat AMECO-tietokannan pohjalta (kohta RVGDP)

8 8 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 Kriisin aiheuttanut velkakupla on paisunut entistäkin suuremmaksi Vanhojen euromaiden (Euro-11), Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin ja Australian kokonaisvelan määrä suhteessa vuotuisen kansantuotteen määrään vuosina 1/ Mukana julkisen talouden, rahoitusalan, yksityisten yritysten ja kotitalouksien velat. Irlanti Alankomaat Japani Britannia Belgia Ranska Espanja Suomi Portugali Italia Itävalta USA Australia Saksa Kreikka Kanada Irlannin velkaisuusaste yli 1 000% Velka/bkt. % Lähteet: Deutsche Bank, Haver Analytics ovat liian isoja kaatumaan. Vuoden 2016 alussa voimaan astuva finanssivakauden valvoja FSB (Financial Stability Board) on julkaissut rahoitusjärjestelmien vakauteen ja pankkien pelastamiseen tähtäävät toimintalinjat. Niistä Suomen poliittiset päättäjät ovat olleet aivan hiirenhiljaa. Isojen investointipankkien (SiFi) alkaessa kaatua, pankit uudelleen pääomitetaan vakuuttamattomista velkaeristä eli talletuksista. Mikäli länsimainen pankki menee nurin tai uhkaa mennä nurin Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa, uuden säännöstön perusteella tallettaja voidaan tulkita pankkiin sijoittaneeksi henkilöksi, joka on sijoittajavastuussa omalla sijoituksellaan eli talletuksellaan. Talletus muunnetaan pankin pääomaksi, jolloin siitä tulee konkurssipesän omaisuutta, millä maksaa ensisijaisille velkojille. FSB:n mukaan pankki on toisen pankin ensisijainen velkoja ennen valtiota ja paikallishallintoja, eritoten johdannaisten kanssa. Näin suojellaan rahoitusjärjestelmää taas tallettajien kustannuksella. nyt olisi korkea aika hypätä uppoavasta laivasta. Tosin se on jo myöhäistä, koska Suomea rasittavat jo EU:n osalta yli 50 miljardin takaukset ja Suomen Pankin osalta noin 70 miljardin euron saatavat Euroopan keskuspankille (EKP). Niiden lisäksi vielä muita EU-maiden julkisia takauksia ja kotimaiset takaukset. jos tai kun huonosti käy, suomalaiset veronmaksajat joutuvat mahdollisesti maksamaan yli kahden budjetin (55 mrd) verran takauksia. Sinä aikana ei makseta sitten yhdenkään virkamiehen palkkaa, ei terveydenhoitoa ja koululaisetkin laitetaan pakkolomille. Koko maailma on jo hiusrajaansa myöten veloissa ja siten syönyt etukäteen tulevan ostovoimansa. Ostovoima on kuitenkin kaiken taloudellisen kasvun, yrittäjyyden ja edes (teoreettisten) uusien työpaikkojen ylivoimaisesti tärkein edellytys. Teoreettista se on siksi, että maailmanlaajuinen tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat. jos nyt HyPätään EU-junasta, voidaan vielä välttyä suunnitelluilta eurobondeilta eli valtion velkojen yhteistakuilta sekä pankkien velkojen yhteistakuilta, joille ei ole mitään kattoa. EU ja euro ovat siis täysin ideologinen tuulentupa, jossa vahvimpien valtioiden ehdoilla maksatetaan heikompien maiden viulut ja väkisin ylläpidetään täysin mätää pankkijärjestelmää. Kaiken kukkuraksi kasvottomat pääomamarkkinat pitävät poliitikkoja pilkkanaan ja juoksuttavat heitä kuin pässiä