VAIHToEHTo EU:LLE. joutuuko suomi Brysselin talousvalvontaan? 1/2015. nro. komissio Uhkaa rangaistuksilla:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHToEHTo EU:LLE. joutuuko suomi Brysselin talousvalvontaan? 1/2015. nro. komissio Uhkaa rangaistuksilla:"

Transkriptio

1 VAIHToEHTo EU:LLE nro 1/2015 VAIHToEHTo EU:LLE TIEDoTUSKESKUS ry VÄLITTÄÄ KrIITTISTÄ TIEToA EU-PoLITIIKAn VAIKUTUKSISTA JA TArJoAA KAnSALAISILLE HYVÄn ToIMInTAFoorUMIn. komissio Uhkaa rangaistuksilla: joutuuko suomi Brysselin talousvalvontaan? > 55 MILJArDIn TAKAUSPoMMI > EU VS. LUoMUVILJELIJÄT KrEIKASSA > UUTTA AInEISToA ISÄnTÄMAASoPIMUKSESTA >

2 2 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 LIITY NYT! mikä veu? Kuva: Lars-Erik Håkansson ToIMISTo Vaihtoehto eu:lle tiedotuskeskus ry Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja Suomi irti EU:sta. Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana. järjestösihteeri Sippo Kähmi puheenjohtaja Arjo Suonperä VarapuheenjohTaja Jyrki Yrttiaho jäsenet: HALLITUS Liity jäseneksi! VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoitteeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystiedot sähköpostilla tai maksun yhteydessä viestikenttään. Pankkiyhteys: DanskeBank FI Thomas Wallgren Veijo Kare Pekka Lundgren Aleksander Holthoer Antti Holopainen Riitta Suokas Mauri Nygård VarajäseneT: Lauri Alhojärvi Dimitri Laine Stig Lång Matti Aalto Jori Porspakka jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 17 / vuosi Työtön / opiskelija: 8,50 / vuosi Perhejäsenmaksu: 34 / vuosi Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa W W W.V e U. F i vaihtoehto eu:lle -LEHTI issn päätoimittaja Arjo Suonperä julkaisija Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry postiosoite Mäkelänkatu 15, Helsinki puhelin: (09) sähköposti fipankkiyhteys Danskebank FI TaiTTo Ninni Kairisalo paino Botnia Print painosmäärä Kannen kuvitus: Ninni Kairisalo, valokuva: Wikimedia Commons. w w w.veu.fi

3 Vaihtoehto EU:lle nro 1/ Pääkirjoitus Pystyykö Suomi muuttamaan EU-politiikkaansa? Teksti Arjo Suonperä Varatuomari, VEU:n puheenjohtaja Uusi Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hallitus joutuu ottamaan nopeasti kantaa EU-politiikan moneen ajankohtaiseen kysymykseen. EU:n edeltäjän sanottiin mahtipontisesti perustetun huolehtimaan rauhan säilymisestä Euroopassa. Mutta Eurooppa on paljon muutakin kuin vain Saksa, Ranska ja Englanti. Koko EU:n perustamisajatus muuttuu falskiksi, jos EU:n jäsenmaat päättävät itse aloittaa Euroopassa suursodan, vaikka vastustaja Venäjä ei olekaan EU:n jäsenmaa. Ukrainakaan ei ole EU:n jäsen, joten EU:lla ei ole syytä sen vuoksi sodan aloittamiseen eikä jäsenmaittensa verorahojen kylvämiseen Ukrainan sisällissodan toisen osapuolen tukemiseen. Täyttä päättä EU kuitenkin käy kauppasotaa, tosin kosmeettisesti rajoitettuna, Venäjää vastaan ja tukee Ukrainan sisällissodassa rahallisesti ja tosiasiassa myös sotilaallisesti, ainakin välillisesti, sitä osapuolta, joka suureen ääneen syyttää Venäjää hyökkäyksestä ja sotilasoperaatioista Ukrainaan. Etulinjan EU-maat varustautuvat sodan aloittamiseen Euroopassa. Vaikuttaa kovasti siltä, että tällaisen EU-politiikan jatkuessa on kesän tullessa ajan kysymys, milloin EU katsoo joutuneensa sotaan Venäjää vastaan, tietenkin syyttäen Venäjää sen aloittamisesta. Toinen suuri kysymys on Suomen jatkuvat EU-jäsenyyden suorat ja välilliset kustannukset. Suomen valtiovarainministeriön epäselvät arviolaskelmat esittävät valtion menoihin neljälle vuodelle 6 miljardin sopeutustarvetta, jonka uusi hallituskoalitio aikoo toteuttaa yhteiskunnan palveluja leikkaamalla. Samalla ajanjaksolla Suomen EU:n pelkät bruttojäsenmaksut ovat vuodessa yli 2 miljardia euroa, jos ne säilyvät viime vuoden jo toteutuneissa määrissä eli ylittävät tuon maagisen 6 miljardin rajan. Päälle tulevat jäsenyydestä johtuvat muut suorat ja välilliset kulut, joita kukaan ei ole uskaltanut paljastaa. Niiden suuruudeksi voidaan arvioida vähintään 0,5 1 miljardia miljardia vuodessa eli 2 4 miljardia neljässä vuodessa. EU-jäsenyyden vapaaseen kilpailuun perustuvan raa an kapitalismin tuoma kasaantuva työttömyys eli Suomen työpaikkojen kato ei lopu, ellei Suomi ryhdy suojelemaan omia työpaikkojaan ulkomaiselta kilpailulta ja maahan tuotavalta halpatyövoimalta sekä ryhdy itse perustamaan uusia työpaikkoja suuressa mittakaavassa. Massatyöttömyys tuhoaa myös valtion ja kuntien tulopohjan, joka perustuu työn verottamiseen. Samoin se pyrkii yhdessä ulkoisen halpatyövoiman kanssa tuhoamaan suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän ja ammattiyhdistysliikkeen. Tässä kolmannessa suuressa kysymyksessä EU ei tunne sääliä, jäsenmaan on itse huolehdittava puolustuksestaan. Vapaan kilpailun suomalaisille työpaikoille tuhoisaa vaikutusta EU aikoo kiihdyttää pyrkimällä sopimaan USA:n kanssa vapaakaupan laajentamisesta TTIP- ja TiSA -sopimuksilla koskemaan myös USA:ta. Euroopan sd-johtoinen ay-liike vastustaa tällaista vapaakaupan laajentamista, mutta suomalainen SAK on kattojärjestönsä kannasta välittämättä hyväuskoisesti luottamassa vapaaseen kilpailuun perustuvaan markkinatalouteen, kuten Suomen EU-jäsenyydestä päätettäessä. Siitäkin huolimatta, että kaikki tietävät, miten vapaa kilpailu ja markkinatalous ovat tuhonneet USA:n ammattiyhdistysliikkeen. Viime vaaleissa Keskusta ja Perussuomalaiset kalastelivat EU-kriittisten äänestäjien kannatusta ja saivat osin sen ansiosta vaalivoiton. Nyt olisi mielikuvapolitiikan sijaan aika antaa katetta EU-kriittisille lupauksille ja tehdä Suomen EU-politiikkaan vaikuttavia muutoksia: Euroopan rauhan säilyttämiseksi EU:n sotatoimien estäminen, Suomen EU-kulujen voimakas leikkaaminen ja suomalaisten työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen ynnä lisäksi EU:n liittovaltiokehityksen estäminen. <

4 4 Vaihtoehto EU:lle nro 1/2015 Joutuuko Suomi EU-komission valvontaan? Teksti SIPPO KÄHMI Toimittaja, VEU:n järjestösihteeri Heinäkuussa ratkaistaan, päätetäänkö Suomen budjetista jatkossa Brysselissä. Kesällä jälleen yksi EUkriitikoiden esittämä kauhuskenaario näyttää olevan käymässä toteen. Hallitusneuvotteluiden alla Suomi sai Euroopan komissiolta ukaasin: jos talous ei käänny nousuun, joko leikkaatte, tai itkette ja leikkaatte. Varoitus on osa komission toukokuun puolivälissä julkistamia maakohtaisia talouspoliittisia suosituksia tälle ja ensi vuodelle. Niissä Suomen osalta harkitaan liiallista alijäämää koskevan rangaistusmenettelyn aloittamista. Se tarkoittaisi maamme joutumista komission tehostettuun talousohjaukseen: budjetti hyväksytettäisiin ensin Brysselissä, vasta sitten Suomessa. Tähän velvoittaa joulukuussa 2012 eduskunnan hyväksymä vakaus- ja kasvusopimus tuttavallisemmin Euroopan talouskurisopimus. Sen mukaan EU-maiden vuosittainen budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia eikä julkisen talouden velka saisi ylittää 60 prosenttia bkt:sta. Näille rajoille ei ole olemassa taloustieteellisiä perusteita, ja useat Euroopan suuret maat itse asiassa rikkovat niitä jatkuvasti. Molemmat rajat ovat nyt täpärästi ylittyneet myös Suomessa: Valtion julkisen talouden velkasuhde on tänä vuonna 62,6 % ja arvioiden mukaan ensi vuonna se nousee 64,8 %:iin. Budjettialijäämä on nyt -3,3 %, ensi vuonna sen arvioidaan olevan -3,2 %. Komissio on antanut Suomelle heinäkuuhun aikaa määritellä, miten se aikoo sopeuttaa budjettiaan raameihin sopivaksi. Komissio ei vielä esitä suoria leikkauskohteita, mutta viesti on selvä. Keskustan Juha Sipilä on ehtinyt pyöritellä julkisuudessa hurjaa 10 miljardin sopeutustarvetta, eivätkä muut hallituspuolueet tule kaukana perässä. Varoituksen ajankohta on herättänyt kysymyksen siitä, oliko komission huomautus tilaustyö komissaari Jyrki Kataiselta. Tästä me varoitimme Juuri tällaisesta kiristystilanteesta varoitti vuonna 2012 monien tutkijoiden ja järjestöjen muassa myös VEU:n delegaatio, joka kävi tuolloin luovuttamassa oman vetoomuksensa eduskunnalle budjettivaltaa kaventavan sopimuksen hylkäämiseksi. Sopimus kuitenkin hyväksyttiin sixpackin hallituspuolueiden ja keskustan voimin. Vastustamaan jäivät ainoastaan Perussuomalaiset, yksi keskustalainen toisinajattelija ja eduskunnan Vasenryhmä. Sixpackin hallituspuolueet oikealta vasemmalle vähättelivät tuolloin sopimuksen merkitystä. Vasemmistoliiton Annika Lapintien mukaan sopimus ei tuonut mitään uutta Suomen taloudenpitoon. Nämä ovat niitä samoja säännöksiä, jotka ovat olleet ennenkin hyvän taloudenpidon ja Emu-vaatimusten mukaisia, Lapintie kertoi Kansan Uutisille. Samoilla linjoilla oli tuolloin kokoomuksen Arto Satonen. En näe että tässä on mitään mahdotonta ongelmaa budjettivallan näkökulmasta, tämähän koskee ainoastaan sellaisia tilanteita, joissa valtio joutuu alijäämäkriteerin kanssa vaikeuksiin. Jos et sä joudu vaikeuksiin, kukaan ei tule ohjaamaan sun budjettia, selitti Satonen. Takki kääntyy Paradoksaalista on, että nyt kovan talouskurin vaatimukseen yhtyvä Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka vuonna 2012 asettui koko ryhmänsä vahvuudella vastustamaan kurisopimusta. Suomi voi olla, isänmaa, sellaisessa talouspoliittisessa tilanteessa tulevaisuudessa, että tämän sopimuksen edellyttämä talouspolitiikka pahentaa ja jyrkentää lamaa, varoitti Soini tuolloin. Hallitukseen menon jälkeen ääni kellossa kuulostaa olevan toinen. Nyt Soinin mielestä onkin itsestään selvää, että komission taantumaa pahentavia sääntöjä pitää noudattaa. Huvittaa hieman se, että sanotaan, että kauheeta kun on vaikeita päätöksiä. Mitäs siinä on vaikeata kun tehdään oikeita päätöksiä, puheenjohtaja totesi Ylelle toukokuussa. Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan (ps) eduskunnassa esittämä arvio talouskurisopimuksesta joulukuulta 2012 käykin hyvin myös tähän päivään: Minua vain ihmetyttää, minkä takia me todella näin toimimme, en ole kuullut hyviä perusteluita sille. Ainoa perustelu on nähdäkseni se, että tämä hallitus ei todennäköisesti tule pysymään koossa, ja tällä sopimuksella haetaan selkänojaa siihen tilanteeseen, jos talous yhä laskee: silloin saadaan tulla tänne julistamaan, että emme me leikkaisi, mutta kun tämä sopimus sanoo näin. <

5 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ vappupuhe TeksTi mauri nygård Veun hallituksen jäsen, itsenäisyyspuolueen Vpj Hyvät Ihmiset, tiedättekö, että hyvinvointivaltio oli äärimmäinen poikkeus ihmislajin historiassa? tiedättekö, että se sallittiin vain kommunismin pelossa? Kai tajusitte 90-luvun alussa, että nyt sitten seuraa pääoman maailmankausi? Kai tajusitte, että iso raha halusi vallan pois kansalta ja kansallisvaltioilta? Kai tajuatte, että vaikka haluttaisiin, niin kansanvalta ei voi toimia isoissa yksiköissä kuten EU:ssa? Varmaankin tajuat, että EU on keino saada valta pois kansallisvaltioilta ja kansalta. Kai myönnät, että itsenäistä Suomea ei enää ole. Itsenäisyys on humpuukia, kuten niin moni muukin asia. Kai tiedät, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat EU-jäsenyyttä ja euroa. Kai tajuat, että näitä puolueita äänestämällä kannatat kansainvälisen ison rahan valtaa. Kai tiedät, että 90-luvun lama ja nykyinen lama ovat EU:sta johtuvia. Molemmilla kerroilla rahan arvo oli noussut pilviin euron tai siihen pyrkimisen vuoksi. Nyt euron arvoa on laskettu, mikä piristää taloutta hallituksen politiikan sitä haitatessa. Kai tiedät, että valtiontalouden vaikeudet johtuvat paljolti siitä, että on vähennetty rikkaitten verotusta. Samalla on leikattu valtionavut kunnille lähes puoleen, ja kunnat ovat vaikeuksissa. Tajuatko siis, että sairaanhoito-ongelmat ym. ovat tahallaan aiheutettuja? Kaikilla keinoilla edistetään yksityistämistä. EU:n vuoksi valtion piti luopua rahan luomisesta ja itseltään lainaamisesta. Sitten on velkaannuttu lainaamalla yksityisiltä pankeilta, joita valtio toisaalta tukee. Mieletöntä, eikö niin? Tajuatko, että valtionyhtiöiden lähes lahjoittelu ulkomaille on älytöntä? Esimerkkeinä Kemira Agro, Talvivaara ja Rautaruukki. Tiedätkö, että koko vapaakauppa on bluffia? Täydelliselle vapaakaupalle ei ole mitään tieteellistä tai käytännön perustetta kansallisvaltion tai pienen ihmisen kannalta. Kaupankäyntiä kyllä tarvitaan. Kai nyt tajuat, että todellinen oppositio on eduskuntaan pyrkivissä puolueissa, ja että EU-jäsenyyden vastustaminen on parasta kuntapolitiikkaa. Tarvitsemme siis lisää veroja rikkaille ja eroon EU:sta, Natostakin. <

6 6 Vaihtoehto EU:lle nro 1/2015 Mikä EU:ssa Teksti Ari Ojapelto Tietokirjailija Suomalaiset veronmaksajat saattavat tulevaisuudessa joutua maksamaan yli 55 miljardin kahden budjetin verran takauksia. Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli rauniona ja hirveissä veloissa. Saksan velat olivat tuolloin suuruudeltaan 29,7 miljardia silloista Saksan markkaa ja vastasivat 21 prosenttia kansantuotteesta. Tuolloin Kreikka, Irlanti ja muut velkojamaat päättivät armahtaa Saksan mitätöimällä noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä velasta. Lisäksi Saksalle myönnettiin oikeus pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoitokuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäiseksi. Maksuvalmiuden varalta sovittiin sovittelumekanismi joka takasi, että lainoittajamaat ostaisivat Saksalta enemmän tuotteita kuin myyvät sinne. Entä nyt EU:ssa yli kymmenen vuoden rahaunionin jälkeen? Nyt kun Aho, Viinanen, Lipponen, Niinistö ja kumppanit ajoivat Suomen väkisin EU:n rahaunioniin ns. vapauden ideologian innoittamina. Heidän ja vallassa olleiden uusliberalististen talousprofessorien ammattitaito, osaaminen ja mielikuvitus ei riittänyt ennakoimaan, mitä kaikkea pankit keksivät innovoida vapautetuilla pääomamarkkinoilla. He alkoivat taikoa tyhjästä rahaa (osittaisvarantojärjestelmä). Seurauksena oli jättimäinen virtuaalirahan Ponzi-huijaus, josta poliitikot olivat vieläkin täysin pihalla. Nyt pankkien taseissa on lähes 700 biljoonan johdannaispapereiden kupla, jonka alas kirjaaminen markkina-arvoonsa on poliittisille päättäjille mahdoton tehtävä. Kun tätä virtuaalivelkaa verrataan reaalimaailmaan, jossa koko maailman bruttokansantuote (BKT) on vähän yli 70 biljoonaa euroa, tilanne on eurouskovaisille kiusallinen. Varsinkin, kun he eivät ole ymmärtäneet asettaa minkäänlaista sääntelyä pankkisektorille. Pankkien pelastamiseksi perustetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) 55 miljardia euroa on vain 1/ osa tarvittavasta rahamäärästä. Pankkien velkapapereiden alaskirjaukseen tarvitaan ehkä biljoonaa (Islannin pankkien realisoinnissa johdannaispapereiden arvosta hävisi 94 prosenttia). Pankkien pelastamiseen eivät riitä minkään valtion eikä veronmaksajien rahat. Pankit ja nämä riskienhallinnan ammattilaiset ovat väkisin tyrkyttäneet virtuaalisten velkapapereiden avulla rahaa eli velkaa kaikille jopa täysin luottokelvottomille. Sodanjälkeisen Saksan velat ovat naurettavia verrattuna EU-maiden nykyisiin velkoihin. Euromaiden kokonaisvelka (valtioiden, kotitalouksien, yritysten ja rahoitusalan) on rahaliiton aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Nyt se on jo keskimäärin 470 prosenttia euromaiden kokonaistuotannosta (BKT). Mediat ovat paheksuneet konkurssikypsän Kreikan velkatilannetta. Sen kokonaisvelka on kuitenkin vain 300 prosenttia BKT:sta. Kolmen AAA:n Suomenkin velkasuhde on jo 400 prosenttia ja samalla tasolla Portugalin kanssa. Pahin tilanne on Irlannissa, jonka velkaisuusaste on yli prosenttia. Heti perässä tulee Alankomaat (n. 750%), Japani (yli 600%), Britannia (n. 550%), Belgia (n. 500%), Ranska (n. 500%), Espanja (n. 450%), USA (n. 350%). Sodanjälkeisen Saksan nousua helpotettiin sen viennin edistämisellä. Nyt Saksan on annettu rohmuta Suomen ohella (finanssikriisiin asti) eteläisten kriisimaiden markkinaosuuksia EU:n nollasummamarkkinoilla ja pahentaa niiden ennestäänkin surkeata tilannetta. EU ja IMF vaativat kriisimailta säästöjä, supistuksia ja rakennemuutoksia eli aivan päinvastaisia avustuspaketteja kuin voittajavaltiot aikoinaan Saksalta. EU ei ole laittanut pankkeja edesvastuuseen aiheuttamastaan finanssikriisistä ja siihen johtaneesta keinotteluista. EU ei ole laittanut pankeille kunnollisia velvoitteita ja sääntelyä kuten olisi pitänyt, jottei finanssikriisi taas uusiutuisi. EU:n komission tuoreiden laskelmien mukaan finanssikriisin aiheuttama yhteenlaskettu kustannus EU-kansalaisille on ollut miljardia euroa ja se on kaikki pois kansalaisten ostovoimasta. EU on toiminut aivan päinvastoin. Perustetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) uusilla työkaluilla (bail-in) kriisiviranomainen oikeutetaan muuttamaan pankin velkoja pankin omiksi pääomiksi sen jälkeen kun todetaan, muut pelastustoimet eivät enää auta. Todellinen silmänkääntötemppu, jonka avulla pankinjohtajat takuuvarmasti jatkavat uhkapeliään ja innovointiaan. Toinenkin yhtä järjetön helpotus on suotu veronmaksajien kustannuksella pankeille, jotka

