Työohjelma YHTEISÖN TUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISEN ASEMAN LUJITTAMINEN

Transkriptio

1 Työohjelma YHTEISÖN TUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISEN ASEMAN LUJITTAMINEN -1-

2 JOHDANTO Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen (TTK) liittyvä kansainvälinen yhteistyö toteutetaan viidennen puiteohjelman yhteydessä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla: Erityisesti kansainväliselle yhteistyölle omistettu ohjelma. Ohjelma painottuu sellaisiin erityisiin TTK-toimiin, joilla on merkitystä tietyille yhteisön ulkopuolisille maille tai alueille ja jotka eivät sisälly viidennen puiteohjelman muihin ohjelmiin. Tässä ohjelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että kyseisistä yhteisön ulkopuolisista maista tulevien ja Euroopan 1 maista tulevien osallistujien määrä on kohtuullisen tasapainoinen. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu olennaisena osana kaikkiin muihin erityisohjelmiin. Näin eurooppalainen tutkimusyhteisö voi hyödyntää viidennen puiteohjelman hankkeisiin osallistuvien yhteisön ulkopuolisten maiden ja laitosten tietoa ja asiantuntemusta. Tässä työohjelmassa kuvataan toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa kansainväliselle yhteistyölle omistetun ohjelman yhteydessä, eli yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää TTK-alan yhteistyötä, tutkijakoulutusta ja koordinointia. Pääasiassa käsitellään ohjelman ensimmäisiksi vuosiksi suunniteltuja toimia. Työohjelmaa tarkastellaan uudelleen vuosittain. TTK-TOIMINNAN TAVOITTEET, PAINOPISTEET JA SUORITTEET A YHTEISTYÖ YHTEISÖN ULKOPUOLISTEN MAIDEN KANSSA Erilaisia tavoitteita ja lähestymistapoja on hahmoteltu maailman eri alueilla esiintyvien ongelmien erityisluonteen huomioon ottamiseksi: - Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden Euroopan maiden osalta viides puiteohjelma kattaa ajanjakson, jonka aikana maat valmistelevat täysipainoista yhdentymistään eurooppalaiseen tiede- ja teknologiayhteisöön ja assosioituvat viidenteen puiteohjelmaan. Tässä ohjelmassa erityisesti näihin maihin kohdennetuissa yhteistyötoimissa rajoitutaan tietynlaisiin liitännäistoimenpiteisiin. - Niiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden osalta, jotka eivät ole hakeneet unionin jäsenyyttä, sekä uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian osalta yhteistyössä keskitytään edelleen tämän siirtymävaihetta elävän alueen erityisongelmiin. - Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on Euro Välimeri-kumppanuuden tieteellisen ja teknologisen perustan vahvistaminen. - Kehitysmaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, Välimeren alueen kumppanimaat ja nousevan talouden maat mukaan lukien, keskitytään niihin erityisongelmiin, joita alueellisiin ja yleismaailmallisiin haasteisiin vastaaminen kyseisille maille aiheuttaa. - Nousevan talouden maiden ja teollisuusmaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään tarjoamaan tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet asiantuntemuksen ja tietojen saantiin vastavuoroisesti sekä kyseisissä maissa että EU-maissa samalla, kun toiminta liittyy osana yhteisön ulkopolitiikkaan. 1 Jollei toisin ilmoiteta, kaikissa työohjelmaan liittyvissä yhteyksissä 'Euroopan mailla' tarkoitetaan Euroopan unionin 15 jäsenvaltiota ja viidenteen puiteohjelmaan assosioituneita valtioita. -2-

3 A.1 Euroopan unioniin liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevat valtiot: tuki huippuyksiköille, muut liitännäistoimenpiteet (Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta 2, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) Tavoitteet ja lähestymistapa Tavoitteena on osallistua asianomaisten maiden tiede- ja teknologia-alan uudelleenjärjestelyyn tukemalla niissä sijaitsevaa noin 20 merkittävää tutkimuskeskusta niin, että ne voivat käyttää voimavarojaan aiempaa paremmin alueensa taloudellisia ja yhteiskunnallisia tarpeita vastaavasti toimien kaiken kaikkiaan yhteisön edun mukaisesti. Tämä toteutetaan ensi sijassa tukemalla tutkimuskeskusten mahdollisuuksia tehostaa yhteyksiään muihin eurooppalaisiin keskuksiin esimerkiksi verkottumiseen ja ystävyystoimintaan liittyvin järjestelyin. Suoritteet - keskusten tehokkaampi verkottuminen keskenään - keskusten toiminta-alan laajentaminen (alueellinen kattavuus, aiheet, toimet) - myötävaikuttaminen valmiuksien lisäämiseen nuorten tutkijoiden osallistumista edistävien toimien seurauksena - alueen taloudellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden huomioon ottaminen - aiempaa tehokkaammat yhteydet taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön - keskusten aiempaa suurempi osallistuminen viidennen puiteohjelman muihin tutkimusalueisiin Ainoan, edellisen ehdotuspyynnön tutkimusalueet Huippuyksiköt Maltan osalta on käynnistynyt liittymisprosessi vuonna Maltan tutkimusorganisaatioille on ilmoitettu, että todennäköisesti ne ovat hakukelpoisia, ja ne ovat toimittaneet ehdotuksia vuoden 1999 huippuyksiköitä koskevaan ehdotuspyyntöön. Ehdotukset on arvioitu olettaen, että Malta on jo hakukelpoinen. Näin ollen huippuyksiköitä koskevia muita ehdotuspyyntöjä ei enää julkaista. Muut liitännäistoimenpiteet Muita liitännäistoimenpiteitä, joita näihin maihin voidaan soveltaa, kuvataan kohdassa A.2. Joihinkin ehdotuspyyntöihin voi toimittaa ehdotuksia jatkuvasti. A.2 Uudet itsenäiset valtiot ja sellaiset Keski- ja Itä-Euroopan maat, jotka eivät ole liittymistä valmistelevassa vaiheessa: Copernicus-2 $OEDQLDÃ $UPHQLDÃ $]HUEDLGåDQÃ %RVQLDÃ MDÃ +HU]HJRYLQDÃ HQWLQHQÃ -XJRVODYLDQÃ WDVDYDOWD 0DNHGRQLDÃ *HRUJLDÃ.D]DNVWDQÃ.LUJLVLDÃ 0ROGRYDÃ 0RQJROLDÃ 7DGåLNLVWDQÃ 7XUNPHQLVWDQ Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä) Tavoitteet ja lähestymistapa Tavoitteena on tukea asianomaisten maiden ponnisteluja moniarvoisen tieteellisen ja teknologisen järjestelmän kehittämiseksi sekä niiden tieteellisen asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen ja näin auttaa maita ratkaisemaan tärkeitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmiaan. Tutkimustoimia kohdennetaan molempia 2 Maltan osalta liittymisprosessi on käynnissä. -3-

4 osapuolia kiinnostavilla aloilla tehtävän yhteistyön avulla (i) ympäristöä ja terveyttä koskeviin alueellisiin ongelmiin, siirtymävaiheen rakenteellisiin ongelmiin ja sosioekonomiseen kehitykseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä (ii) vakiinnuttamaan tieteellisiä ja teknologisia valmiuksia aloilla, joilla kyseisillä mailla on tunnustetusti hyvä asiantuntemus ja hyvät edellytykset osallistua yhteistyöhön 3. Sosioekonomiset tutkimusnäkökohdat olisi otettava huomioon aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Niissä tarkastelun kohteena voi olla esimerkiksi sosiaalitoimi, työllisyys tai paikallisten instituutioiden vakiinnuttaminen. Suoritteet - tehokkaat välineet ihmisen aiheuttamien ympäristövahinkojen rajoittamista varten - teknologiat ja välineet kestävän kehityksen mukaista teollisuutta varten - aiempaa paremmat keinot ehkäistä tautien lisääntymistä ja parantaa terveydenhuoltoa erityisesti muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien osalta - aiempaa moninaisemmat yhteydet asianomaisten maiden ja EU:n maiden tutkijoiden välillä sekä kyseisten maiden välillä Ainoan, edellisen ehdotuspyynnön tutkimusalueet Jollei toisin mainita, tutkimus toteutetaan ensi sijassa yhteisrahoitteisena toimintana. Myös koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot ovat mahdollisia. a) Ympäristö ja teollisuus: valikoitujen alueiden ja alojen ongelmat b) Terveydenhoidon parantaminen muuttuvassa yhteiskunnassa 4 Liitännäistoimenpiteet Käynnissä olevan ehdotuspyynnön tutkimusalueet: (Kaikki kohdissa A.1 ja A.2 tarkoitetut maat) Tarkoituksena on edistää sellaisten verkostojen luomista, jotka mahdollistavat osallistumisen tulevaisuudessa viidennen puiteohjelman yhteisiin hankkeisiin ja koordinoivaan toimintaan; tätä varten tuetaan kyseisten maiden tutkijoiden osallistumista Länsi-Euroopassa järjestettäviin konferensseihin ja konferenssien järjestämistä asianomaisissa maissa. Arviointien perustana ovat ehdotetun tapahtuman tieteellinen arvo viidenteen puiteohjelmaan kuuluvien alojen kannalta 5 sen perusteltavuus hallinnon näkökulmasta ja asianmukainen rahoitus. Lisäksi otetaan huomioon miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka. Toisen ehdotuspyynnön painopistealueet Tarkoitus on tukea viidettä puiteohjelmaa koskevia tiedonlevitys-, valistus- ja koulutustoimia, jotka toteutetaan kyseisissä maissa toimivien organisaatioiden aloitteesta ja jotka koskevat mm. tutkimuskumppanien etsintää (esim. välitystapahtumien avulla), konsortioiden muodostamista, ehdotusten valmistelua (erityisesti pk-yritysten osalta), sopimusneuvotteluja tai hankkeiden hallintoa (rahoitus mukaan lukien). Toimenpiteillä pyritään tukemaan tiedonlevittämistä harjoittavien jo olemassa olevien verkostojen toimintaa ja liittämään niihin kaikki julkiset ja yksityiset laitokset, jotka voivat edustaa tiede- ja teknologiayhteisöä ja/tai olla sellaiseen yhteydessä. Arvioinnin perustana on ehdotettujen toimien merkitys vahvistettujen tavoitteiden kannalta, ehdotuksen tekijöiden pätevyys sekä mahdollisuudet edustaa tiede- ja 3 Uusien itsenäisten valtioiden osalta viimeksi mainittu tavoite toteutetaan suurimmaksi osaksi pääasiassa tästä ohjelmasta rahoitettavan kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman järjestön INTAS:n (entisen Neuvostoliiton itsenäisten valtioiden tutkijoiden yhteistyötä edistävä kansainvälinen järjestö) avulla. Tässä yhteydessä huolehditaan Copernicus 2 -ohjelman ja INTAS:n tiiviistä koordinoinnista. 4 Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen ja niiden täytäntöönpanoa koskevan Euroopan komission asetuksen mukaisesti jäsenvaltioille ja assosioituneille valtioille voidaan perustellusta pyynnöstä antaa oikeus käyttää hyödyllistä tietämystä, jolla on merkitystä poliittiselle päätöksenteolle. 5 On huomattava, että kohtaan A.2 kuuluvien maiden osalta tärkein arviointiperuste on konferenssin aiheen (terveys, ympäristö ja luonnonvarojen kestävä käyttö) erityinen merkitys. -4-

5 teknologiayhteisöä toimien kohdealueella (maa, maan jokin osa tai maaryhmä) ja/tai olla sellaiseen yhteydessä sekä mahdollisimman hyvä maantieteellinen kattavuus. Niiden maiden osalta, jotka osallistuvat viidennen puiteohjelman yksittäisiin hankkeisiin, toteutetaan lisäksi toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallistumista nuorten tutkijoiden EU-kilpailuun. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen (katso alustava aikataulu) lisäksi oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. A.3 Välimeren alueen kumppanimaat (Algeria, Egypti, Jordania, Libanon, Malta 6, Marokko, palestiinalaishallinto, Syyria, Tunisia ja Turkki) Tavoitteet ja lähestymistapa Tavoitteet ovat samat kuin Euro Välimeri-kumppanuuden tavoitteet, ja päämääränä on pitkäaikainen kestävä kehitys Välimeren ympärillä maiden rajojen molemmin puolin vallitsevien taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallis-poliittisten ongelmien yhteydessä. Lähestymistapana on toiminnan keskittäminen seuraavalle viidelle strategiselle aihealueelle: yhteiskunnallinen ja taloudellinen nykyaikaistaminen, alueen niukkojen vesivarojen suojelu, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja käyttö, terveyden edistäminen eri yhteisöissä ja ympäristön kannalta kestävä kehitys aluetasolla. Näitä Välimeren maiden kannalta erityisen merkittäviä aihealueita ei käsitellä viidennen puiteohjelman aihepiirikohtaisissa ohjelmissa eikä tämän ohjelman osassa "Kehitystä edistävä tutkimus", ja ne on valittu mittavan Euro Välimerivuoropuhelun yhteydessä. Tämän ohjelman, aihepiirikohtaisten ohjelmien ja MEDA-ohjelman toimenpiteiden keskinäinen täydentävyys varmistetaan. Suoritteet - useille aloille yhteiset rakennemukautuksia, tehokasta liikennettä, vesitaloutta ja ympäristönhoitoa koskevat toimintalinjat - tukijärjestelmät luonnonvaroihin ja terveydenhuoltoon liittyvää hallinnointia ja päätöksentekoa varten - tehokkaaseen veden käyttöön, käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön sekä kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät tekniikat. VUODEN 2001 EHDOTUSPYYNNÖN PAINOPISTEALUEET a) Yhteiskunnallinen ja taloudellinen nykyaikaistaminen Alueellisten liikennejärjestelmien turvallisuus, tehokkuus ja yhteentoimivuus (yhteisrahoitteinen toiminta, koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot) Aihepiiri tähtää sellaisten sosioekonomisten ja liikennepoliittisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen, joiden puitteissa voidaan edistää talouskehityksen, eri liikennepolitiikkojen ja liikennejärjestelmäverkon eri vaihtoehtoja. Erityistä huomiota voidaan myös kiinnittää liikenteen asemaan Välimeren alueen taloudellisesti kestävässä integraatiossa. Erityistavoitteet: 6 "Jos maa assosioituu viidenteen puiteohjelmaan, määräytyy maan status tämän mukaan." -5-

6 - Tutkimus liikennejärjestelmien yhteentoimivuudesta Välimeren alueen maiden välillä sekä Välimeren alueen ja Euroopan yhteisön välillä sääntelystä johtuvien esteiden yksilöimiseksi ja ratkaisuehdotusten löytämiseksi. - Päätöksentekoa tukevat järjestelmät infrastruktuurin ja liikenteen suunnitteluun, liikennejärjestelmien vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan sekä ympäristöön arvioivien menetelmien ja mallien käyttöönotto, liikennejärjestelmien turvallisuuden ja tehokkuuden edistäminen, keskittyminen erilaisten kansallisten liikennejärjestelmien yhteenkuuluvuuteen ja niiden hallinnointiin aluetasolla. - Menetelmät ja arviointiperusteet Välimeren alueen liikennekäytävien ja -verkkojen kehittämisen arviointiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen laajentamisen yhteydessä. Näille tutkimusaiheille omistetun aihepiirikohtaisen verkon osallistujia tulee kuulumaan mm. liikennettä tutkivia laitoksia, liikenteenharjoittajia ja liikenneasioista vastaavia paikallistason ja kansallisia viranomaisia. b) Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja käyttö Kielellisen monimuotoisuuden edistäminen (etusijalla yhteisrahoitteinen toiminta ja koordinoiva toiminta) Välimeren alueen kielellinen monimuotoisuus merkitsee nyt ja lähitulevaisuudessa tärkeää haastetta tieto- ja viestintäjärjestelmille. Euro Välimeri-vuoropuhelun uusiutuminen merkitsee sitä, että kyseisten maiden eri-ikäiset ihmiset kouluikäisistä korkea-asteella opiskeleviin ja tutkimuslaitoksissa työskenteleviin ymmärtävät toisiaan entistä paremmin ja voidaan kehittää kustannustehokkaita ja helppokäyttöisiä menetelmiä ja työkaluja kielten rajat ylittävään tiedonhakuun, tietämyksen jakamiseen ja henkilökohtaiseen viestintään. Yleistavoitteena on saada kielellisestä monimuotoisuudesta Euro Välimeri -yhteistyöhön kuuluvan monitieteisen tutkimuksen ensisijainen tutkimusalue. Tätä tutkimusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tietoyhteiskuntaa koskevan erityisohjelman kanssa, ja siinä voidaan keskittyä ainoastaan niihin Välimeren alueen erityisnäkökohtiin, joita ei voida käsitellä tässä ohjelmassa. Tutkimuksessa olisi yhdistettävä ja integroitava monikielisestä ja -kulttuurisesta näkökulmasta käynnissä olevaa ja tulevaisuudessa tehtävää työtä sellaisilla alueilla kuten viestinnän perus- ja lisäarvopalvelut, liiketoimintaprosessit ja sähköinen kaupankäynti, koulutus, kulttuuriperintö ja sähköinen julkaisutoiminta. Tutkimuksen tavoitteina on uusien lähestymistapojen, normien ja työkalujen edistäminen ja soveltaminen, ja tavoitteisiin voi tarvittaessa sisältyä olemassa olevien menetelmien ja tekniikoiden mukauttaminen Euro Välimeri -yhteistyökumppaneiden kieliin. Erityistavoitteet: - Tietämys siitä, mitä käyttäjät edellyttävät monikielisiltä tietojenkäsittelyjärjestelmiltä ja kielten rajat ylittävien järjestelmien kehittäminen digitaalisen tiedon hakuun, lähettämiseen ja hallinnointiin maailmanlaajuisten verkkojen välityksellä. - Multimedian kielellisen yhteentoimivuuden parantaminen eurooppalaisten ja seemiläisten kielten välillä sekä kielten ja kulttuurien rajat ylittävä multimediasisältöjen laatiminen ja lokalisointi. - Selventävin huomautuksin täydennetyt kirjoitetun ja puhutun kielenaineksen arkistot, mukaan lukien murteiden ja suullisen perinteen tutkimuksen kannalta merkittävän materiaalin tallennus, säilytys ja arkistointi. -6-

7 c) Terveyden edistäminen eri yhteisöissä (etusijalla yhteisrahoitteinen toiminta) Tutkimuksissa käsitellään uutta epidemiologista ja sosioekonomista tilannetta, joka on muotoutumassa Välimeren alueella. Pyrkimyksenä on kehittää strategioita, jolla lievennetään sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamaa rasitetta ja tuetaan taloudellista toimintaa. Erityistavoitteet: - Tutkimus epidemiologisesta muutoksesta ja sen vaikutuksista terveydenhuoltoalan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä siirtolaisten ja muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien terveyteen. - Tutkimus tärkeiden aineenvaihduntahäiriöiden ja periytyvien synnynnäisten häiriöiden ennaltaehkäisyyn liittyvistä, biologisista ja kliinisistä näkökohdista tietyillä alueilla ja tapaturman jälkeisen kuntoutuksen tutkimus. - Infektiotautien alueellista seurantaa ja ehkäisyä tukeva tutkimus Euro Välimeriyhteistyöhön kuuluvien alan toimien mukaisesti. d) Ympäristön kannalta kestävä kehitys aluetasolla Rannikkoalueita koskeva yhtenäinen politiikka ja rannikkoalueiden luonnonvarojen yhtenäinen hoito (etusijalla yhteisrahoitteinen toiminta) Päämääränä on kehittää rannikkoalueiden suunnittelua ja hoitoa koskeva aktiivista osallistumista edistävä strateginen lähestymistapa, jotta rannikkoalueiden suunnittelu ja hoito vaikuttaisivat pitkällä aikavälillä mahdollisimman paljon sosioekonomisen monimuotoisuuden kehittymiseen ja aluetason kestävään kehitykseen. Rannikkoalueisiin kohdistuu yhä enemmän erilaisia paineita kehittää uusia mahdollisuuksia paikallisten ja valtakunnallisten elinkeinojen monipuolistamiseksi mm. rannikkokalastuksen, vesiviljelyn, tuulipuistojen, matkailun ja vapaa-ajanviettopalvelujen avulla. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon rannikko- ja sisämaa-alueiden taloudellinen epätasapaino. Erityistavoitteet: - Rannikkoalueiden luonnonvarojen ja sisämaa-alueiden tasapainoa koskevien varhaisvaroitusjärjestelmien ja päätöksenteon tueksi suunniteltujen järjestelmien kehittäminen. (Esimerkkeinä maankäyttöön ja ilmastovaikutusten tutkimukseen liittyvä kaukokartoitus, ilmassa liikkuvat valvontajärjestelmät ja rannikkovesien tarkkailuun käytettävät poijut.) - Välimeren maiden rannikkoalueiden typologiaan, seurantaan ja dynamiikkaan liittyvä tutkimus erityisenä painopisteenä suistojen ja meriekosysteemien suojelu. - Hydromorfologian tieteellinen tutkimus, mallit ja tiedonkeruu, joiden avulla yksilöidään indikaattoreita ja tekniikoita rannikkoalueiden dynamiikan ja erityisesti tulvien, eroosion ja hiekkadyynien stabiloinnin tutkimukseen. - Pitkän aikavälin tutkimus, jossa mitataan rannikkoalueiden kestävää kehitystä, ihmisen toiminnan vaikutuksia erityisesti veden laatuun ja saatavuuteen ja yksilöidään tutkimuksen mahdollisia käyttäjiä ja niitä, joille siitä on hyötyä. Erityisperusteet: Katso taulukko

8 Liitännäistoimenpiteet Kohdassa A.4 kuvattujen liitännäistoimien kaltaisia toimia on tarkoitus kohdistaa myös Välimeren alueen kumppanimaihin. Liitännäistoimet kohdistuvat pääasiassa ehdotuspyyntöjen ensisijaisiin tutkimusalueisiin, ja niillä edistetään yhteistyötä TTK-toiminnassa. A.4 KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TUTKIMUS (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat sekä Välimeren alueen kumppanimaat; viimeksi mainitut voivat osallistua ainoastaan tutkimusalueeseen c.ii Kestävän kasvi- ja eläintuotannon teknologiat) Johdanto Kehityksen seuraukset eivät ole samanlaiset eri puolilla maailmaa taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen edistyksen kannalta. Investointien ja kaupan laajeneminen ovat luoneet mahdollisuuksia kestävään kehitykseen, mutta kehitysmailla on kuitenkin erityisiä sopeutumisongelmia, jotka liittyvät niiden erityisoloihin ja tiettyihin laajalle ulottuviin, toisiinsa kytkeytyneisiin ja kiihtyvässä tahdissa eteneviin muutoksiin. Tavoitteet ja lähestymistapa Ohjelman tavoitteina on tehdä tutkimusta kehitysmaiden kohtaamien haasteiden käsittelemiseksi, panna liikkeelle eurooppalaisen tiedeyhteisön vahvuudet, asiantuntemus ja voimavarat yhdessä kehitysmaiden tutkimusryhmien kanssa ja hyödyntää TTK-toiminnan yhteistyötä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tueksi nykystrategian mukaisesti. Jotta näitä kysymyksiä koskeva tutkimus olisi hedelmällistä, tutkimustyön luonne on sovitettava oikealla tavalla tarkasteltavan ongelman luonteeseen. Tämän vuoksi ohjelmassa suositaan lähestymistavaltaan tieteidenvälisiä ja monitieteisiä tutkimushanke-ehdotuksia. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelma on yhtenäinen järjestelmä, joka koostuu kolmesta tutkimuksen tasosta: a) politiikan tutkimus, jonka avulla määritetään kestävän kehityksen edellytykset, mukaan luettuina sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset, ja johon valtio, markkinavoimat ja kansalaisyhteiskunta liittyvät, b) systeemitutkimus moniulotteisista kysymyksistä, joihin sisältyy monia vuorovaikutteisia elementtejä, kuten uusiutuvien luonnonvarojen hallinta ja niiden käyttöön liittyvä ennallistaminen tai terveydenhuolto, c) erityisten tieteellisten ja teknologisten ongelmien tutkimus sellaisten kestävää kehitystä edistävien välineiden luomiseksi, joita voidaan käyttää jossakin tietyssä yhteydessä systeemien hallinnointia tai politiikkaa kehitettäessä. Tämä kolmitasoinen järjestelmä luo ohjelmaan yhtenäisyyttä, koska sitä voidaan soveltaa mihin tahansa tutkimukseen aihepiiristä riippumatta ja myös monia eri aloja koskeviin tutkimusaiheisiin. Ohjelmaa laadittaessa on kiinnitetty huomiota yksittäisten tieteellisten tai teknologisten ongelmien alakohtaiseen tutkimukseen. On kuitenkin tiedossa, että tällaisten ongelmien poliittista ja systeemistä taustaa on tarkasteltava laajemmin. Näin ollen lähestymistapaan sisältyy myös aihepiirikohtainen keskittyminen siten, että politiikan tutkimus kattaa strategiset alat ja edustaa mahdollisimman montaa aihepiiriä, systeemitutkimus rajoittuu pääasialliseen luonnonympäristöön ja ihmisen elinympäristöön (terveys mukaan lukien) ja välineiden tutkimus kohdistuu tiettyihin keskeisiin aiheisiin. Laadun varmistamiseksi ohjelmassa käytetään samoja käytännön toimintamenetelmiä kuin viidennen puiteohjelman aihepiirikohtaisissa ohjelmissa, ja kumppanuussuhteet kehitysmaiden kanssa muodostetaan aluekohtaisesti. Näin ollen yhteisön TTK-toiminnan ala ulotetaan tässä ohjelmassa muille maantieteellisille alueille. Lisäksi ohjelman kautta lisätään parhaillaan käynnissä olevaa tutkimusta ja sen arvoa, vähennetään kehitysmaiden tutkijoiden -8-

9 eristyneisyyttä, annetaan heille mahdollisuus työskennellä kansainvälisellä tasolla omasta laitoksestaan käsin sekä tarjotaan koulutusmahdollisuuksia. Ohjelma täydentää yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa, ja sen vuoksi siihen ei sisälly teknistä apua tai muita kehitysavulle tyypillisiä toimintamuotoja. Toiminnan painopisteet määritetään aluekohtaisesti kehitysmaiden kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella. Suoritteet TTK-politiikan vaihtoehtojen määrittely perustarpeista huolehtimista ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä varten uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvien järjestelmien parantaminen maaseutuja kaupunkialueilla sekä terveydenhuoltojärjestelmien parantaminen kustannustehokkaat välineet tehokkaampaa terveydenhuoltoa, maataloustuotantoa, maataloustuotteiden jalostusta sekä vesitaloutta varten entistä aktiivisempi poliittinen vuoropuhelu sekä Euroopan ja kehitysmaiden välillä että kansainvälisellä tasolla Euroopan ja kehitysmaiden välisten yhteyksien ja erityisesti tutkijoiden välisten yhteistyösuhteiden lujittaminen sekä kaupallisten ja muiden mahdollisuuksien ottaminen huomioon entistä laajemmin tutkimusperustan lujittaminen Euroopassa ja kehitysmaissa, mukaan luettuina koulutus ja instituutioiden kehittäminen. Edellisen ehdotuspyynnön tutkimusalueet: a) Kestävän kehityksen edellytyksiä koskeva poliittinen tutkimus a.i) Tutkimuksesta suurin mahdollinen hyöty a.ii) Perustarpeista huolehtiminen c) Kestävän kehityksen välineet c.i) Välineet terveyden edistämiseksi c.ii) Kestävän kasvi- ja eläintuotannon teknologiat Vuoden 2000 ehdotuspyynnön painopistealueet a) Kestävän kehityksen edellytyksiä koskeva poliittinen tutkimus (Kaikki alueet lukuun ottamatta Välimeren alueen kumppanimaita. Etusijalla koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot.) Tutkimuksella pyritään määrittelemään sosioekonomiset ja poliittiset edellytykset ja edellytyksiä vastaavat, kestävää kehitystä edistävät toteutusmenetelmät. Tutkimus kohdistuu yleisiin poliittisiin kysymyksiin, ja edellyttää valtion, markkinavoimien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Jotkut tutkimusaiheet ovat laajoja, kun taas jotkut aiheet koskevat erityisesti tiettyä maantieteellistä aluetta, ekosysteemiä tai teknologian sovellusta. Tutkimuksen välittömänä tuloksena ovat toimintalinjat, joita päätöksentekijät voivat käyttää politiikan ohjaamiseen ja vaikuttamiseen tarkastelemalla aikaisempia politiikkoja, nykytilannetta ja erityisesti tulevaisuudennäkymiä. Tutkimushanke-ehdotusten tuloksena tulisi olla valikoima vaihtoehtoja, jotka eivät olisi normatiivisia, mutta antaisivat päätöksentekijöille selviä osviittoja eri toimintamallien toteuttamisen todennäköisistä seurauksista, jotka ilmenevät sellaisina yhteiskunnallisina tavoitteina kuten talouskasvu, oikeudenmukaisuus, ympäristön kannalta kestävä kehitys jne. On erittäin toivottavaa, että ehdotuksissa integroidaan tutkimustyön kumppanuussuhteet päätöksentekoon kaikkien osapuolten asiantuntemuksen ja näkökulman hyödyntämiseksi ja tutkimustulosten käyttöönoton helpottamiseksi. Vuoden 2000 ehdotuspyynnön painopistealueet ovat seuraavat. -9-

10 a. i) Tutkimuksesta suurin mahdollinen hyöty: TTK koko maailman käsittävässä tietoyhteiskunnassa Aihepiirin tavoitteena on määrittää, miten varmistetaan TTK-toimintaan sijoitettujen voimavarojen tehokas käyttö kehitysmaissa. Tässä yhteydessä on pohdittava tutkimuksen käyttäjälähtöistä kysyntää sekä tarjontaan liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi usein hajanainen ja koordinoimaton tutkimuksen tuki tai tutkijoiden suhteellinen eristyneisyys. Aihepiiri keskittyy siihen, miten tutkimuksen avulla voidaan vaikuttaa seuraaviin kysymyksiin: Kehitysmaiden käytännössä toimivat ja kustannustehokkaat TTK-politiikat, joiden toteuttamisessa otetaan huomioon julkiset ja yksityiset investoinnit, alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö, instituutioiden kehittäminen, yhteydet koulutukseen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö, joukkotiedotusvälineiden ja televiestinnän hyödyntäminen, teollis- ja tekijänoikeudet ja menetelmät vaikutusten arviointia ja painopistealueiden määrittämistä varten. Toimintaperiaatteet innovatiivisten tietoyhteiskunnan tekniikoiden käyttämiseksi opetuksessa ja oppimisessa, mukaan luettuina elinikäinen oppiminen ja etäopetus erityisesti kehitysmaita koskevissa yhteyksissä; uusi, olemassa oleva ja perinteinen tietämys sekä kestävää kehitystä tukevat tietojärjestelmät. a. iii) Luonnonvarojen käyttö ja taloudellinen tuotanto: mukautuminen globalisaatioon ja tasapainon säilyttäminen ympäristön kanssa Talouden kehitysprosessit kohdistavat yhä enemmän paineita luonnonvaroihin ja ympäristöön. Kehitysmaiden kansantaloudet on vaiheittain yhdennettävä osaksi maailmanmarkkinoita. Haasteena on laatia toimintaperiaatteita, joilla talouden kehitysprosessit saadaan palvelemaan kehitysmaita siten, että ihmisten elinolot paranevat tai ainakin pysyvät entisellä tasolla. Lisäksi on tarvittaessa suojeltava luonnonvaroja, pidettävä yllä pitkän aikavälin tuottavuutta ja huolehdittava näihin liittyvästä ennallistamisesta. Tässä yhteydessä vesitalouden, energian, viestinnän ja liikenteen alat ovat keskeisessä asemassa, joten niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjelman tätä osaa koskevan tutkimuksen tulisi vaikuttaa vähintään yhteen seuraavista painopistealueista: Suunnitellaan politiikkoja, joiden avulla edistetään vaihtoehtoista, luonnonvaroista saatavien tulojen muodostusta sekä laadukkaiden ja lisäarvoa sisältävien tavaroiden ja palvelujen tuotantoa luonnollisista tai muokatuista ekosysteemeistä. Politiikkojen suunnittelussa huolehditaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, minkä avulla voidaan lieventää markkinajärjestelmien negatiivisia ympäristövaikutuksia. Parannetaan sellaisten politiikkojen suunnittelua, joilla edistetään taloudellisesti tehokkaita ja ympäristöä vähemmän kuormittavia sekä käyttäjien tarpeisiin soveltuvia vesitalous-, energia-, viestintä- ja liikennejärjestelmiä. Kehitetään politiikkoja ekologisen ja/tai taloudellisen suhteellisen etulyöntiaseman hyödyntämiseksi maa- ja kalataloudessa siten, että samalla huolehditaan luonnonvarojen ja sosiaalisen pääoman ylläpidosta ja kiinnitetään huomiota biologiseen turvallisuuteen. Tietämys kansainvälisten rahavirtojen, investointien ja kaupan vuorovaikutussuhteista ympäristön kannalta kestävissä toimissa, mukaan luettuina kansallisten talous- ja ympäristöpolitiikkojen alueelliset ja maailmanlaajuiset vaikutukset painopisteenä teollisuusja kehitysmaiden vuorovaikutussuhteet. Seuraavaan ehdotuspyyntöön suunnitellut aiheet: TTK koko maailman käsittävässä tietoyhteiskunnassa, kestävien asutusmallien edistäminen suunnittelun, organisoinnin, työllistämisen sekä maaseudun ja taajamien välisten vuorovaikutussuhteiden avulla. -10-

11 b) Luonnonvarojen ja ihmisen elinympäristön (mukaan lukien terveyttä koskeva) systeemitutkimus (Kaikki alueet lukuun ottamatta Välimeren alueen kumppanimaita. Etusijalla yhteisrahoitteinen toiminta ja koordinoiva toiminta.) Tämän alueen tutkimus selvittää politiikan eri vaihtoehtojen laajemman analyysin perusteella käytännönläheistä lähestymistapaa systeemeihin ja painottuu ihmisen toiminnan ja ympäristön väliseen suhteeseen. b. i) Maaseudun tuottavuutta edistävät strategiat: kestävä ekosysteemien hoito Väestönkasvu, talouskasvu ja kaupallisten tuotanto- ja vientijärjestelmien vaatimukset aiheuttavat yhä enemmän paineita luonnollisille ja ihmisen säätelemille ekosysteemeille. Tuloksena on kaksi erilaista kysymystä: mitkä ovat ekosysteemien tuottavuuden rajat ja mitä strategioita on toteutettava, jotta tuotantoa voidaan pitää yllä vaarantamatta sen perustana olevia luonnonvaroja kuten maaperää, vettä ja luonnon monimuotoisuutta. Kyseessä ovat monenlaiset ekosysteemit koskemattomasta luonnosta eri asteisesti maanviljelykäytössä oleviin maa- ja vesiekosysteemeihin. Vuoden 2000 ehdotuspyynnön painopistealueet ovat seuraavat: Tutkitaan prosesseja, jotka liittyvät tuotteiden ja palvelujen (mm. metsätalouden tuotteet, kalat ja äyriäiset, lääkekasvit tai virkistyspalvelut) saamiseen luonnonekosysteemeistä tai tuottavuuden ennallistamiseen mm. suojelualueiden avulla. Analysoidaan sosioekonomisia tekijöitä, kuten maan ja veden hallintaoikeutta ja maa- ja vesivarojen jakautumista, työvoiman saatavuutta, sukupuolten asemaan liittyviä kysymyksiä, väestötrendejä tai paikallista tietämystä ja käytänteitä, jotka määrittävät tärkeimpien ihmisen säätelemien ekosysteemien tuottavuutta. Tehdään systeemianalyysejä maatalouteen ja kalastukseen käytettävien ekosysteemien tyypeistä ja hyödyntämisen voimakkuudesta, jotta voidaan yksilöidä kestävän kehityksen mukaisen tuotannon rajat ja lisätä sato- ja saalismääriä. Tutkitaan maataloustuotannon tai ääriolossa tapahtuvan ekologisen toiminnan uusia tai parannettuja järjestelmiä, joissa painotetaan veden talteenottomenetelmiä, luontoa säilyttävää maanviljelyä ja peltometsäviljelyä (agroforestry). Määritetään ja validoidaan kestävän kehityksen ja ennallistamisen arviointiperusteet, luodaan niitä mittaavat indikaattorit ja suunnitellaan asianmukaiset työkalut ja niihin liittyvät tietojärjestelmät ekosysteemien käytännön säätelyyn. b. ii) Ihmisen elinympäristöstä sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta huolehtiminen: terveydenhuoltojärjestelmät, vesitalous ja maankäyttö Väestön siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin, tämän seurauksena syntyneet yhteydet ja kaupunkien leviäminen maaseutualueille vaikuttavat siihen, että maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksesta on tullut entistä tärkeämpi. Ihmisten hyvinvointi ja ympäristö joutuvat usein kärsimään kaupunkialueiden kasvusta, joka on nopeaa kaikissa maailman kehitysmaissa. Tässä aihepiirissä on tarkoitus suunnitella järjestelmiä, jotka vähentävät kaupunkien kasvun haittavaikutuksia, edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia ja lisäävät työllisyyttä. Vuoden 2000 ehdotuspyynnön painopistealue on: b.ii-1) Terveydenhuoltojärjestelmät Parannetaan terveydenhuoltojärjestelmiä niin keskusta- kuin reuna-alueilla niin, että painotetaan oikeudenmukaista ja helposti saatavilla olevaa terveydenhuoltoa, hoidon ja terveydenhuoltopalvelujen sekä vastaanottomahdollisuuksien laatua, henkilöresurssien käyttöä ja terveydenhuollon tietojärjestelmien parantamista, seuranta ja arviointi mukaan luettuina. Terveydenhuoltojärjestelmien yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota lisääntymisterveyteen ja muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien mahdollisuuksiin saada terveydenhoitoa. -11-

12 Seuraavaan ehdotuspyyntöön suunnitellut aiheet: Ihmisen elinympäristöstä ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta huolehtiminen: terveydenhuoltojärjestelmät, vesitalous ja maankäyttö. c) Kestävän kehityksen välineet (Välimeren alueen kumppanimaat voivat osallistua ainoastaan tutkimusalueeseen c.ii. Etusijalla yhteisrahoitteinen toiminta ja koordinoiva toiminta.) Tämän alueen tutkimus painottuu yksittäisiin tekniikan edistysaskeliin, jotka voivat olla suoraan sovellettavissa tai joita voidaan yhdistellä monipuolisemmin hyödyntämistä silmälläpitäen. Kummassakin tapauksessa tutkimuksen tulisi keskittyä suoraan merkittäviin ongelmiin, jotka on yksilöity tutkimuspolitiikan määrittelemisen tai tietyn järjestelmän mahdollisen soveltamisen yhteydessä. Monitieteisten ehdotusten lähettämistä suositellaan erityisesti. c. i) Välineet terveyden edistämiseksi: puututaan suuriin terveysongelmiin Lääkeresistenssin leviäminen ja hoitomenetelmien puutteet edellyttävät muiden vaihtoehtojen etsimistä. Sairauksien ehkäisy- ja hoitostrategioiden puutteet johtuvat usein siitä, että sairauksia aiheuttavien mikrobien biologiasta ja sairauksien mekanismeista ei ole tietoa. Uusien ehkäisy- ja hoitostrategioiden testaaminen ja käyttö edellyttävät parempaa taudinmääritystä. Tutkimuksessa on kaikissa tapauksissa otettava huomioon kohdeväestön sosioekonominen tausta. Vuoden 2000 ehdotuspyynnön painopistealueet ovat seuraavat: Lääkkeiden kehittäminen, testaaminen varhaisessa vaiheessa ja jakelu, mukaan lukien bioaktiiviset luonnonyhdisteet, joilla on merkitystä pääasiassa kyseiselle alueelle ominaisten tautien hoidossa; erityistä huomiota on kiinnitettävä lääkeresistenssiin. Yksinkertaisten rutiiniterveydenhuoltoon ja -tutkimukseen tarkoitettujen taudinmäärityksen perusvälineiden suunnittelu ja käyttö varhaisessa vaiheessa. Seuraavaan ehdotuspyyntöön suunnitellut aiheet: tärkeimpien infektioiden ja muiden kuin tarttuvien tautien seurannan ja ehkäisyn biologiset, kliiniset ja epidemiologiset näkökohdat. c. ii) Kestävän kasvi- ja eläintuotannon teknologiat: parannuksen avaintekijät Väestönkasvu, laadukkaampien elintarvikkeiden kysyntä ja talouskasvusta johtuvat korkeammat odotukset ovat haaste maataloudelle. Siirtyminen kotitarveviljelystä kaupalliseen tuotantoon aiheuttaa lisää ongelmia, jotka edellyttävät jatkuvaa teknologisten ratkaisujen etsimistä. Tutkimuksen on määrä painottua tekniikoihin, jotka soveltuvat pienimuotoisiin tai ympäristötekijöiden perusteella mukautettuihin tuotantojärjestelmiin niin, että luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja liiallista raaka-aineriippuvuutta pyritään välttämään. Vuoden 2000 ehdotuspyynnön painopistealueet ovat seuraavat: c.ii-1) Kaupallinen viljely ja metsänhoito (Kaupallisten viljelykasvien osalta otetaan huomioon ainoastaan alueellisten painopistealueiden yhteydessä luetellut kasvit.) Toivottujen ominaisuuksien, esim. laadun, bioottisen tai abioottisen stressin siedon ja parempien varastointiominaisuuksien jalostaminen ja jalostamismenetelmät (myös nykyaikaisten tekniikoiden käyttö). Kustannustehokas ja ympäristön huomioon ottava tuholaisten ja tautien torjunta erityisesti integroitujen toimintatapojen avulla. Tuotantoa parantavat viljelykäytännöt, kuten lannoitus- ja kastelutekniikat, väli- ja vuoroviljely, peltometsäviljely (agroforestry), biologinen typen sitominen ja mykoritsojen käyttö. Metsitystekniikat metsien ennallistamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. -12-

13 Ympäristön huomioon ottavat ja entistä tehokkaammat tekniikat tuotteiden varastointiin, laaduntarkkailuun, käyttöön ja markkinointiin. c.ii-2) Eläintuotanto Luonnonvaraisten maaeläinlajien taloudellinen hyödyntäminen, jolla voi olla markkinaarvoa: lisääntyminen, ruokinta ja kasvatus täydessä vankeudessa, osittain rajoitetuissa oloissa tai lähes luonnonoloissa. c.ii-3) Vesiviljely ja kalastus Ominaisuuksiltaan edullisten sopivien lähdepopulaatioiden määrittely, sopivien analyysimenetelmien ja populaatioiden yhdistäminen valikoiviin jalostusohjelmiin. Ravinnon, ympäristön ja kasvatustavan vaikutukset viljeltyjen lajien terveyteen, mikä sisältää myös paikallisten resurssien käytön ruokinnassa sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Laajaperäiset ja puoli-intensiiviset kasvatustekniikat, joissa käytetään olemassa olevien vesistöjen luonnollista tuottavuutta. Kustannustehokkaat toimet, joilla vähennetään sivusaaliin ja poisheitettävien kalojen määrää lisäarvon saamiseksi ja kokonaislaadun varmistamiseksi. Alueelliset painopisteet (sovelletaan ainoastaan kohtaan c.ii-1 Kaupallinen viljely ja metsänhoito): Afrikka sekä Karibian ja Tyynenmeren alue: Öljykasvit: maapähkinä (Arachis hypogea), soijapapu (Glycine max), öljypalmu (Elaeidis), kookospalmu (Cocos nucifera), sheapuut (karite, Butyrospermum, Vittellaria ), purghera (Jatropha curcas) Hedelmät ja vihannekset Kahvipensas (Coffea spp), kaakaopuu (Theobroma cacao), teepensas (Thea sinensis) Kumipuu (Hevea brasiliensis) Puuvilla (Gossypium spp) Aasia: Öljykasvit: rapsi (Brassica napus), maapähkinä (Arachis hypogea), soijapapu (Glycine max), öljypalmut (Elaeidis), kookospalmu (Cocos nucifera) Hedelmät ja vihannekset Teepensas (Thea sinensis) Kumipuu (Hevea brasiliensis) Puuvilla (Gossypium spp) Juutti (Corchorus) Välimeren alue: (lukuun ottamatta abioottisen stressin sietoon tähtäävää jalostusta) Öljykasvit: maapähkinä (Arachis hypogea), oliivipuu (Olea europea) Hedelmät ja vihannekset Puuvilla (Gossypium spp) Latinalainen Amerikka: Öljykasvit: maapähkinä (Arachis hypogea), öljypalmut (Elaeidis) Kahvipensas (Coffea spp), kaakaopuu (Theobroma cacao) Hedelmät ja vihannekset Kumipuu (Hevea brasiliensis) Puuvilla (Gossypium spp) Seuraavaan ehdotuspyyntöön suunnitellut aiheet: Maatalous- ja elintarvikealan markkinalähtöiset tuotteet ja palvelut: arvon lisääminen ja vastaaminen kulutuskysyntään; turvallinen ja tehokas vesitalous (vähän investointeja vaativat ja ekologisesti tarkoituksenmukaiset ympäristötekniikat veden käyttöön, puhdistukseen ja kierrätykseen). -13-

14 Erityisperusteet: Katso taulukko 1. Liitännäistoimenpiteet (kaikki kohdassa A.4 tarkoitetut maat) Liitännäistoimenpiteisiin kuuluvat työpajat, seminaarit, selvitykset, konferenssien tukeminen ja verkottuminen, joiden avulla voidaan määritellä nykytilanne erityisen kiinnostuksen kohteena olevien aiheiden osalta; levittää tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden asianomaisten tahojen työn tuloksia; arvioida ja seurata tutkimushankkeita laadunvalvonnan näkökulmasta; käydä alueellista vuoropuhelua ja määritellä painopistealueita; koordinoida tutkimusryhmiä tai tarjota TTK-toimintaan liittyvää erityiskoulutusta. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen (katso alustava aikataulu) lisäksi oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. A.5 Nousevan talouden maat ja teollisuusmaat 7 Tavoitteet Toimenpiteillä pyritään turvaamaan eurooppalaisille tutkijoille ja insinööreille mahdollisuudet yhteisön ulkopuolisissa maissa olevan asiantuntemuksen ja tiedon hyödyntämiseen, mikä myötävaikuttaa viidennen puiteohjelman onnistumiseen, ja samalla kyseisten maiden tutkijat ja insinöörit saavat mahdollisuuden käyttää yhteisössä olevaa asiantuntemusta ja tietoa. Lisäksi toimilla pyritään osaltaan vaikuttamaan yhteisön ulkopolitiikkaan. Lähestymistapa ja painopisteet Tiede- ja teknologiasopimukset, jotka antavat jonkin yhteisön ulkopuolisen maan kanssa solmituille tiede- ja teknologiasuhteille poliittista merkitystä, tarjoavat lisäksi virallisen toimintakehyksen kyseisen maan kanssa tehtävälle yhteistyölle, ja siten ne ovat käyttökelpoinen väline viidennen puiteohjelman täytäntöönpanossa. Seuraavien vuosien aikana on tarkoitus panna täytäntöön jo tehdyt sopimukset 8 ja mukauttaa tai uusia niitä, jos se on yhteisön edun mukaista. Myös uusia sopimuksia voidaan tehdä tiettyjen teollisuusmaiden tai nousevan talouden maiden kanssa, jos se on yhteisön edun mukaista. Suoritteet Kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien lisääntyminen ja niiden laadun paraneminen. Euroopan edun mukaisten tiede- ja teknologiayhteistyötoimien määrittely Kyseisten maiden kanssa tehtävää tiede- ja teknologia-alan yhteistyötä koskevien tarpeiden ja mahdollisuuksien määrittelemiseksi laaditaan maiden tieteellisten ja teknologisten valmiuksien kehittymistä koskevia selvityksiä ja arviointeja aloilla, jotka ovat yhteisölle erityisen merkityksellisiä. Toimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen, oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. Tiede- ja teknologiasopimusten täytäntöönpano Sopimusten täytäntöönpanemiseksi on tarkoitus toteuttaa useita toimenpiteitä: tiedotetaan sopimusten tarjoamista mahdollisuuksista sekä yhteisössä että asianomaisissa yhteisön ulkopuolisissa maissa, jatketaan nykyisiä yhteistyösuhteita, edistetään yhteishankkeita sekä arvioidaan sopimusten vaikutuksia ja tuloksia. Toimenpiteet, joihin kuuluu tarkoitukseen 7 Yleinen liitännäistoimenpiteitä koskeva ehdotuspyyntö (ICFP599A5AM01) on jatkuvasti avoinna, ja ehdotusten lähettämisen määräajat ovat neljän kuukauden välein (kunkin puiteohjelmaan kuuluvan vuoden helmi-, kesä- ja lokakuun puolivälissä) olivat voimassa sopimukset Australian, Kanadan, Kiinan,Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen kanssa. -14-

15 sopivia perusteellisia selvityksiä sekä konferensseja ja seminaareja, voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen, oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. Yhteistoiminta ja koordinointi Sekakomiteat huolehtivat koordinoinnista yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa. Lisäksi voidaan käyttää monia muita foorumeja, joita ovat esimerkiksi OECD, G7-ryhmä (Carnegieryhmä), transatlanttinen toimintaohjelma (New Transatlantic Agenda, NTA) sekä Euroopan ja Japanin välinen tiede- ja teknologiafoorumi. B TUTKIJOIDEN KOULUTUS B.1 Kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetut apurahat Tavoitteet ja lähestymistapa Tavoitteena on luoda perusta Euroopan ja kyseisten maiden tulevalle yhteistyölle perustamalla jäsenvaltioiden ohjelmia täydentävä apurahajärjestelmä, jossa kehitysmaiden (myös Välimeren alueen kumppanimaiden ja nousevan talouden maiden) nuorille tutkijoille tarjotaan mahdollisuus työskennellä yhteisön tai assosioituneiden maiden tutkimuslaitoksissa viidennen puiteohjelman erityisohjelmiin kuuluvissa hankkeissa. Lähestymistapana on apurahojen myöntäminen enintään kuuden kuukauden ajaksi koulutukseen (esim. jonkin tutkimustekniikan opetteluun) tai työhön, joka koskee sellaista erityistä koetta tai selvitystä, jota ei voida toteuttaa asianomaisen nuoren tutkijan omassa laitoksessa. Apurahahakemukset on liitettävä johonkin yhteistä tutkimushanketta 9 tai koordinoivaa toimintaa koskevaan ehdotukseen missä tahansa erityisohjelmassa. Apurahojen, joiden hakeminen on vapaaehtoista, hakulomakkeet sisältyvät kaikkien erityisohjelmien tietopaketteihin. Apurahahakemukset arvioidaan hanke-ehdotuksen kanssa samanaikaisesti. Apuraha myönnetään ainoastaan, jos koko hanke valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemus saa korkeat pistemäärät. Hakemuksia toivotaan erityisesti naispuolisilta tutkijoilta. Suoritteet Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden osallistuminen viidennen puiteohjelman hankkeisiin, mikä luo suhteita kyseisten maiden ja yhteisön välillä sekä lujittaa niitä. Erityiset perusteet Hakukelpoisuusperusteet: Hakijan on oltava jonkin hakukelpoisen maan kansalainen tai työskenneltävä tällaisessa maassa, oltava enintään 40-vuotias ja hänellä on oltava vastaanottavan laitoksen työskentelykielen hyvä taito. Vastaanottavan laitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai jossakin viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan konsortion jäsen. Hakemus on jätettävä samanaikaisesti johonkin viidennen puiteohjelman erityisohjelmaan osoitetun tutkimusehdotuksen kanssa. Valintaperusteet: Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutustavoitteiden arvo, apurahan merkitys hakijalle ja hänen omalle laitokselleen, haetun apurahan merkitys hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. 9 Tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevat hankkeet, demonstraatiohankkeet ja yhdistetyt hankkeet. -15-

16 B.2 Yhteisön tutkijoiden Japanin apurahat Tavoitteet ja lähestymistapa Tavoitteena on tarjota nuorille yhteisön tutkijoille ja insinööreille mahdollisuus osallistua korkeatasoiseen, teollisuuteen liittyvään tutkimustyöhön Japanin julkisissa ja yksityisissä laboratorioissa. Lähestymistapana on apurahojen myöntäminen 24 kuukauden ajaksi tutkimustyötä varten millä tahansa biotieteen tai eksaktin luonnontieteen alalla. Apuraha kattaa lisäksi intensiiviopetuksen japanin kielessä. Hakemuksia toivotaan erityisesti naispuolisilta tutkijoilta. Suoritteet Nuorten eurooppalaisten tutkijoiden osallistuminen entistä laajemmin Japanin teollisuuden tutkimustoimintaan, mikä luo suhteita kyseisen maan ja yhteisön välillä sekä lujittaa niitä. Erityiset perusteet Hakukelpoisuusperusteet: Hakijoiden on oltava jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tai jonkin viidenteen puiteohjelmaan assosioituneen valtion kansalaisia ja työskenneltävä tällaisessa maassa ja enintään 32-vuotiaita. Apurahoja eivät voi hakea Japaniin asettautuneet tai siellä työsopimuksen perusteella työskentelevät henkilöt eivätkä henkilöt, joille on jo aiemmin myönnetty yhteisön tutkijoiden Japanin apuraha. Valintaperusteet: Valinnan perusteena on aiheiden merkityksellisyys yhteisön TTK-politiikan kannalta, hankkeiden kiinnostavuus teollisuuden kannalta sekä hakijoiden kokemus ja ammatillinen koulutus. C KOORDINOINTI Tavoitteet Tavoitteena on varmistaa yhteisvaikutukset ja koordinointi tutkimusyhteistyötä koskevan politiikan ja toisaalta tämän ohjelman toimien ja muissa TTK-ohjelmissa ja jäsenvaltioissa toteutettavien toimien välillä ja toisaalta muiden yhteisön aloitteiden ja politiikkojen, erityisesti ulkopolitiikan välillä. Suoritteet ½ Euroopan kansainvälisen TTK-yhteistyön entistä parempi tehokkuus ja suurempi vaikutus ½ Yhä useampien unionin ulkopuolisten kumppaneiden osallistuminen viidennen puiteohjelman erityisohjelmiin ½ Koordinointi ja toimet jäsenvaltioiden kanssa ½ Yhteisvaikutukset muiden kansainvälisten TTK-foorumien kanssa ja niitä täydentävä toiminta Painopistealueet Yhteistyösuhteiden luomista yhteisön ulkopuolisiin maihin tuetaan muiden ohjelmien yhteydessä, ja osallistumismahdollisuuksista jaetaan tietoa. Lisäksi seurataan ja arvioidaan hyötyjä, joita tältä pohjalta syntyvä yhteisön ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö tuo yhteisölle, sekä yhteistyön johdonmukaisuutta yhteisön aloitteiden ja politiikkojen, varsinkin ulkopolitiikan kannalta. Osallistumismahdollisuuksien arvioinnin avulla voidaan päätellä, onko osallistumisen edellytyksenä tehtävä kansainvälinen sopimus, jolla varmistettaisiin teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvä vastavuoroisuus ja asianmukaiset järjestelyt. -16-

17 Ohjelmasta tuetaan COST-ohjelman sihteeristöä ja sen koordinointityötä pyrkimyksenä koordinoinnin tehostaminen ja sen joustavuuden lisääminen. Lisäksi huolehditaan täydentävyydestä ja järjestelmällisestä tiedonkulusta COST-ohjelman ja puiteohjelman välillä. Suunnitelmissa on entistä tiiviimpi yhteistyö siten, että lisätään yhteisön panosta COSTohjelmassa. Tarkoitus on tukea myös EUREKA-ohjelman sihteeristöä sekä valikoituja koordinointitoimia. Yhteistyötä tehostetaan vaihtamalla tietoja avaintoiminnoista kansallisten EUREKA-toimistojen kanssa. Komission panosta EUREKAssa lisätään tiivistämällä strategisiin toimenpiteisiin liittyvää yhteistyötä ja osallistumalla sopivia avaintoimintoja koskeviin EUREKA-konsortioihin. Yhteisön ja tutkimustoiminnassa sekä tiede- ja teknologiapolitiikassa mukana olevien kansainvälisten järjestöjen tiiviimpi yhteistyö sekä järjestöjen osallistuminen viidenteen puiteohjelmaan lisää tutkimuksen johdonmukaisuutta Euroopassa kokonaisuudessaan ja optimoi eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja hyödyntämistä. Komissio lisää tarvittaessa yhteisön panosta näiden järjestöjen toimintaan etenkin edistämällä koordinointia jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä. Aloilla, joilla yhteisön ja jäsenvaltioiden tutkimuksessa käsitellään samoja tai toisiinsa liittyviä kysymyksiä, ohjelmasta tuetaan koordinointia (jo rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinoiva toiminta, aihepiirikohtaiset verkot ja liitännäistoimenpiteet) sellaisten alojen löytämiseksi, joilla koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kanssa voidaan lisätä kyseisen alan yhteistyön edistämiseksi. OHJEELLINEN AIKATAULU Ohjeellinen aikataulu ja yksityiskohtaiset tiedot tähän ohjelmaan kuuluvista ehdotuspyynnöistä ovat taulukossa 2. On kuitenkin syytä panna merkille, että ohjelmasta vastaava pääjohtaja voi tarvittaessa aikaistaa tai lykätä ehdotuspyynnön julkaisupäivää kuukaudella. Mahdollisesta julkaisupäivän muutoksesta ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Jos jätetyt ehdotukset eivät täytä ohjelman tavoitteita, komissio pidättää itsellään oikeuden olla käyttämättä kaikkia kyseistä ehdotuspyyntöä varten käytettävissä olevia varoja. Tällaisessa tapauksessa pääjohtaja voi julkaista ainoastaan tiettyjä aiheita koskevan ehdotuspyynnön. -17-