narusta ja nauravat veroparatiiseissa poliitikkojen uskolle vapauden ideologiasta. Onko EU:ssa jotain hyvää? Kirjassani Ahneuden aika (2006) kirjoitin, että teoriassa EU voisi olla hyvä hanke. Se on maailman ylivoimaisesti suurin yhtenäinen markkina-alue. Jos siellä pystyttäisiin rakentamaan pääomalle riittävän tehokkaat sääntelyjärjestelmät, EU:lla olisi muskeleita painostaa muut maat samoihin sääntöihin uhkaamalla niitä protektionismilla. Valitettavasti EU:ssa on kuitenkin toimittu täysin päinvastoin. Se on lisännyt vain pankkien uhkapelimahdollisuuksia. Kansalaisten osaksi on jäänyt istua valtamedian manipuloimana sivuraiteella ja odottaa lisää säästöjä, supistuksia ja seuraavaa pankkien lopullista kriisiä. <

9 Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / raportti kreikasta: eu luomuviljelyn uhkana Iso agrobisnes kiittää, kun EU-lainsäädäntö pitää maatiaislajikkeiden viljelijät kurissa. TeksTi Henry Björklid kreik a ssa a su Va luomu Viljelijä 1990 kreikkalaiset puutarhaharrastajat ja -asiantuntijat huolestuivat Kreikan eri hyötykasvien kohtalosta. He perustivat Peliti-järjestön, joka kerää, säilöö ja jakaa maatiaissiemeniä sekä taimia kansalle ilmaiseksi. Järjestö aloitti toimintansa 2003 ja se kasvoi nopeasti merkittäväksi tekijäksi. Pelitin toiminta on jatkuvasti laajentunut siitä lähtien kun ymmärrettiin, minkälaisen vaaran suuryritysten lobbarit muodostavat Brysselissä yhdessä itse EU:n kanssa, joka haluaa tehdä kaiken turvalliseksi ja yhdenmukaiseksi. Kuulostaa hyvälle, mutta se ei missään nimessä toimi. Ranskassa on vielä suurempi organisaatio nimeltään Kokopelli. Tämä hyväntekeväisyysjär- VUoriston -luvulla pengerviljelmät jestö jakaa maatiaissiemeniä maailmanlaajuisesti ja myös myy niitä. Vuonna 2008 kaupallinen siemenyhtiö haastoi Kokopelli-järjestön oikeuteen, koska tämä sai kauppaa vääristävää etua myydessään siemeniä, joita ei oltu sertifioitu! Oikeus langetti Kokopellille euron sakot. sertifikaatit luomuviljelijän kiusana Siemenalan suuret toimijat, Big Agro, ovat kehittäneet niin sanottuja hybridisiemeniä risteyttämällä useampia lajeja. Patentoimalla tai muulla tavalla suojaamalla nämä yritykset pidättävät itsellään oikeuden myydä näitä siemeniä omilla nimikkeillään. Heillä on varaa maksaa kustakin lajista satojen eurojen ser- tifiointimaksut. Vastaavasti järjestöillä ei ole tällaisia rahoja ja yleinen mielipide on, etteivät he ostaisi sertifikaatteja vaikka rahaa olisikin. Kokopellillä on yli 200 erilaista tomaattilajia ja Pelitillä on yli sata, joten puhutaan todella suurista summista jo pelkästään tomaattien osalta. Rahalla on paljon parempaakin käyttöä. Tänä keväänä Peliti sai valmiiksi talon, johon tulee valtakunnallinen siemenpankki. Järjestö on kerännyt jäsenistön keskuudesta rahaa tätä tarkoitusta varten, mutta yleisesti ottaen hyvin harvalla on rahaa yli aivan välttämättömien tarpeiden. Ja kuitenkin maaseudulla tilanne on helpompi kuin Kreikan suurkaupungeissa Thessalonikissa ja Ateenassa, joissa asuu yli puolet koko Kreikan 11 miljoonasta kansalaisesta.

10 10 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 kierrätysmateriaaleista rakennettu walipini tarjoaa ruokaa ympäri vuoden. koululaiset jakamassa taimia Koska kreikkalainen Peliti-järjestö ei voi myydä siemeniä, on sen alaosastoissa ajateltu; Jos emme kerran voi myydä, lahjoitamme siemeniä ja taimia kansalle. Esimerkiksi Komotinin kaupungissa luoteis-kreikassa on lahjoitettu kansalle siemeniä ja taimia koko Pelitin olemassaolon ajan. Viimeisimmät kolme vuotta on kansalle lahjoitettu tainta joka vuosi ja valtavia määriä siemeniä. Järjestön toimintaan kuuluu myös opetus kouluissa ja neuvonta erilaisissa tapahtumissa, työpajojen järjestämistä kaikkea mikä liittyy hyötykasvien kasvattamiseen, luonnonmukaiseen viljelyyn ilman myrkkyjä tai teknisiä lannotteita, yrttien käytöstä ja ruuan säilönnästä aina saippuan tekoon. i maatiaiskasvit ovat aikojen kuluessa luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksessa muovautuneita ja kehittyneitä koriste- tai hyötykasveja. Maatiaiskasvien paikalliset kannat saattavat olla hyvinkin erityispiirteisiä. Maatiaiskasvien arvo on erityisesti niiden geneettisessä potentiaalissa, luonnon monimuotoisuudessa sekä kulttuurihistoriassa. maatiaislajikkeet Vs. kaupalliset hybridit Siemenalan kaupalliset toimijat kieltävät viljelijöitä ottamasta siemeniä talteen, vaan näiden tulee joka vuosi ostaa uudet siemenet. Talteenotto olisi muutenkin vaikeaa, koska hybriditomaattien siemenet eivät ole stabiileja niistä voi syntyä kaikkia niitä eri lajikkeita, joista ne on alunperin risteytetty. Maatiaissiemenet ovat sitävastoin syntyneet siten, että esimerkiksi viljelijä vuoristossa on ottanut aina parhaiden tomaattien siemeniä talteen. Jossakin saaristossa toinen viljelijä on tehnyt samoin. Pikku hiljaa, vuosisatojen saatossa on saatu aikaan lajikkeet, jotka kasvavat parhaiten juuri siinä ilmastossa, jossa niitä on kasvatettu ja luonnollisella valikoinnilla on saatu aina vain parempia taimia, jotka kestävät kuivuutta, maistuvat paremmilta, ja niin edelleen. Kaupallisten hybridisiemenissä on sitävastoin painotettu kuljetuskestävyyttä, väriä ja säilyvyyttä. Ja nyt kaikkien tulisi viljellä näitä yhdenmukaisia lajikkeita olivat kasvuolosuhtet mitkä hyvänsä. Myöskään mitään maanviljelijän siemenvalikoitumista ei tapahdu, koska hänen tulee vuosi vuoden perään ostaa uudet, homogeeniset siemenet. Ja tämä ei koske ainoastaan EU:ta. Turkki tuottaa paljon tuotteita EU:n markkinoille. EU hyväksyy esimerkiksi ainoastaan kahta kirsikkalajia, jonka johdosta viljelijät Turkissa ovat joutuneet kaatamaan vanhat kirsikkapuut ja ostamaan ulkomailta yllätys, yllätys sertifioituja taimia. Kun ottaa huomioon, että jokaista Brysselin parlamentaarikkoa kohden on 30 lobbaria, niin ymmärtää minkälainen karuselli on kyseessä. Ja yli puolet parlamentaarikoista ovat myötämielisiä kyllä markkinat hoitaa -ajatukselle. Lopputulos on aika selvä. Yhdistyksillä ei ole varoja tai keinoja tuoda esiin tulevia vääristymiä, paitsi juuri jakamalla keskuspuistossa tai muulla sellaisella paikalla kansalle ilmaiseksi tuotteitaan. Tämän on jopa media huomioinut ainakin jossain määrin. Kreikkalaiset huomauttavatkin hieman ironisesti, että heitä edustaa jo kaksi parlamenttia, toinen Brysselissä ja toinen kumileimasimena Ateenassa ja heidän pitää vielä muodostaa näiden lisäksi katuparlamentti, jotta saisivat äänensä kuuluviin! kädestä käteen sydämestä sydämeen Pelitillä on myös toinen verkosto; Kädestä käteen Sydämestä sydämeen -organisaatio, joka harrastaa vaihdantataloutta. Jos teet puutarhatöitä, sinulle tarjotaan nukkumapaikka ja ruokaa tai kielenopetusta, joogaa tai mitä kukin osaa. Peliti myy myös kirjoja ja heidän vuosikirjassaan on yli 50 sivua osoitteita, järjestetty paikkakunnittain, mitä kullakin on vaidossa tarjota. Komotinin keskustassa, eräässä Pelitin suosimassa kerhohuone-ravintolassa voi myös ilmaiseksi oppia kreikkalaisia kansantansseja ja melkein joka ilta on keskusaukion tuntumassa jotain ilmaiskonsertteja tai esiintymisiä. Keväällä 2014 tutustuin ranskalaiseen nuoreen mieheen, joka toi Ranskasta pyöräillen(!) siemeniä tänne Kreikkaan. Kyse on siementen

11 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ vaihdosta, eräänlaisista testeistä, jossa kumpikin järjestö tekee määrättyjä koeistutuksia toisen siemenillä. Matkan etapit olivat suunnitelleet Kokopelli ja Peliti yhdessä vastaavan italialaisen toimijan kanssa. Eli hän pyöräili päivän, teki erilaisia hommia eri puutarhoissa muutaman päivän hieman säiden mukaan ja jatkoi taas matkaansa. Hänen määränpäänsä oli Istanbul, johon hän meni opiskelemaan. Tällaisessa toiminassa kaikki voittavat ja toimija ei oikeastaan tarvitse käyttää rahaa lainkaan tai kenenkään muunkaan. Peliti laajentaa toimintaansa Kun olimme eräällä tavallisella peruskoululla ja teimme siellä vapaaehtoistoimintaa tuli puheeksi tietokoneet. Koululla kerrottiin, että uusin koululla oleva tietokone on kahdeksan vuotta vanha! Suomessahan tietokone katsotaan ikälopuksi, kun se on yli neljä viisi vuotta vanha ja näitä romutetaan lähemmäs miljoona konetta vuositasolla. Aloimme suunnitteleemaan käytettyjen tietokoneiden tuomista Suomesta. Aivan lyhyesti: Kreikan opetusministeriöllä on ohjelma, joka on käytössä noin sadassa koulussa. Ministeriöllä on kaikki valmiudet mitä tulee ohjelmiin, eli käyttävät avoimen koodin ohjelmia yhdistettynä peruskoulun opetusohjelmien kanssa. Emme ole vielä löytäneet Suomesta toimijaa, joka koordinoisi tällaista mahdollista EU-projektia ja hoitaisi tietokoneiden testauskoulutuksen jne. Tämä koulutushan voitaisiin tehdä työvoimakoulutuksena, koska se veisi niin sanotusti varmaan ammattiin, yhdistettynä jo nyt olemassa olevin koulutusmahdollisuuksiin. Kreikkalaiset itse eivät halua järjestää asiasta EU-projektia, koska he pitävät tällaisia projekteja liian monimutkaisina ja byrokraattisina. He ehdottavat toisenlaista ratkaisumallia: Paluukuormana voidaan Suomeen tuoda puhtaita maataloustuotteita, jotka sitten jalostetaan tai pullotetaan Suomessa. Tällainen kaupallinen toiminta peittäisi rahtikustannukset suurelta osin. Molempien maiden kansalaiset voittaisivat tällaisessa yhteistyössä, siis myös suomalaiset, koska tuotteet tulisivat suoraan tuottajalta Suomeen. < kuinka vaihdantatalous toimii eräänä Päivänä eräs taksikuski kurvasi portin eteen. Olin juuri kylvämässä siemeniä ja hän tuli portista iloisesti kättään heiluttaen. Toisessa kädessä hänellä oli muovikassi, jota hän minulle tarjosi. Katsoin kassiin ja siellä oli noin tiu munia. Kiitin tietysti kovasti ja tarjosin hänelle erilaisia taimia ilmaiseksi, mutta hän sanoi tulevansa myöhemmin, koska hän ei ole vielä ehtinyt laittamaan puutarhaansa kuntoon. Jäin ihmettelemään, josko hänellä on jossakin kanoja tiesin missä hän asuu, mutta en ollut koskaan nähnyt kanoja hänen pihassaan. Noin viikkoa myöhemmin jouduimme käymään sairaalassa ja matkalla takaisin hän pysähtyi kaupan luokse ja kysyi: Onko OK, jos hän ottaa vielä yhden matkustajan. Sanoimme, että tottakai on OK, jolloin hän talutti erään noin 80-vuotiaan papparaisen autoon. Ajoimme pari korttelia ja pysähdyimme taas. Kuski auttoi papparaisen autosta ja talosta ilmestyi mummo, joka myös liikkui suhteellisen huonosti, aidasta tukea ottaen. Mummolla oli kuitenkin kori matkassa ja korissa oli munia. Nyt tiesin mistä munat olivat kotoisin! nähtävästi ystävällinen taksikuskimme aina hoiti vanhusten kauppamatkan ja sai maksuksi munia. Tämä on tietenkin pakon sanelemaa, koska eläkkeitä on jo nyt leikattu 40% Troikan vaatimuksesta ja EUn mukaan pitäisi vielä leikata 20% lisää. Jo nyt täällä on tiukkaa, koska euron eläkkeellä on vaikea pärjätä jopa Kreikassa, koska energia ja lämpö maksaa täällä yhtä paljon kuin Suomessa, joissakin tapauksissa enemmän. Täällä vuoren juurellakin on 4 5 kuukautta kosteaa ja kylmää, saati sitten vuoristossa. Eikä se taksikuskillekaan halpaa ole polttoaine maksaa hivenen enemmän kuin Suomessa ja hän ajaa tosi halvalla ja antaa aina kuitin. Poliisit nimittäin ratsaavat takseja joissa on matkustajia ja sakko on kuulemma suuri, jos ei mittari ole päällä tai näyttää nollalukemaa. No, mitä sanoisi suomalainen virkamies tällaisesta munanvaihto-luontaistaloudesta, jossa ei munia ensin kuskata jonnekin leimattavaksi ja sitten takaisin lähimpään myymälään rasioihin pakattuna ja varsinkin kun näistä ei makseta veroja? Ajellaan vaan taksilla pari korttelia edestakaisin ja ollaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Sehän on mitä törkein talousrikos! Onneksi tämä on Kreikka ja ihmiset tekevät niin kuin järki sanoo, eikä niin kuin virkamies katsoo olevan lain ja järjestyksen mukaista. Vaikka olisikin. Henry Björklid henry BjÖrkliD (vas.) osallistuu taimipottien tekemiseen

12 12 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 mou-suomennos ilmestynyt kirjana PäätÖsValta Suomen kulloisestakin ydinaseellisuudesta tai ydinaseettomuudesta siirtyi Natolle tällä allekirjoituksella. isäntämaasopimus ydinsulkusopimuksen valossa vaikka suomen ja naton välisellä isäntämaasopimuksella on monia hämmästyttävän laajoja ulottuvuuksia, yksi on kuitenkin ylitse muiden: Naton taktisten ydinaseiden sijoittaminen pitkin Venäjän 1300 kilometriä pitkää luoteisrajaa, alueella joka yhdistää sotilaallisesti jännittyneet Itämeren ja Pohjoisen Jäämeren alueet. Erityisen mutkikkaaksi muodostuu kysymys ydinsulkusopimuksen rikkomisesta. Sopimuksen perusteella Suomella ei ole oikeutta vastaanottaa eikä millään Naton ydinasevaltiolla eli Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla ja Ranskalla ole oikeutta luovuttaa ydinaseita Suomen omaan hallintaan. Isäntämaasopimuksessa ongelma on ratkaistu alistamalla koko Suomen armeija Naton komentoon sille ajalle minkä Nato operoi Suomessa. Ratkaisu toimii vain osittain, sillä isäntämaasopimuksen perusteella Suomen armeija on kansallisessa valvonnassa silloin kun Nato ei operoi Suomessa. Yhtä monimutkaiseksi muodostuu myös sen määrittäminen mitkä esineet ovat ydinaseisiin kuuluvia ja mitkä eivät. Tähän mennessä julkisuudessa esillä olleita järjestelmiä ovat mm. Hornet-hävittäjistä, AGM-158JASSM-ohjuksista ja niihin yhteensopivista USA:n ydinkärjistä muodostuva kokonaisuus. Alkuperäisessä kokoonpanossaan Hornetit eivät olleet osa ydinasejärjestelmää, mutta sitä ne ovat kiistattomasti sen jälkeen kun ne on muutettu yhteensopiviksi JASSM-ohjuksien kanssa ja allekirjoitettu sopimus joka sallii ydinkärkien sijoittamisen Suomen alueelle. Sama koskee maasta maahan ammuttavia ATACMS-M- 57-ohjuksia joilla voi ampua sekä konventionaalisia että ydinräjähteitä. Koska molempien järjestelmien kantama yltää Suomen alueelta satoja kilometrejä naapurimaidemme alueelle, kysymys ei ole pelkästään Suomen tai USA:n omasta asiasta. Vaihtoehtoja tämän ristiriidan suhteen on kaksi. 1. Suomi ilmoittaa virallisesti ohjuksien kantomatkan sisällä oleville naapureilleen ja Kansainväliselle atomienergiajärjestölle isäntämaasopimuksen myötä syntyneestä uudesta asemastaan, ja aloittaa neuvottelut mahdollisten ydinaseiden valvonnasta asianomaisten kanssa, huomioiden sen että ydinaseiden sijoittaminen ei ole enää Suomen kansallisessa valvonnassa. 2. Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hy- Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hyväksyy merialueilleen, ilmatilaansa ja maa-alueilleen Naton etuvartioksi työnnetyn tukikohdan statuksen. Tasavallan presidentin ja asianomaisten ministerien puheista päätellen Suomi on jättäytymässä jälkimmäisen vaihtoehdon varaan. < jätimme Suojelupoliisille tutkintapyynnön isäntämaasopimuksen eli MOUn (Memorandum of Understanding) laatimisesta. Suomessa eduskunta sivuutettiin asiassa kylmästi, ja sopimus allekirjoitettiinkin sopivasti ennen eduskunnan syysistuntokauden alkamista. Myös Ruotsissa laadittiin vastaava sopimus, mutta siellä valtiopäivät tulevat vielä käsittelemään asiaa. Ruotsin MOU ei siis ole voimassa, Suomen on. Tutkintapyyntöä jättäessämme kerroimme, että toimitamme mahdollisesti myöhemmin lisäaineistoa pyyntömme tueksi ja perusteeksi ja samalla tutkijoiden työn helpottamiseksi. Lisäaineistoa on äskettäin painosta tullut Mauri Nygårdin toimittama kirja Näin Suomea viedään (VS-Kustannus 2015), jonka yhden kappaleen saatesanojen kera luovutimme Suojelupoliisin käyttöön Oulussa Kirjan alkuosa käsittelee Naton kanssa tehtyä MOU-sopimusta lähemmäs sata sivua. Sopimusta arvioi muiden muassa entinen ulkoministerimme, professori Keijo Korhonen. Lisäksi asiasta kirjoittavat Mauri Nygård ja Riikka Söyring. Sopimuksen epävirallinen suomennos virallista ei ole olemassa sisältyy myös näihin sivuihin. Pyysimme Suojelupoliisia kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, miten sopimus antaa Natolle mahdollisuuden tulkita sopimusta siten, että se voi halutessaan tulla maahan myös pelkän oman ilmoituksensa, deklaraation, perusteella. Näyttää toteennäytetyltä, että eräät ministerit ja muutkin, jotka ovat vedonneet turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin väittäen, että isäntämaasopimus olisi ollut niissä eduskunnan hyväksyttävänä jo vuodesta 2001 lähtien, ovat puhuneet muunneltua totuutta tai vastoin parempaa tietoaan. Kirjan toimittaja ei löytänyt vuosien 2001 ja 2012 selonteoista edes yhtä sellaista mainintaa isäntämaatuesta, minkä voisi tulkita eduskunnan hyväksynnäksi nyt solmitulle sopimukselle. Huolta oikeusjärjestelmämme tasosta lisää katsaus päätökseen, jonka oikeuskansleri oli tehnyt MOU-sopimuksesta tehdyistä kanteluista. Oikeuskansleri oli jättänyt ottamatta huomioon Perustuslakimme 94 :n kohdan, jonka mukaan eduskunnan tulee käsitellä sopimukset, jotka ovat merkitykseltään huomattavia. Kirjassa on sivuilla esitetty yksitoista (11) syytä, jotka tekevät MOU-sopimuksesta merkitykseltään huomattavan. Sopimus olisi pitänyt käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo yhdestäkin syystä. Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskuksen hallituksen jäsenet matti aalto ja mauri nygård

13 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ natosta ei ole suomelle turvaa TeksTi veijo kare Veu:n hallituksen jäsen Hölmöyttä oli mennä mukaan EU.n pakotepolitiikkaan. Väärää turvallisuudentunnetta on luottaa Naton apuun. Naton ja Suomen välisessä isäntämaasopimuksessa, jonka sotilashenkilö allekirjoitti Suomen puolesta, sana sopimus on Suomessa käsitetty joko tahallaan tai vahingossa (tyhmyyttään) väärin. Naton kielenkäytössä sana tarkoittaa sitovaa, valtiota velvoittavaa sopimusta. Suomalaiset poliitikot väittivät, että sana viittaa tuleviin neuvotteluihin ja näin ei sopimuksen allekirjoittaminen tarvinnut eduskunnan hyväksyntää. Koskapa sopimus on kansainvälisesti tul- kittuna sitova, teki Suomen hallitus rikoksen perustuslakia vastaan antaessaan kenraalille valtuudet sen allekirjoittaa. Tämän vuoksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin, että tällaiset väärät, perustuslain vastaiset sopimukset voitaisiin mahdollisesti etukäteen estää. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) selvitti Nato-sopimuksen velvoitteita ja Naton toimintaa Suomessa. Hänen mukaansa Suomeen on jo tuotu ohjuksia, joilla on mahdollista kuljettaa ydinaseita. Satamat ja lentokentät on jo rakennettu Nato-sopiviksi. Varastoja Natoa varten on jo luotu, armeija on mukautettu samoin Natomalliin. Turun saaristossa on sukellusvenetelakoita. Isäntämaasopimuksen kohta 3.4 sanoo selkeästi, että Suomi on sitoutunut isäntämaana kaikin voimin, siis kaikin voimin, tukemaan Naton toimintaa; siis myös hyökkäysalustana. Yhteiset sotaharjoitukset ja Naton toiminta muun muassa Baltiassa antaisivat aihetta olettaa, että Yrttiahon tulkinnat Natosta olisivat oikeita. Poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen tyrmää täysin naiivina käsitykset, että mahdollisen kriisin osuessa Suomen kohdalle Nato tai USA tulisivat auttamaan Suomea muutoin kuin myötätunnolla tai ehkäpä saataisiin taas talvisodan malliin sardiineja Portugalista. Riskeeraisiko Nato maailmanrauhan Venäjää, ydinasevaltaa, kurittamalla Suomen takia? Ei varmasti riskeeraa, ei edes Viron, Latvian, Liet- tuan, Puolankaan takia, kyllä sitä oltaisiin taas yksin...sardiinit taskussa. Nyt on vanhan suomalaisen ulkopolitiikan kissa nostettava pöydälle, pyyhittävä kissalla koko pöytä puhtaaksi, puhdistettava ja puleerattava kissa, esiteltävä vanha, suomalainen, ulkopolitiikan kissa uutena, aitona, kiiltävänä suunnannäyttäjänä ja pantava ulkopolitiikan kissa töihin eli rottajahtiin. Väärät ja Suomelle epäkelvot ratkaisut on torjuttava, ne ovat niitä rottia: EU, Nato, TTIP, TiSA, Monsanto, ja niin edelleen. Paasikivi, Kekkonen ja heidän linjansa on otettava uuteen tarkasteluun. Kyllä historiasta voi jotain oppiakin, vaikkapa sen, että on hyvä pitää viholliset kaukana, ystävät lähellä. Suomen on edelleen itse hoidettava, itsenäisenä, ulkopolitiikkansa. Ryssävihan (tai ryssänpelon) päällystämä politiikkaporkkana ei meitä nyt auta, se oli vaalitemppu. Tuttu jo 1960-luvulta, mutta taas käyttöön otettu. EU:n ja Naton jäsenenä emme kykene harjoittamaan itsenäistä, omaa ja järkevää ulkopolitiikkaa, ja sen vuoksi olemme aina ilman omaa syytämme vaarassa ajautua suurvaltojen konflikteihin osallisiksi. Sellainen ei ole hyvää suomalaista ulkopolitiikkaa. < Lähteinä on käytetty Keijo Korhosen kirjoitusta, kansanedustaja Yrttiahon selontekoa Natosta ja Itsenäisyyspuolueen suomennusta isäntämaasopimuksesta.

14 14 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 PuHeenaiHeita euroopassa TeksTiT sippo kähmi ToimiTTaja, Veu:n järjestösihteeri #LuxLeaks-skandaali: Ampukaa viestintuojat! mädännäisyys eu-politiikan sydämessä paljastui viime vuoden lopulla, kun #LuxLeaks-tietovuoto toi päivänvaloon eurooppalaisten suuryhtiöiden massiivisen veronkierron Luxemburgin veroparatiisien kautta. Tätä verotuksen optimointia oli markkinoimassa yrityksille etunenässä Luxemburgin silloinen valtionpäämies ja Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, Jean- Claude Juncker. Unioni on luvannut ottaa asian vakavasti, ja Euroopan parlamenttiin perustettiin helmikuussa asiaa tutkiva komitea. Nyt työryhmä on kuitenkin törmännyt seinään: tietoja pimitetään eikä asia edisty. Komission viivyttely asiassa herättää ihmetystä europarlamentaarikoissa yli puoluerajojen. Olemme nyt käyttäneet kolme kuukautta vailla minkäänlaista tulosta veronmaksajille. Emme ole edes saaneet mitään aiheeseen liittyviä dokumentteja, ihmettelee GUE/NGL-ryhmän Fabio De Masi. Oikeustoimiin on kyllä ryhdytty, muttei veronkiertäjiä, vaan järjestelmän paljastaneita journalisteja ja luxemburgilaista Antoine Deltouria vastaan. Parlamentin verokomitea ei ole pystynyt haastattelemaan Deltouria, jota odottaa kotimaassaan jopa viiden vuoden vankilatuomio ja yli euron sakot. Eurooppalaiset veronmaksajat menettävät noin biljoona euroa vuodessa veronkierron takia, samalla kun vaaditaan leikkauksia eläkkeisiin, palkkoihin ja julkisiin menoihin. On sietämätöntä, että nämä rikokset paljastaneet ihmiset joutuvat oikeuteen, mutta syylliset kuten Juncker nauttivat edelleen hyväpalkkaisista töistä, linjaa De Masi. < Murhaajat, varkaat ja hurskastelijat! Ay-liike Linnake- Eurooppaa vastaan seitsemän sadan afrikkalaisen pakolaisen hukkuminen Välimerellä huhtikuussa on nostattanut voimakkaita protesteja Välimeren maissa. Italiassa, Kreikassa ja Kyproksella ammattijärjestöt USB, PAME ja PEO ovat osoittaneet mieltään EU:n pakolaispolitiikkaa vastaan unionin edustustojen edessä. Kreikassa ay-aktiivit kiipesivät EU:n rakennuksen katolle tikkaiden avulla ja ripustivat sinne banderollin, jossa julistettiin: Murhaajia, varkaita ja hurskastelijoita ovat Euroopan imperialistit! Sloganilla kiinnitettiin huomiota EU:n kaksinaamaisuuteen erityisesti Libyan sodassa. Unioni oli innolla mukana sotatoimissa, mutta sodan aiheuttaman humanitaarisen katastrofin seurauk sien hoitamiseen kuitenkaan ei EU:ssa haluta osallistua. Italiassa mielenosoitukseen osallistuivat monet Välimeren yli tulleet siirtotyöläiset, jotka surivat kohtalontovereitaan. Italian parlamentin alahuoneen puhemies Laura Boldrini kieltäytyi tapaamasta mielenosoittajia tai kuulemasta heidän vaatimuksiaan. Unionin puolelta on luvattu ryhtyä toimiin ongelman korjaamiseksi. Jatkossa henkensä puolesta pakenevien pakolaisten laivat aiotaan upottaa jo Libyassa. < Kuva: Shutterstock

15 kentällä tapahtuu... Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / y k s i n ä i n e n m i e l e n o s o i t ta j a keskeytti EKP:n puheenjohtaja Mario Draghin lehdistötilaisuuden 15. huhtikuuta. Alas EKP:n diktatuuri! huusi nainen turvamiesten retuuttaessa häntä pois rakennuksesta. mahtipontisen päämajan avajaiset Frankfurtissa saivat vastaansa Blockupy-liikkeen rajun protestin 18. maaliskuuta. ekp:n UUDen e U -j ä s e n y y t tä ja euroa vastaan osoitettiin Helsingissä mieltä 11. huhtikuuta. t tip on troijan Kansainväliseen vapaakauppasopimusten vastaiseen toimintapäivään osallistuttiin myös Suomessa 18. huhtikuuta. VEU oli yksi mielenosoituksen koollekutsujista. hevonen! uuden järjestösihteerin. Jatkossa lehden toimittamisesta ja toimiston juoksevista asioista vastaa sipoolainen toimittaja Sippo Kähmi. V e U s a i to U ko k U U s s a SoSIAALISESSA MEDIASSA ww w V e U o l i e s i l l ä eduskuntavaalien yhteydessä muun muassa vaalitenteissä Padasjoella, Sysmässä, Hartolassa ja Heinolassa. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus Vaihtoehto EU:lle

16 vuosikokouskutsu vaihtoehto eu:lle tiedotuskeskus ry:n vuosikokous Pidetään keskiviikkona kello 18:00 matinkylän Pirtillä, Keskipäivänkuja 4, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Vuosikokous on kaikille jäsenille avoin. Sääntöjen mukaan niiden, jotka aikovat käyttää kokouksessa äänivaltaa, tulee ilmoittaa osallistumisestaan kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisesti toimistolle. ilmoittautumiset 3.6. mennessä, kirjeitse osoitteeseen VEU, Mäkelänkatu 15, Helsinki tai sähköpostilla tervetuloa! HALLITUS w w w.ve u.fi VaihToehTo eu:lle TieDoTuskeskus ry Veu Mäkelänkatu 15, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti: veu@co.inet.fi