7 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ on vikana? Ei ihme, että rahoitusjärjestelmä vaikuttaa epävakaalta Maailman taloudessa eri muodoissaan liikkeessä olevan likviditeetin eli rahan ja rahaa vastaavien tai korvaavien sitoumusten määrä vuoden 2009 lopussa miljardeina Yhdysvaltain dollareina. Liikkeessä olevan likviditeetin laji Bruttomäärä vuonna 2009, mrd USD Osuus maailman bkt:sta, % Johdannaismarkkinoiden luoma likviditeetti ( virtuaaliraha ) Arvopaperimuotoiset luotot, kuten joukkovelkakirjalainat Perinteiset pankkiluotot, kuten asunto- ja yrityslainat Oikea perusraha, kuten käteinen ja käyttötilit Lähteet: BIS, IMF, Independent Strategy, Taloussanomat Maailman nimellinen bkt Euroalueen 12 alkuperäisjäsenen BKTn kehitys % bkt:sta 10 vuoden keskiarvo Lähde: Omat laskelmat AMECO-tietokannan pohjalta (kohta RVGDP)

8 8 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 Kriisin aiheuttanut velkakupla on paisunut entistäkin suuremmaksi Vanhojen euromaiden (Euro-11), Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin ja Australian kokonaisvelan määrä suhteessa vuotuisen kansantuotteen määrään vuosina 1/ Mukana julkisen talouden, rahoitusalan, yksityisten yritysten ja kotitalouksien velat. Irlanti Alankomaat Japani Britannia Belgia Ranska Espanja Suomi Portugali Italia Itävalta USA Australia Saksa Kreikka Kanada Irlannin velkaisuusaste yli 1 000% Velka/bkt. % Lähteet: Deutsche Bank, Haver Analytics ovat liian isoja kaatumaan. Vuoden 2016 alussa voimaan astuva finanssivakauden valvoja FSB (Financial Stability Board) on julkaissut rahoitusjärjestelmien vakauteen ja pankkien pelastamiseen tähtäävät toimintalinjat. Niistä Suomen poliittiset päättäjät ovat olleet aivan hiirenhiljaa. Isojen investointipankkien (SiFi) alkaessa kaatua, pankit uudelleen pääomitetaan vakuuttamattomista velkaeristä eli talletuksista. Mikäli länsimainen pankki menee nurin tai uhkaa mennä nurin Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa, uuden säännöstön perusteella tallettaja voidaan tulkita pankkiin sijoittaneeksi henkilöksi, joka on sijoittajavastuussa omalla sijoituksellaan eli talletuksellaan. Talletus muunnetaan pankin pääomaksi, jolloin siitä tulee konkurssipesän omaisuutta, millä maksaa ensisijaisille velkojille. FSB:n mukaan pankki on toisen pankin ensisijainen velkoja ennen valtiota ja paikallishallintoja, eritoten johdannaisten kanssa. Näin suojellaan rahoitusjärjestelmää taas tallettajien kustannuksella. nyt olisi korkea aika hypätä uppoavasta laivasta. Tosin se on jo myöhäistä, koska Suomea rasittavat jo EU:n osalta yli 50 miljardin takaukset ja Suomen Pankin osalta noin 70 miljardin euron saatavat Euroopan keskuspankille (EKP). Niiden lisäksi vielä muita EU-maiden julkisia takauksia ja kotimaiset takaukset. jos tai kun huonosti käy, suomalaiset veronmaksajat joutuvat mahdollisesti maksamaan yli kahden budjetin (55 mrd) verran takauksia. Sinä aikana ei makseta sitten yhdenkään virkamiehen palkkaa, ei terveydenhoitoa ja koululaisetkin laitetaan pakkolomille. Koko maailma on jo hiusrajaansa myöten veloissa ja siten syönyt etukäteen tulevan ostovoimansa. Ostovoima on kuitenkin kaiken taloudellisen kasvun, yrittäjyyden ja edes (teoreettisten) uusien työpaikkojen ylivoimaisesti tärkein edellytys. Teoreettista se on siksi, että maailmanlaajuinen tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat. jos nyt HyPätään EU-junasta, voidaan vielä välttyä suunnitelluilta eurobondeilta eli valtion velkojen yhteistakuilta sekä pankkien velkojen yhteistakuilta, joille ei ole mitään kattoa. EU ja euro ovat siis täysin ideologinen tuulentupa, jossa vahvimpien valtioiden ehdoilla maksatetaan heikompien maiden viulut ja väkisin ylläpidetään täysin mätää pankkijärjestelmää. Kaiken kukkuraksi kasvottomat pääomamarkkinat pitävät poliitikkoja pilkkanaan ja juoksuttavat heitä kuin pässiä narusta ja nauravat veroparatiiseissa poliitikkojen uskolle vapauden ideologiasta. Onko EU:ssa jotain hyvää? Kirjassani Ahneuden aika (2006) kirjoitin, että teoriassa EU voisi olla hyvä hanke. Se on maailman ylivoimaisesti suurin yhtenäinen markkina-alue. Jos siellä pystyttäisiin rakentamaan pääomalle riittävän tehokkaat sääntelyjärjestelmät, EU:lla olisi muskeleita painostaa muut maat samoihin sääntöihin uhkaamalla niitä protektionismilla. Valitettavasti EU:ssa on kuitenkin toimittu täysin päinvastoin. Se on lisännyt vain pankkien uhkapelimahdollisuuksia. Kansalaisten osaksi on jäänyt istua valtamedian manipuloimana sivuraiteella ja odottaa lisää säästöjä, supistuksia ja seuraavaa pankkien lopullista kriisiä. <

9 Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / raportti kreikasta: eu luomuviljelyn uhkana Iso agrobisnes kiittää, kun EU-lainsäädäntö pitää maatiaislajikkeiden viljelijät kurissa. TeksTi Henry Björklid kreik a ssa a su Va luomu Viljelijä 1990 kreikkalaiset puutarhaharrastajat ja -asiantuntijat huolestuivat Kreikan eri hyötykasvien kohtalosta. He perustivat Peliti-järjestön, joka kerää, säilöö ja jakaa maatiaissiemeniä sekä taimia kansalle ilmaiseksi. Järjestö aloitti toimintansa 2003 ja se kasvoi nopeasti merkittäväksi tekijäksi. Pelitin toiminta on jatkuvasti laajentunut siitä lähtien kun ymmärrettiin, minkälaisen vaaran suuryritysten lobbarit muodostavat Brysselissä yhdessä itse EU:n kanssa, joka haluaa tehdä kaiken turvalliseksi ja yhdenmukaiseksi. Kuulostaa hyvälle, mutta se ei missään nimessä toimi. Ranskassa on vielä suurempi organisaatio nimeltään Kokopelli. Tämä hyväntekeväisyysjär- VUoriston -luvulla pengerviljelmät jestö jakaa maatiaissiemeniä maailmanlaajuisesti ja myös myy niitä. Vuonna 2008 kaupallinen siemenyhtiö haastoi Kokopelli-järjestön oikeuteen, koska tämä sai kauppaa vääristävää etua myydessään siemeniä, joita ei oltu sertifioitu! Oikeus langetti Kokopellille euron sakot. sertifikaatit luomuviljelijän kiusana Siemenalan suuret toimijat, Big Agro, ovat kehittäneet niin sanottuja hybridisiemeniä risteyttämällä useampia lajeja. Patentoimalla tai muulla tavalla suojaamalla nämä yritykset pidättävät itsellään oikeuden myydä näitä siemeniä omilla nimikkeillään. Heillä on varaa maksaa kustakin lajista satojen eurojen ser- tifiointimaksut. Vastaavasti järjestöillä ei ole tällaisia rahoja ja yleinen mielipide on, etteivät he ostaisi sertifikaatteja vaikka rahaa olisikin. Kokopellillä on yli 200 erilaista tomaattilajia ja Pelitillä on yli sata, joten puhutaan todella suurista summista jo pelkästään tomaattien osalta. Rahalla on paljon parempaakin käyttöä. Tänä keväänä Peliti sai valmiiksi talon, johon tulee valtakunnallinen siemenpankki. Järjestö on kerännyt jäsenistön keskuudesta rahaa tätä tarkoitusta varten, mutta yleisesti ottaen hyvin harvalla on rahaa yli aivan välttämättömien tarpeiden. Ja kuitenkin maaseudulla tilanne on helpompi kuin Kreikan suurkaupungeissa Thessalonikissa ja Ateenassa, joissa asuu yli puolet koko Kreikan 11 miljoonasta kansalaisesta.

10 10 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 kierrätysmateriaaleista rakennettu walipini tarjoaa ruokaa ympäri vuoden. koululaiset jakamassa taimia Koska kreikkalainen Peliti-järjestö ei voi myydä siemeniä, on sen alaosastoissa ajateltu; Jos emme kerran voi myydä, lahjoitamme siemeniä ja taimia kansalle. Esimerkiksi Komotinin kaupungissa luoteis-kreikassa on lahjoitettu kansalle siemeniä ja taimia koko Pelitin olemassaolon ajan. Viimeisimmät kolme vuotta on kansalle lahjoitettu tainta joka vuosi ja valtavia määriä siemeniä. Järjestön toimintaan kuuluu myös opetus kouluissa ja neuvonta erilaisissa tapahtumissa, työpajojen järjestämistä kaikkea mikä liittyy hyötykasvien kasvattamiseen, luonnonmukaiseen viljelyyn ilman myrkkyjä tai teknisiä lannotteita, yrttien käytöstä ja ruuan säilönnästä aina saippuan tekoon. i maatiaiskasvit ovat aikojen kuluessa luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksessa muovautuneita ja kehittyneitä koriste- tai hyötykasveja. Maatiaiskasvien paikalliset kannat saattavat olla hyvinkin erityispiirteisiä. Maatiaiskasvien arvo on erityisesti niiden geneettisessä potentiaalissa, luonnon monimuotoisuudessa sekä kulttuurihistoriassa. maatiaislajikkeet Vs. kaupalliset hybridit Siemenalan kaupalliset toimijat kieltävät viljelijöitä ottamasta siemeniä talteen, vaan näiden tulee joka vuosi ostaa uudet siemenet. Talteenotto olisi muutenkin vaikeaa, koska hybriditomaattien siemenet eivät ole stabiileja niistä voi syntyä kaikkia niitä eri lajikkeita, joista ne on alunperin risteytetty. Maatiaissiemenet ovat sitävastoin syntyneet siten, että esimerkiksi viljelijä vuoristossa on ottanut aina parhaiden tomaattien siemeniä talteen. Jossakin saaristossa toinen viljelijä on tehnyt samoin. Pikku hiljaa, vuosisatojen saatossa on saatu aikaan lajikkeet, jotka kasvavat parhaiten juuri siinä ilmastossa, jossa niitä on kasvatettu ja luonnollisella valikoinnilla on saatu aina vain parempia taimia, jotka kestävät kuivuutta, maistuvat paremmilta, ja niin edelleen. Kaupallisten hybridisiemenissä on sitävastoin painotettu kuljetuskestävyyttä, väriä ja säilyvyyttä. Ja nyt kaikkien tulisi viljellä näitä yhdenmukaisia lajikkeita olivat kasvuolosuhtet mitkä hyvänsä. Myöskään mitään maanviljelijän siemenvalikoitumista ei tapahdu, koska hänen tulee vuosi vuoden perään ostaa uudet, homogeeniset siemenet. Ja tämä ei koske ainoastaan EU:ta. Turkki tuottaa paljon tuotteita EU:n markkinoille. EU hyväksyy esimerkiksi ainoastaan kahta kirsikkalajia, jonka johdosta viljelijät Turkissa ovat joutuneet kaatamaan vanhat kirsikkapuut ja ostamaan ulkomailta yllätys, yllätys sertifioituja taimia. Kun ottaa huomioon, että jokaista Brysselin parlamentaarikkoa kohden on 30 lobbaria, niin ymmärtää minkälainen karuselli on kyseessä. Ja yli puolet parlamentaarikoista ovat myötämielisiä kyllä markkinat hoitaa -ajatukselle. Lopputulos on aika selvä. Yhdistyksillä ei ole varoja tai keinoja tuoda esiin tulevia vääristymiä, paitsi juuri jakamalla keskuspuistossa tai muulla sellaisella paikalla kansalle ilmaiseksi tuotteitaan. Tämän on jopa media huomioinut ainakin jossain määrin. Kreikkalaiset huomauttavatkin hieman ironisesti, että heitä edustaa jo kaksi parlamenttia, toinen Brysselissä ja toinen kumileimasimena Ateenassa ja heidän pitää vielä muodostaa näiden lisäksi katuparlamentti, jotta saisivat äänensä kuuluviin! kädestä käteen sydämestä sydämeen Pelitillä on myös toinen verkosto; Kädestä käteen Sydämestä sydämeen -organisaatio, joka harrastaa vaihdantataloutta. Jos teet puutarhatöitä, sinulle tarjotaan nukkumapaikka ja ruokaa tai kielenopetusta, joogaa tai mitä kukin osaa. Peliti myy myös kirjoja ja heidän vuosikirjassaan on yli 50 sivua osoitteita, järjestetty paikkakunnittain, mitä kullakin on vaidossa tarjota. Komotinin keskustassa, eräässä Pelitin suosimassa kerhohuone-ravintolassa voi myös ilmaiseksi oppia kreikkalaisia kansantansseja ja melkein joka ilta on keskusaukion tuntumassa jotain ilmaiskonsertteja tai esiintymisiä. Keväällä 2014 tutustuin ranskalaiseen nuoreen mieheen, joka toi Ranskasta pyöräillen(!) siemeniä tänne Kreikkaan. Kyse on siementen

11 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ vaihdosta, eräänlaisista testeistä, jossa kumpikin järjestö tekee määrättyjä koeistutuksia toisen siemenillä. Matkan etapit olivat suunnitelleet Kokopelli ja Peliti yhdessä vastaavan italialaisen toimijan kanssa. Eli hän pyöräili päivän, teki erilaisia hommia eri puutarhoissa muutaman päivän hieman säiden mukaan ja jatkoi taas matkaansa. Hänen määränpäänsä oli Istanbul, johon hän meni opiskelemaan. Tällaisessa toiminassa kaikki voittavat ja toimija ei oikeastaan tarvitse käyttää rahaa lainkaan tai kenenkään muunkaan. Peliti laajentaa toimintaansa Kun olimme eräällä tavallisella peruskoululla ja teimme siellä vapaaehtoistoimintaa tuli puheeksi tietokoneet. Koululla kerrottiin, että uusin koululla oleva tietokone on kahdeksan vuotta vanha! Suomessahan tietokone katsotaan ikälopuksi, kun se on yli neljä viisi vuotta vanha ja näitä romutetaan lähemmäs miljoona konetta vuositasolla. Aloimme suunnitteleemaan käytettyjen tietokoneiden tuomista Suomesta. Aivan lyhyesti: Kreikan opetusministeriöllä on ohjelma, joka on käytössä noin sadassa koulussa. Ministeriöllä on kaikki valmiudet mitä tulee ohjelmiin, eli käyttävät avoimen koodin ohjelmia yhdistettynä peruskoulun opetusohjelmien kanssa. Emme ole vielä löytäneet Suomesta toimijaa, joka koordinoisi tällaista mahdollista EU-projektia ja hoitaisi tietokoneiden testauskoulutuksen jne. Tämä koulutushan voitaisiin tehdä työvoimakoulutuksena, koska se veisi niin sanotusti varmaan ammattiin, yhdistettynä jo nyt olemassa olevin koulutusmahdollisuuksiin. Kreikkalaiset itse eivät halua järjestää asiasta EU-projektia, koska he pitävät tällaisia projekteja liian monimutkaisina ja byrokraattisina. He ehdottavat toisenlaista ratkaisumallia: Paluukuormana voidaan Suomeen tuoda puhtaita maataloustuotteita, jotka sitten jalostetaan tai pullotetaan Suomessa. Tällainen kaupallinen toiminta peittäisi rahtikustannukset suurelta osin. Molempien maiden kansalaiset voittaisivat tällaisessa yhteistyössä, siis myös suomalaiset, koska tuotteet tulisivat suoraan tuottajalta Suomeen. < kuinka vaihdantatalous toimii eräänä Päivänä eräs taksikuski kurvasi portin eteen. Olin juuri kylvämässä siemeniä ja hän tuli portista iloisesti kättään heiluttaen. Toisessa kädessä hänellä oli muovikassi, jota hän minulle tarjosi. Katsoin kassiin ja siellä oli noin tiu munia. Kiitin tietysti kovasti ja tarjosin hänelle erilaisia taimia ilmaiseksi, mutta hän sanoi tulevansa myöhemmin, koska hän ei ole vielä ehtinyt laittamaan puutarhaansa kuntoon. Jäin ihmettelemään, josko hänellä on jossakin kanoja tiesin missä hän asuu, mutta en ollut koskaan nähnyt kanoja hänen pihassaan. Noin viikkoa myöhemmin jouduimme käymään sairaalassa ja matkalla takaisin hän pysähtyi kaupan luokse ja kysyi: Onko OK, jos hän ottaa vielä yhden matkustajan. Sanoimme, että tottakai on OK, jolloin hän talutti erään noin 80-vuotiaan papparaisen autoon. Ajoimme pari korttelia ja pysähdyimme taas. Kuski auttoi papparaisen autosta ja talosta ilmestyi mummo, joka myös liikkui suhteellisen huonosti, aidasta tukea ottaen. Mummolla oli kuitenkin kori matkassa ja korissa oli munia. Nyt tiesin mistä munat olivat kotoisin! nähtävästi ystävällinen taksikuskimme aina hoiti vanhusten kauppamatkan ja sai maksuksi munia. Tämä on tietenkin pakon sanelemaa, koska eläkkeitä on jo nyt leikattu 40% Troikan vaatimuksesta ja EUn mukaan pitäisi vielä leikata 20% lisää. Jo nyt täällä on tiukkaa, koska euron eläkkeellä on vaikea pärjätä jopa Kreikassa, koska energia ja lämpö maksaa täällä yhtä paljon kuin Suomessa, joissakin tapauksissa enemmän. Täällä vuoren juurellakin on 4 5 kuukautta kosteaa ja kylmää, saati sitten vuoristossa. Eikä se taksikuskillekaan halpaa ole polttoaine maksaa hivenen enemmän kuin Suomessa ja hän ajaa tosi halvalla ja antaa aina kuitin. Poliisit nimittäin ratsaavat takseja joissa on matkustajia ja sakko on kuulemma suuri, jos ei mittari ole päällä tai näyttää nollalukemaa. No, mitä sanoisi suomalainen virkamies tällaisesta munanvaihto-luontaistaloudesta, jossa ei munia ensin kuskata jonnekin leimattavaksi ja sitten takaisin lähimpään myymälään rasioihin pakattuna ja varsinkin kun näistä ei makseta veroja? Ajellaan vaan taksilla pari korttelia edestakaisin ja ollaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Sehän on mitä törkein talousrikos! Onneksi tämä on Kreikka ja ihmiset tekevät niin kuin järki sanoo, eikä niin kuin virkamies katsoo olevan lain ja järjestyksen mukaista. Vaikka olisikin. Henry Björklid henry BjÖrkliD (vas.) osallistuu taimipottien tekemiseen

12 12 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 mou-suomennos ilmestynyt kirjana PäätÖsValta Suomen kulloisestakin ydinaseellisuudesta tai ydinaseettomuudesta siirtyi Natolle tällä allekirjoituksella. isäntämaasopimus ydinsulkusopimuksen valossa vaikka suomen ja naton välisellä isäntämaasopimuksella on monia hämmästyttävän laajoja ulottuvuuksia, yksi on kuitenkin ylitse muiden: Naton taktisten ydinaseiden sijoittaminen pitkin Venäjän 1300 kilometriä pitkää luoteisrajaa, alueella joka yhdistää sotilaallisesti jännittyneet Itämeren ja Pohjoisen Jäämeren alueet. Erityisen mutkikkaaksi muodostuu kysymys ydinsulkusopimuksen rikkomisesta. Sopimuksen perusteella Suomella ei ole oikeutta vastaanottaa eikä millään Naton ydinasevaltiolla eli Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla ja Ranskalla ole oikeutta luovuttaa ydinaseita Suomen omaan hallintaan. Isäntämaasopimuksessa ongelma on ratkaistu alistamalla koko Suomen armeija Naton komentoon sille ajalle minkä Nato operoi Suomessa. Ratkaisu toimii vain osittain, sillä isäntämaasopimuksen perusteella Suomen armeija on kansallisessa valvonnassa silloin kun Nato ei operoi Suomessa. Yhtä monimutkaiseksi muodostuu myös sen määrittäminen mitkä esineet ovat ydinaseisiin kuuluvia ja mitkä eivät. Tähän mennessä julkisuudessa esillä olleita järjestelmiä ovat mm. Hornet-hävittäjistä, AGM-158JASSM-ohjuksista ja niihin yhteensopivista USA:n ydinkärjistä muodostuva kokonaisuus. Alkuperäisessä kokoonpanossaan Hornetit eivät olleet osa ydinasejärjestelmää, mutta sitä ne ovat kiistattomasti sen jälkeen kun ne on muutettu yhteensopiviksi JASSM-ohjuksien kanssa ja allekirjoitettu sopimus joka sallii ydinkärkien sijoittamisen Suomen alueelle. Sama koskee maasta maahan ammuttavia ATACMS-M- 57-ohjuksia joilla voi ampua sekä konventionaalisia että ydinräjähteitä. Koska molempien järjestelmien kantama yltää Suomen alueelta satoja kilometrejä naapurimaidemme alueelle, kysymys ei ole pelkästään Suomen tai USA:n omasta asiasta. Vaihtoehtoja tämän ristiriidan suhteen on kaksi. 1. Suomi ilmoittaa virallisesti ohjuksien kantomatkan sisällä oleville naapureilleen ja Kansainväliselle atomienergiajärjestölle isäntämaasopimuksen myötä syntyneestä uudesta asemastaan, ja aloittaa neuvottelut mahdollisten ydinaseiden valvonnasta asianomaisten kanssa, huomioiden sen että ydinaseiden sijoittaminen ei ole enää Suomen kansallisessa valvonnassa. 2. Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hy- Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hyväksyy merialueilleen, ilmatilaansa ja maa-alueilleen Naton etuvartioksi työnnetyn tukikohdan statuksen. Tasavallan presidentin ja asianomaisten ministerien puheista päätellen Suomi on jättäytymässä jälkimmäisen vaihtoehdon varaan. < jätimme Suojelupoliisille tutkintapyynnön isäntämaasopimuksen eli MOUn (Memorandum of Understanding) laatimisesta. Suomessa eduskunta sivuutettiin asiassa kylmästi, ja sopimus allekirjoitettiinkin sopivasti ennen eduskunnan syysistuntokauden alkamista. Myös Ruotsissa laadittiin vastaava sopimus, mutta siellä valtiopäivät tulevat vielä käsittelemään asiaa. Ruotsin MOU ei siis ole voimassa, Suomen on. Tutkintapyyntöä jättäessämme kerroimme, että toimitamme mahdollisesti myöhemmin lisäaineistoa pyyntömme tueksi ja perusteeksi ja samalla tutkijoiden työn helpottamiseksi. Lisäaineistoa on äskettäin painosta tullut Mauri Nygårdin toimittama kirja Näin Suomea viedään (VS-Kustannus 2015), jonka yhden kappaleen saatesanojen kera luovutimme Suojelupoliisin käyttöön Oulussa Kirjan alkuosa käsittelee Naton kanssa tehtyä MOU-sopimusta lähemmäs sata sivua. Sopimusta arvioi muiden muassa entinen ulkoministerimme, professori Keijo Korhonen. Lisäksi asiasta kirjoittavat Mauri Nygård ja Riikka Söyring. Sopimuksen epävirallinen suomennos virallista ei ole olemassa sisältyy myös näihin sivuihin. Pyysimme Suojelupoliisia kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, miten sopimus antaa Natolle mahdollisuuden tulkita sopimusta siten, että se voi halutessaan tulla maahan myös pelkän oman ilmoituksensa, deklaraation, perusteella. Näyttää toteennäytetyltä, että eräät ministerit ja muutkin, jotka ovat vedonneet turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin väittäen, että isäntämaasopimus olisi ollut niissä eduskunnan hyväksyttävänä jo vuodesta 2001 lähtien, ovat puhuneet muunneltua totuutta tai vastoin parempaa tietoaan. Kirjan toimittaja ei löytänyt vuosien 2001 ja 2012 selonteoista edes yhtä sellaista mainintaa isäntämaatuesta, minkä voisi tulkita eduskunnan hyväksynnäksi nyt solmitulle sopimukselle. Huolta oikeusjärjestelmämme tasosta lisää katsaus päätökseen, jonka oikeuskansleri oli tehnyt MOU-sopimuksesta tehdyistä kanteluista. Oikeuskansleri oli jättänyt ottamatta huomioon Perustuslakimme 94 :n kohdan, jonka mukaan eduskunnan tulee käsitellä sopimukset, jotka ovat merkitykseltään huomattavia. Kirjassa on sivuilla esitetty yksitoista (11) syytä, jotka tekevät MOU-sopimuksesta merkitykseltään huomattavan. Sopimus olisi pitänyt käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo yhdestäkin syystä. Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskuksen hallituksen jäsenet matti aalto ja mauri nygård

13 Vaihtoehto eu:lle nro 1/ natosta ei ole suomelle turvaa TeksTi veijo kare Veu:n hallituksen jäsen Hölmöyttä oli mennä mukaan EU.n pakotepolitiikkaan. Väärää turvallisuudentunnetta on luottaa Naton apuun. Naton ja Suomen välisessä isäntämaasopimuksessa, jonka sotilashenkilö allekirjoitti Suomen puolesta, sana sopimus on Suomessa käsitetty joko tahallaan tai vahingossa (tyhmyyttään) väärin. Naton kielenkäytössä sana tarkoittaa sitovaa, valtiota velvoittavaa sopimusta. Suomalaiset poliitikot väittivät, että sana viittaa tuleviin neuvotteluihin ja näin ei sopimuksen allekirjoittaminen tarvinnut eduskunnan hyväksyntää. Koskapa sopimus on kansainvälisesti tul- kittuna sitova, teki Suomen hallitus rikoksen perustuslakia vastaan antaessaan kenraalille valtuudet sen allekirjoittaa. Tämän vuoksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin, että tällaiset väärät, perustuslain vastaiset sopimukset voitaisiin mahdollisesti etukäteen estää. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) selvitti Nato-sopimuksen velvoitteita ja Naton toimintaa Suomessa. Hänen mukaansa Suomeen on jo tuotu ohjuksia, joilla on mahdollista kuljettaa ydinaseita. Satamat ja lentokentät on jo rakennettu Nato-sopiviksi. Varastoja Natoa varten on jo luotu, armeija on mukautettu samoin Natomalliin. Turun saaristossa on sukellusvenetelakoita. Isäntämaasopimuksen kohta 3.4 sanoo selkeästi, että Suomi on sitoutunut isäntämaana kaikin voimin, siis kaikin voimin, tukemaan Naton toimintaa; siis myös hyökkäysalustana. Yhteiset sotaharjoitukset ja Naton toiminta muun muassa Baltiassa antaisivat aihetta olettaa, että Yrttiahon tulkinnat Natosta olisivat oikeita. Poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen tyrmää täysin naiivina käsitykset, että mahdollisen kriisin osuessa Suomen kohdalle Nato tai USA tulisivat auttamaan Suomea muutoin kuin myötätunnolla tai ehkäpä saataisiin taas talvisodan malliin sardiineja Portugalista. Riskeeraisiko Nato maailmanrauhan Venäjää, ydinasevaltaa, kurittamalla Suomen takia? Ei varmasti riskeeraa, ei edes Viron, Latvian, Liet- tuan, Puolankaan takia, kyllä sitä oltaisiin taas yksin...sardiinit taskussa. Nyt on vanhan suomalaisen ulkopolitiikan kissa nostettava pöydälle, pyyhittävä kissalla koko pöytä puhtaaksi, puhdistettava ja puleerattava kissa, esiteltävä vanha, suomalainen, ulkopolitiikan kissa uutena, aitona, kiiltävänä suunnannäyttäjänä ja pantava ulkopolitiikan kissa töihin eli rottajahtiin. Väärät ja Suomelle epäkelvot ratkaisut on torjuttava, ne ovat niitä rottia: EU, Nato, TTIP, TiSA, Monsanto, ja niin edelleen. Paasikivi, Kekkonen ja heidän linjansa on otettava uuteen tarkasteluun. Kyllä historiasta voi jotain oppiakin, vaikkapa sen, että on hyvä pitää viholliset kaukana, ystävät lähellä. Suomen on edelleen itse hoidettava, itsenäisenä, ulkopolitiikkansa. Ryssävihan (tai ryssänpelon) päällystämä politiikkaporkkana ei meitä nyt auta, se oli vaalitemppu. Tuttu jo 1960-luvulta, mutta taas käyttöön otettu. EU:n ja Naton jäsenenä emme kykene harjoittamaan itsenäistä, omaa ja järkevää ulkopolitiikkaa, ja sen vuoksi olemme aina ilman omaa syytämme vaarassa ajautua suurvaltojen konflikteihin osallisiksi. Sellainen ei ole hyvää suomalaista ulkopolitiikkaa. < Lähteinä on käytetty Keijo Korhosen kirjoitusta, kansanedustaja Yrttiahon selontekoa Natosta ja Itsenäisyyspuolueen suomennusta isäntämaasopimuksesta.

14 14 Vaihtoehto eu:lle nro 1/2015 PuHeenaiHeita euroopassa TeksTiT sippo kähmi ToimiTTaja, Veu:n järjestösihteeri #LuxLeaks-skandaali: Ampukaa viestintuojat! mädännäisyys eu-politiikan sydämessä paljastui viime vuoden lopulla, kun #LuxLeaks-tietovuoto toi päivänvaloon eurooppalaisten suuryhtiöiden massiivisen veronkierron Luxemburgin veroparatiisien kautta. Tätä verotuksen optimointia oli markkinoimassa yrityksille etunenässä Luxemburgin silloinen valtionpäämies ja Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, Jean- Claude Juncker. Unioni on luvannut ottaa asian vakavasti, ja Euroopan parlamenttiin perustettiin helmikuussa asiaa tutkiva komitea. Nyt työryhmä on kuitenkin törmännyt seinään: tietoja pimitetään eikä asia edisty. Komission viivyttely asiassa herättää ihmetystä europarlamentaarikoissa yli puoluerajojen. Olemme nyt käyttäneet kolme kuukautta vailla minkäänlaista tulosta veronmaksajille. Emme ole edes saaneet mitään aiheeseen liittyviä dokumentteja, ihmettelee GUE/NGL-ryhmän Fabio De Masi. Oikeustoimiin on kyllä ryhdytty, muttei veronkiertäjiä, vaan järjestelmän paljastaneita journalisteja ja luxemburgilaista Antoine Deltouria vastaan. Parlamentin verokomitea ei ole pystynyt haastattelemaan Deltouria, jota odottaa kotimaassaan jopa viiden vuoden vankilatuomio ja yli euron sakot. Eurooppalaiset veronmaksajat menettävät noin biljoona euroa vuodessa veronkierron takia, samalla kun vaaditaan leikkauksia eläkkeisiin, palkkoihin ja julkisiin menoihin. On sietämätöntä, että nämä rikokset paljastaneet ihmiset joutuvat oikeuteen, mutta syylliset kuten Juncker nauttivat edelleen hyväpalkkaisista töistä, linjaa De Masi. < Murhaajat, varkaat ja hurskastelijat! Ay-liike Linnake- Eurooppaa vastaan seitsemän sadan afrikkalaisen pakolaisen hukkuminen Välimerellä huhtikuussa on nostattanut voimakkaita protesteja Välimeren maissa. Italiassa, Kreikassa ja Kyproksella ammattijärjestöt USB, PAME ja PEO ovat osoittaneet mieltään EU:n pakolaispolitiikkaa vastaan unionin edustustojen edessä. Kreikassa ay-aktiivit kiipesivät EU:n rakennuksen katolle tikkaiden avulla ja ripustivat sinne banderollin, jossa julistettiin: Murhaajia, varkaita ja hurskastelijoita ovat Euroopan imperialistit! Sloganilla kiinnitettiin huomiota EU:n kaksinaamaisuuteen erityisesti Libyan sodassa. Unioni oli innolla mukana sotatoimissa, mutta sodan aiheuttaman humanitaarisen katastrofin seurauk sien hoitamiseen kuitenkaan ei EU:ssa haluta osallistua. Italiassa mielenosoitukseen osallistuivat monet Välimeren yli tulleet siirtotyöläiset, jotka surivat kohtalontovereitaan. Italian parlamentin alahuoneen puhemies Laura Boldrini kieltäytyi tapaamasta mielenosoittajia tai kuulemasta heidän vaatimuksiaan. Unionin puolelta on luvattu ryhtyä toimiin ongelman korjaamiseksi. Jatkossa henkensä puolesta pakenevien pakolaisten laivat aiotaan upottaa jo Libyassa. < Kuva: Shutterstock

15 kentällä tapahtuu... Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / y k s i n ä i n e n m i e l e n o s o i t ta j a keskeytti EKP:n puheenjohtaja Mario Draghin lehdistötilaisuuden 15. huhtikuuta. Alas EKP:n diktatuuri! huusi nainen turvamiesten retuuttaessa häntä pois rakennuksesta. mahtipontisen päämajan avajaiset Frankfurtissa saivat vastaansa Blockupy-liikkeen rajun protestin 18. maaliskuuta. ekp:n UUDen e U -j ä s e n y y t tä ja euroa vastaan osoitettiin Helsingissä mieltä 11. huhtikuuta. t tip on troijan Kansainväliseen vapaakauppasopimusten vastaiseen toimintapäivään osallistuttiin myös Suomessa 18. huhtikuuta. VEU oli yksi mielenosoituksen koollekutsujista. hevonen! uuden järjestösihteerin. Jatkossa lehden toimittamisesta ja toimiston juoksevista asioista vastaa sipoolainen toimittaja Sippo Kähmi. V e U s a i to U ko k U U s s a SoSIAALISESSA MEDIASSA ww w V e U o l i e s i l l ä eduskuntavaalien yhteydessä muun muassa vaalitenteissä Padasjoella, Sysmässä, Hartolassa ja Heinolassa. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus Vaihtoehto EU:lle

16 vuosikokouskutsu vaihtoehto eu:lle tiedotuskeskus ry:n vuosikokous Pidetään keskiviikkona kello 18:00 matinkylän Pirtillä, Keskipäivänkuja 4, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Vuosikokous on kaikille jäsenille avoin. Sääntöjen mukaan niiden, jotka aikovat käyttää kokouksessa äänivaltaa, tulee ilmoittaa osallistumisestaan kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisesti toimistolle. ilmoittautumiset 3.6. mennessä, kirjeitse osoitteeseen VEU, Mäkelänkatu 15, Helsinki tai sähköpostilla tervetuloa! HALLITUS w w w.ve u.fi VaihToehTo eu:lle TieDoTuskeskus ry Veu Mäkelänkatu 15, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti:

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot