Euroopan komission päätös C(2001)4240, tehty Työohjelma 2002 YHTEISÖN TUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN

Transkriptio

1 Euroopan komission päätös C(2001)4240, tehty Työohjelma 2002 YHTEISÖN TUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN

2 JOHDANTO Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen (TTK) liittyvä kansainvälinen yhteistyö toteutetaan viidennen puiteohjelman yhteydessä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla: Erityisesti kansainväliselle yhteistyölle omistettu ohjelma. Ohjelma painottuu sellaisiin erityisiin TTK-toimiin, joilla on merkitystä tietyille kolmansille maille tai alueille ja jotka eivät sisälly viidennen puiteohjelman muihin ohjelmiin. Tässä ohjelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että kyseisistä kolmansista maista tulevien ja Euroopan maista 1 tulevien osallistujien määrä on kohtuullisen tasapainoinen. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu olennaisena osana kaikkiin muihin erityisohjelmiin. Näin eurooppalainen tutkimusyhteisö voi hyödyntää viidennen puiteohjelman hankkeisiin osallistuvien kolmansien maiden ja laitosten tietoa ja asiantuntemusta. Tässä työohjelmassa kuvataan toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa kansainväliselle yhteistyölle omistetun ohjelman yhteydessä vuonna 2002 ja jotka ovat kolmansien maiden kanssa tehtävä TTK-alan yhteistyö, tutkijakoulutus ja koordinointi. TTK-TOIMINNAN TAVOITTEET, PAINOPISTEET JA SUORITTEET A YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA Erilaisia tavoitteita ja lähestymistapoja on hahmoteltu maailman eri alueilla esiintyvien ongelmien erityisluonteen huomioon ottamiseksi: - Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden Euroopan maiden osalta viides puiteohjelma kattaa ajanjakson, jonka aikana maat valmistelevat täysipainoista yhdentymistään eurooppalaiseen tiede- ja teknologiayhteisöön ja assosioituvat viidenteen puiteohjelmaan. Tässä ohjelmassa erityisesti näihin maihin kohdennetuissa yhteistyötoimissa rajoitutaan tietynlaisiin liitännäistoimenpiteisiin. - Niiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden osalta, jotka eivät ole hakeneet unionin jäsenyyttä, sekä uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian osalta yhteistyö kohdistuu siirtymävaihetta elävän alueen erityisongelmiin. - Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on Euro Välimeri-kumppanuuden tieteellisen ja teknologisen perustan vahvistaminen. 1 Jollei toisin ilmoiteta, kaikissa työohjelmaan liittyvissä yhteyksissä 'Euroopan mailla' tarkoitetaan Euroopan unionin 15 jäsenvaltiota ja viidenteen puiteohjelmaan assosioituneita valtioita. 2

3 - Kehitysmaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, Välimeren alueen kumppanimaat ja nousevan talouden maat mukaan lukien, keskitytään niihin erityisongelmiin, joita alueellisiin ja yleismaailmallisiin haasteisiin vastaaminen kyseisille maille aiheuttaa. - Nousevan talouden maiden ja teollisuusmaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on tarkoitus tarjota tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet asiantuntemuksen ja tietojen saantiin vastavuoroisesti sekä kyseisissä maissa että EU-maissa samalla, kun toiminta liittyy osana yhteisön ulkopolitiikkaan. A.1 EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISTÄ VALMISTELEVASSA VAIHEESSA OLEVAT VALTIOT Liitännäistoimenpiteet Koulutusta ja huippuosaamista koskevat strategiset toimet (Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta 2, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) Tavoitteet ja toteutustapa Jotta ehdokasmaiden tieteellistä huippuosaamista pidettäisiin yllä ja parannettaisiin ja jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus hyötyä näiden maiden tieteellisestä asiantuntemuksesta, tukea myönnetään joillekin näiden maiden korkean tason tutkijoille tieteen alalla tapahtuvan liikkuvuuden harjoittamiseen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellistä yhteistyötä kumpaakin osapuolta hyödyttävässä toiminnassa. Strategiassa yhdistetään kaksi tavoitetta siten, että tarjotaan ehdokasmaiden lupaavimmille tutkijoille mahdollisuus suorittaa koulutusjakso jossain EU:n jäsenvaltiossa ja viedä hankittu kokemus takaisin kotimaahan. Suoritteet yhteistyön lisääntyminen ehdokasmaiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn parantuminen laajentuneessa unionissa huippuosaamisen ylläpitäminen ja parantaminen ehdokasmaissa ja jäsenvaltioissa korkeatasoisen koulutuksen tukeminen siten, että edistetään tietämyksen ja kokemusten vaihtoa ja tietämyksen siirtoa koulutustoimintaan osallistuvien maiden välillä ehdokasmaiden osallistumisen edistäminen viidennen puiteohjelman toimien yhteydessä. Tutkimusalueet, joita toimet koskevat Toimet, jotka noudattelevat alhaalta ylöspäin etenevää (bottom-up) lähestymistapaa, voivat koskea kaikkia viidennen puiteohjelman tutkimusalueita. Erityisesti olisi painotettava 2 Väliaikainen assosiaatiosopimus Maltan kanssa tuli voimaan

4 tieteellisen huippuosaamisen alueita, joilla on ensisijaisen tärkeitä yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia toimiin osallistuvien maiden kannalta. Hakijoita ja isäntälaitoksia koskevat kelpoisuusperusteet, arviointiperusteet ja tuen maksaminen selostetaan yksityiskohtaisesti liitteessä "Koulutusta ja huippuosaamista koskevat strategiset toimet". Tuki konferensseihin osallistumista varten Ehdotuspyyntö on jatkuvasti avoinna. (Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Turkki, Unkari ja Viro) Tarkoituksena on edistää sellaisten verkostojen luomista, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa osallistumisen viidennen puiteohjelman yhteisiin hankkeisiin ja koordinoivaan toimintaan. Tätä varten tuetaan kyseisten maiden tutkijoiden osallistumista Länsi-Euroopassa järjestettäviin konferensseihin ja konferenssien järjestämistä näissä maissa. Hankkeet voivat koskea myös tiedotuspäiviä, joiden aiheena ovat EU:n puiteohjelmaan kuuluvat ohjelmat. Arvioinnin perustana ovat ehdotetun tapahtuman tieteellinen arvo viidenteen puiteohjelmaan kuuluvien alojen kannalta, sen hallinnon moitteettomuus ja asianmukainen rahoitus. Lisäksi otetaan huomioon miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen (katso ohjeellinen aikataulu) lisäksi oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. A.2 UUDET ITSENÄISET VALTIOT JA SELLAISET KESKI- JA ITÄ- EUROOPAN MAAT, JOTKA EIVÄT OLE LIITTYMISTÄ VALMISTELEVASSA VAIHEESSA: COPERNICUS-2 (Albania, Armenia, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Georgia, Jugoslavian liittotasavalta, Kazakstan, Kirgisia, Kroatia, Moldova, Mongolia, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä) Tavoitteet ja toteutus Tavoitteena on tukea asianomaisten maiden ponnisteluja moniarvoisen tieteellisen ja teknologisen järjestelmän kehittämiseksi sekä niiden tieteellisen asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen ja näin auttaa maita ratkaisemaan tärkeitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmiaan. Tutkimustoimia kohdennetaan molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla tehtävän yhteistyön avulla i) ympäristöä ja terveyttä koskeviin alueellisiin ongelmiin, siirtymävaiheen rakenteellisiin ongelmiin ja sosioekonomiseen kehitykseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ii) tieteellisten ja teknologisten valmiuksien vakiinnuttamiseen aloilla, joilla kyseisillä mailla on tunnustetusti hyvä asiantuntemus ja hyvät edellytykset osallistua yhteistyöhön 3. Sosioekonomiset tutkimusnäkökohdat olisi otettava huomioon aina, kun se on 3 Uusien itsenäisten valtioiden osalta viimeksi mainittu tavoite toteutetaan pääosin lähinnä tästä ohjelmasta rahoitettavan kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman järjestön INTAS:n avulla (INTAS: entisen Neuvostoliiton itsenäisten valtioiden tutkijoiden yhteistyötä edistävä kansainvälinen järjestö). Tiivis yhteistyö Copernicus-2:n ja INTASin välillä varmistetaan. 4

5 tarkoituksenmukaista. Niissä tarkastelun kohteena voi olla esimerkiksi sosiaalitoimi, työllisyys tai paikallisten instituutioiden vakiinnuttaminen. Suoritteet tehokkaat välineet ihmisen aiheuttamien ympäristövahinkojen rajoittamista varten teknologiat ja välineet kestävää teollisuutta varten aiempaa paremmat keinot ehkäistä tautien lisääntymistä ja parantaa terveydenhoidon kattavuutta erityisesti muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien osalta aiempaa tiiviimmät yhteydet asianomaisten maiden ja unionin maiden tutkijoiden välillä sekä kyseisten maiden välillä. Edellisten ehdotuspyyntöjen tutkimusalueet Tutkimus on toteutettu ensi sijassa yhteisrahoitteisina toimina. Myös koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot ovat olleet mahdollisia. Copernicus: ensimmäinen ehdotuspyyntö (päättynyt) (a) Ympäristö ja teollisuus: valikoitujen alueiden ja alojen ongelmat (b) Terveydenhoidon parantaminen muuttuvassa yhteiskunnassa 4 Balkanin aluetta koskeva aihekohtainen ehdotuspyyntö (2001) (päättynyt) (a) Ympäristö ja teollisuus: alueelliset erityisongelmat (b) Terveys: alueelliset erityisongelmat Liitännäistoimenpiteet Tuki konferensseihin osallistumista varten (Ehdotuspyyntö on jatkuvasti avoinna.) Tarkoituksena on edistää sellaisten verkostojen luomista, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa osallistumisen viidennen puiteohjelman yhteisiin hankkeisiin ja koordinoivaan toimintaan. Tätä varten tuetaan kyseisten maiden tutkijoiden osallistumista Länsi-Euroopassa järjestettäviin konferensseihin ja konferenssien järjestämistä näissä maissa. Ehdotuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota ehdotetun tapahtuman tieteelliseen arvoon viidenteen puiteohjelmaan kuuluvien alojen kannalta 5, sen hallinnon moitteettomuuteen ja asianmukaiseen rahoitukseen. Lisäksi otetaan huomioon miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka. 4 Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen sekä niiden täytäntöönpanoa koskevan Euroopan komission asetuksen mukaisesti jäsenvaltioille ja assosioituneille valtioille voidaan perustellusta pyynnöstä antaa oikeus käyttää hyödyllistä tietämystä, jolla on merkitystä poliittiselle päätöksenteolle. 5 On huomattava, että kohdan A.2 maiden osalta tärkein arviointiperuste on konferenssin aiheen (terveys, ympäristö ja luonnonvarojen kestävä käyttö) tärkeys. 5

6 Niiden maiden osalta, jotka osallistuvat viidennen puiteohjelman yksittäisiin hankkeisiin, toteutetaan lisäksi toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallistumista nuorten tutkijoiden EUkilpailuun. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen (katso ohjeellinen aikataulu) lisäksi oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. A.3 VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANIMAAT (Algeria, Egypti, Jordania, Länsiranta ja Gazan alue, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki) Tavoitteet ja toteutustapa Tavoitteet ovat samat kuin Euro Välimeri-kumppanuuden tavoitteet, ja päämääränä on pitkäaikainen kestävä kehitys Välimeren ympärillä rajatylittävien taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallis-poliittisten ongelmien kannalta. Toteutustapana on toiminnan keskittäminen seuraaville viidelle strategiselle aihealueelle: yhteiskunnallinen ja taloudellinen nykyaikaistaminen, alueen niukkojen vesivarojen suojelu, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja käyttö, terveyden edistäminen eri yhteisöissä ja ympäristön kannalta kestävä kehitys aluetasolla. Näitä Välimeren maiden kannalta erityisen merkittäviä aihealueita ei käsitellä viidennen puiteohjelman aihepiirikohtaisissa ohjelmissa eikä tämän ohjelman osassa "Kehitystä edistävä tutkimus", ja ne on valittu mittavan Euro Välimeri-vuoropuhelun yhteydessä. Tämän ohjelman, aihepiirikohtaisten ohjelmien ja MEDA-ohjelman toimenpiteiden keskinäinen synergia ja täydentävyys varmistetaan. Suoritteet useille aloille yhteiset rakennemukautuksia, tehokasta liikennettä, vesihuoltoa ja ympäristöasioiden hallintaa koskevat toimintalinjat tukijärjestelmät luonnonvaroihin ja terveydenhuoltoon liittyvää hallinnointia ja päätöksentekoa varten tehokkaaseen veden käyttöön, käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön sekä kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät teknologiat. Edellisten ehdotuspyyntöjen tutkimusalueet: (a) Yhteiskunnallinen ja taloudellinen nykyaikaistaminen (a.i) Toimintasuunnitelmien kehittäminen (a.ii) Alueellisten liikennejärjestelmien turvallisuus, tehokkuus ja yhteentoimivuus (b) Alueen niukkojen vesivarojen suojelu (b.i) Kattava vesipolitiikka ja kokonaisvaltainen suunnittelu (b. ii) Veden käytön tehokkuus (c) Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja käyttö (c.i) Perinteisten materiaalien ja valmistustekniikoiden yksilöinti, elvyttäminen ja parantaminen sekä uudet tekniikat ja materiaalit (c.ii) Kielellisen monimuotoisuuden edistäminen (d) Terveyden edistäminen yhteiskunnallisesti 6

7 (d.i) Yleisten sairauksien tai terveysongelmien epidemiologisen kehityksen, tartuntatautien esiintyvyyden ja terveydenhoitojärjestelmien ja -politiikkojen tehokkuuden tutkimus (d.ii) Tutkimus tärkeiden aineenvaihduntahäiriöiden ja periytyvien synnynnäisten häiriöiden ennaltaehkäisyyn liittyvistä, biologisista ja kliinisistä näkökohdista tietyillä alueilla ja tapaturman jälkeisen kuntoutuksen tutkimus (d.iii) Tartuntatautien paikallista valvontaa ja seurantaa tukeva tutkimus (e) Ympäristön kestävyys aluetasolla Rannikkoalueita koskeva yhtenäinen politiikka ja rannikkoalueiden luonnonvarojen yhtenäinen hoito VUODEN 2002 EHDOTUSPYYNNÖN PAINOPISTEET (b) Alueen niukkojen vesivarojen suojelu (yhteisrahoitteinen toiminta, koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot) Tämä aihepiiri kohdistuu vesitalouden suunnittelun ja hallinnoinnin laajoihin, useille aloille yhteisiin toimintaperiaatteisiin, jotka ovat ympäristöä säästäviä ja joiden toteuttamisessa korostetaan osallistumista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että vesivarat ovat valtioiden rajat ylittäviä, mistä syystä ongelmaa on tarkasteltava alueelliselta kannalta. Aihepiiriin sisältyy kaksi painopistealuetta: (b.i) Kattava vesipolitiikka ja kokonaisvaltainen suunnittelu Tämä painopistealue kattaa seuraavaa: vesihuollon ja vesitalouden suunnittelun ja hallinnoinnin tehostaminen ottaen huomioon paikalliset ympäristö-, sosioekonomiset (hinnoittelu mukaan lukien), institutionaaliset ja kulttuuriset olosuhteet, alojen välinen kilpailu ja mahdollisuudet jäteveden käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön; menetelmät maiden rajat ylittävien vesivarojen analysointiin ja hallinnointiin niiden kehittämisen ja käytön alalla tehtävän alueidenvälisen yhteistyön tukemiseksi; veden käsittelyn ja uudelleenkäytön, myös suolanpoiston, edistäminen uusiutuvien energialähteiden käyttöä painottaen. Erityistavoitteet: Toimintalinjojen ja suunnitelmien kehittäminen yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän veden käytön ja uudelleenkäytön strategioita varten. Strategioiden avulla kartoitetaan keinoja maatalous- ja ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevan voimassa olevan lainsäädännön ja sääntelyjärjestelmien täytäntöön panemiseksi käytännössä. Lisäksi strategioiden avulla kartoitetaan keinoja uudistaa vesitaloutta koskevaa sääntelyä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiseksi. (b. ii) Veden käytön tehokkuus Tavoitteena on vedentarpeen vähentäminen. Maataloudessa keinoina voivat olla kestävien kastelutekniikoiden ja vettä säästävien toimintatapojen kehittäminen, valumavesien uudelleenkäyttö sekä tiedon lisääminen kasvifysiologiasta. Kaupunkialueilla ja teollisuudessa (matkailu mukaan luettuna) puolestaan voidaan kehittää sellaisia vedenkäsittelymenetelmiä ja 7

8 uudelleenkäyttötekniikoita, joissa otetaan huomioon teollisuuslietteen, valumavesien ja kotitalouksien jätevesien erot. Veden käytön tehokkuutta tulisi tutkia Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa tehtyjen, käytössä olevien sosioekonomisten ja institutionaalisten järjestelyjen yhteydessä. Erityistavoitteet: "Uudenaikaisten" ja/tai "perinteisten" tekniikoiden ja menetelmien vertailu veden säästämiseksi sekä kestävää kastelua, veden käyttöä ja uudelleenkäyttöä varten siten, että päämääränä on veden kulutuksen vähentäminen yleensä ja eri käyttäjäryhmissä (pientilat, maatalousteollisuuden suurtilat jne). Tekniikoiden ja menetelmien tulisi täyttää EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset Välimeren alueen kumppanimaissa vallitsevien institutionaalisten ja taloudellisten olosuhteiden puitteissa. Lisäksi on parannettava niitä tekniikoita ja menetelmiä, jotka täyttävät vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset kyseisille Välimeren alueen kumppanimaille kohtuullisin kustannuksin. Viljelymaan kasteluun käytettävän sadeveden käyttöä tehostavat uudet menetelmät, joihin kuuluu viljelykasvien hoitoa ja jalostusta koskevan kasvifysiologiatiedon soveltaminen. Kustannustehokkaiden ja tehokkaiden tekniikoiden ja strategioiden (suolanpoisto mukaan luettuna) kehittäminen ja parantaminen kaupunkialueiden ja teollisuuden veden käsittelyä ja uudelleenkäyttöä varten sellaisin keinoin, jotka eivät vaikuta haitallisesti kaupunkialueiden ja teollisuuden sosioekonomiseen toimintaan. (c) Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja käyttö (yhteisrahoitteinen toiminta, koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot) Tämä painopistealue koskee uusia ja perinteisiä tekniikoita ja järjestelmiä, joita voidaan käyttää historiallisesti ja arkeologisesti arvokkaiden esineiden, monumenttien ja alueiden entistämisessä, suojelussa, hyödyntämisessä ja näytteille asettamisessa. Tutkimusehdotuksissa olisi otettava huomioon kustannustehokkuus, kohteen saattaminen aiempaa paremmin suuren yleisön ulottuville ja mahdollinen käyttö kohteen sosiologisten, taloudellisten ja kulttuuristen näkökohtien perusteella. Lisäksi olisi otettava huomioon ehdotusten vaikutukset aluekehitykseen. Ehdotuksissa tulisi keskittyä seuraaviin kysymyksiin: Historiallisesti ja arkeologisesti arvokkaiden esineiden valmistuksessa käytettyjen materiaalien vanhojen perinteisten valmistustekniikoiden yksilöinti, elvyttäminen ja parantaminen. Kustannuksiin ja sovellusmahdollisuuksiin olisi kiinnitettävä huomiota. Historiallisesti ja arkeologisesti arvokkaiden esineiden, monumenttien ja alueiden entistämisen, suojelun, hyödyntämisen ja näytteille asettamisen tekniikat ja menetelmät vanhoja tai uusia valmistustekniikoita ja materiaaleja käyttäen (tässä yhteydessä voidaan vertailla nykyisin käytettäviä teknisiä toimintatapoja ja menetelmiä, jotta saadaan selville, mikä on kustannustehokkuudeltaan paras tekniikka tai materiaali tiettyä sovellusta varten). Historiallisiin ja arkeologisiin jäännöksiin perustuvat tekniikat, joiden avulla osoitetaan, kuinka ihmisyhteisöt elivät sovussa ympäristön kanssa, muuttivat ympäristöä ja sopeutuivat sen muutoksiin. Päämääränä on oppiminen ja mahdollisesti nykyajan sovelluksia varten 8

9 hyödyllisten vanhojen toimintatapojen ottaminen uudelleen käyttöön. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella, miten arkeologista, historiallista ja ympäristötietoa voidaan yhdistää elinkelpoisten sosioekonomisten ympäristöjen luomista varten kullakin alueella. (d) Terveyden edistäminen yhteiskunnallisesti (yhteisrahoitteinen toiminta, koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot) Välimeren alueen maiden sosioekonomiset olot ja elämäntyylissä, terveydessä ja terveyteen liittyvien tekniikoiden alalla tapahtuneet nopeat muutokset ovat johtaneet uuteen tilanteeseen, jossa mahdollisena uhkana ovat yleisten ja esiin nousevien sairauksien aiheuttamat kriisit. Kriisien välttämiseksi on valmistauduttava ehkäisemään ennakolta tällaiset sairaudet ja pitämään ne hallinnassa. Tämän painopistealueen tutkimus koskee strategioita, joilla kevennetään sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamaa taakkaa ja tuetaan taloudellista toimintaa. Näitä tärkeitä kansanterveyskysymyksiä koskevien päämäärien saavuttaminen edellyttää Välimeren alueen yleisten kansanterveyspolitiikkojen parantamista ja/tai laatimista sekä terveyspalvelujen saattamista entistä paremmin myös muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien ulottuville jo uusituissa tai parhaillaan uusittavissa terveydenhoitojärjestelmissä. Tutkimustoimien on tarkoitus kohdistua alueen epidemiologiseen tilanteeseen ja varsinkin seuraaviin toimiin: Tutkimus ja verkottamistoimet, joilla tuetaan kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien riskinarviointia, ennaltaehkäisyä, valvontaa ja seurantaa ja joissa painotetaan zoonooseja. Mainittuihin sairauksiin liittyvän terveyspolitiikan parantamista koskeva tutkimus. Erityisperusteet: Katso taulukko 1. Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimet koskevat ohjelman kaikkia tutkimusaloja, ja niillä edistetään TTK-yhteistyötä. Liitännäistoimenpiteisiin kuuluvat ohjelman kaikilla aloilla työpajat, seminaarit, selvitykset, konferenssien tukeminen ja verkottaminen, joiden avulla voidaan määritellä nykyinen tilanne erityisen kiinnostuksen kohteena olevien aiheiden osalta, levittää tutkimustuloksia tutkijoille, päätöksentekijöille ja muille asianomaisille tahoille, arvioida ja seurata tutkimushankkeita laadunvalvonnan näkökulmasta, käydä alueellista vuoropuhelua ja määritellä painopistealueita sekä koordinoida tutkimusryhmiä tai tarjota TTK-toimintaan liittyvää erityiskoulutusta. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen (katso ohjeellinen aikataulu) lisäksi oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. 9

10 A.4 KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TUTKIMUS (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat, Välimeren alueen kumppanimaat (ainoastaan tutkimusalueet c.i, c.ii ja c.iii), muut Välimeren alueen maat ja Balkanin maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Jugoslavian liittotasavalta, Kroatia) (ainoastaan tutkimusalue c.iii)) Johdanto Kehityksen seuraukset eivät ole samanlaiset eri puolilla maailmaa taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen edistyksen kannalta. Investointien ja kaupan laajeneminen ovat luoneet mahdollisuuksia kestävään kehitykseen, mutta kehitysmailla on kuitenkin erityisiä sopeutumisongelmia, jotka liittyvät niiden erityisoloihin ja tiettyihin laajalle ulottuviin, toisiinsa kytkeytyneisiin ja kiihtyvässä tahdissa eteneviin muutoksiin. Tavoitteet ja toteutus Ohjelman tavoitteina on tehdä tutkimusta kehitysmaiden kohtaamien haasteiden käsittelemiseksi, panna liikkeelle eurooppalaisen tiedeyhteisön vahvuudet, asiantuntemus ja voimavarat yhdessä kehitysmaiden tutkimusryhmien kanssa ja hyödyntää TTK-toiminnan yhteistyötä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tueksi nykystrategian mukaisesti. Jotta näitä kysymyksiä koskeva tutkimus olisi hedelmällistä, tutkimustyön luonne on sovitettava oikealla tavalla tarkasteltavan ongelman luonteeseen. Tämän vuoksi ohjelmassa suositaan lähestymistavaltaan tieteidenvälisiä ja monitieteisiä tutkimushanke-ehdotuksia. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelma on yhtenäinen järjestelmä, joka koostuu kolmesta tutkimuksen tasosta: a) politiikan tutkimus, jonka avulla määritetään kestävän kehityksen edellytykset, mukaan luettuina sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset, ja johon valtio, markkinavoimat ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat; b) systeemitutkimus moniulotteisista kysymyksistä, joihin sisältyy monia vuorovaikutteisia elementtejä, kuten uusiutuvien luonnonvarojen hallinta ja niiden käyttöön liittyvä ennallistaminen tai terveydenhuolto; c) erityisten tieteellisten ja teknologisten ongelmien tutkimus sellaisten kestävää kehitystä edistävien välineiden luomiseksi, joita voidaan käyttää jossakin tietyssä yhteydessä systeemien hallinnointia tai politiikkaa kehitettäessä. Tämä kolmitasoinen järjestelmä luo ohjelmaan yhtenäisyyttä, koska sitä voidaan soveltaa mihin tahansa tutkimukseen aihepiiristä riippumatta ja myös monia eri aloja koskeviin tutkimusaiheisiin. Ohjelmaa laadittaessa on kiinnitetty huomiota yksittäisten tieteellisten tai teknologisten ongelmien alakohtaiseen tutkimukseen. On kuitenkin tiedossa, että tällaisten ongelmien poliittista ja systeemistä taustaa on tarkasteltava laajemmin. Näin ollen lähestymistapaan sisältyy myös aihepiirikohtainen keskittyminen siten, että politiikan tutkimus kattaa strategiset alat ja edustaa mahdollisimman montaa aihepiiriä, systeemitutkimus rajoittuu pääasialliseen luonnonympäristöön ja ihmisen elinympäristöön (terveys mukaan lukien) ja välineiden tutkimus kohdistuu tiettyihin keskeisiin aiheisiin. Laadun varmistamiseksi ohjelmassa käytetään samoja käytännön toimintamenetelmiä kuin viidennen puiteohjelman aihepiirikohtaisissa ohjelmissa, ja kumppanuussuhteet kehitysmaiden kanssa muodostetaan aluekohtaisesti. Näin ollen yhteisön TTK-toiminnan ala ulotetaan tässä 10

11 ohjelmassa muille maantieteellisille alueille. Lisäksi ohjelman kautta lisätään parhaillaan käynnissä olevaa tutkimusta ja sen arvoa, vähennetään kehitysmaiden tutkijoiden eristyneisyyttä, annetaan heille mahdollisuus työskennellä kansainvälisellä tasolla omasta laitoksestaan käsin sekä tarjotaan koulutusmahdollisuuksia. Ohjelma täydentää yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa, ja sen vuoksi siihen ei sisälly teknistä apua tai muita kehitysavulle tyypillisiä toimintamuotoja. Toiminnan painopisteet määritetään aluekohtaisesti kehitysmaiden kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella. Tutkimusehdotuksissa tulisi olla tärkeä osuus koulutus- ja tiedonlevitystoimilla, ja ehdotuksissa tulisi ottaa huomioon tarve koordinoida toimintaa jo solmittujen pohjoisen ja etelän välisten kumppanuuksien kanssa sekä niiden investointien kanssa, joihin jäsenvaltiot ja assosioituneet maat ovat sitoutuneet. Suoritteet TTK-politiikan vaihtoehtojen määrittely perustarpeista huolehtimista ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä varten uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvien järjestelmien parantaminen maaseutu- ja kaupunkialueilla sekä terveydenhuoltojärjestelmien parantaminen kustannustehokkaat välineet tehokkaampaa terveydenhuoltoa, maataloustuotantoa, maataloustuotteiden jalostusta sekä vesitaloutta varten entistä aktiivisempi poliittinen vuoropuhelu sekä Euroopan ja kehitysmaiden välillä että kansainvälisellä tasolla Euroopan ja kehitysmaiden välisten yhteyksien ja erityisesti tutkijoiden välisten yhteistyösuhteiden lujittaminen sekä kaupallisten ja muiden mahdollisuuksien ottaminen huomioon entistä laajemmin tutkimusperustan lujittaminen Euroopassa ja kehitysmaissa, mukaan luettuina koulutus ja instituutioiden kehittäminen. Liitännäistoimenpiteitä koskevat ohjelman alat (a) Kestävän kehityksen edellytyksiä koskeva poliittinen tutkimus (a.i) Tutkimuksesta suurin mahdollinen hyöty (a.ii) Perustarpeista huolehtiminen (a.iii) Luonnonvarojen käyttö ja taloudellinen tuotanto: mukautuminen globalisaatioon ja ympäristömyötäisyyden varmistaminen (a.iv) Kestävien asutusmallien edistäminen: suunnittelu, organisointi, työllistäminen sekä maaseudun ja taajamien väliset vuorovaikutussuhteet (b) Luonnon pääomaan sekä ihmisen elinympäristöön (mm. terveys) liittyvä systeemitutkimus (b.i) Maaseudun tuottavuutta edistävät strategiat: kestävä ekosysteemien hoito (b.ii) Ihmisen elinympäristöstä ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta huolehtiminen: terveydenhoitojärjestelmät, vesitalous ja maankäyttö (b.ii-1) Terveydenhoitojärjestelmät 11

12 (b.ii-2) Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kestävyys vesihuollossa, maankäytössä ja terveysriskien kannalta (c) Kestävän kehityksen välineet (c.i) Välineet terveyden edistämiseksi: puututaan suuriin terveysongelmiin (c.ii) Kestävän kasvi- ja eläintuotannon teknologiat: parannuksen avaintekijät (c.ii-1) Perusravintokasvit; kaupalliset viljelykasvit ja metsänhoito (c.ii-2) Eläintuotanto (c.ii-3) Vesiviljely ja kalastus (c.iii) Maatalous- ja elintarvikealalla markkinoille suunnatut tuotteet ja palvelut: arvon lisääminen ja vastaaminen kulutuskysyntään (c.iv) Turvallinen ja tehokas vesitalous: vähän investointeja vaativat ja ekologisesti tarkoituksenmukaiset ympäristötekniikat veden käyttöön, puhdistukseen ja kierrätykseen Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteisiin kuuluvat ohjelman kaikilla aloilla työpajat, seminaarit, selvitykset, konferenssien tukeminen ja verkottaminen, joiden avulla voidaan määritellä nykyinen tilanne erityisen kiinnostuksen kohteena olevien aiheiden osalta, levittää tutkimustuloksia tutkijoille, päätöksentekijöille ja muille asianomaisille tahoille, arvioida ja seurata tutkimushankkeita laadunvalvonnan näkökulmasta, käydä alueellista vuoropuhelua ja määritellä painopistealueita sekä koordinoida tutkimusryhmiä tai tarjota TTK-toimintaan liittyvää erityiskoulutusta. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen (katso ohjeellinen aikataulu) lisäksi oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. A.5 NOUSEVAN TALOUDEN MAAT JA TEOLLISUUSMAAT 6 Tavoitteet Toimenpiteillä pyritään turvaamaan eurooppalaisille tutkijoille ja insinööreille mahdollisuudet kolmansissa maissa olevan asiantuntemuksen ja tiedon hyödyntämiseen, mikä myötävaikuttaa viidennen puiteohjelman onnistumiseen. Samalla kyseisten maiden tutkijat ja insinöörit saavat mahdollisuuden käyttää yhteisössä olevaa asiantuntemusta ja tietoa. Lisäksi toimilla pyritään osaltaan vaikuttamaan yhteisön ulkopolitiikkaan. Toteutustapa ja painopisteet Tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevat sopimukset, jotka antavat jonkin kolmannen maan kanssa solmituille tiede- ja teknologiasuhteille poliittista merkitystä, tarjoavat lisäksi virallisen toimintakehyksen kyseisen maan kanssa tehtävälle molemminpuoliselle yhteistyölle, ja siten ne ovat käyttökelpoinen väline viidennen puiteohjelman täytäntöönpanossa. Seuraavien vuosien 6 Yleinen liitännäistoimenpiteitä koskeva ehdotuspyyntö (ICFP599A5AM01) on jatkuvasti avoinna, ja ehdotusten lähettämisen määräajat ovat neljän kuukauden välein (kunkin puiteohjelmaan kuuluvan vuoden helmi-, kesä- ja lokakuun puolivälissä). 12

13 aikana on tarkoitus jatkaa jo tehtyjen sopimusten 7 täytäntöönpanoa ja mukauttaa tai uusia niitä, jos se on yhteisön edun mukaista. Myös uusia sopimuksia voidaan tehdä tiettyjen teollisuusmaiden tai nousevan talouden maiden taikka tiettyjen alueiden (esim. Mercosur) kanssa, jos se on yhteisön edun mukaista. Tiede- ja teknologiayhteistyötä jatketaan myös niiden maiden (esim. Japanin ja Korean) kanssa, joiden kanssa ei ole tehty täysimittaista tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevaa sopimusta. Alueidenväliseen yhteistyöhön perustuvaa käytäntöä aiotaan jatkaa ja kehittää erityisesti Aasian (ASEM) sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa (Mercosur ja kesäkuussa 1999 pidetyn Rion huippukokouksen seurantatoimet tieteen ja teknologian alalla). Suoritteet Odotettavissa on, että kansainväliset yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät ja niiden laatu paranee, tiettyjen maiden ja alueiden kanssa harjoitettava yleinen poliittinen yhteistyö tai kumppanuus edistyy ja unionin näkyvyys maailmassa lisääntyy. Euroopan edun mukaisten tiede- ja teknologiayhteistyötoimien määrittely Kyseisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää tiede- ja teknologia-alan yhteistyötä koskevien tarpeiden ja mahdollisuuksien määrittelemiseksi laaditaan maiden tieteellisten ja teknologisten valmiuksien kehittymistä koskevia selvityksiä ja arviointeja aloilla, jotka ovat yhteisölle erityisen merkityksellisiä. Toimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen, oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. Tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevien sopimusten täytäntöönpano Erilaisten toimien toteuttamista on tarkoitus jatkaa joko osana yhteistyösopimuksia tai muulla tavoin: tarkoitus on tiedottaa sopimusten tarjoamista mahdollisuuksista sekä yhteisössä että asianomaisissa kolmansissa maissa ja alueilla, arvioida sopimusten vaikutuksia ja tuloksia sekä jatkaa nykyisiä yhteistyösuhteita ja edistää yhteishankkeita. Toimenpiteet, joihin kuuluu tarkoitukseen sopivia perusteellisia selvityksiä sekä konferensseja ja seminaareja, voidaan toteuttaa ehdotuspyyntöjen, oma-aloitteisesti esitettyjen ehdotusten tai tarjouspyyntöjen pohjalta. Yhteistoiminta ja koordinointi Sekakomiteat ja kokoukset huolehtivat koordinoinnista kolmansien maiden ja alueiden kanssa. Tällöin hyödynnetään yhteisön eri välineiden välisiä synergiaetuja ja edistetään avointa koordinointia jäsenvaltioiden kahdenvälisten toimien kanssa. Lisäksi voidaan käyttää monia muita foorumeja, joita ovat esimerkiksi OECD, G7-ryhmä (Carnegie-ryhmä), transatlanttinen toimintaohjelma (New Transatlantic Agenda, NTA) sekä EY:n ja Japanin välinen tiede- ja teknologiafoorumi. B TUTKIJOIDEN KOULUTUS B.1 Kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetut apurahat olivat voimassa sopimukset Argentiinan, Australian, Etelä-Afrikan, Israelin, Kanadan, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa. 13

14 Tavoitteet ja toteutus Tavoitteena on luoda perusta Euroopan ja kyseisten maiden tulevalle yhteistyölle perustamalla jäsenvaltioiden ohjelmia täydentävä apurahajärjestelmä, jossa kehitysmaiden (myös Välimeren alueen kumppanimaiden ja nousevan talouden maiden) nuorille tutkijoille tarjotaan mahdollisuus työskennellä yhteisön tai assosioituneiden maiden tutkimuslaitoksissa viidennen puiteohjelman erityisohjelmiin kuuluvissa hankkeissa. Toteutustapana on apurahojen myöntäminen enintään kuuden kuukauden ajaksi koulutukseen (esim. jonkin tutkimustekniikan opetteluun) tai työhön, joka koskee sellaista erityistä koetta tai selvitystä, jota ei voida toteuttaa asianomaisen nuoren tutkijan omassa laitoksessa. Apurahahakemukset on liitettävä johonkin yhteistä tutkimushanketta 8 tai koordinoivaa toimintaa koskevaan ehdotukseen missä tahansa erityisohjelmassa. Apurahojen, joiden hakeminen on vapaaehtoista, hakulomakkeet sisältyvät kaikkien erityisohjelmien tietopaketteihin. Apurahahakemukset arvioidaan hanke-ehdotuksen kanssa samanaikaisesti. Apuraha myönnetään ainoastaan, jos koko hanke valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemus saa korkeat pistemäärät. Hakemuksia toivotaan erityisesti naispuolisilta tutkijoilta. Suoritteet Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden osallistuminen viidennen puiteohjelman hankkeisiin, mikä luo suhteita kyseisten maiden ja yhteisön välillä sekä lujittaa niitä. Erityiset perusteet Hakukelpoisuusperusteet: Hakijan on oltava enintään 40-vuotias jonkin hakukelpoisen maan kansalainen tai työskenneltävä tällaisessa maassa, ja hänellä on oltava vastaanottavan laitoksen työskentelykielen hyvä taito. Vastaanottavan laitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai jossakin viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan konsortion jäsen. Hakemus on jätettävä samanaikaisesti johonkin viidennen puiteohjelman erityisohjelmaan osoitetun tutkimusehdotuksen kanssa. Valintaperusteet: Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutustavoitteiden arvo, apurahan merkitys hakijalle ja hänen omalle laitokselleen, haetun apurahan merkitys hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. B.2 Yhteisön tutkijoiden Japanin apurahat Tavoitteet ja toteutus Tavoitteena on tarjota Euroopan maista tuleville nuorille tutkijoille ja insinööreille mahdollisuus osallistua korkeatasoiseen, teollisuuteen liittyvään tutkimustyöhön Japanin julkisissa ja yksityisissä laboratorioissa. 8 Tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevat hankkeet, demonstraatiohankkeet ja yhdistetyt hankkeet. 14

15 Toteutustapana on apurahojen myöntäminen 24 kuukauden ajaksi tutkimustyötä varten millä tahansa biotieteen tai eksaktin luonnontieteen alalla. Apuraha kattaa lisäksi intensiiviopetuksen japanin kielessä. Hakemuksia toivotaan erityisesti naispuolisilta tutkijoilta. Suoritteet Nuorten eurooppalaisten tutkijoiden osallistuminen entistä laajemmin Japanin teollisuuden tutkimustoimintaan, mikä luo suhteita kyseisen maan ja yhteisön välillä sekä lujittaa niitä. Erityiset perusteet Hakukelpoisuusperusteet: Hakijan on oltava enintään 32-vuotias jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tai jonkin viidenteen puiteohjelmaan assosioituneen valtion kansalaisia tai työskenneltävä tällaisessa maassa. Apurahoja eivät voi hakea Japaniin sijoittautuneet tai siellä työsopimuksen perusteella työskentelevät henkilöt eivätkä henkilöt, joille on jo aiemmin myönnetty yhteisön tutkijoiden Japanin apuraha. Valintaperusteet: Valinnan perusteena on aiheiden merkityksellisyys yhteisön TTK-politiikan kannalta, hankkeiden kiinnostavuus teollisuuden kannalta sekä hakijoiden kokemus ja ammatillinen koulutus. C KOORDINOINTI Tavoitteet Tavoitteena on varmistaa yhteisvaikutukset ja koordinointi tutkimusyhteistyötä koskevan politiikan ja toisaalta tämän ohjelman toimien ja muissa TTK-ohjelmissa ja jäsenvaltioissa toteutettavien toimien välillä ja toisaalta muiden yhteisön aloitteiden ja politiikkojen, erityisesti ulkopolitiikan välillä. Suoritteet Euroopan kansainvälisen TTK-yhteistyön entistä parempi tehokkuus ja suurempi vaikutus yhä useampien unionin ulkopuolisten kumppaneiden osallistuminen viidennen puiteohjelman erityisohjelmiin koordinointi ja toimet jäsenvaltioiden kanssa yhteisvaikutukset muiden kansainvälisten TTK-foorumien kanssa ja niitä täydentävä toiminta sekä aloitteet. Painopisteet Yhteistyösuhteiden luomista kolmansiin maihin tuetaan muiden ohjelmien yhteydessä, ja osallistumismahdollisuuksista jaetaan tietoa. Lisäksi seurataan ja arvioidaan hyötyjä, joita tältä pohjalta syntyvä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö tuo yhteisölle, sekä yhteistyön johdonmukaisuutta yhteisön aloitteiden ja politiikkojen, varsinkin ulkopolitiikan kannalta. Osallistumismahdollisuuksien arvioinnin avulla voidaan päätellä, onko 15

16 osallistumisen edellytyksenä tehtävä kansainvälinen sopimus, jolla varmistettaisiin teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvä vastavuoroisuus ja asianmukaiset järjestelyt. Ohjelmasta tuetaan COST-ohjelman sihteeristöä ja sen koordinointityötä pyrkimyksenä koordinoinnin tehostaminen ja sen joustavuuden lisääminen. Lisäksi huolehditaan täydentävyydestä ja järjestelmällisestä tiedonkulusta COST-ohjelman ja puiteohjelman välillä. Komissio jatkaa yhdessä COST-ohjelmaan osallistuvien valtioiden kanssa ohjelman hallinnon ja rahoituksen seurantaa reagoidakseen sen muuttuviin tarpeisiin ja toimiin. Tarkoitus on tukea myös EUREKA-ohjelman sihteeristöä sekä valikoituja koordinointitoimia. Yhteistyötä tehostetaan vaihtamalla tietoja avaintoiminnoista kansallisten EUREKA-toimistojen kanssa. Komission panosta EUREKAssa lisätään tiivistämällä strategisiin toimenpiteisiin liittyvää yhteistyötä ja osallistumalla soveltuviin avaintoimintoja koskeviin EUREKA-konsortioihin. Yhteisön ja tutkimustoiminnassa sekä tiede- ja teknologiapolitiikassa mukana olevien kansainvälisten järjestöjen tiiviimpi yhteistyö sekä järjestöjen osallistuminen viidenteen puiteohjelmaan lisää tutkimuksen johdonmukaisuutta Euroopassa kokonaisuudessaan ja optimoi eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja hyödyntämistä. Komissio lisää tarvittaessa yhteisön panosta näiden järjestöjen toimintaan etenkin edistämällä koordinointia jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä. Aloilla, joilla yhteisön ja jäsenvaltioiden tutkimuksessa käsitellään samoja tai toisiinsa liittyviä kysymyksiä, ohjelmasta tuetaan koordinointia (jo rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinoiva toiminta, aihepiirikohtaiset verkot ja liitännäistoimenpiteet) sellaisten alojen löytämiseksi, joilla koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kanssa voidaan lisätä kyseisen alan yhteistyön edistämiseksi. OHJEELLINEN AIKATAULU Ohjeellinen aikataulu ja yksityiskohtaiset tiedot tähän ohjelmaan kuuluvista ehdotuspyynnöistä ovat taulukossa 2. On kuitenkin syytä panna merkille, että ohjelmasta vastaava pääjohtaja voi tarvittaessa muuttaa ehdotuspyynnön julkaisupäivää kuukaudella, Mahdollisesta julkaisupäivän muutoksesta ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Jos toimitetut ehdotukset eivät täytä ohjelman tavoitteita, komissio pidättää itsellään oikeuden olla käyttämättä kaikkia kyseistä ehdotuspyyntöä varten käytettävissä olevia varoja. Tällaisessa tapauksessa pääjohtaja voi julkaista ainoastaan tiettyjä aiheita koskevan ehdotuspyynnön. 16

17 Taulukko 1: ERITYISPERUSTEET Kumppanuutta koskevat vähimmäisvaatimukset (hakukelpoisuus) Muut (valinta)perusteet Yhteisrahoitteiset toimet Koordinoiva toiminta / Aihepiirikohtaiset verkot A1 katso työohjelman kohta A.1 katso työohjelman kohta A.1 A2 A3 A4 2 EU (2 JV tai 1 JV + 1 AV) KIE/UIV 10 2 EU (2 JV tai 1 JV + 1 AV) + 2 VK 2 EU (2 JV tai 1 JV + 1 AV) + 2 KM samalta alueelta 11 3 EU (3 JV tai 1 JV + 2 AV) + 3 KIE/UIV 10 3 EU (3 JV tai 1 JV + 2 AV) + 3 VK 3 EU (3 JV tai 1 JV + 2 AV) + 3 KM samalta alueelta 11 Yhteydet asian kannalta merkityksellisiin yhteisön politiikkoihin ja laajempiin toimintakokonaisuuksiin (erityisesti Phare, Tacis, WHO, Agenda 21) Eri yhteistyökumppaneiden merkittävä ja tasapainoinen panos Tarvittava koko tuntuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi Paikallisten voimavarojen käyttö ja paikallisten kohderyhmien osanotto Euro Välimeri-kumppanuuden tiede- ja teknologiaperustan parantaminen Ennustettavat kestävään kehitykseen ja sosioekonomiseen nykyaikaistamiseen kohdistuvat vaikutukset Eri yhteistyökumppaneiden merkittävä ja tasapainoinen panos Johdonmukaisuus Euro Välimeri-yhteistyöpolitiikan kanssa Maailmanlaajuiset tai alueelliset ongelmat Loppukäyttäjien mukanaolo tutkimukseen sopivalla tavalla Ennustettavat kestävään kehitykseen kohdistuvat vaikutukset Eri yhteistyökumppaneiden merkittävä ja tasapainoinen panos Johdonmukaisuus yhteisön tai jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa JV = jäsenvaltio (Yhteinen tutkimuskeskus voi korvata yhden jäsenvaltion konsortion vähimmäiskokoonpanossa); AV = assosioitunut valtio; KIE = ei-assosioitunut Keskitai Itä-Euroopan maa; UIV = (Entiseen Neuvostoliittoon kuulunut) uusi itsenäinen valtio; KM = kehitysmaa; VK = Välimeren alueen kumppanimaa. Venäjä voidaan katsoa erilliseksi osallistujaksi. Kiina ja Intia voidaan katsoa erillisiksi alueiksi. Tällöin kuitenkin vähintään kahden yhteistyökumppanin on oltava Kiinan tai Intian eri maakunnista tai osavaltioista.

18

19 Liite: KOULUTUSTA JA HUIPPUOSAAMISTA KOSKEVAT STRATEGISET TOIMET I. PERUSTEET I.1 Toteutus Ehdotus: Johdonmukainen ja kattava hanke-ehdotus, joka sisältää yhden koulutus- ja yhden uudelleensijoittautumisjakson tai mahdollisesti useita pitkähköjä jaksoja, edellyttäen että niiden kokonaiskesto on enintään 24 kuukautta koulutusvaihetta ja 12 kuukautta uudelleensijoittautumisvaihetta varten. Kesto: Enimmillään 24 kuukautta koulutusvaihetta varten ja enimmillään 12 kuukautta uudelleensijoittautumisvaihetta varten. Uudelleensijoittautumisvaihetta koskeva menettely: Hakijoiden on toimitettava asetettuun määräaikaan mennessä kumpaakin kahta vaihetta koskeva johdonmukainen ja kattava työsuunnitelma. Jos ehdotettu hanke koostuu useista merkittävistä koulutus- ja uudelleensijoittautumisjaksoista, uudelleensijoittautumisvaiheen työsuunnitelma on selostettava yksityiskohtaisesti. Jos taas ehdotettu hanke koostuu yhdestä yhtäjaksoisesta koulutusvaiheesta ja yhdestä yhtäjaksoisesta uudelleensijoittautumisvaiheesta, uudelleensijoittautumisvaiheen työsuunnitelma voi olla suuntaa antava. Tällaisessa tapauksessa udelleensijoittautumistuki myönnetään ainoastaan, jos apurahan saanut stipendiaatti toimittaa hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen koulutusvaiheen päättymistä erityisen yksityiskohtaisen työsuunnitelman, joka osoittaa hänen uudelleensijoittautumisvalmiutensa. I.2 Hakijoita ja isäntälaitoksia koskevat kelpoisuusperusteet Hakijat: korkeatasoiset tutkijat, joilla on todistetusti kokemusta tieteenalalla, jonka piiriin ehdotettu hanke kuuluu, ja potentiaalinen kyky toteuttaa ehdotettu työ. Kansallisuus: hakijoiden on oltava jonkin ehdokasmaan kansalaisia ja johonkin ehdokasmaahan sijoittautuneita. Koulutusvaiheen isäntälaitos [jäsenvaltio]: isäntälaitosten (korkeakoulujen, tutkimuskeskusten tai yritysten) on sijaittava jossakin yhteisön jäsenvaltiossa, oltava tieteellisesti korkeatasoisia ja harjoitettava aktiivisesti kyseisen alan tutkimusta. Lisäksi niillä tulee olla tutkimushankkeen toteuttamiseen tarvittavat laitteistot ja tilat. Uudelleensijoittautumisvaiheen isäntälaitos [ehdokasmaa] (soveltuvissa tapauksissa): isäntälaitosten (korkeakoulujen, tutkimuskeskusten tai yritysten) on sijaittava jossakin ehdokasmaassa, oltava tieteellisesti korkeatasoisia ja harjoitettava aktiivisesti kyseisen alan tutkimusta. Lisäksi niillä tulee olla tutkimushankkeen toteuttamiseen tarvittavat laitteistot ja tilat. 19

20 I.3 Arviointiperusteet Perusvaatimukset: - Viidennen puiteohjelman tavoitteiden edistäminen - Merkityksellisyys yhteisön politiikan kannalta - Eettisten ja turvallisuutta koskevien vaatimusten huomioon ottaminen - Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo Hanke-ehdotus (koulutusvaihe): - Tieteellinen ja teknologinen laadukkuus - Omaperäisyys/innovatiivisuus - Käytetty metodologinen lähestymistapa - Toteutettavuus - Yhteistoiminnan odotetut vaikutukset ja hyödyt eri osapuolille Hanke-ehdotus (uudelleensijoittautumisvaihe): - Tieteellinen ja teknologinen laadukkuus - Omaperäisyys/innovatiivisuus - Käytetty metodologinen lähestymistapa - Toteutettavuus - Yhteistoiminnan odotetut vaikutukset ja hyödyt eri osapuolille ja erityisesti apurahan saaneelle stipendiaatille ja asianomaisen isäntämaan tieteellisen potentiaalin kehittymiselle Hakija (koulutusvaihe): - Tutkimuskokemus/pätevyys tutkimustyön suorittamiseen Hakija (uudelleensijoittautumisvaihe): - Hakijan valmiudet sijoittautua uudelleen kotimaahansa tai johonkin toiseen ehdokasmaahan - Hakijan mahdollinen panos paikallisen tieteellisen osaamisen parantamiseen Isäntälaitos (koulutusvaihe): - Isäntätutkimusryhmän laadukkuus (tieteellisen tai teknologisen toiminnan laatu ja määrä, julkaisut, patentit ym.) 20

21 - Ehdotettua työtä tukeva tutkimusinfrastruktuuri Isäntälaitos (uudelleensijoittautumisvaihe) (soveltuvissa tapauksissa): - Isäntätutkimusryhmän laadukkuus (tieteellisen tai teknologisen toiminnan laatu ja määrä, julkaisut, patentit ym.) - Ehdotettua työtä tukeva tutkimusinfrastruktuuri II. TUEN MAKSAMINEN II.1 Koulutusvaihe Tuki voi olla hakijan valinnan mukaan kiinteämääräistä tai henkilökohtaista tukea. 1.1 Kiinteämääräisen tuen järjestelmä: Tässä järjestelmässä kohdellaan eri tavoin tutkijoita, jotka saavat palkka- tai muita ammattiin liittyviä tuloja samanaikaisesti apurahan kanssa, ja tutkijoita, joilla ei ole tällaisia tuloja Tutkijat, joilla on jatkuvat palkka- tai muut ammattiin liittyvät tulot kotimaastaan, saavat kiinteämääräisen tuen valitessaan: euron kiinteän kuukausiavustuksen, joka kattaa tutkijan oleskelukustannukset (1 400 euroa) ja liikkumiskustannukset (400 euroa) isäntälaitoksessa oleskelun aikana. vuosittaisen matkakustannusten korvauksen, jonka suuruus määräytyy tutkijan kotimaan ja isäntälaitoksen sijaintimaan perusteella (ks. liite 1) Tutkijat, joilla ei ole muuta tuloa, saavat kiinteämääräisen tuen valitessaan: kuukausiavustuksen, joka kattaa tutkijan oleskelukustannukset ja on sama kuin Marie Curie -apurahajärjestelmässä luokan 30 apurahan saajiin sovellettava kiinteä viitemäärä (ks. liitteen taulukko 2). Avustusta korotetaan 150 prosenttiin viitemäärästä sellaisille kokeneille tutkijoille, joilla on vuoden tutkimuskokemus tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen, 175 prosenttiin viitemäärästä niille, joilla on vuoden kokemus ja 200 prosenttiin viitemäärästä niille, joilla on tutkimuskokemusta yli 20 vuotta. vuosittaisen matkakustannusten korvauksen, jonka suuruus määräytyy tutkijan kotimaan ja isäntälaitoksen sijaintimaan perusteella 21

22 kuukausittaisen 400 euron liikkumisavustuksen niiden kustannusten kattamiseksi, jotka aiheutuvat siitä, että tutkija on poissa kotimaastaan. 1.2 Henkilökohtaisen tuen järjestelmä: Poikkeustapauksissa voidaan hakea muun suuruisia tukimääriä. Tällaiset tukihakemukset on perusteltava hyvin ja hyväksytettävä komissiossa ennen sopimuksen tekemistä. Ylimääräiset tulot, jotka liittyvät apurahan saajan ammattiasemaan ja joita hän saa edelleen (esimerkiksi kotimaan palkka- tai muut ammattiin liittyvät tulot), otetaan huomioon kuukausittaisen tuen laskennassa. Hakijan, joka saa ylimääräistä tuloa apurahakauden aikana, on huolehdittava siitä, että asiaa koskevat tiedot ehdotuslomakkeessa ovat oikeat, sillä määrää ei voida muuttaa sen jälkeen, kun komissio on tehnyt valintapäätöksen. 1.3 Molemmissa järjestelmissä voidaan lisäksi hyväksyä seuraavat tukikelpoiset kustannukset: mahdolliset perheen muutosta aiheutuvat kustannukset; näitä varten voidaan myöntää perheavustus, joka on 5 prosenttia koko tuen määrästä kielikurssien todelliset kustannukset, jotka voivat olla enimmillään euroa isäntäorganisaatiolle aiheutuvat yleiskustannukset: euroa kuukaudessa (korkeinta määrää voidaan hakea laboratoriossa toteutettavia koehankkeita varten; poikkeustapauksissa voidaan maksaa muun suuruista tukea, jos tukihakemus on ehdotuksessa hyvin perusteltu). II.2 Uudelleensijoittautumisvaihe Tukea voidaan myöntää enimmillään euroa, joka kattaa enimmillään 12 kuukauden uudelleensijoittautumisvaiheen. Hakijan on perusteltava hyvin hakemansa tuen määrä. Tuen turvin on määrä kattaa yksityiskohtaisessa työsuunnitelmaehdotuksessa selostettujen suunniteltujen tutkimustöiden kustannukset. Tukea voi saada seuraaviin kustannuksiin: kuukausittaiset avustukset stipendiaatille ja tarvittaessa hänen tutkimusryhmälleen laitekustannukset isäntälaitokselle aiheutuvat yleiskustannukset (ks. edellä) 22

23 mahdolliset patentointikustannukset. 23

24

25 Taulukko 1 JÄSENVALTIOT/EHDOKASVALTIOT Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Portugali Espanja Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Bulgaria Kypros Tšekki Viro Unkari Latvia Liettua Malta 1 Puola Romania Slovakia Slovenia Matkakustannusten korvaukset ovat vielä määrittämättä. 25