Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta

Transkriptio

1 Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Lempivaaran asemakaava / Ehdotuksen nähtäville asettaminen 225/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Keskustaajamassa tarvitaan uusia pientalotontteja kun Männikkö II alue valmistuu. Suunnittelualueen koko on n. 20 ha. Alue sijoittuu kirkonkylän asemakaava-alueen pohjoisreunaan moottoritien Vt 4 ja Lahdentien Mt 140 väliin. Mäntsälän keskustaan ja rautatieasemalle on matkaa n. 1,5 km. Riihenmäen koululle on matkaa n. 500 m. Alue täydentää yhdyskuntarakennetta Pietilän alueen pohjoispuolella. Lempivaara on vahvojen pinnanmuotojen aluetta, jolloin luonto vaikuttaa keskeisenä osana tavoitteita: 1) Talo luonnossa - Näkymä ikkunasta metsään, ei pihalle. - Näkymän päässä ei toista taloa => "talot ristiin". - "Irtonainen sijoittelu" ei katusidonnainen julkisivu. - Asuntokatu kapea mutkitteleva maaston hienopiirteisesti huomioiva. - Etupiha on metsässä / suojavyöhykkeen takana. 2) Luonto yleisillä alueilla - Luonto säilytetään katunäkymissä ja sijoitetaan näkymien kärkiin. - Yhdistetään leikkipuisto- ja luonto kokonaisuudeksi alueen keskellä. 3) Säätilojen huomiointi - Tuuliolosuhteissa vältetään avoimia tai putkimaisia suoria katutiloja. - Kasvillisuus valmistellaan hoitotoimenpitein mikroilmastoa parantaen. 4) Kunnallistekniikka - Autokatu kapea n m, kaarresäteet soveltaen 20 km/t. - Jalankulku jos mahdollista poluin luonnossa n. 0,5+3+0,5 m. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan imeytetään nykyisen luonnon mukaan. 5) Yleisiä tavoitteita Pääleikkipuiston tulee olla pääkokoojatien varressa, katulinjausten nopeuksia rajoittavia, kunnallistekniikan tulee olla rakennettavissa ilman pumppaamoja, erityyppisiä osa-alueita ja talotyyppejä, alueen tulee olla rakennettavissa kahdessa vaiheessa muodostaen kokonaisuuden. Alustavalla mitoituksella em. tavoitteet huomioiden on tonttien määrä n. 50 ja tonttikoko n m2. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh )

2 Maankäyttölautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle Lempivaaran asemakaavan käynnistämistä sekä sitä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamista. Käsittely: Päätös: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Lempivaaran osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kj:n päätösesitys: Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Lempivaaran osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttölautakunta Lempivaaran luonto- ja meluselvitykset valmistuivat. Lempivaaran luonnoksen laadinnan aikana pidettiin viranomaistapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksessa Lempivaarasta laadittiin rakennemallit 2 kpl joista todettiin: - Yhdystie Rautatieasemalta Lahdentielle Mt 140 pirstoo alueen osayleiskaavan ehdottamassa paikassa. - Yhdystie on erittäin kallis ja jää toteutettaessa kokonaisuudessaan kunnan rakennettavaksi. Kustannukset olisivat luokkaa 15 milj., sisältäen sillat rautatien ja moottoritien ylitse sekä louhinnat ja tasaukset Lempivaaran pohjoispuolella. - Yhdystien käyttäjiä olisi vähän, pääasiassa Sälinkää - Lahden suunta hakeutuvat keskustan ohikulkijat. => Johtopäätöksenä on, että rakennuskustannukset ovat pienimmät pohjoisemmalla linjauksella, jonne varaus tulisi siirtää, sekä se ettei ohitustietä mitä todennäköisimmin tulla rakentamaan 30 vuoteen. Lempivaaran asutus aiheuttaa myös paikallista liikennettä keskustaan, MT 140:n sekä rautatieaseman suuniin. Jotta liikenne jakautuisi tasaisesti eri suuntiin eikä aiheuttaisi millekään tielle kohtuuttomasti lisää liikennettä tulee suorittaa seuraavat toimenpiteet: - Suora asuntokatuyhteys Alhontie lev. 12m kautta keskustaan tulee katkaista puistojen kohdalta. - Ojamäntien puuttuva itäosa Kenkäkalliontielle tulee rakentaa. - Ojamäentie tulee yhdistää lännessä Kalsolantien kautta Hämäläisten- ja Kumpurinteentielle. Lempivaarasta laadittiin alustavat luonnokset, joista maastotarkastelun kautta syntyi nyt käsittelyyn valmistunut luonnos ominaisuuksina:

3 - Lempivaaralle MKL edellä asetetut tavoitteet toteutuvat. - Keskelle sijoittuva pohjois-eteläsuuntaisella selänteellä oleva nykyinen hiekkatie on ulkoilun pääakselin yhdistyen pihakatujen sarjaan. - Pääkokoojalenkin tiiveimmin rakennetulla keskialueella oleva pelto rakennetaan pelikentäksi / leikkipuistoksi. - Ko. puisto yhdistetään vanhan metsän vyöhykkeeseen, joka sijoittuu alueen keskelle poikittain pääliikenneverkkoon nähden. Tämä metsä on luonnontilainen ja mäkien välissä, joten sillä on ekologisena kokonaisuutena mahdollisuus säilyä vaikka ympärille rakennetaan. - Katujen varret ajonäkösäteiden so. katseen suunnassa kohtaavat kaikkialla luonnontilaisen alueen, sekä kokoojateillä että asuntokaduilla. Tavoite "asutaan luonnossa" voi jossain määrin toteutua. Nämä metsäalueet on tarkoitettu säilytettäviksi luonnontilaisina (lu1 ja lu2) so. niitä ei rakenneta puistoiksi tai pihoiksi. - Tonteista muodostui suuria ( m2) keskikoon ollessa n. 1600m2), koska niihin jätettiin luonnontilaisena säilytettäviä tontin osia (lu1). Tontit jakautuvat karkeasi 1/3 luonnontilaista aluetta, 1/3 rakennusten ja kulkuteiden aluetta ja 1/3 puutarhaa. - Mitoitus omakotitalot 56 tonttia / 14000k-m2 / 160 asukasta ja rivi-/kerrostalot 3 tonttia / 8000k-m2 260 asukasta. Jatkokäsittely: - Merkitään kaavaluonnos maastoon ja 1) Teiden keskilinjat, 2) Puisto- ja luonnontilaisten alueiden reunat ja 3) kunkin rakennuksen keskikohta. - Teknisen osaston ja luottamusmiesten kanssa tehdään maastokäynnit. - Tiedustellaan rakennusliikkeiden kiinnostusta II-kerroksisten rivi-/ kerrostalojen toteuttamisen osalta. - Arvioidaan kunnallistekniikan vaiheistus ja kustannukset. - Pyydetään kunnan viranomaislausunnot, ulkopuolisia viranomaislausuntoja ei pyydetä, koska alueella ei ole laajempaa seudullista merkitystä. - Täydennetään melumallinnus asemakaavan rakenteen mukaisilla massoilla tarkasteltuna. - Tarkennetaan ympäristön arviointi. => Laaditaan asemakaavaehdotus saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä lisäaineiston perusteella. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Lempivaaran asemakaavan muutoksen luonnoksen nähtäville asetettavaksi huomautusten kuulemista varten sekä pyytää Mäntsälän kunnan sisäiset lausunnot. Luonnosvaiheessa ei pyydetä kunnan ulkopuolelta viranomaislausuntoja. Käsittely: Päätös: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Lempivaaran asemakaavamuutoksen luonnos Liite 2. Liikenne Lempivaara Liite 3. Kaavarunko A Lempivaara asemakaava

4 Liite 4. Kaavarunko B Lempivaara asemakaava Liite 5. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara Liite 6. Mäntsälä Asemakaavan meluselvitys Liite 7. Alustava luonnos B Liite 8. Alustava luonnos C Maankäyttölautakunta Lempivaaran alue täydentyi kun kunta osti Karkkulantie länsipuolisen tilan RN:o 11:1378, kunta omistaa nyt alueen Lahden Moottoritiestä Karkkulantielle sekä sen jatkeen pohjoiseen. Asemakaavaluonnos uusittiin täydennettynä em. tilalla. Lisäksi Mäntsälän taloustilanne on vaikeutunut ja on päädytty vaiheittaiseen rakentamiseen siten, että ensivaiheessa vältetään teiden ja kunnallistekniikan rakentamista. Lempivaara jakautuu Alhon- ja Karkkumäentien 1-vaiheiseen ja pohjoisosaan jolloin rakennetaan em. tiet yhdistävä tielenkki ja sen varren korttelit. Muutoksina luonnokseen ovat: Korttelit läntiset korttelit => yhdistetty kortteliksi 773 Mäen länsipuolelta ja päältä poistettu erillispientalojen korttelit (AO) ja korvattiin yhtenäisellä mäkien päälle rakennettavalla II-IV kerroksisella "käärmetalolla" joka toimii samalla meluvallina moottoritien suuntaan. Korttelit => kortteleiksi 775 ja 776 II-kerroksiset rivitalot korvattu 4kpl V-kerroksiselle kerrostaloille kooltaan 1200k-m2. Nämä rakennukset muodostavat alueen äärimmäisen pohjoisen rajan moottorietä vastaan ja toimivat meluvallina. Kortteli rajautuu metsään koillisessa. Pohjoiseen varattu mahdollisuus meluvallin rakentamiseen korkeudeltaan n. 15m mäkien väliin mikä korvaisi moottoritien varren meluaidat. VK-alue => kortteliksi 774 Asuintalojen kortteli (A-1) joka on tarkoitettu rakennusliikkeen kokonaisuutena toteuttavaksi II-kerroksisina Luhti- tai porrashuoneellisina asuinrakennuksina joissa yksittäisen rakennuksen koko 600k-m2 ja joilla on yhteinen autopaikoitus ja huolto sekä oleskelualue. Todettiin alueen olevan n. 400m Riihenmäen koulun kentistä joten alueelle ei pidetty tarpeellisena varata erikseen rakennettavaa leikkikenttää. Muutoin vahva kaakko - luode suuntainen sekä pohjoiseen jatkuvat puistot säilytettiin ennallaan. Katumiljöö muodostuu edelleen luonnon omaisena kuten kaavan tavoitteissa edellisissä käsittelyvaiheissa on todettu. Korttelit ennallaan Korttelit 783 ja 784 korkea keskiosa Kortteli 783 muutettiin erillispientalojen (AO-3) => Asuintalojen kortteliksi (A-1) joka toteutettaneen II-kerroksisina pitkinä rajaavina luhtitaloina melusuojaksi kuten meluselvitys ehdottaa. Korttelin 784 mäen päällys muutettiin Rivitaloista (AR) => Ryhmässä rakennettavien erillispientaloiksi (AO-7).

