Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 25 päivänä tammikuuta 1999,

Transkriptio

1 L 64/ NEUVOSTON P¾¾TÖS, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, erityisohjelmasta ºYhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminenº (1998Ð2002) (1999/171/EY) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ), 3) Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta (1994Ð1998) 26 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1110/94/EY ( 5 ) 4 artiklan 2 kohdan sekä neljännen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistettuja erityisohjelmia koskevien neuvoston päätösten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio on teettänyt ulkopuolisen arvioinnin ja toimittanut sen sekä sitä koskevat päätelmänsä ja huomionsa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ), sekä katsoo, että 1) Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellään 182/1999/EY ( 4 ) hyväksyneet tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä 'TTK') koskevan Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (jäljempänä 'viides puiteohjelma') vuosiksi 1998Ð2002; puiteohjelmassa esitetään kansainvälisen TTK-yhteistyön alalla toteutettavien toimien pääperiaatteet sekä tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, 2) perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön puiteohjelman kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin ja että kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista, ( 1 ) EYVL C 260, , s. 65. ( 2 ) Lausunto annettu 15. joulukuuta 1998 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). ( 3 ) EYVL C 407, , s ( 4 ) EYVL L 26, , s. 1. 4) perustamissopimuksen 130 j artiklan mukaisesti yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevista säännöistä sekä tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämistä koskevista säännöistä (jäljempänä 'osallistumista ja tietojen levittämistä koskevat säännöt') 25 päivänä joulukuuta 1998 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/65/EY ( 6 ) sovelletaan tähän erityisohjelmaan; kyseisissä säännöissä sallitaan yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen tähän erityisohjelmaan kuuluviin epäsuoriin toimiin, 5) tähän ohjelmaan littyvien kansainvälisten yhteistyötoimien toteuttamiseksi Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön lisäksi voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi tehdä sopimuksia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 m artiklan nojalla, 6) tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös toimia ja järjestelyjä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää TTK:n tuloksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) käyttöön, sekä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta, ( 5 ) EYVL L 126, , s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2535/97/EY (EYVL L 347, , s. 1). ( 6 ) EYVL L 26, , s. 46.

2 L 64/79 7) tiedeyhteisön, teollisuuden ja käyttäjien on tärkeää osallistua merkittävästi toiminnan määrittelyyn, ja tarvittaessa niiden olisi osallistuttava tämän ohjelman täytäntöönpanoon, 8) viidennen puiteohjelman tutkimustoimet on suunnattava myös innovaatioon muun muassa ensimmäisen innovaatiota koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden edistämiseksi, 1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 475 miljoonaa euroa, josta enintään 9,8% varataan komission hallinnollisiin menoihin. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta rahamäärästä varataan 9) pk-yrityksiä olisi erityisesti rohkaistava osallistumaan, 10) tämän ohjelman toteuttamisessa on otettava huomioon yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka, 11) tehokkaalla ja avoimella hallinnolla ohjelmasta tulee tehokkaampi ja käyttäjäystävällisempi, 12) hallinnolliset kulut olisi sisällytettävä yhteisön talousarvioon avoimuutta edistävällä tavalla, 13) tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa on kuultu erityisohjelmien tieteellisestä ja teknisestä sisällöstä, Ð 78 miljoonaa euroa kaudeksi 1998Ð1999 ja Ð 397 miljoonaa euroa kaudeksi 2000Ð2002. Neuvosto mukauttaa viimeksi mainittua määrää viidennen puiteohjelman 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa määritellyin edellytyksin viidennen puiteohjelman 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Erityisohjelmaa toteutettaessa ei ennen neuvoston päätöstä saa ylittää ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyä määrää. 3. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä asetettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten ottaen huomioon monivuotisten rahoitusnäkymien perusteella käytettävissä olevat varat. ON TEHNYT T¾M¾N P¾¾TÖKSEN: 3 artikla 1 artikla Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti 25 päivän tammikuuta 1999 ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi erityisohjelma ºYhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminenº (jäljempänä 'erityisohjelma'). 1. Erityisohjelman pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet käyvät ilmi liitteestä II. Ne ovat yhdenmukaiset viidennen puiteohjelman liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja kolmeen luokkaan jaettujen valintaperusteiden kanssa. 2. Toteutettavien TTK-toimien valintaan sovelletaan kyseisten periaatteiden ja perusteiden mukaisesti valintaperusteita, jotka on mainittu osallistumista ja tietojen levittämistä koskevien sääntöjen 10 artiklassa. 2 artikla Ohjelman toteuttamisessa, mukaan lukien 5 artiklan 1 kohdassa määritelty työohjelma, noudatetaan kaikkia kyseisiä perusteita, vaikkakin niitä voidaan painottaa eri tavalla. 3. Erityisohjelmaan sovelletaan osallistumista ja tietojen levittämistä koskevia sääntöjä.

3 L 64/ Yhteisön osallistumista puiteohjelman rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään viidennen puiteohjelman 4 artiklassa. Erityisohjelman epäsuorat TTK-toimet määritellään viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV. Ohjelman täytäntöönpanosäännöt annetaan tämän päätöksen liitteessä III. 4 artikla Ottaen huomioon 3 artiklassa tarkoitetut perusteet sekä liitteessä II esitetyt tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet komissio: a) seuraa kulloinkin soveltuvalla riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella erityisohjelman täytäntöönpanoa ja tekee tarvittaessa viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotuksia erityisohjelman mukauttamiseksi; ja b) teettää viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvioinnin erityisohjelmaan kuuluvilla aloilla toteutettavista toimista. 3. Työohjelma päivitetään tarvittaessa, ja komissio antaa sen kaikkien asianomaisten osapuolten käyttöön käyttäjäystävällisessä muodossa, myös sähköisessä muodossa. 6 artikla 1. Komissio vastaa tämän erityisohjelman täytäntöönpanosta. 2. Seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen sovelletaan 7 artiklassa säädettyä menettelyä: Ð 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman laatiminen ja päivitys, myös ehdotuspyyntöjen sisällön osalta; Ð rahoitettaviksi ehdotettujen TTK-toimien hyväksyminen mukaan lukien kolmansien maiden yksiköiden osallistuminen, kun tämän ohjelman mukainen yhteisön osuus on vähintään 0,3 miljoonaa euroa; Ð viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvioinnin toimeksiannon laatiminen; 5 artikla Ð liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollinen tarkistus. 1. Komissio laatii työohjelman, jossa määritellään: a) yksityiskohtaisesti liitteessä II olevat tavoitteet ja TTK:n painopisteet; b) erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu; 7 artikla 1. Komissiota avustaa ohjelmakomitea (jäljempänä 'komitea'), joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. c) liitteessä III mainitut koordinointijärjestelyt; d) tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat järjestelyt kutakin epäsuoraa TTKtointa varten. 2. Epäsuoria TTK-toimia toteutetaan työohjelman pohjalta osallistumista ja tietojen levittämistä koskevissa säännöissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. 2. Edellä 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa edellä tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4 L 64/81 3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa yhdeksän viikon määräajassa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä. 4. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä ja erityisesti kaikkien tästä ohjelmasta rahoitettujen TTKtoimien edistymisestä. 8 artikla Komissio tiedottaa säännöllisesti viidennen puiteohjelman 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille ohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä, myös pk-yritysten osallistumisesta ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta. 9 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 25 päivänä tammikuuta Neuvoston puolesta J. SCHER Puheenjohtaja

5 L 64/ LIITE I TARPEELLISEKSI ARVIOIDUN RAHAM¾¾R¾N VIITTEELLINEN JAKAUTUMINEN (miljoonaa euroa) Toiminnan tyyppi Määrä Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Ð Liittymistä edeltävässä vaiheessa olevat valtiot 26 Ð Uudet itsenäiset valtiot ja muut KIE-maat 112 (josta 70 INTASille) Ð Välimeren alueen kumppanuusmaat 55 Ð Kehitysmaat 210 Ð Voimakkaasti kasvavan talouden maat ja teollisuusmaat 5 Tutkijakoulutus 15 Koordinointi 52 Yhteensä 475

6 L 64/83 LIITE II P¾¾PERIAATTEET, TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET JA PAINOPISTEET JOHDANTO Tämän laaja-alaisen aihepiirin tavoitteena on ennen kaikkea edistää kansainvälistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä, vahvistaa yhteisön valmiuksia tieteen ja teknologian alalla, tukea tieteen korkeaa tasoa laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä ja edistää yhteisön ulkopolitiikan toteuttamista erityisesti sen valmistautuessa uusien jäsenvaltioiden liittymiseen Euroopan unioniin. Ohjelman strategiset tavoitteet ja lähestymistapa Ð On edistettävä kolmansien maiden ja Euroopan yhteisön yritysten, järjestöjen ja tutkijoiden välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä, josta voi olla merkittävää, molemminpuolista ja tasapuolista hyötyä ja jossa otetaan huomioon maiden ja alueiden erilaiset tarpeet ja edellytykset ja noudatetaan osallistujien teollis- ja tekijänoikeuksia. Ð On avustettava Euroopan yhteisöön sijoittautuneita tutkimuskeskuksia ja yrityksiä, jotta ne saisivat käyttöönsä yhteisön ulkopuolella olevaa, yhteisön edun kannalta hyödyllistä tieteellistä ja teknologista tietoa. Ð On vahvistettava yhteisössä tehtävän tutkimustyön asemaa ja osuutta kansainvälisissä tieteellisissä ja teknologisissa piireissä ja edistettävä eurooppalaista tiede- ja teknologiakulttuuria ottaen huomioon yhteisön kanssa yhteistyössä toimivien maiden sosiaaliset ja kulttuuritarpeet. Ð On valmisteltava Euroopan yhteisön jäsenyyttä hakeneita valtioita täysimääräiseen yhteisöön liittymiseen esimerkiksi kannustamalla niitä assosioitumaan täysin puiteohjelmaan. On tuettava yleensä KIE-maiden ja erityisesti entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden tutkimus- ja kehitysvalmiuksien vakiintumista. Lisäksi on tuettava ja vahvistettava Euro Ð Välimeri-kumppanuutta ja osallistuttava kehitysmaiden kestävään taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen kehitykseen. Ð On avustettava eurooppalaisen tutkimuksen toimijoita hankkimaan tietoja ja kokemusta Euroopan yhteisön ulkopuolisten teollisuusmaiden ja nopeasti kehittyvän talouden maiden tutkimusvalmiuksista, tutkimustoiminnasta ja tutkimuksen painopisteistä, jotta Euroopan teollisuuden kilpailukyky vahvistuisi ja Euroopan teollisuus olisi edustettuna uusilla markkinoilla. Viidennen puiteohjelman mukainen kansainvälinen TTK-yhteistyö toteutetaan kahdella tavalla: tämän erityisohjelman ja muiden erityisohjelmien avulla näitä tiiviisti koordinoiden. Tämän ohjelman mukaiset erityistoimet ovat seuraavat: Ð Toteutetaan jäsenyyttä hakevia valtioita, muita KIE-maita, entisen Neuvostoliiton uusia itsenäisiä valtioita (tähän ei lueta Baltian maita) ja Mongoliaa, Euro Ð Välimeri-kumppanuusmaita ja kehitysmaita koskevia strategisia toimia. Tämän ohjelman avulla helpotetaan myös tiettyjen teollisuusmaiden ja nopeasti kehittyvän talouden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta yhteistyömahdollisuuksia ja Euroopan siitä saamaa hyötyä voitaisiin käyttää täysimääräisesti hyväksi. Ð Lisätään tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia. Ð Varmistetaan ohjelman yhteensopivuus puiteohjelman muiden ohjelmien, yhteisön muiden aloitteiden ja politiikkojen, erityisesti ulkopolitiikan, sekä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen ja yhteistyöohjelmien politiikkojen ja ohjelmien (kuten COST ja Eureka) kanssa.

7 L 64/ Toinen kansainvälisen yhteistyön muoto on unionin ulkopuolisten kumppaneiden osallistuminen (ilman tästä erityisohjelmasta saatavaa rahoitusta) toisiin ohjelmiin kuuluviin hankkeisiin osallistumista ja tietojen levittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti. 1. OHJELMAAN SIS¾LTYV¾T ERITYISTOIMET Tästä ohjelmasta rahoitetaan ainoastaan sellaisia TTK-alan erityistoimia, joilla on merkitystä tietyille kolmansille maille tai alueille ja joita muut puiteohjelman osat eivät kata. Etusijalle asetettavat tutkimuksen aihealueet määritellään asianomaisten alueiden edustajien kanssa tiiviin vuoropuhelun ja yhteistyön perusteella ottaen huomioon yhteistyösopimukset ja kyseisten alueiden erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet ja tarpeet. Tuki keskitetään tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alan yhteistyöhön eikä niinkään tekniseen apuun tai teknologiansiirtoon, jotka on helpompi toteuttaa yhteisön ulkosuhteita koskevien ohjelmien kautta. Tätä ohjelmaa toteutettaessa otetaan huomioon elinkeinoelämän ja erityisesti pk-yritysten tarpeet. A YHTEISTYÖ TIETTYJEN KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA A.1 Liittymistä edeltävässä vaiheessa olevat valtiot Perustelut ja tavoitteet Viides puiteohjelma kattaa ajanjakson, jonka kuluessa Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet maat valmistautuvat jäsenyyteen. Agenda asiakirjan mukaisesti tämän ohjelman tavoitteena on jouduttaa näiden maiden tiedeyhteisön rakenteiden uudistamista siten, että niiden korkeasti koulutetut tieteelliset henkilöstöresurssit säilyvät ja niiden TTK-valmiuksia vahvistetaan. Tähän tavoitteeseen pyritään kannustamalla näitä maita assosioitumaan erityisohjelmiin ja osallistumaan hankkeisiin samoin edellytyksin kuin jäsenvaltiot. Agenda asiakirjassa esitetyn liittymistä valmistelevan strategian tukemiseksi assosioitumista puiteohjelmaan voitaisiin helpottaa sillä, että nämä maat ( 1 ) osallistuisivat rahoitukseen ensin vähän ja vähitellen enemmän, ja jos niin päätetään, hyödyntämällä muita asiaan liittyviä yhteisön välineitä. Toimet Ð Näissä maissa toteutetaan erityistoimia huippututkimuskeskusten toiminnan edistämiseksi, jotta keskusten tutkimuskapasiteetti saataisiin asianomaisten alueiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden käyttöön koko Euroopan unionin etujen mukaisesti. Tuettavissa keskuksissa olisi yhdistettävä teoreettinen ja soveltava tutkimus luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taloustieteen alalla ja niissä olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava monitieteistä lähestymistapaa. Niissä olisi yhdistettävä paikallinen asiantuntemus ja kansainvälinen huippututkimus, ja niiden olisi myös toimittava nuorten tutkijoiden koulutuskeskuksina. Tukea annetaan esimerkiksi verkostojen perustamista, kokousten ja seminaarien järjestämistä ja tutkijavierailuja varten. Tällä tavoin on mahdollista tehdä yhteistyötä länsieurooppalaisten tutkijoiden kanssa sekä toteuttaa ohjelmia ja järjestää tapahtumia, jolloin keskuksia tehdään tunnetuiksi myös niiden sijaintipaikan ulkopuolella ja naapurimaiden kiinnostus niihin lisääntyy. Ð Lisäksi toteutetaan liitännäistoimenpiteitä, joilla vahvistetaan näiden maiden osallistumista puiteohjelman muihin ohjelmiin (esimerkiksi siten, että välitetään tietoja puiteohjelman tarjoamista mahdollisuuksista) ja joissa käytetään myös yhteistyöverkkoja. A.2 Uudet itsenäiset valtiot ja KIE-maat, jotka eivät ole liittymistä edeltävässä vaiheessa Perustelut ja tavoitteet Näiden maiden ja unionin väliset entistä läheisemmät suhteet tieteen ja teknologian alalla ylläpitävät ja edistävät niiden taloudellista kehitystä. Osa näistä maista on pyrkinyt voimakkaasti kehittämään tieteellistä suorituskykyään ja luomaan uusia hallinnollisia rakenteita, jotka soveltuvat paremmin tutki- ( 1 ) Kymmenen KIE-maata sekä Kypros.

8 L 64/85 muksen tarpeisiin. Unionin tavoitteina tieteellisessä yhteistyössä näiden maiden kanssa on tukea pyrkimyksiä moniarvoisen tieteellisen ja teknologisen järjestelmän kehittämiseen sekä suojella ja kehittää niiden tutkimuksen korkeata tasoa olemassa olevan asiantuntemuksen pohjalta ja siten auttaa niitä ratkaisemaan joitakin keskeisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Toimet Tämä ohjelma kattaa kahdella tavalla yhteiset tutkimushankkeet ja yhtenäisen toiminnan aloilla, jotka eivät sisälly muihin erityisohjelmiin: Ð Parannetaan kyseisten maiden tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen liittyviä valmiuksia ja edistetään yhteistyötä Euroopan tiedeyhteisön kanssa. Uusien itsenäisten valtioiden osalta tämä toteutetaan lähinnä hyödyntämällä entisen Neuvostoliiton itsenäisten valtioiden tiedemiesten yhteistyötä edistävää kansainvälistä järjestöä (INTAS), jos sen jatkamisesta tehdään uusi sopimus sen jäsenten välillä. Nämä toimet toteutetaan aloilla, joilla kyseisillä valtioilla on tunnustettua asiantuntemusta ja arvokkaat yhteistyömahdollisuudet. Tässä yhteydessä ja oikeudellisen asemansa puitteissa INTAS aikoo lisäksi tarvittaessa tutkia mahdollisuuksia hyödyntää hankkeiden tuloksia. Ð Jatketaan yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla sekä kyseisten KIE-maiden että uusien itsenäisten valtioiden kanssa Kopernicus-ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta. Tutkimus kattaa seuraavat alat: ympäristöön ja terveyteen liittyvät alueelliset ongelmat, siirtymävaiheeseen ja sosioekonomiseen kehitykseen liittyvät rakenteelliset ongelmat sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät ongelmat, kuten aavikoituminen, maan ympäröimien merialueiden ja suurten järvien kunnostaminen, energiantuotannon ja -käytön aiempien lähestymistapojen seuraukset, arktisten alueiden ympäristönhoito, ihmisten altistuminen ympäristötekijöille, ilmansaasteet ja veden laatu, uudelleen ilmenevien sairauksien ennaltaehkäisy ja valvonta, terveydenhoitojärjestelmän uudistaminen, satelliittisovellukset ja kestävä metsänhoito. Lisäksi niissä voidaan käsitellä ongelmia, jotka liittyvät tiede- ja teknologia-alan, sosioekonominen tutkimus mukaan lukien, uudelleen suuntautumiseen. A.3 Välimeren alueen kumppanuusmaat Perustelut ja tavoitteet Välimeren alueen maat osallistuvat muihin erityisohjelmiin ja tämän ohjelman kehitystä edistävän tutkimuksen erityistoimeen. Tämän lisäksi Välimeren alueen maiden kanssa toteutetaan EuroÐVälimerikumppanuuden TTK-ulottuvuuden vahvistamiseksi tiettyjä erityistoimia, joiden tavoitteena on tarpeen mukaan kehittää niiden tutkimus- ja kehitysvalmiuksia ja edistää innovaatiota. Toimet Alueellisia näkökohtia koskevia erityistoimia, jotka eivät rajoita muihin yhteistyöohjelmiin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia ja joita toteutettaessa otetaan huomioon näiden maiden kanssa käytävä jatkuva vuoropuhelu (esim. Barcelonan prosessin yhteydessä), toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla: Välimeren rannikkoalueiden yhtenäinen hoito (mukaan lukien ympäristönäkökohdat), vesihuolto (mukaan lukien veden ja energian vuorovaikutus), luonnonvarojen hoito kestävän kehityksen huomioivan matkailun yhteydessä, kulttuuriperinnön suojelu ja entistäminen ja alueen yhteiskunnallinen ja taloudellinen nykyaikaistaminen (mukaan lukien innovaatio, kaupungit, terveys, liikenne sekä tuki Euroopan ja koko Välimeren alueen kattavan tietoyhteiskunnan luomiselle). A.4 Kehitystä edistävä tutkimus Perustelut ja tavoitteet Ohjelman tämän osan tavoitteena on käsitellä yhdessä kehitysmaiden tiedemiesten kanssa tutkimusaiheita, jotka liittyvät suoraan sellaisiin kehityksen ongelmiin, joiden ratkaiseminen on pitkällä aikavälillä kaikkien osapuolten edun mukaista. Aihealueet valitaan eri maiden muodostamien ryhmien ja alu-

9 L 64/ eiden kanssa käytävän vuoropuhelun ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön pohjalta, joka koskee niiden TTK-alan tarpeita, painopisteitä ja sosioekonomisia erityisvaatimuksia ottaen huomioon lisäksi yhteisön kehityspolitiikan tavoitteet ja kansainvälisesti sovitut kehitystavoitteet sekä neljännestä puiteohjelmasta saadun kokemuksen. Toimet Erityistoimia toteutetaan seuraavilla aloilla: Ð Kestävän kehityksen mekanismit ja sosioekonomiset ja poliittiset edellytykset: Ð Analysoidaan olemassa olevien innovaatioiden hyödyntämistä helpottavia tekijöitä. Tässä mainittujen keskeisten alojen lisäksi voitaisiin käsitellä alakohtaisia ja alojen välisiä aihealueita, kuten maailmanlaajuinen tietoyhteiskunta, energia, liikenne, väestönkehitys, sukupuoleen liittyvät kysymykset sekä kaupungistuminen. Ð Luonnonvarojen kestävä hoito ja hyödyntäminen: Ð Ð Tuetaan kestävää suhdetta väestönkehityksen aiheuttaman paineen, elintarviketurvallisuuden sekä ekosysteemien käytön ja hoidon välillä. Parannetaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottavuutta ja ehkäistään niiden pilaantuminen. Analysoidaan maataloustuotteiden kysynnän kehitysnäkymiä näissä maissa ja tutkitaan keinoja kysynnän tyydyttämiseksi. Lisäksi parannetaan maatalouden tuotantoketjujen tehokkuutta kiinnittämällä huomiota erityisesti laatuun ja terveysnäkökohtiin. Ð Terveyden edistäminen: Ð Tehdään tutkimuksia, joissa käsitellään tehokkaita ja tasapuolisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja niiden vaikutuksia, rakenteellisten ja poliittisten näkökohtien vaikutuksia, heikossa asemassa olevien ryhmien suojaa sekä hoidon laatua, sen hyväksyttävyyttä ja saatavuutta. Tutkimustyön avulla pyritään myös ymmärtämään näiden maiden merkittävimpiä terveydenhoito-ongelmia ja kehittämään keinot yleisimpien sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. A.5 Nopeasti kehittyvän talouden maat ja teollisuusmaat Perustelut ja tavoitteet Nämä maat ovat maailmanmarkkinoilla sekä Euroopan unionin kilpailijoita että sen kumppaneita. Ohjelman tämän osan tarkoituksena on edistää: Ð kahden- ja monenvälistä (esimerkiksi G7-ryhmä, OECD) tutkimusalan toimintalinjoja koskevaa vuoropuhelua yhteistyön seurannan helpottamiseksi sekä yhteisen edun mukaisten painopisteiden selvittämiseksi, Ð näiden maiden tutkimuksen taitotiedon saatavuutta ja tilaisuuksia hyödyntää näiden maiden tutkimusmahdollisuuksia ja parantaa siten osaltaan eurooppalaisen tutkimuksen suorituskykyä ja Euroopan unionin kilpailukykyä maailmantaloudessa, Ð maailmanlaajuisten hankkeiden kustannusten ja hyötyjen jakamista (esimerkiksi ihmisen geeniperimä, tietoyhteiskunta ja toimet, joita koskee älykkäistä valmistusmenetelmistä tehty IMS-sopimus), Ð maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi toteutettua yhteistyötä (esimerkiksi maailmanlaajuinen ilmastonmuutos). Toimet Tämän ohjelman puitteissa pannaan täytäntöön tietyillä aloilla tiettyjen Euroopan unionin ulkopuolisten teollisuusmaiden kanssa tehtyjä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevia sopimuksia kyseisten maiden tutkimusvalmiuden hyödyntämisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi ohjelmien avaintoimintokokonaisuuksia ja yleisluonteista toimintaa tukevalla tavalla. Tämän välineen soveltamisalaa voi-

10 L 64/87 taisiin tietyillä aloilla laajentaa yhteistyöhön tärkeimpien nopeasti kasvavan talouden maiden eli sellaisten kehitysmaiden kanssa, jotka muodostavat merkittävät markkinat ja jotka ovat kehittyneet siinä määrin, että ne ovat teollisuusmaiden kanssa tasavertaisia yksittäisillä tieteen ja teknologian aloilla. B TUTKIJOIDEN KOULUTUS Perustetaan apurahajärjestelmä, jonka ansiosta rajoitettu määrä kehitysmaista, mukaan lukien Välimeren alueen maat ja nopeasti kehittyvän talouden maat, tulevia nuoria tutkijoita, jotka ovat tohtorintutkintoa vastaavalla tasolla, voi työskennellä eurooppalaisissa tutkimuslaitoksissa puiteohjelmaan kuuluvassa hankkeessa. Näin tuetaan näiden maiden tieteellisten valmiuksien vahvistamista samalla kun yhteisön tutkimus hyötyy kyseisissä maissa olevasta asiantuntemuksesta. Otetaan käyttöön toinenkin apurahajärjestelmä. Sen avulla rajoitettu määrä nuoria, yhteisöstä tulevia tutkijoita voi työskennellä elinkeinoelämän tarpeisiin keskittyneissä korkeatasoisissa tutkimuslaitoksissa Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa aloilla, jotka ovat yhteisön kannalta erityisen kiintoisia. Edellä mainittujen apurahajärjestelmien täytäntöönpanossa otetaan huomioon yhteisön tasa-arvopolitiikka. C KOORDINOINTI Koordinointi puiteohjelman sisällä ja muiden yhteisön ohjelmien kanssa Kansainvälisen kehitysyhteistyöpolitiikan määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi tässä ohjelmassa otetaan huomioon alan politiikat, välineet, aloitteet, keskeiset kysymykset ja muiden toimijoiden toimintamahdollisuudet. Päätavoite on varmistaa koordinointi muiden erityisohjelmien ja yhteisön muiden politiikkojen ja välineiden kanssa. Ð Koordinoinnissa muiden erityisohjelmien kanssa on keskeisenä pyrkimyksenä johdonmukainen suhtautuminen unionin ulkopuolisiin kumppaneihin, unionin ulkopuolisten tahojen ja kansainvälisten organisaatioiden muihin ohjelmiin osallistumisen seuraaminen ja analysointi (yhteisen edun ja hyödyllisyyden kannalta) ja osallistumisen tutkiminen maa- ja ohjelmakohtaisesti. Tilanteissa, joissa yhteistä etua edistävä kansainvälinen tutkimusyhteistyö on mahdollista, tämän ohjelman avulla voidaan käynnistää tehokas yhteistyö muiden ohjelmien yhteydessä. Ohjelma on hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun järjestetään tapahtumia, joiden tarkoituksena on tiedottaa yhteisön yleiseen TTK-toimintaan ja erityisesti kolmansien maiden laitosten ja kansainvälisten organisaatioiden osallistumiseen sovellettavista säännöistä ja politiikasta. Ð Koordinointi yhteisön ulkopuolisten, teknistä tukea koskevien ohjelmien (Phare, Tacis, MEDA, Euroopan kehitysrahasto EKR) ja Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa koskevien ohjelmien kanssa lisää synergiaa toimien ja tutkimuspolitiikkaan liittyvän työn välillä. Ohjelma tukee tehokkaasti näiden maiden tiedettä ja teknologiaa. Koordinointi COSTin, Eurekan ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa Ð COST: Selvästi unionin ulkopuolelle ulottuva COST-ohjelma on tehokas tapa lisätä yhteistyötä, edistää laajamittaista kansallisen ja kansainvälisen toiminnan koordinointia niin aihealueittain kuin maantieteellisestikin ja saada liittymistä edeltävässä vaiheessa olevien maiden tutkijoita osallistumaan entistä enemmän yleiseurooppalaiseen toimintaan. COST-ohjelman joustavuutta käytetään edelleen tehostamaan uusien ideoiden ja alojen tutkimusta. Tarkoituksena on kehittää entistä parempia menetelmiä, joilla varmistetaan, että COST-ohjelman ja puiteohjelman toimenpiteet täydentävät toisiaan. Näin käytetään entistä tehokkaammin hyväksi ohjelmien välistä synergiaa, erityisesti puiteohjelman avaintoimintokokonaisuuksien ja yleisluonteisen toiminnan toteuttamisen osalta. COST-ohjelman hallinnointi saa ohjelman puitteissa teknistä ja rahoitustukea.

11 L 64/ Ð Eureka: Puiteohjelman ja Eureka-ohjelman toimet täydentävät toisiaan. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti näiden kahden ohjelman koordinoitua käyttöä muutamilla ensisijaisilla aihealueilla, jotka ovat molemmille ohjelmille yhteisiä. Tarkoituksena on kehittää yksinkertaisia ja tehokkaita tapoja luoda yhteyksiä viidennen puiteohjelman ja Eurekan välille ja soveltaa niitä ensisijaisesti strategisiin hankkeisiin aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintokokonaisuuksen yhteydessä puiteohjelman valintaperusteiden ja menettelyjen mukaisesti. Tiedotus- ja koordinointimekanismeja tehostetaan, jotta hankkeet kehittyisivät myönteisesti, mutta samalla pidetään mielessä Eureka-ohjelman ja puiteohjelman selkeästi toisistaan eroavat tehtävät, erityispiirteet ja rahoitus. Ð Kansainväliset organisaatiot: Entistä tiiviimpi yhteistyö yhteisön ja tutkimustoimintaan ja tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämiseen osallistuvien kansainvälisten organisaatioiden välillä ja tällaisten organisaatioiden osallistuminen tiettyihin viidennen puiteohjelman toimiin lisää tutkimuksen yleistä johdonmukaisuutta Euroopassa ja auttaa käyttämään Euroopan tiedealan perusrakenteita mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Komissio aikoo soveltuvilta osin tehostaa yhteisön osallistumista näihin organisaatioihin etenkin edistämällä jäsenvaltioiden keskinäistä koordinointia ja koordinointia jäsenvaltioiden kanssa. Koordinointi jäsenvaltioiden kanssa Yhteisön ja jäsenvaltioiden kansainvälinen tutkimusyhteistyö kohdistuu usein samoihin tai toisiinsa liittyviin kysymyksiin. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti olisi sekä mahdollista että tarpeen lisätä koordinaatiota joillakin aloilla, mikä saisi aikaan sen, että yksittäisissä toimissa saavutettaisiin kriittinen massa ja yhteisön ja jäsenvaltioiden toiminnan tehokkuus, joustavuus ja näkyvyys lisääntyisivät. Käyttämällä hyväksi esimerkiksi kehitystä edistävää maatalousalan tutkimusta koskevan eurooppalaisen aloitteen yhteydessä saatuja kokemuksia julkisen ja teollisen tutkimuksen alojen koordinointitoimia voidaan tukea tämän ohjelman avulla, jos se todetaan tarpeelliseksi. 2. PUITEOHJELMAAN LIITTYV¾N MUUN TOIMINNAN YHTEYDESS¾ TOTEUTETTAVA KANSAINV¾LINEN YHTEISTYÖ Johdannossa mainittiin kansainvälisen TTK-yhteistyön muotona myös kolmansien maiden tutkimuskeskusten ja kansainvälisten organisaatioiden osallistuminen puiteohjelman muihin erityisohjelmiin ilman tästä erityisohjelmasta saatavaa rahoitusta. Niiden osallistumista koskevat säännöt on vahvistettu perustamissopimuksen 130 j artiklan mukaisesti tehdyssä päätöksessä. Tämän ohjelman avulla voidaan seurata osallistumista ja siitä yhteisölle koituvaa hyötyä sekä osallistumisen yhdenmukaisuutta yhteisön ulkopolitiikan kanssa ottaen huomioon myös uusien jäsenvaltioiden liittyminen. Ohjelmassa arvioidaan myös, pitäisikö tällaisesta osallistumisesta tehdä kansainvälinen sopimus, jotta yhteisön tutkijoilla olisi vastaavasti mahdollisuus osallistua kyseisten kolmansien maiden korkeatasoisiin TTK-ohjelmiin ja/tai voitaisiin toteuttaa riittävät järjestelyt teollis- ja tekijänoikeuksien takaamiseksi.

12 L 64/89 LIITE III ERITYISOHJELMAN T¾YT¾NTÖÖNPANOS¾¾NNÖT Erityisohjelma toteutetaan viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV määritellyillä epäsuorilla TTK-toimilla. Lisäksi tähän ohjelmaan sovelletaan seuraavia erityissääntöjä: 1. Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteitä ovat erityisesti Ð erityisohjelmaa tukevat tutkimukset, mukaan lukien tulevan toiminnan valmistelu, Ð tiedonvaihto, konferenssit, seminaarit, työryhmät sekä tieteelliset ja tekniset tapaamiset, Ð ulkopuolisen asiantuntemuksen hyödyntäminen, mukaan lukien tieteellisten tietokantojen käyttö, erityisesti viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua erityisohjelman seurantaa, viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ulkopuolista arviointia, epäsuorien TTK-tointen arviointia, tai niiden täytäntöönpanon seurantaa varten, Ð tietojen levittämiseen, tiedotukseen ja viestintään liittyvät toimet, mukaan lukien tieteelliset julkaisut, sekä tulosten hyödyntämiseen liittyvät toimet, Ð erityisohjelman TTK-toimiin liittyvä koulutustoiminta, Ð tutkimusalan toimijoille, myös pk-yrityksille, suunnattaville valistus- ja tukitoimille annettava tuki, Ð huippututkimuskeskusten edistämisaloitteille annettava tuki. 2. Rahoitukseen liittyvät poikkeukset Assosioitumattomiin KIE-maihin, Välimeren alueen kumppanuusmaihin, uusiin itsenäisiin valtioihin ja kehitysmaihin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden osalta: Ð viidennen puiteohjelman mukaisten TTK-hankkeiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista voidaan rahoittaa yli 50% tutkimusmateriaalien ja -laitteiden laadun varmistamiseksi ja Ð osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä eriteltyjä henkilöstö- ja laitekustannusten rahoitusosuutta voidaan korottaa, jos TTK-hankkeisiin osallistutaan tukikelpoisten lisäkustannusten turvin, edellyttäen, että erityisohjelman tavoitteet täyttyvät. 3. Koordinointijärjestelyt Komissio pyrkii huolehtimaan siitä, että ohjelmaan kuuluvat epäsuorat TTK-toimet täydentävät toisiaan, erityisesti ryhmittämällä ne yhteisen tavoitteen ympärille, sekä siitä, että päällekkäinen työ vältetään, ottaen kuitenkin huomioon epäsuoria TTK-toimia ehdottaneiden perustellut edut. Komissio myös varmistaa, että erityisohjelman toimet koordinoidaan niiden toimien kanssa, jotka toteutetaan Ð muissa viidennen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistetuissa erityisohjelmissa,

13 L 64/ Ð tutkimus- ja koulutusohjelmissa, joilla pannaan täytäntöön tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) viidennestä puiteohjelmasta (1998Ð2002) 22 päivänä joulukuuta 1998 tehty neuvoston päätös 1999/64/Euraton ( 1 ), Ð muissa eurooppalaisissa tutkimusohjelmissa, kuten Eurekassa ja Costissa, ja kansainvälisten järjestöjen toimesta, Ð muissa tutkimukseen liittyvissä yhteisön järjestelyissä, kuten Phare-, Tacis- ja MEDA-ohjelmissa, Euroopan kehitysrahastossa, Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa koskevissa ohjelmissa, Euroopan sijoitusrahastossa, rakennerahastoissa ja Euroopan investointipankissa. Koordinointi toteutetaan i) nimeämällä yhteiset aihealueet tai painopisteet, mikä johtaa erityisesti Ð Ð tiedonvaihtoon ja yhteisesti päätettyjen hankkeiden toteuttamiseen, mikä merkitsee erityisesti jonkin osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen 9 artiklassa tarkoitetun menettelyn toteuttamista yhteisesti, ii) jakamalla epäsuoria TTK-toimia koskevat ehdotukset uudelleen erityisohjelmien välillä tai erityisohjelman ja tutkimus- ja koulutusohjelman välillä, ja iii) tukemalla Eurekan sihteeristöä sekä COSTin toimintaa ja sihteeristöä ( 2 ). ( 1 ) EYVL L 26, , s. 34. ( 2 ) COSTin luonteesta johtuen sihteeristön kustannukset (muu kuin vakinainen henkilöstö, työmatkat, kokoukset, tiedotus jne.) katsotaan toimintamenoiksi.