5 Korttelit pohjoisin alue => kortteleiksi Lähivirkistysalue ja -reitti (VL) sijoitettiin korttelien 781 ja 783 väliin jatkoksi eteläpuoleisten kortteleiden reitille. Korttelit Karkkumäentien länsipuoli Kortteli 779 Ryhmässä rakennettavien erillispientaloja (AO-7). kortteli 785 Asuintalojen kortteli (A-1) joka on tarkoitettu rakennusliikkeen kokonaisuutena toteuttavaksi II-kerroksisina Luhti tai porrashuoneellisina asuinrakennuksina joissa yksittäisen rakennuksen koko vaihtelee k-m2 ja joilla on yhteinen autopaikoitus ja huolto sekä korttelin keskus. Korttelin 785 eteläosa I-kerroksisin rivitaloin (AR). Eteläosaan erillispientaloja (AO) Lempivaaran kaavaluonnoksessa esitetty "Ryhmässä rakennettavat erillispientalot (AO-7)" tarkoittavat osakeyhtiömuotoista erillispientaloista koostuvaa suurkorttelia jossa korttelitoiminnoista yhteisiksi kootaan keskipiha, paikoitus ja huolto. Talot ovat pieniä enintään pohjapinta-alaltaan 70k-m2 ja mahdollinen esim. myöhemmin laajennettava ullakko yhdistettynä 90-k-m2. Talot tuotaisiin paikalle valmiina esivalmistetuille "osaketonteille", joihin kuuluu oma pieni piha ja puutarha. Järjestely mahdollistaisi jopa siirtotalon eli osakas voisi siirtää talonsa uudelle tontille siirtyessään. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys Maankäyttölautakunta päättää asettaa Lempivaaran asemakaavaluonnoksen, päivätty , uudelleen nähtäville ja pyytää kunnan sisäiset lausunnot, sekä mielipiteiden kuulemiseksi. Tässä vaiheessa ei pyydetä muita lausuntoja. Käsittely: Päätös: Kaavan laatija esitteli vaihtoehtoisia korttelirakenteita ja kaavan rakentamisen vaiheistusta, tehtyjen muutoksien vaikutuksia ja alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaavaluonnoksessa. Päädyttiin asettamaan nähtäville vaihtoehto, jossa on useammanlaisia asuinpientalojen korttelikokonaisuuksia ja niiden toteuttamistapoja. Tavoiteena on tunnustella millaisin ratkaisuin voitaisiin kehittää pientaloasumista Mäntsälän olosuhteissa. Maankäyttölautakunta päättää asettaa muutetun Lempivaaran asemakaavaluonnoksen, päivätty , uudelleen nähtäville ja pyytää kunnan sisäiset lausunnot, sekä mielipiteiden kuulemiseksi. Tässä vaiheessa ei pyydetä muita lausuntoja. Liite 1. Lempivaaran asemakaavaluonnos Liite 2. Liikenne Lempivaara Liite 3. Kaavarunko A Lempivaara Liite 4. Kaavarunko B Lempivaara Liite 5. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara Liite 6. Mäntsälä Asemakaavan meluselvitys

6 Maankäyttölautakunta Luonnos 2 päivätty oli nähtävillä ja siitä jätettiin 1 lausunto. Tekninen lautakunta - Katualueiden reunoille on merkitty EV-alueita. Nämä suojaviheralueet suositellaan kaavassa merkitsemään tonteiksi tai katualueeksi ja niiden pinta-ala tulee lisätä VL-alueisiin. Katurakentaminen ja myöhemmin tonteilla tapahtuva rakentaminen vaurioittaa puustoa. Mikäli nykyinen luonnos hyväksytään ilman lausuttuja muutoksia, kapeilla EV-alueilla oleva puusto ei todennäköisesti tule säilymään. Valo-olosuhteiden muuttuessa myös aluskasvusto tulee häviämään. Jotta Lempivaaran alueen suunnitelmissa huomioitaisiin alueen tulevaa viihtyisyys EV-alueet tulisi kokonaan viherrakentaa. - VL-alueet ovat joiltain kohdin suunniteltu hyvin kapeiksi. Kapeilla VL-alueilla puusto tulee häviämään, varsinkin jos kaavaan merkitty puistokäytävä toteutetaan. - Kaikki kadut ovat leveydeltään eri kokoisia eikä kokooja- ja tonttikadut juuri eroa toisistaan. Katualueiden leveys tulee laatia siten, että alueelle on mahdollista rakentaa 14,0 metriä leveä kokoojakatu sekä 11,0 metriä ja 9,0 metriä leveitä tonttikatuja. - Kaduilla on liikaa kulmikkuuksia, taitepisteitä ja kapenevia kohtia. Tasalevyisen ja sulavalinjaisen kadun suunnittelu ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa. - Päättyvillä kaduilla tulisi olla kääntöpaikat ja ne tulisi olla suunniteltavissa ja rakennettavissa RT-korttien mukaisin mitoitusohjein. - Lempivaaran asemakaava-alueella tarvitaan yksi jätevedenpumppaamo, ja pumppaamolle on varattava riittävä tila rakennukselle ja huoltotöille sekä tarpeeksi suuri suoja-alue mahdollisia hajuhaittoja varten. - Eteläisen poikittaiskadun jäte- ja sadevedet on mahdollista viettää nykyisen kaavaluonnoksen mukaan vain puoleen väliin katua asti. Joka tarkoittaisi, että alueelle tulisi rakentaa toinen pumppaamo. Kaavassa ei ole varattu tilaa pumppaamolle. Tekninen lautakunta suosittelee kaavan tarkastelua tältä osin uudelleen niin, että alueelle ei tarvitse rakentaa toista pumppaamoa. Tämä alue on rajattu yleissuunnitelmassa keltaisella. - Nykyisten Alhontien ja Karkkulantien vesijohto ja jätevesiviemäreiden mitoitus tulee tarkistaa, jotta ne vastaisivat Lempivaaran asemakaava-alueen vesihuollon tarvetta. - Alhontien ja Karkkulantien kadut ovat nykyisellä katurakenteellaan, ilman kevyen liikenteen väyliä, turvattomat välittämään Lempivaaran asemakaava-alueen liikennettä. Nykyisten katujen parantamiseen tulee varata investointimääräraha viimeistään vuodelle 2020.

7 - Lisäksi tekninen lautakunta esittää yhteistyön parannusehdotuksena, että asemakaavaluonnoksen laatijalla olisi esittää kunnallistekninen yleissuunnitelma jo ennen lausuntopyynnön jättämistä, jolloin suunnittelun ja rakentamisen toteutettavuuden arviointi ei jäisi lausunnon laatijalle. Vastine: Merkitään EV-alueet osaksi tontteja: Luonnonmukaisena metsänä hoidettava alue. Maanpinnan muokkaaminen, poistaminen tai korvaaminen on kielletty. Ympäristöä muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia ja edellyttävät tontin miljöö- ja vihersuunnitelman päivittämistä. Alhontien länsireunan suojaviheralue muutetaan Lähivirkistysalue (VL), koska alueella on hulevesialtaita, nykyinen pellon reunavyöhyke sekä Yleiselle jalankululle varattu ohjeellinen alueen osa. Kapeimmat korttelien väliset Lähivirkistysalueet (VL) liitetään tontteihin ja reiteistä vain tärkeimmät merkitään asemakaavaan ohjeellisina. Katujen leveys on sovitettu liikennemäärän mukaan. Voidaan käyttää leveyksinä ehdottamianne kokoojateillä 14m ja asuntokaduilla 11m ja 9m. Katujen kulmikkuudessa on periaatteena: - Pääkokoojatiet ovat linjauksiltaan jouhevia, kuitenkaan jatkuvia saman kaarresäteen mutkia ei ole. Ajoympäristön ja tilanteiden jatkuva muuttuminen pitää kuljettajan huomion vireillä ja pudottaa ajonopeudet. - Itäisen ja läntisen alueen yhdistävä kokoojatie linjataan kulmikkaaksi ja erityisesti juuri ennen pihakadun risteystä olevat nitkautukset säilytetään. Huonoimman näkyvyyden kohdalla kalliorinteen alueella ja virkistysreitin ylitysalueella käytetään merkintänä Hidaskatu. - Asuntokadut ovat maaston mukaan polveilevia ja lyhyitä. - Keskiselänteelle merkitään yhtenäinen Pihakatu, mikä toimii virkistysja vapaa-ajan kulkureittinä kuten nykyisinkin. Jäteveden pumppaamolle varataan tila pohjoisimman korttelin 777 kaakkoiskulmasta kokoojatien varrelta. Eteläiselle poikittaiskadulle varataan Maanalaista johtoa varten varattu alue. korttelin 769 läpi, jolloin pumppaamoa ei tarvita. Kunnallisteknisen verkoston toteutettavuus rakennusvaiheittain on alustavasti tarkasteltu yhdessä Teknisen osaston suunnittelijan kanssa nyt esitettävää ehdotusta valmisteltaessa. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors puh ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää asettaa Lempivaaran asemakaavaehdotuksen, päivätty , nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot, sekä muistutusten kuulemiseksi.

8 Päätös: Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemakaavaehdotus Liite 2. Asemakaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara Liite 5. ELY-keskuksen lausunto Liite 6. Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa