MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

Transkriptio

1

2

3 MÄNTSÄLÄ TYÖ 229 LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 749 OSA JA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 8. päivänä lokakuuta 2016 päivättyä täydennettyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelia 749 osa ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelit 749 osa ja , sekä niihin liittyvät puisto, erityis-, maaja metsätalous- ja tiealueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mäntsälän kirkonkylän ydinkeskustan pohjoisrajalla Riihenmäen koulun lähellä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVA Nimi Lempivaaran asemakaava Kaavatunnus Tarkoitus Asemakaavalla suunnitellaan uusi asuntoalue keskustaajaman pohjoisrajalle Riihenmäen koulun lähelle. Tavoitteena on toteuttaa asumistapaa jossa on suora yhteys luontoon.

4 4 MÄNTSÄLÄ TYÖ 229 LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 749 OSA JA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus 4 2. TIIVISTELMÄ Käsittelyvaiheet Asemakaava Asemakaavan aluevaraukset Toteutus 7 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Melu Liikenne Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rakennemallit Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheet Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet 25

5 5 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Rakennettavat korttelit Kaavamääräyksiä Mitoitus Palvelut Liikenne Melu 44 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 51 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 52 Liitteet: 1 Lempivaara ilmakuvalla 2 Asemakaavan seurantalomake 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara 5 Meluselvitys Mäntsälä Lempivaara 6 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa 7 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa 8 Lausunto liito-oravaan kohdistuvista vaikutuksista / Enviro Oy Lausunto Melun vaikutuksista / Helimäki Oy Mäntsälän jalankulku- pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) / Tekniset palvelut / SITO

6 6

7 7 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus / 107 vireille / 269 vireille Maankäyttölautakunta / OAS nähtävillä luonnos 1 nähtävillä Maankäyttölautakunta / luonnos 2 nähtävillä Maankäyttölautakunta / / xx ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta / xx Kunnanhallitus / xx Kunnanvaltuusto / xx 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tarkoituksena on taajaman ja metsän yhdistäminen monityyppisten pienasuntojen alueeksi. Osin kallioinen ja jyrkkienkin korkeuserojen muotoilema monimuotoisen kasvillisuuden alue, jossa tavoitteena on asuminen luonnossa. Tonteille kuljetaan metsien kautta ja tonteille jätetään luonnontilassa pidettäviä osia. Lempivaaraan sijoittuu mm. asunto-osakeyhtiömuotoisia pienten omakotitalojen ryhmiä joilla on koottu huolto ja infratekniikka, mm. luhti- ja rivitaloryhmiä, valmisomakotitaloja, perinteisiä omakotitaloja sekä kerrostaloja. Alueen keskellä on luonnontilainen kaakko-luode suuntainen metsävyöhyke sekä keskeinen sitä risteävä kaakko-lounas suuntainen virkistysreitti. Lempivaara rajaa kirkonkylän pohjoisessa yleiskaavassa luonnontilaan jätettävistä metsistä. Palvelut ovat lähellä, koulu 500m, rautatieasema 1,5 km ja keskustapalvelut 1,8 km. 2.3 Asemakaavan aluevaraukset 2.4 Toteutus Asemakaavalla muodostuu korttelialueita seuraavasti: - Kerrostalot 9 kpl tonttipinta-ala 38777m2, kerrosala 21000k-m2, tehokkuus e=0,54. - Luhti- ja rivitalot yhteensä 29 kpl, 28877m2, 8640k-m2, e=0,3. - Omakotitalot yhteensä 68 kpl, 67944m2, 11710k-m2, e=0,19 Rakentaminen yhteensä m2, 41350k-m2, e(al)=0,16. - Asuntoja n. kerrostaloissa n. 350, asukkaita n Asuntoja luhti- ja rivitaloissa n. 120, asukkaita n Asuntoja omakotitaloissa n. 75, asukkaita 260. Asuntoja yhteensä n. 545 ja asukkaita n Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AK-1, AK-2, A-1 ja AO-7 korttelit 1,0 ap/asunto tai vähintään 1 ap/80k-m2. - AR korttelit 1,0 ap/asunto ja 1 vieraspaikka /5 asuntoa. - AO korttelialueilla 2 ap / asunto. Alue toteutuu noin 5 vuoden kuluessa.

8 8

9 9 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Lempivaara 26,7 ha on Kirkonkylän asemakaavan pohjoisreunassa Lahden moottoritien itäpuolella ja Riihenmäen koulun pohjoispuolella. Mäntsälän keskustaan ja rautatieasemalle on n. 1,5 km ja Riihenmäen koululle n. 500m. Lempivaara rajaa keskustaajaman pohjoisessa luonnonsuojelu- ja virkistysalueisiin sekä moottoritiehen. Pietilän omakotitaloalue rakentui luvuilla keskustan laajennuksena pohjoiseen. Lempivaara on kolmen pohjois-etelä suuntaisen kallioharjanteen muotoilema jyrkkäpiirteinen metsä. Länsipuolinen laakso on viljelty tasainen pelto ja itäpuoli osittain soistunut loivapiirteinen avohakattu notkelma. Lempivaaran keskiosan päältä laakea metsäinen selänne toimii hyvänä eteläpuolisen asuntoalueen ulkoilureittinä. Lempivaarassa ei ole rakennettua ympäristöä Ainontien päässä olevaa latoa / maatalousrakennusta lukuun ottamatta Luonnonympäristö Alue on rakentamatonta mänty-, kuusi- ja paikoitellen sekametsää, keski- ja pohjoisosat ovat avohakkuun (2010) jäljiltä metsäauratut. Maaston pinnanmuodot ovat voimakkaita, korkeusvaihteluiden ollessa välillä. Korkeimmat mäkialueet sijoittuvat tasaisesti alueelle. Keskiosan harjanne on 60v talousmetsää joka kuitenkin tuntuu luonnontilaiselta maaston monimuotoisuuden takia. Läntinen moottoritien viereinen harjanne samoin kuin itäpuolen rajaava ovat karuja kallioalueita metsätyyppi VT iältään 30 40v. Lempivaaran luonto inventoitiin MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 / Enviro Oy, liitteenä 1. Luontoinventoinnista aiheutuvia johtopäätöksiä ovat: - Luontoinventoinnissa ei todettu sellaisia kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelu-lain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien kohteiden (luonnontilaiset pienvedet) kriteerit. - Lempivaaran alueella ei todettu liito-oravan esiintymiä tai kulkureittejä, mutta itäpuolella on tiedossa liito-oravahavaintoja ainakin vuodesta 1996 (Elo & Blåfield 1999) lähtien (kuva 9). Liito-oravaselvityksiä alueella on tehty vuosina 2002 (Nironen & Lammi 2002), 2003 (Nironen 2003) ja 2010 (Nironen ja Routasuo 2010). Vuonna 2013 liito-oravan jätöksiä löytyi Lempivaaran alueelta kahdelta metsä-kuviolta. Molemmilta alueilta on tietoja jo vuodelta Liito-oravan pesimäalue Lempivaaran länsipuolella suojeltiin v mikä vaikuttaa liikenneyhteyksien järjestämiseen mahdollisesti myöhemmin alueen laajentuessa itään. Poikittaiselle kokoojatielle alueen kautta / pohjoispuolitse tulee etsiä mahdollisesti parempi reitti. Maaperä Maaperä on harjanteilla pääasiassa avokallioita, moreenimäkiä ja rinteitä. Ainontien pään läntinen laakso on pohjoiseen viettävä savi / siltti pohjainen pelto ja Kaakkumäentien pään notko samoin silttiä, jossa on patoutunut soistunut kapeahko kallioiden väliin jäävä painanne. Mikäli kokoojatiet sovitetaan näihin alavimpiin paikkoihin voidaan todeta muiden alueiden soveltuvan hyvin rakentamiseen lukuun ottamatta kaakkoisinta soistunutta osaa.

10 10 Kuva 1. Keskipelto Alhontien päässä Kuva 2. Metsä alueella on pääosin vanhaa, maaperä on rehevää jopa lehtomaista. Kuva 3. Pellon itäpuoli on kallioista rehevää sekametsää Kuva 4. Pellon länsipuolen kuusikkoa Kuva 5. Pohjoisosan kuusivaltaista metsää. Kuva 6. Keskiosan avohakkuun reunaa Kuva 7. Eteläosan sekametsää

11 11 Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue on n. 1,8 km etäisyydellä Mäntsälän ydinkeskustasta. Lempivaaran alue täydentää yhdyskuntarakennetta Riihenmäen ja Pietilän asuntoalueiden pohjoispuolella. Oikorata tuo hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin ja Lahteen, rautatieasemalle on matkaa 1,3 km. Lempivaara on taajaman pohjoinen rajaus kirkonkylän pohjoisen kallioisista metsistä. Länsipuolella ovat Lahden moottoritie ja oikorata. Kevyen liikenteen reitti johtaa lounaassa alikulkujen kautta rautatieasemalle. Riihenmäen yhteiskoulu sijaitsee n. 500 m päässä etelässä. Idässä on vapaa-ajan käyttöön varattu liito-oravien metsäalue ja sen länsipuolella tulevia asuntoalueita. Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen sijaitsee n. 1,8 km etäisyydellä. Juuri valmistuva Riihenmäen koulu on n. 500 m etäisyydellä etelässä. Kunnallistekniikka Alueen eteläreunassa ovat vesi- ja viemärilinjat Ainon- ja Karkkulanteillä sekä Pietilänpolulla. Näiden lähialueet ovat nopeasti rakennettavissa ilman pumppaamoja. Kirkonkylän keskusta on kaakossa ja sinne johtava kokoojakatu Ojamäentie on rakentamatta. Melu ja tärinä Asuntorakentaminen edellyttää melunsuojausta oikoradan ja moottoritien melua vastaan. Tärinää tutkittiin Lempivaaran kohdalla aivan radan länsipuolelle sijoittuvan Männikkö pohjoinen asuntoalueen kaavoittamisen yhteydessä ja todettiin runkovaimennuksen tarve joka harkitaan rakennusluvan yhteydessä rakenteista riippuen. Lempivaara on rataan nähden kauempana, mutta tärinästä pyydetään rakennuslupiin vaikuttava asiantuntijalausunto Melu Kaavatyön pohjaksi laati Ramboll Oy yleisen melulaskennan jossa alue todettiin häiriöalttiiksi. Lempivaaran länsipuoli ja keskisen vedenjakajan lakialue ovat melun häiritsemät. Taulukko 1 Valtioneuvoston ohjearvot ulkomelutasoista. A-painotettu keskiäänitaso enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät vanhat alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Melulaskenta nykytilanne ks. kartta seuraavalla sivulla.

12 12 Tie- ja raideliikenteen melualueet

13 Liikenne Pääkadut ja kokoojatiet, suunniteltu kokoojatie (musta) ja vaihtoehdot Asemakaavan mukainen liikenteen runkoverkko jakaa Lempivaaran liikenteen useammalle pääsysuunnalle. Liikenne jakautuu länteen Sälinkääntielle ja rautatieasemalle, itään Mt 140 eli Lahdentielle ja etelään Riihenmäen koululle ja asuntokatujen läpi keskustan palveluille. Lisäksi yleiskaavassa on varauduttu rautatien ja moottoritien ylittävään siltaan ja kokoojatiehen pohjoisessa yhdistäen Sälinkääntien ja Mt 140 Lahdentien. Tälle tielinjalle perustettiin kaavatyön aikana liito-oravien luonnonsuojelualue. Kaavassa etsitään vaihtoehtoinen reitti ko. tielle. Nykyisen katuverkon puutteet Lempivaaran rakennuttua: - Lempivaaran liikenne tulee ohjata kokoojateiden kautta pääteille ja keskustaan ja estää asuntokatujen kautta ajaminen. - Riihenmäen koulun lähikatuja oikoteinä käytettäessä aiheutetaan asuntokaduille kohtuutonta häiriötä ja heikennetään Riihenmäen koulun kohdalla kevyen liikenteen turvallisuutta. - Ojamäentien länsiosa (kartassa osa kokoojatietä) on nyt vielä rakentamatta Maanomistus Kunta omistaa kartassa kaavamuutosalueen.

14 Suunnittelutilanne Maakuntakaava ASEMAKAAVA Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei kohdistu merkintöjä.

15 Yleiskaava ASEMAKAAVA Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 (kunnanvaltuusto hyväksynyt ja lainvoimainen) alue on merkitty: Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskieltoja ei ole voimassa alueella.

16 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Tavoitteet Kunnan tavoitteet Rakentaa tiivistäen asumista koulujen lähelle. Pyrkiä yhdistämään luonto asumiseen. Virkistyskäytön huomioiminen laajemmin alueen kautta. Monia asumistyyppejä samalle alueelle sis. kerrostalot, II-kerroksiset luhtitalot, rivitalot, omakotitalot, minitalot ja asunto-osakeyhtiömuotoiset pientalojen korttelit. Yleiset tavoitteet Kaupungistuminen ja tiivistämisen korostaminen ovat johtaneet ajatteluun ettei luonnolle ole tilaa asuinalueen sisällä vaan ennemminkin tonttien takana kaava-alueen reunoilla. Kuitenkin suomalaisille metsä on viihtymisympäristöä. Metsää tulisi jättää kokonaisuuksina ekotaskuina korttelirakenteeseen keskelle sekä katujen ja kevyen liikenteen reiteille. Lempivaaran kaavan idea on asuminen metsässä. Lempivaaran suunnittelun lähtökohdat 1) Talo luonnossa - Näkymä ikkunasta metsään, ei pihalle. - Näkymän päässä ei toista taloa => "talot ristiin". - "Irtonainen sijoittelu" ei katusidonnainen julkisivu. - Katu kapea mutkitteleva maaston hienopiirteisesti huomioiva. - Katu ja etupiha metsässä. 2) Luonnon korostaminen - Kalliot näkymien kärkiin. - Koskemattomia liikkumiselta pois rajattuja lakialueita. - Suot ja kosteikot jätetään, vedet luonnontilaisena. - Aluekuivatusta ja pohjaveden laskua ei tehdä. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan imeytetään nykyisen luonnon mukaan. - Rakennustapaohje "Luonto kunnallistekniikan ja rakentamisen osana". 3) Säätilojen huomiointi - Tuuliolosuhteet säilytetään jättämällä metsäkokonaisuuksia keskialueelle. - Kosteikkojen rakenne ja pienet purot säilyvät. - Kasvillisuuden rakenne huomioidaan osana mikroilmastoa. 4) Kunnallistekniikka - Ei sadevesiviemäröintiä. - Imeytys kaduilta painantein ja "katko-ojilla". - Autokatu kapea max 1+4+1m, kaarresäteet soveltaen 20km/t. - Jalankulku poluin luonnossa 0,5+3+0,5m, ei lainkaan suoria osia.

17 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus / 107 vireille / 269 vireille Maankäyttölautakunta / OAS nähtävillä luonnos 1 nähtävillä Maankäyttölautakunta / luonnos 2 nähtävillä Maankäyttölautakunta / / xx ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta / xx Kunnanhallitus / xx Kunnanvaltuusto / xx 4.2 Rakennemallit Reunaehtojen perusteella laadittiin rakennemalleja joiden perusteella päädyttiin ohjaamaan pohjoinen ohikulkutie Lempivaaran pohjoispuolelle pois katkaisemasta asuinaluetta. Kun samalla vältettiin liito-oravan suojelualue ja tie sijoittui maastollisesti vähemmän kallioleikkauksia vaativaan paikkaan päädyttiin rakennemalliin B. Kaavarunko A - Taajaman pohjoinen ohikulkutie varaus sijoittuu osayleiskaavan ohjeelliselle linjaukselle. - Pohjoiselle asumisen laajentumisvyöhykkeelle syntyy 3 osakokonaisuutta joista 2- leikkautuu ohikulkutiellä - Lempivaara rajautuu radiomaston mäen keskelle, itäosa erillisenä saarekkeena. - Liito-oravien suojelualue alueen keskellä jää ohikulkutien kohdalle. - Ohikulkutien linjauksen korkeusvaihtelut ovat suuria, ko. linjalta piirrettiin pituusleikkaus. Kaavarunko B - Taajaman ohikulkutie varaus sijoittuu asumisen laajentumisalueiden pohjoisrajalle. - Pohjoiset asumisen laajentumisvyöhykkeet ovat 2 osakokonaisuutena jotka kaikki muodostuvat kokonaisuuksiksi ilman, että ohikulkutie leikkaa niitä. - Lempivaara on rakennettavissa laajempana kokonaisuutena radiomaston mäen ympärille. - Liito-oravien suojelualue alueen keskellä jää omaksi luontoalueekseen. - Ohikulkutien linjauksen korkeusvaihtelut ovat oleellisesti pienempiä, ko. linjalta piirrettiin pituusleikkaus. Lempivaaran iläpuolelle rakennemallin A ohitustielinjaukselle perustettiin liito-oravien suojelualue jonka ympärille voidaan ELY:n lausunnon mukaisesti laajentaa asumisen maankäyttöä, liitteenä 6 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa

18 18 Kaavarunko A

19 19 Kaavarunko B

20 Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheet Ensimmäinen luonnos oli nähtävillä

21 21 Ensimmäinen luonnos oli nähtävillä Lempivaaran alue täydentyi kun kunta osti Karkkulantien länsipuolisen tilan RN:o 11:1378. Asemakaavaluonnos uusittiin täydennettynä em. tilalla. Muutoksina luonnokseen : Korttelit läntiset korttelit => yhdistetty kortteliksi Länsiharjanteelta on poistettu erillispientalojen korttelit (AO) ja korvattu II-IV kerroksisella "käärmetalolla" joka toimii samalla meluvallina moottoritien suuntaan. Korttelit => kortteleiksi 775 ja Pohjoisrajana II-kerroksiset rivitalot on korvattu kerrostaloilla 4kpl, joiden enimmäiskerrosluku on V jokaisen talon ollessa kooltaan 1200k-m2. Nämä rakennukset muodostavat pohjoisen rajan moottoritien melua vastaan. - Pohjoiseen ja länteen on varattu lisäksi mahdollisuus meluvallien rakentamiseen korkeudeltaan n. 15m, nämä korvaavat tarvittaessa kerrostalot ja meluaidat. VK-alue => kortteliksi Lempivaarasta on n. 500m Riihenmäen koulun liikuntakentille joten alueelle ei pidetty tarpeellisena varata erikseen rakennettavaa laajempaa liikuntakenttää. Korttelit ennallaan Korttelit 783 ja 784 korkea mäkialue keskellä - Kortteli 783 muutettiin erillispientalojen korttelista (AO-3) => asuintalojen kortteliksi (A-1) joka toteutettaneen II-kerroksisina luhtitaloina melusuojaksi meluselvityksen mukisesti. - Korttelin 784 mäen lakiosa muutettiin rivitalokorttelista (AR) => ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alueeksi (AO-7). Korttelit pohjoisin alue => uudet nrot Lähivirkistysalue ja -reitti (VL) sijoitettiin korttelien 781 ja 783 väliin jatkoksi eteläpuoleisten kortteleiden reitille. Korttelit Karkkumäentien länsipuoli - Kortteli 784 Ryhmässä rakennettavien erillispientaloja (AO-7). - Kortteli 785 Asuintalojen kortteli (A-1) joka on tarkoitettu kokonaisuutena toteuttavaksi IIkerroksisina luhtitaloina tai porrashuoneella. Yksittäisen rakennuksen koko vaihtelee k-m2 ja tontilla on yhteinen autopaikoitus, huolto ja leikkipaikka. - Korttelin 785 eteläosa I-kerroksisin rivitaloin (AR). - Eteläosaan erillispientaloja (AO). Lempivaaran kaavaluonnoksessa esitetty "Ryhmässä rakennettavat erillispientalot (AO-7) tarkoittavat osakeyhtiömuotoista erillispientaloista koostuvaa korttelia, jossa yhteisiksi kootaan keskipiha, paikoitus ja huolto. Talot ovat pieniä pohjapinta-alaltaan 70k-m2 ja mahdollinen myöhemmin laajennettava ullakko yhdistettynä 90-k-m2. Talot tuotaisiin paikalle valmiina esivalmistetuille "osaketonteille", joihin kuuluu oma piha. Järjestely mahdollistaisi siirtotalon eli osakas voisi siirtää talon mukanaan uuteen paikkaan.

22 22

23 23 Luonnos 2 päivätty oli nähtävillä , siitä jätettiin 1 lausunto. Tekninen lautakunta - Katualueiden reunoille on merkitty EV-alueita. Nämä suojaviheralueet suositellaan kaavassa merkitsemään tonteiksi tai katualueeksi ja niiden pinta-ala tulee lisätä VLalueisiin. Katurakentaminen ja myöhemmin tonteilla tapahtuva rakentaminen vaurioittaa puustoa. Mikäli nykyinen luonnos hyväksytään ilman lausuttuja muutoksia, kapeilla EValueilla oleva puusto ei todennäköisesti tule säilymään. Valo-olosuhteiden muuttuessa myös aluskasvusto tulee häviämään. Jotta Lempivaaran alueen suunnitelmissa huomioitaisiin alueen tulevaa viihtyisyys EV-alueet tulisi kokonaan viherrakentaa. - VL-alueet ovat joiltain kohdin suunniteltu hyvin kapeiksi. Kapeilla VL-alueilla puusto tulee häviämään, varsinkin jos kaavaan merkitty puistokäytävä toteutetaan. - Kaikki kadut ovat leveydeltään eri kokoisia eikä kokooja- ja tonttikadut juuri eroa toisistaan. Katualueiden leveys tulee laatia siten, että alueelle on mahdollista rakentaa 14,0 metriä leveä kokoojakatu sekä 11,0 metriä ja 9,0 metriä leveitä tonttikatuja. - Kaduilla on liikaa kulmikkuuksia, taitepisteitä ja kapenevia kohtia. Tasalevyisen ja sulavalinjaisen kadun suunnittelu ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa. - Päättyvillä kaduilla tulisi olla kääntöpaikat ja ne tulisi olla suunniteltavissa ja rakennettavissa RT-korttien mukaisin mitoitusohjein. - Lempivaaran asemakaava-alueella tarvitaan yksi jätevedenpumppaamo, ja pumppaamolle on varattava riittävä tila rakennukselle ja huoltotöille sekä tarpeeksi suuri suoja-alue mahdollisia hajuhaittoja varten. - Eteläisen poikittaiskadun jäte- ja sadevedet on mahdollista viettää nykyisen kaavaluonnoksen mukaan vain puoleen väliin katua asti. Joka tarkoittaisi, että alueelle tulisi rakentaa toinen pumppaamo. Kaavassa ei ole varattu tilaa pumppaamolle. Tekninen lautakunta suosittelee kaavan tarkastelua tältä osin uudelleen niin, että alueelle ei tarvitse rakentaa toista pumppaamoa. Tämä alue on rajattu yleissuunnitelmassa keltaisella. - Nykyisten Alhontien ja Karkkulantien vesijohto ja jätevesiviemäreiden mitoitus tulee tarkistaa, jotta ne vastaisivat Lempivaaran asemakaava-alueen vesihuollon tarvetta. - Alhontien ja Karkkulantien kadut ovat nykyisellä katurakenteellaan, ilman kevyen liikenteen väyliä, turvattomat välittämään Lempivaaran asemakaava-alueen liikennettä. Nykyisten katujen parantamiseen tulee varata investointimääräraha viimeistään vuodelle Lisäksi tekninen lautakunta esittää yhteistyön parannusehdotuksena, että asemakaavaluonnoksen laatijalla olisi esittää kunnallistekninen yleissuunnitelma jo ennen lausuntopyynnön jättämistä, jolloin suunnittelun ja rakentamisen toteutettavuuden arviointi ei jäisi lausunnon laatijalle. Vastine: Merkitään EV-alueet osaksi tontteja: Luonnonmukaisena metsänä hoidettava alue. Maanpinnan muokkaaminen, poistaminen tai korvaaminen on kielletty. Ympäristöä muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia ja edellyttävät tontin miljöö- ja vihersuunnitelman päivittämistä. Alhontien länsireunan suojaviheralue muutetaan Lähivirkistysalue (VL), koska alueella on hulevesialtaita, nykyinen pellon reunavyöhyke sekä Yleiselle jalankululle varattu ohjeellinen alueen osa. Kapeimmat korttelien väliset Lähivirkistysalueet (VL) liitetään tontteihin ja reiteistä vain tärkeimmät merkitään asemakaavaan ohjeellisina.

24 24 Katujen leveys on sovitettu liikennemäärän mukaan. Voidaan käyttää leveyksinä ehdottamianne kokoojateillä 14m ja asuntokaduilla 11m ja 9m. Katujen kulmikkuudessa on periaatteena: - Pääkokoojatiet ovat linjauksiltaan jouhevia, kuitenkaan jatkuvia saman kaarresäteen mutkia ei ole. Ajoympäristön ja tilanteiden jatkuva muuttuminen pitää kuljettajan huomion vireillä ja pudottaa ajonopeudet. - Itäisen ja läntisen alueen yhdistävä kokoojatie linjataan kulmikkaaksi ja erityisesti juuri ennen pihakadun risteystä olevat nitkautukset säilytetään. Huonoimman näkyvyyden kohdalla kalliorinteen alueella ja virkistysreitin ylitysalueella käytetään merkintänä Hidaskatu. - Asuntokadut ovat maaston mukaan polveilevia ja lyhyitä. - Keskiselänteelle merkitään yhtenäinen Pihakatu, mikä toimii virkistys- ja vapaa-ajan kulkureittinä kuten nykyisinkin. Jäteveden pumppaamoille varataan tilat pohjoisimman korttelin 777 kaakkoiskulmasta kokoojatien varrelta, hidaskadun varrelta ja itäosasta hulevesialtaiden läheltä. Eteläiselle poikittaiskadulle varataan Maan-alaista johtoa varten varattu alue. korttelin 769 läpi, jolloin pumppaamoa ei tarvita. Kunnallisteknisen verkoston toteutettavuus rakennusvaiheittain on alustavasti tarkasteltu yhdessä Teknisen osaston suunnittelijan kanssa nyt esitettävää ehdotusta valmisteltaessa.

25 Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet

26 26 Ehdotus päivätty oli nähtävillä , siitä jätettiin 3 lausuntoa, mielipiteitä ei jätetty. Seuraavassa tiivistetysti lausunnot ja vastineet kohdittain: UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS ELY-KESKUS Luonnonsuojelu Asemakaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä on havaintoja liito-oravista ja siinä on tunnistettu kaksi lisääntymis- ja levähdyspaikaksi määriteltävää aluetta sekä niiltä muihin soveltuviin metsiin johtavia kulkuyhteyksiä. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteen IV a lajin, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat tärkeine kulkuyhteyksineen ovat suoraan lain nojalla suojeltuja. Nämä tulee merkitä kaavaan ja turvata määräyksillä niiden säilyminen. Luontoselvityksen kuvaan 9 (s.12) on merkitty nämä alueet. Perustettu suojelualue tulee merkitä kaavaan. Vastine Ote: LAUSUNTO LIITO-ORAVAAN KOHDISTUVISTA VAIKUTUKSISTA / Enviro Oy Mäntsälän kunta laatii asemakaavaa Lempivaaran alueelle (kaavatunnus ). Kaavan luonnos 2 on ollut nähtävillä marras joulukuussa 2015 ja ehdotus on valmistunut Uudenmaan ELY-keskus on antanut kaavaehdotuksesta lausunnon Siinä kiinnitetään huomiota mm. liito-oravan esiintymisalueiden turvaamiseen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy teki asemakaavaa varten vuonna 2013 luontoselvityksen, johon sisältyi myös liito-oravien inventointi. Oheisessa luontoselvitysraportin kuvassa on esitetty selvitysalueen ja sen lähiympäristön liito-oravahavainnot vuosilta Kuvaan on lisätty keltaisella näkyvä asemakaavaehdotuksen sisältö. Asemakaavan uudet korttelialueet rajautuvat niiden itäpuolella sijaitsevaan, oheisessa kuvassa vihreällä viivalla rajattuun liito-oravan esiintymisalueeseen. Rajauksen pohjoispäässä on kaksi liito-oravan jätösten löytöpaikkaa (vihreät ympyrät) vuodelta Käytettävissä ei ole tietoa, ovatko nämä olleet liito-oravan pesä-, ruokailu- vai muita lajin käyttämiä puita. Puista läntisempi sijaitsee suunnitellulla uudella tontilla. Koska vuosien 2003, 2010 ja 2013 inventoinneissa paikalta ei ole tehty jätöshavaintoja lainkaan, ei puuta tulkita liito-oravan nykyisin käyttämäksi pesäpuuksi. Etelämpänä olevat, punaisilla ympyröillä merkityt jätösten löytöpaikat (4 puuta) vuodelta 2013 sijoittuvat lähelle suunnitellun tontin rajaa. Näistä neljästä puusta kaksi oli liito-oravan pesäpuita. Pesäpuut lähiympäristöineen muodostavat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan. Vaikutukset Asemakaavan toteutuminen pienentää mahdollisesti hieman liito-oravan elinympäristöksi rajattua metsäaluetta. Kohteella säilyy kuitenkin liito-oravan kannalta riittävästi lajille sopivaa elinympäristöä. Lajille tärkeät pesäpuut ja kulkuyhteydet säilyvät. Eteläisimmän tontin raja sijaitsee hyvin lähellä liito-oravan pesäpuita (kartan punaiset ympyrät). Ehdotamme, että tätä koskien lisätään kaavaan määräys, joka velvoittaa puuston säilyttämiseen sillä tontin osalla, joka on rajattu luontoselvityksessä liito-oravan elinympäristöksi. Tämä alue voidaan merkitä kaavakarttaan rasterilla. Näin toimien voidaan varmistua siitä, ettei asemakaava hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen sisältyy myös varsinaista pesäpuuta ympäröivä, esimerkiksi suojaa tarjoava puusto, joka nyt sijaitsee osittain suunnitellun tontin puolella. Vastaava kaavamerkintä ja -määräys voidaan varovaisuusperiaatteen vuoksi lisätä myös pohjoisimpana sijaitsevaan liito-oravan elinympäristöön rajoittuvaan tonttiin, vaikka siltä tai sen läheisyydestä ei ole lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja viimeisimmissä selvityksissä löydettykään.

27 Lempivaaran alueelle ei ole perustettu luonnonsuojelualuetta, ko. luonnonsuojelualue on merkitty punaisella ympyrällä yo. karttaan ja on kaava-alueen ulkopuolella. Kaavamääräyksiin ja kaavakarttaan tehdään seuraavat täydennykset, korttelien numerointi muuttunut kun korttelit 779 ja 783 yhdistyivät, nyt 787 => 786 ja 788=>787. Määräys ja kaavamerkintä kortteleissa 786 ja 787 sekä alueella Puisto jota kehitetään suona / kosteikkona. (VP-1) ja Tuomaksentien pohjoisreunan Lähivirkistysalueella (VL): Alue joka on rajattu luontoselvityksessä liitooravan elinympäristöksi, ja jolla puiden kaataminen tai vahingoittaminen on kielletty.

28 28 Melu Kaavakartassa korttelissa 777 olevat asuinrakennukset ovat pistemäisiä ja rakennusten luoteisjulkisivuille on määrätty ääneneristysvaatimus. Meluselvityksessä esitetään ääneneristysvaatimusta lounais- ja koillissivuille (lukuun ottamatta tontin 4 koillissivua). Tontin 4 keskiäänitaso on meluselvityksen mukaan kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin lounaissivulla (enimmillään 62 db). Perusteluja ääneneristysvaatimuksen puuttumiselle ei ole esitetty. Korttelissa 777 yhtenäinen rakennusmassa olisi melun leviämisen estämiseksi ja viihtyisyyden takaamiseksi parempi vaihtoehto kuin pistemäiset asuinrakennukset. Mikäli pistemäisiin rakennuksiin päädytään, olisi myös tontin 4 koillissivulle osoitettava ääneneristysvaatimus. Asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK-1 ja AK-2) kortteleiden lasitetuilla ulko-oleskelutiloilla tulee saavuttaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ulkomelun ohjearvot. Kaavassa on annettava tästä määräys. Asuinrakennusten niille julkisivuille, joille kohdistuu yli 65 db:n melutaso, ei tule sijoittaa lasitettujakaan ulko-oleskelutiloja. Viherhuoneen sijoittaminen tällaiselle julkisivulle voisi olla mahdollista, mikäli viherhuoneessa päästään alle 45 db:n melutasoon. Kaavassa on määrätty esittämään pihasuunnitelmassa toimenpiteet, joilla vähennetään ympäristöhäiriöitä (meluesteet, rakennusten ja rakenteiden keskinäinen sijoittelu, istutukset). Kaavassa tulee määrätä myös leikki- ja oleskelualueilla vaadittavasta melutasosta. Kaavamääräysten mukaan meluvallia ei tarvitse rakentaa, jos kortteli 777 toteutetaan ennen korttelin 773 rakentamista. Kortteli 777 ei kuitenkaan anna suojaa moottoritien liikenteen melulle korttelissa 773. Määräys on tältä osin tarkoitukseltaan epäselvä, eikä ratkaisua ole avattu kaavaselostuksessa. Meluvalli tai muu melueste lähellä melulähdettä on tehokkaampi melun leviämisen este kuin meluvalli suojattavien kohteiden vieressä. Kaavatyön yhdeksi tavoitteeksi mainitaan asumisen ja luonnon yhdistäminen. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että olisi perusteellisesti selvitettävä, minkälaisella meluntorjunnalla voitaisiin tehokkaimmin estää melun leviäminen kaava-alueen asuinkortteleihin sekä mahdollistaa virkistyskäyttö myös moottoritien ja kaava-alueen välisellä alueella. Liikennemelun osalta tulee varmistaa, onko maaston muokkaamisella vaikutusta meluntorjuntaratkaisuun. Uudenmaan ELY-keskus ei osallistu meluntorjunnan suunnitteluun tai toteuttamisen kustannuksiin, eikä myöskään vastaa meluhaitan korvausvaatimuksista uusien asumisen alueiden osalta.

29 29 Vastine Meluntorjunasta antoi selvityksen laatija Helimäki Oy täydentäviä ohjeita em. lausunnon johdosta: Akustikon vastine (myös liitteenä) Uusimmilla parvekelasitus- ja vaimennusratkaisuilla saavutettava äänitasoero on parhaimmillaan jopa n. 15 db (sisäänvedetty parveke, katossa vaimennusta). Siten on mahdollista saavuttaa ohjearvot parvekkeilla myös niillä julkisivuilla, joihin kohdistuva melutaso on päivällä 70 db (vaatimus 55 db) / yöllä 60 db (vaatimus 45 db). Tavallisesti melueste toimii tehokkaimmin lähellä melulähdettä, kuten ELYn lausunnossakin on mainittu. Lempivaaran tapauksessa melulähteitä on tieliikenteen lisäksi raideliikenne. Lempivaaran tapauksessa melulähteet ovat melko kaukana toisistaan. Tämän vuoksi ne vaatisivat omat meluesteensä sijoitettuna lähelle meluestettä. Tämä olisi taloudellisesti epätehokasta. Lisäksi, Vt 4 kaareutuu Lempivaaran kohdalla siten, että kaava-alue on mutkan sisäpuolella. Tämän vuoksi melulähdettä lähellä olevan meluesteen olisi oltava merkittävän pitkä. Nykyinen kaavaluonnoksen melueste on pituudeltaan noin 400 m, kun tienvarsiesteiden (raide ja tie) olisi oltava noin 1100 metriä pitkiä per este. Ensisijaisesti melunleviäminen on tarkoitus pysäyttää rakennusmassoin. Meluvalli rakennetaan korttelien 773 ja 777 kohdalla vain, jos kyseisien kortteleiden AK-2 -tontteja ei rakenneta ennen läheisiä AO-, AR- ja A-1 -tontteja (korttelit 768, 770, 773, 774, 775, 776). Rakennusmassan on ulotuttava koko melunpuoleiselle rakennusalalle, jotta rakennus toimii riittävästi meluesteenä. Tätä tarkennetaan kaavakartan merkintöihin. Merkittäviä maastonmuokkaustarpeita ei ole odotettavissa meluvallia lukuun ottamatta, joka on jo huomioitu meluselvityksessä. Pienillä maastonmuokkauksilla ei ole suurta vaikutusta melun leviämiseen. Mikäli lopullinen rakennusmassoittelu poikkeaa asemakaavasta, melutilanne tulee tarkistaa rakennuslupaa haettaessa. Kaavamääräyksiin ja kaavakarttaan tehdään seuraavat täydennykset: Parvekkeiden meluntorjunta vaatii akustiikan erikoissuunnittelua, mikäli parvekkeita sijoitetaan julkisivulle, jolle on asetettu äänitasoerovaatimus. Korttelin 777 vaatimukset yhtenäistetään meluselvityksen kanssa. Lisäksi koillissivulle lisätään 30 db vaatimus. Leikki- ja oleskelualueet tulee tarpeen tullen suojata melulta siten, että VNP 993/1992 ohjearvot täyttyvät. Yöaikainen 45 db melutason raja-arvo on mitoittava. Meluvalli rakennetaan korttelien 773 ja 777 kohdalla vain, jos kyseisten kortteleiden AK-2 -tontteja ei rakenneta ennen läheisiä AO-, AR- ja A-1 -tontteja (korttelit 768, 770, 773, 774, 775, 776). AK-2 -tonttien rakennusmassan on ulotuttava koko melunpuoleiselle rakennusalalle. Kun kortteleiden 773 ja 777 AK-2 -tontit tai meluvalli on rakennettu, läheisten kortteleiden meluntorjunta on riittävä.

30 30 Liikenne Asemakaavalla muodostetaan uusi asuinalue, joka liitetään olemassa olevaan liikenneverkkoon tontti- ja kokoojakatujen kautta. Kaavassa ja kaava-aineistossa on epävarmaa, mitkä kadut ovat pääkatuja, kokoojakatuja tai tonttikatuja. Kevyen liikenteen yhteyksiä on osoitettu Karkkulantien ja Alhontien varteen sekä lähivirkistysalueille. Lähivirkistysalueille osoitettujen jalankulkuyhteyksien osalta tulee huolehtia, että ne ovat talvikunnossapidettävissä. Vaikka jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä on osoitettu kaavakartalle, niillä ei ole jatkuvuutta kaavakartan ulkopuolelle. Kaavaselostukseen tulee liittää selvitys alueen kytkeytymisestä Mäntsälän keskustan kevyen liikenteen verkostoon. Kaavan liikenneratkaisu nojautuu yksinomaan Karkkulantien ja Alhontien henkilöautoliikenteen ja jalankulun ja pyöräilyn lisääntymiseen tonttikaduiksi luokiteltavilla väylillä. Uuden 1300 asukkaan asuinalueen liikennesuorite aiheuttaa merkittävän paikallisen vaikutuksen katuverkkoon. Kaavan toteuttamisen myötä kevyen liikenteen turvallisuus heikentyy Lempivaaran asemakaava-alueen eteläpuolella, ellei Lempivaaran alueen liikennettä vastaanottavalla katuverkolla varauduta jalankulun ja pyöräilyn turvallisiin yhteyksiin. Liikenteen suuntautumisen huomioon ottaen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien jatkuvuus tulee varmistaa kaavan eteläpuolella, ennen kuin kaavan toteuttamiseen ryhdytään. Kaavaalueen matkatuotokset tulisi selvittää ja liikenteellisiä vaikutuksia olisi tärkeää tarkastella koko vaikutusalueella. Yleiskaavassa ja Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Lempivaaran alueen liikenneyhteys on suunniteltu järjestettävän uuden ohjeellisen tielinjan kautta. Asemakaavan ratkaisu ei mitoituksensa puolesta tue tieyhteyden sijoittamista Timontien ja Alhontien välille. Kaavaselostukseen on kirjattu, että kaavassa etsitään vaihtoehtoinen reitti kyseessä olevalle ohjeelliselle tielinjalle, sillä yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tielinjauksen kohdalle on perustettu liito-oravien luonnonsuojelualue. Yleiskaavan ohjeellinen merkintä mahdollistaa linjauksen paikan tarkentamisen. Uutta yhteyttä ei ole suunniteltu, eikä sen toteutettavuutta tutkittu. Asemakaavasta ei myöskään käy ilmi, miten asemakaava-alue liittyy mahdolliseen uuteen ohjeelliseen tieyhteyteen. Liito-oravan elinympäristö ulottuu yleiskaavan perusteella laajalle alueelle. ELY-keskus kannustaa tutkimaan yhteyden sijainnin ennen alueen kokonaisvaltaista kaavoittamista. Kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä puuttuu hidaskatua osoittava merkintä ja määräys. Vastine Katuhierarkia Asemakaavaehdotuksessa kokoojakatuja ovat Alhontie, Karkkulantie Timontie ja Tuomaksentie. Tiukkaa erottelua ei ole koska tien leveys ja liittymämahdollisuudet on rajattu paikkakohtaisesti, myöskään lainsäädäntö ei edellytä tiukkaa katutyypitystä. Karkkulantie: - Leveyden määrittää jo rakennettu Karkkulantien alkupää. Väljyyttä on lisätty erottelemalla kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä. - Karkkulantielle välillä eteläosa Timon- ja Tuomaksentien risteys ei sallita tonttiliittymiä. - Pohjoisosaan on sallittu yhteensä 5 tonttiliittymää. Alhontie / Ahoniityntie: - Leveyden määrittää jo rakennettu Alhontien alkupää. Väljyyttä on lisätty erottelemalla kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä. - Alhontielle on sallittu yhteensä 5 tonttiliittymää yhteensä 7 tontilta, muuten liikenne tapahtuu asuntokatujen kautta. Pohjoisimpien liittymien kohdalla Alhontie on luonteeltaan asuntokatu. - Pohjoisin osa on lähinnä yhdystie Lempivaaran itä- ja länsiosien välillä eikä sitä ole tarkoitettu pääkokoojan luonteiseksi tältä osin (merkitty hidaskatuna).

31 31 - Linjaus muuttuu hitaammaksi ja epäjatkuvammaksi kun saavutaan alueen pohjoisosaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti hidaskadun osalla. Muut kadut ovat asuntokatuja. Alueen ulkopuolinen katuverkosto Alue liittyy yleiskaavan mukaisesti Riihenmäen asuntoalueen katuverkkoon jonka järjestelystä on kaavaselostuksessa kuvaus kohdassa 5.6 Liikenne / Pääsytiet. Riihenmäen liikenneverkko mukaan lukien nyt kaavoitettava Lempivaaran alue on määritelty Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 (kunnanvaltuusto hyväksynyt ja lainvoimainen) ks. s.16. Lempivaaran liittyminen Riihenmäen katuverkostoon on ratkaistu osayleiskaavassa. Katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, ylläpidosta ja tasosta vastaa ja päättää Mäntsälän kunnan Tekniset palvelut, asemakaavassa ei voida määrittää osaston toimintaa. Mäntsälän kunnan tekniset palvelut on suunnitellut ko. katuverkon täydennysrakentamisen asemakaavatyön aikana ja varannut määrärahoja katujen rakentamiseen Lempivaaran käyttöönottoon liittyen mm. Ojamäentien jatke toteutetaan v Yleiskaavaan merkityn yhdystien Männikkö Lahdentie Mt140 vaihtoehtoista paikkaa tutkittiin kaavarunkovaiheessa yhdessä Teknisten Palvelujen kanssa. Aineisto jätettiin laajana pois asemakaavaselostuksesta, keskeisiä kohtia: Osayleiskaavaan merkitty ohjeellinen tieyhteys yhdistää radan ja moottoritien länsipuoliset alueet Helsinhintiehen Mt140, linjauksen tarkoituksena on vähentää liikennettä Sälinkääntien (Peltolantien) ja Mt140 risteyksessä kun radan länsipuolelle rakennetaan tulevaisuudessa laajemmin asumista ja muita toimintoja. Lempivaaran asemakaavaa laadittaessa tutkittiin s. 20 mukaisen Kaavarunko B mukainen linjaus edullisimmaksi ja mahdolliseksi myös vielä pohjoisempi linjaus. Nämä tarkastelut määrittivät korttelin 777 pohjoisrajan ja välillisesti myös korttelit 780, 781 ja 787 joiden pohjoispuolelle mahdollistettiin suoja-alue / melutorjunnan rakentaminen kaavarunko B:n mukaiselle linjaukselle. Korttelin 777 pohjoisreunan meluvalli toimii samalla mahdollisena melusuojauksena ko. linjauksen kokoojatielle. Yhteenveto: Osayleiskaavan mukainen ohjeellisen tieyhteyden sijoitusvaihtoehdot on tutkittu ja ko. tie voidaan toteuttaa Lempivaaran asemakaavan ulkopuoliselle alueelle huomioiden korttelin 777 pohjoisosan meluvallin täydentäminen.

32 32 Kevyen liikenteen reitistön ja jalankulun kehittämisestä oli Lempivaaran asemakaavan laadintatyön rinnalla Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitema (KÄPY) / SITO Oy v Suunnitelmassa huomioitiin Lempivaaran tuleva kevyt liikenne ja toimenpiteet liikenneverkon kehittämiseksi Riihenmäen alueella. Tekniset palvelut toteuttavat ko. suunnitelmaa, alla ote suunnitelmakartan osasta: Mäntsälän jalankulku- pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekniset palvelut / SITO

33 33 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1) Tuomaksentien ja Karkkulantien välisellä alueella on suoalue, joka on tarkoitus säilyttää suona. Alue on kaavassa maa- ja metsätalousaluetta, minkä perusteella aluetta tultaisiin käsittelemään metsätalous- tai viljelymaana. Kaavamerkintä tulisi olla VP, puistoalue ja mahdollisesti lisäohjeena säilytettävä suo. Puistoalue voi olla luonnon oloiltaan suo, metsä, niitty tms. VP kaavamerkintä mahdollistaisi alueen säilyttämisen suona ilman, että kaavamerkintä osoittaa sen taloudelliseen hyötykäyttöön, kuten M merkintä tekee. 2) Katualueiden reunoille on merkitty VL alueita, mitkä on eritelty lu1, lu2, hu1 ja hu2 alueiksi. Nämä alueet tulisi merkitä pelkästään VL tai VP alueiksi. On huomioitava, että nykyisen luonnoksen mukaisille alueille tapahtuva katu- ja tonttirakentaminen voi vaurioittaa VL alueiden puustoa. 3) Katualueiden leveys vaihtelee epäsäännöllisesti. Katualueiden leveys tulee laatia siten, että alueelle on mahdollista varata 14,0 m leveä katualue kokoojakadulle sekä 11,0 m ja 9,0 m leveitä tonttikatuvarauksia. 4) Katualueilla on paljon kulmikkuuksia ja taitepisteitä. Tasalevyisen ja sulavalinjaisen kadun suunnittelu ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa kaavaehdotuksen mukaisilla katualueilla. 5) Päättyvillä kaduilla tulisi olla kääntöpaikat ja ne tulisi olla suunniteltavissa ja rakennettavissa RT-korttien mukaisin mitoitusohjein. Vastine 1) Asemakaavassa alue tarkoitettiin säilyväksi luonnon mukaisena suona jota ei rakenneta aktiivikäyttöön puistoksi. Koska hallinnollisesti ilmeisesti M-alueet ovat enemmänkin talousmetsiä, muutetaan merkintä Puistoalueeksi (VP). Muutetaan Maa- ja metsätalousalue idässä merkinnäksi: PUISTO JOTA KEHITETÄÄN SUONA / KOSTEIKKONA (VP-1). 2) Katualueiden reunoilla on kaavassa haluttu säilyttää luonnontilaista tai sitä mahdollisimman läheisesti muistuttavaa aluetta kaavan tavoitteiden mukaisesti ks. selostus s. 17. Ei muutosta. 3) Katualueiden mitoituksesta ks. vastine ELY-keskuksen lausuntoon tämän kaavaselostuksen s. 31 sekä lisäksi: Kokoojatiet: - Karkkulantien leveys on 16 m koska varaudutaan yhteyteen pohjoisemmalle kaavaalueen laajennukselle ja ohikulkutielle. - Alhontie, Ahoniityntie ja Timontie ovat alueen sisäinen kokoojateitä leveys 14m. - Tuomaksentie mahdollistaa tulevaisuudessa yhteyden itäpuolisten kallioiden taakse rakennettavalle asuntoalueelle ja leveytenä on katulinjauksen sovittamiseksi 19m. Asuntokadut: - Aapontie ja Jukolantie mahdollistavat kaava-alueen eteläosassa läpiajettavan huolto / pääsytien mikäli välialue myöhemmin kaavoitetaan. Syntyvä katu olisi luonteeltaan ja liikennemäärältään asuntokatu, muutokseen varauduttaan katujen leveytenä 12 m. - Jukolanpolku ja Simeonintien yhdistämiseen varauduttiin samoin esim. mahdolliseen korttelin 783 kaavamuutokseen mikäli kortteleita ei kaavan mukaisina rakenneta, leveytenä 12m. Simeonintielle tulee myös kaava-alueen itäpuolelta kevyen liikenteen reitti ja jatkuu Simeonintien kautta kaava-alueen keskipuistoon. - Kalliosaarentie johtaa kerrostaloille, tosin lyhyt leveytenä 10m. - Juhanintie on lyhyt asuntokatu 5:lle tontille, ja leveytenä 8m. - Ahopolku on lyhyt omakotitalojen keskelle rakentuvalle leikkiaukiolle johtava tie, leveytenä riittää 6m, vastaava on toteutettuna männikössä Patalantie ja -aukio jotka on todettu viihtyisiksi.

34 34 - Eerontie voi toimia myös pääsytienä kaava-alueen pienelle laajennukselle leveys 10m. - Sonnimäentie ja Kaisanpolku ovat nykyisen metsätien ja ulkoilureitin kohdalle sijoitettava Pihakatu, leveys vaihtelee m. Muutetaan Kalliosaaren- ja Eerontie 10 m => 11 m. Muutetaan Ahopolku 6 m => 8 m. 4) Katualueet on linjattu seuraavasti: - Kokoojatiet alkuosistaan sulavalinjaisina jolloin myös jalankulku on erotettu ajoradoista. - Alueen pohjoisosissa missä liikennemäärät ovat pienempiä ja asumisen tonttiliittymiä sallitaan on kaduissa epäjatkuvuus tavoitteena. Kun autoilija joutuu ohjaamaan ja tarkkailemaan liikenneympäristöä ja myös pudottamaan luontaisesti nopeuttaan saadaan turvallisuus paremmaksi. - Asuntokatu Jukolantie ja jukolanpolku epäjatkuvina jolloin ajonopeudet ovat alhaisia. - Hidaskatu / yhdyskatu Alhon- ja Timontien välillä kapeana jalankulku erotettuna ja epäjatkovana koska ajonopeuden pitää myös huoltoajossa pysyä ko. paikassa jossa katu risteää kevyen liikenteen reittejä alle 30km/t. Ei muutosta. 5) Päättyvistä kaduista Jukolantien viimeinen osa Jukolanpolun risteyksestä, Jukolanpolku, Aapontie, Juhanintie ovat aktiivisselta käyttösuudelta alle 60m pitkiä ja päistä avoimia lumenaurauksen ja puistoihin pääsyn takia. Näin lyhyillä kaduilla ei kääntöpaikka ole tarpeen. Ei muutosta. Mäntsälän Sähkö Oy Puistomuutamovaraukset tulisi siirtää kiinni tiehen jolloin erillistä huoltotietä ei tarvitsisi rakentaa. Kaksi puistomuuntamoa tulisi lisätä tai siirtää painopistealueilla: 1) Alhontien alkupään muuntamo lähelle kerrostaloja pohjoiseen. 2) Alhontien päässä oleva Timontien päähän. Vastine: Karkkulantien varren puistomuuntamot sijoitettiin n. 10 m:n päähän tiestä huomaamattomiin kohtiin kävelytien varteen ja tontin reunaan. Laajennetaan varakset Karkkulantien reunaan. Muuntamot sijoitettiin ensimmäisiä rakennusvaiheita parhaiten palveleviin paikkoihin. Lisätään myös uudet muuntamovaraukset. Kaavan laatijan täydennykset: Lisätään kortteliin 777 rakentamisen sijoittelua varmistavat nuolet: Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Muutetaan Sonnimäentien ja Sonnimäenpolun välinen pihakadun osuus Lähivirkistysalueen (VL) kohdalla: Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu merkinnäksi. Ko osuutta ei ole tarkoitettu hallitsemattomaan läpiajoon.

35 Yleiskuvaus 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Impivaaran kantava ajatus on asuminen metsässä. Vahvimpana elementtinä on alueen keskellä mäkien välissä oleva täysi-ikäinen metsä, jolla on edellytykset säilyä seuraavat 50v sellaisenaan. Muita ekologisia taskuja ovat kalliorinteet, hulevesiojat ja kosteikot kuten itäosan suo joilla on edellytykset säilyä. Länsiosassa metsä koetaan: - Alhontien näkymänä on metsä länsipuolella ja kallioreuna itäpuolella rajaamassa katua. Jyrkänteen reunassa olevat suuret kivenlohkareet tulee säilyttää. Metsää on reunavyöhykkeenä sopeutunut ja voi säilyä. - Alhontien länsireunan muodostaa nykyinen pellon reunan pensaikko ja oja ovat rehevin kohta kaava-alueella. Reunavyöhyke voi säilyä ja hulevesialtailla vaihtelevuutta voidaan lisätä. Kevyen liikenteen reitti sijoittuu Alhontien länsireunaan altaiden ja tien väliin. - Ahoniityntien (pohjoisessa) länsipuolelle varataan hulevesialtaalle ja istutuksille tilaa ja sinne kerätään korttelin 776 sadevedet. - Kalliosaarentie (lännessä) varren tonteille ajetaan metsän kautta. Nämä metsäksi jäävät osat joissa maan pintakerrosta ei muokata ovat osana tontteja. - Ahopolku (itään) on pihakatu ja johtaa luonnontilaisen kalliorinteen ja luontoreitin viereen sijoittuvalle leikkimisaukiolle. - Itäisin kallioreunan raja keskiharjanteen suuntaan jätetään polkuineen ja vaihtelevine lehtipuuryhmineen ennalleen virkistysreittinä. Keskiharjanteella metsä koetaan: - Yhtenäisin kallioiden rajaama metsä säilyy kokonaisuutena. - Pohjoisosassa kadun varret jätetään luonnonmukaisiksi. Itäosassa metsä koetaan: - Karkkulantie sijoittuu niin ahtaaseen paikkaan ettei nykyisen rakennetun kadun osuudelle voitu varata luonnontilaista aluetta. Rakennukset sijoitettiin päädyt tiehen päin jolloin katumaisuutta heikennetään. - Itäpuolelle jätetään suo kokonaisuudeksi. - Pohjoisimmat korttelit jäävät metsän suojaamiksi. Työn aikana syntyneet aluetta luonnehtivat ominaisuudet: 1) Talo luonnossa - "Irtonainen sijoittelu" taloilla ei ole katusidonnaista julkisivua. - Mutkitteleva asuntokatu tontille, katu suunnitellaan hitaaksi jalankulun ehdoilla. - Kulku tontille tapahtuu luonnontilaisen alueen kautta, - talo luonnossa - Talo ja sen etupiha ovat luontoalueen takana eli kadun ja aktiivitontin väliin jää luonnontilainen kaistale. - Tonteille tulee jättää luonnontilassa säilytettäviä alueita myös takaosaan, rajautumisen luontoon tulee olla huomaamaton. - Naapurit katsovat mieluiten ristiin luontoalueille, oleskelutilojen pääikkunoista tulisi näkyä vain luontonäkymiä. 2) Luonto yleisillä alueilla: - Luontoa säilytetään katunäkymissä erityisesti katsomissuunnissa eli ulkokaarteissa. - Luontoa jätetään sinne missä asukkaat liikkuvat eli katujen varsiin. - Paras metsäkokonaisuus alueen keskellä säilytetään ekologisena kokonaisuutena eli kallionharjanteiden väli. 3) Hulevedet: - Hulevesiä ei putkiteta vaan luontaiset ojat säilytetään katujen vierillä ja kallioiden reunoissa. Ojiin liittyvät pensaikot ns. reunavyöhykkeet jätetään miljööseen. - Suot Lempivaaran itäosassa ja pohjoisessa säilytetään. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan ohjataan ja imeytetään nykyisten reittien mukaisesti.

36 36 4) Säätilojen huomiointi: - Vältetään avoimia pitkiä tiloja. 5) Kunnallistekniikka: - Asuntokadut ovat kapeita jalankulkupainotteisia n. 1m+6m+1m ilman jalkakäytäviä. Autoliikennettä ajatellen kaarresäteet sovelletaan alle 20km/t ohjenopeudelle. - Alueen keskellä oleva radiomaston reitti koillinen lounas sunnassa rakennetaan Pihakatusarjana virkistysreitiksi ja kääntöpaikat ovat samalla leikkiaukioita. - Katuihin liittyvät kevyen liikenteen reitit siirretään / rakennetaan kaduista irrotettuina. 6) Yleisinä periaatteita ovat: - Katulinjaukset rajoittavat nopeuksia ja erityisesti kokoojateiden välisellä osuudella Alhon- ja Timontien välillä on epäjatkuvuuskohtia jotka herättävät autoilijan jalankulun reitin / reittien kohdilla. - Lempivaara tulee voida rakentaa vaiheittain ja osa-alueittain rakennetaan eri tyyppisiä kortteleita jolloin alueille saadaan monenlaisia asukkaita. 5.2 Rakennettavat korttelit Länsiosa Alhontien kokoojatien lähialueet: Kortteli 749 Erillispientalojen korttelialue (AO) 1kpl, täydennettiin oleva tontti rakentamista vastaavaksi. Kortteli 773 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-2). - Rakennusten tulee muodostaa moottoritien melulta pihaa suojaava massa. Rakennusten väliin tulee sijoittaa rakennuksien korkuinen meluaita. - Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty. - Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä lasitettu ulko-oleskelutila, jonka lyhimmän sivun on oltava vähintään 2,5m. - Rakennuksiin saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi sijoittaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja enintään 10% tontin kerrosalasta. Tavoitteena on kapearunkoisen käärmetalon rakentaminen Lempivaaran meluesteeksi. Erillispientalojen korttelialueet (AO) tonttia. Tontit ovat loivalla itärinteellä ja kokoojatien puolella on nykyisen pellon reunavyöhyke, joka säilyy hulevesien imeytys- ja johtamisalueena. Korttelit 774 ja 775 Erillispientalojen korttelialueet (AO) tonttia. Tontit muodostavat ryhmän Ahopolun pihakatuaukion ympärille kokoojatien vierellä. Tontit rajautuvat idässä luonnontilaisena säilyvään kalliorinteeseen ja sen alla olevaan kevyen liikenteen reittiin. Tontit sijoittuvat pellolle. Kortteli 776 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta (A-1). Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. Tavoitteena on tehdasrakenteisten kaksikerroksisten luhtitalojen kortteli. Tontit ovat pellolla. Kortteli 777 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-2). - Rakennusten tulee muodostaa moottoritien melulta pihaa suojaava massa. Rakennusten väliin tulee sijoittaa rakennuksien korkuinen meluaita. - Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty. - Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä lasitettu ulko-oleskelutila, jonka lyhimmän sivun on oltava vähintään 2,5m. - Rakennuksiin saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi sijoittaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja enintään 10% tontin kerrosalasta.

37 37 Tavoitteena on kerrostalojen muodostama kirkonkylän pohjoisin rajaus ja melueste. Keskiosa pihakadun / virkistysreitin lähialueet: Kortteli 768 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (AR) 1kpl, Sijoittuu melusuojaksi ylemmälle rakentamistasolle suojaten länsipuolisia alueita. Kortteli 769 Erillispientalojen korttelialue (AO) 4kpl, tontit suuria sisältäen luonnontilaisen alueen Jukolantien varressa ja tontin takapihan kalliorinteellä. Kortteli 770 Erillispientalojen korttelialue (AO) 3kpl, tontit suuria sisältäen luonnontilaisen alueen Sonnimäentien varressa. Rakentaminen tulee toteuttaa siten että se muodostaa meluesteen ylätason asuinalueen länsireunalle. Kortteli 771 Erillispientalojen alue (AO). Alueelle saa rakentaa pohjapinta-alaltaan enintään 90k-m2 tonttia kohden. Tavoitteena on miniomakotialojen ryhmä 8 kpl, jossa autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina alueen keskellä. Kortteli 772 Erillispientalojen korttelialue (AO) 3kpl. Kortteli 778 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. (A- 1) 3 kpl, Sijoittuu melusuojaksi ylemmälle rakentamistasolle suojaten länsipuolisia alueita. Kortteli 779 tontit 1-9 Ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alue (AO-7). - Asuintilojen lisäksi alueelle voidaan rakentaa asuntokohtaisia talousrakennuksia enintään 30k-m2 asuinrakennusta kohti sekä yhteistiloja korttelikohtaisen rakennusoikeuden puitteissa. - Autopaikoitus ja jätehuolto tulee koota yhteen. (AO) 1kpl, täydennettiin oleva tontti rakentamista vastaavaksi. Tavoitteena on asunto-osakeyhtiömuotoinen miniomakotialojen ryhmä 9kpl, jossa autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina. Kortteli 779 tontit Ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alue (AO-7). - Asuinrakennuksen enintään 90k-m2 lisäksi alueelle voidaan rakentaa asuinrakennusta kohti talousrakennuksia enintään 30k-m2, sekä yhteistiloja korttelikohtaisen rakennusoikeuden puitteissa. - Autopaikoitus ja jätehuolto tulee koota yhteen. (AO) 1kpl, täydennettiin oleva tontti rakentamista vastaavaksi. Tavoitteena on miniomakotialojen asunto-osakeyhtiömuotoinen ryhmä 6 kpl, jossa huolto, autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina. Erillispientalojen korttelialue (AO) 2kpl, tontit suuria sisältäen luonnontilaisen alueen Timontien varressa. Korttelit Erillispientalojen korttelialueita (AO) 11 tonttia, jotka rajautuvat Kaisanpolun pihakatuaukion ympärille ja sisältävät luonnontilaisena pidettävän alueen katujen suuntiin.

38 38 Itäosa Karkkulantien kokoojatien lähialueet: Kortteli 783 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta (A-1). Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. Tavoitteena on tehdasrakenteisten kaksikerroksisten pienkerrostalojen korttelialue. Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (AR) 3kpl Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Kortteli 784 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (AR) 3kpl Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Kortteli 785 Erillispientalojen korttelialue (AO) 4kpl. Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Korttelit 786 ja 787 Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1. - Rakennusten tulee olla terassitaloja. - Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty. - Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä lasitettu ulko-oleskelutila, jonka lyhimmän sivun on oltava vähintään 2,5m. - Rakennuksiin saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi sijoittaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja enintään 10% tontin kerrosalasta. Tavoitteena on toteuttaa ilta-aurinkoon avautuvat korkeatasoiset luonnonympäristössä olevat asuinkerrostalot. Alueen länsipuolen kallioilta on tavattu liito-oravia ja alueet on varattu luonnonsuojeluun (slo) sekä Maa- ja metsätalousalueeksi jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).

39 Kaavamääräyksiä Hulevedet hu-1 hu-2 Hulevesien imeyttämisaltaille varattu ohjeellinen alueen osa. Entinen pellon reunaojan vyöhykkeellä säilytetään pensaikko ja puusto ja ojasta muodostetaan luonnonmukainen vesiaihe. Hulevesien imeyttämisaltaille varattu ohjeellinen alueen osa. Alue säilytetään luonnonmukaisena kosteikkona. Hulevesien käsittelysuunnitelma tulee liittää rakennuslupaan. Kiinteistöjen hulevedet tulee pääsääntöisesti imeyttää tonteilla. Tonteilla syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että: - päällystetty/katto100 m2 kohti on 1 m3 viivytystilaa tontilla. - virtaama tontilta ei saa ylittää 20 l/s/ha mitoitussateella 160 l/s/ha. Rankkasateen ja vastaavan osalta tapahtuvat ylivuodot ohjataan: - Kortteli 773 länsipuoliselle suojaviheralueelle EV. - Korttelit ja viereisille lähivirkistysalueille VL. - Kortteli 781 korttelin länsipuolelle maastoon. - Korttelit länsipuoliselle hulevesien imeyttämisaltaalle hu. - Päällystettyjen tiealueiden hulevedet ohjataan sadevesiviemäriverkkoon. Melu 35 dba Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35dBA. Alueen osa, jolle on rakennettava melusuojaksi maavalli ja sen vähimmäiskorkeus pitkin meluvallin harjaa. Meluvallin maisemointi ja istutukset on tehtävä ympäristöön soveltuvalla tavalla. Korkeusmerkinnät ovat vaihtumiskorkeuksien kohdalla. Meluvalli voidaan jättää rakentamatta mikäli kortteli 777 on rakennettu, meluvalli on muutoin rakennettava ennen kortteleiden 773 ja 776 rakentamista. Rakentamisen vaiheistus jota tulee noudattaa meluntorjunnan takia: 1-vaihe aloitetaan rakennustyöt kortteleissa 779 tontit 1-9, 781, 782 tontit 4-6 ja vaihe meluvallit länsi ja luoteisreunassa ja/tai korttelit 773 AK-2 ja 777 AK-2. 3-vaihe korttelit 768, 770, 778 ja 780, sekä kortteleita 773 AO, vaihe korttelit , 779 tontit Lämmitysmuoto ja energiatehokkuus Pientalot tulee liittää alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Liittymisvelvollisuus ei koske rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin (aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60% rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.

40 40 Pihat Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää miljöö- ja vihersuunnitelma: - Jalankulkureitit, autopaikoitus ja ajotiet tontilla sekä liittymä ja näkemäalueet. - Pihan osa-alueiden käyttötarkoitus ja tilallinen jäsentely (kulkureitit, oleskelu, jätehuolto sekä laajalle näkyvä, rajattu, yleinen, yksityinen). - Maan pintamateriaali, kasvillisuus (kiveys, laatoitus, asfaltti, sora ja nurmi, sekä istutukset ja hoitotapa (puut, pensaat, niitty, metsä). - Aidat ja rajaavat rakenteet (korkeus, materiaalit ja tyyppikuva). - Tonteilla sijaitsevat katokset, aidat ja rakennelmat on sovitettava päärakennuksen ulkoasuun rakenteelta ja väriltä. Kunnallistekniikka Jäteveden pumppaamoille varataan tilat pohjoisimman korttelin 777 kaakkoiskulmasta kokoojatien varrelta, hidaskadun varrelta ja itäosasta hulevesialtaiden läheltä. Perusongelmana on että maasto laskee pohjoiseen siirryttäessä. Kunnallistekniikan rakentaminen ehdotetaan toteutettavaksi rakennusvaiheittain seuraavasti: - 1-vaiheessa korttelit liitetään olevaan Karkkulantien kunnallistekniikkaan ja rakennetaan uusi Karkkulan- ja Tuomaksentien risteykseen viettävä putkisto sekä sille pumppaamo ko. risteykseen itäpuolelle. - 2-vaiheessa rakennetaan Alhontien itäpäähän laskeva uusi verkosto ja ko. pumppaamo. Pumppaamot yhdistetään kaksisuuntaisella putkistolla. Talorakentaminen aloitetaan Lempivaaran luoteisosassa. - 3-vaiheessa rakennetaan Alhontien jatkeen kunnallistekniikka ja toinen painelinja Alhontien kautta, jolloin syntyy kahden pumppauslinjan muodostava toimintavarmakoko Lempivaaran kattava kunnallistekniikan lenkki. RAKENTAMISTAPAOHJEET KOSKIEN KORTTELEITA : Rakennusten sijoitus: Korkeusasemat, tasot ja kaltevuudet tulee esittää asemapiirroksessa. Rakennusten julkisivut: Erillispientalot voivat olla vapaan yksilöllisiä, yhtenäistä rakennustapaa ei edellytetä luukuunottamatta pääasiallista julkisivumateriaalia (50%). Kattomuoto, aukotus, rakennuksien muoto ja väritys on vapaa. Katokset, varastot ja muut rakennelmat: Talousrakennuksen julkisivu- ja katemateriaalin sekä värin tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Kerrosalaan ei lasketa autokatoksia, joissa vähintään 30 % on ulkoilmaan avointa. Autosuojan korkeus saa olla enintään 4 m. Ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava katos ja/tai umpinainen aita. Jätekatosten, postilaatikkojen ja katualueelle näkyvien rakenteiden tulee olla luonteva osa ympäristöä ja ne tulee sovittaa pihatiloihin huomioiden erityisesti jalankulkureitit ja tonttiliittymien liikenneturvallisuus. Pihat: Pihasuunnitelmassa tulee esittää ympäristöhäiriöiden vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet (meluesteet, rakennusten ja rakenteiden keskinäinen sijoittelu, istutukset). Rakenteiden ja istutusten ylläpito (lumitilat, kuivatus, valaistus, huolto- ja pelastustiet, tilapäiskäyttö ja rakenteiden uusinta). Aidat: Luonnontilaisena säilytettävän alueen ja katualueen väliin ei saa rakentaa aitaa, aita voidaan rakentaa muille tontin osille. Tontteja voidaan aidata enintään 1,2m korkealla puu- tai pensasaidalla, joka voidaan sijoittaa tontin rajalle tai pihan/rakennuksen puolelle katuun rajautuvaan istutukseen nähden. Väri päärakennuksen mukaan tai sen lähisävy.

41 Mitoitus LEMPIVAARA ASEMAKAAVA LASKENTA Käyttömuoto Kortteli Pinta-ala As/K-m2 Ta/k-m2 Yhteensä e=al AK AK AK AK Kerrostalot yhteensä ,54 A A A AR AR AR Luhti- ja rivitalot yhteensä ,3 AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO AO Omakotitalot yhteensä ,19 Asuinrak. yhteensä ,31 VL M 9417 EV Luontoal. yht LPA Kadut Pihakadut 8397 Hidaskadut 778 Kadut yhteensä Kaava-alue yhteensä ,16 Asuntoja n. kerrostaloissa n. 350, asukkaita n.700. Asuntoja luhti- ja rivitaloissa n. 120, asukkaita n Asuntoja omakotitaloissa n. 75, asukkaita 260. Asuntoja yhteensä n. 545 ja asukkaita n

42 Palvelut Palvelut ovat lähellä, koulu 500m, rautatieasema 1,5 km ja keskustapalvelut 1,8 km. Alueella ovat valmiina kunnalliset verkostot. 5.6 Liikenne Pääsytiet Pääkadut ja kokoojatiet, suunniteltu kokoojatie (musta) ja vaihtoehdot Lempivaaran liikenne ulkoiseen verkkoon, numerointi viittaa toimenpiteisiin. Yleiskaavassa oleva kirkonkylän pohjoinen kehätie on varaus Sälinkääntien / rautatieaseman ja Lahdentie Mt140 välillä keventäen Peltolantien liikennettä keskustassa. Tämä tie ohjattiin Lempivaaran pohjoispuolitse ohi liito-oravien luonnonsuojelualueen, kartassa merkitty punaisella katkoviivalla. Uusi linjaus ei jaa asuntoalueita ja vaatii pienempiä kallioleikkauksia. Liikennemäärät rautatien ylitse eivät kuitenkaan tule huomattavasti kasvamaan ja ilmeisesti ko. katuyhteyttä ei tarvita 30v aikana. Lempivaaran rakentaminen aiheuttaa liikennettä (n asukasta):

43 43 Asemakaavaa toteutettaessa tulee huomioida: 1) Liikenne tulee jakaa kokoojateiden Ojamäentie lev. 16m kautta useammalle pääsytielle. 2) Pääsyteiden kohteina ovat Rautatieasema, keskusta ja Lahden suunta Mt ) Asuntokatuyhteys Alhontien (lev. 12m) kautta keskustaan tulee katkaista liikenteen jakamiseksi. Samalla läpiajoliikenne Riihenmäen koulun editse estyy. 4) Ojamäntien puuttuva itäosa Kenkäkalliontielle tulee rakentaa. Ojamentien kaavoitettu jatke Kenkäkalliontielle. 5) Ojamäentie yhdistetään lännessä Kalsolantien kautta Hämäläisten- ja Kumpurinteentielle. 6) Ojamäentien Hietasten ojan kohdalta oleva kokoojatien katko tulee poistaa. 7) Kevyelle liikenteelle tulee rakentaa osittain puuttuvat jalkakäytävät ym. kokoojateille.

44 Melu Melun torjunta osoittautui poikkeuksellisen haastavaksi, rakennusmassoja, meluvalleja ja rakentamisen vähentämistä pohjoisessa jouduttiin käyttämään. Laskenta suoritettiin useassa vaiheessa mallinnettujen kaavaluonnosten avulla Heilimäki Akustikot Oy:n toimesta. Meluesteet moottoritien varressa tai meluvallit alueen ympärillä. Ei meluesteitä tai meluvalleja moottoritien suunnalla. Melutarkastelu uusittiin asemakaavaehdotuksen massoittelulla ja vaiheistusmääräyksillä. Periaatteena on 1-vaiheessa rakentaa länsiosan melulta suojassa olevat korttelit, 2-vaiheessa itäosan meluntorjunnan tarvitsemat rakenteet, 3-vaiheessa itäosat ja keskiosaa suojaavat rakenteet ja. 4-vaiheessa keskitasanne ja pohjoisin länsirinne.

45 45 RAKENTAMISEN 1-VAIHE

46 46 RAKENTAMISEN 2-VAIHE

47 47 RAKENTAMISEN 3-VAIHE

48 48 RAKENTAMISEN 4-VAIHE

49 49

50 50

51 51 6 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos täydentää yhdyskuntarakennetta sijoittuessaan uuden Riihenmäen koulun, rautatieaseman ja keskustapalvelujen piiriin. Alue on yhdyskuntarakenteen toimivuudelta paras laajoista uudisrakentamisalueista.. Vaikutukset liikenteeseen Etäisyydet palveluihin jäävät alle 1,5 km eli ovat pyöräillen saavutettavia. Lempivaarasta on työpaikka-alueisiin alle 5km. Autoliikenteen osuus kaikista matkoista jää siten pienemmäksi kuin muilla laajoilla uudisalueilla. Kaavamuutos tulee lisäämään liikennettä Ojamäentiellä. Ojamäentien jatke Kenkäkalliontielle ja jalkakäytävät tulee rakentaa ennen Lempivaaran rakentamista. Pääosa autoliikenteestä ohjautuu Ojamäentieltä Kenkäkalliontien kautta MT140:lle eli Lahti-Helsinki maantielle idässä ja siitä edelleen keskustaan. Vaikutukset taajamakuvaan Lempivaara vahvistaa Mäntsälälle ominaisia laatutekijöitä. Luonnonläheisyys, taloja metsässä ja kuitenkin alue on tiivis ja palveluiden lähellä ja etäisyys rautatieasemalle on alle 2km. Lempivaara on laajojen ulkoilualueiden vieressä. Vaikutukset väestöön ja alueen palveluihin Lempivaarassa on monipuolinen väestörakenne verrattuna muihin uusiin alueisiin, koska alueelle sijoittuu monenlaisia talotyyppejä ja kiinteistömuotoja. - Terassitalot ovat kerrostaloja jotka sijoittuvat luonnonsuojelualueen viereen ja avautuvat ilta-aurinkoon. Korttelit toteutetaan todennäköisesti kovan rahan tuotantona, jolloin asukkaat ovat iäkkäämpiä eikä taloihin sijoitu juurikaan lapsiperheitä. - Pohjoiset kerrostalot ovat edullisia pistetaloja ja niihin sijoittuu monenlaisia ruokakuntia. - Rivitalot ja luhtitalot ovat nuorten perheiden ja yksittäisruokakuntien kohteita. - Omakotitalo-osakeyhtiöt ovat nuorten pariskuntien ja yksittäisruokakuntien sekä myös eläkeläisten asumiseen soveltuvia, näistä ei ole Mäntsälässä aiempaa kokemusta. - Omatotitalot ovat nuorten perheiden suosiossa. Riihenmäen juuri valmistuva 650 oppilaan yhtenäiskoulu saa lapsiperheitä koulun lähelle. Vaihtoehtoisilta alueilta olisivat koulumatkat pidempiä ja osittain tarvittaisiin koulukuljetuksia. Rautatieasemalle on 1,5 km. Mäntsälässä Pendeli työmatkaliikenne on n. 60% eli liikenne ja sen vaatimat resurssit pienenevät vaihtoehtoisiin asumisen sijainteihin verraten. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutosalue on talousmetsää joka on pääosin kaadettu, alueen keskellä oleva metsä säilyy. Säilymiselle on edellytykset, koska alue on yhtenäinen ekologinen tasku vedenjakajien välissä. Hulevedet ohjautuvat korkeammilta alueilta peltojen reunaojiin joista kehitetään luonnonmukaisia reunavyöhykkeitä jakamaan aluetta. Katujen varsille ja alueille joilla liikutaan on varattu luontoa pyrkien välttämään aluerakentamisen tonttimattoa. Vaikutukset ihmisten turvallisuuteen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin alueella Korttelien keskellä olevaa kevyen liikenteen asuntokadun ja metsän läpikulkua on mahdollista kehittää yhteydeksi keskustan asuntoalueilta pohjoisiin metsiin. Uusien monimuotoisten kortteleiden rakentaminen edesauttaa mm. senioriasukkaiden asumisen ja toimintojen mahdollisuuksia uusillakin alueilla. Asukasrakenteen monipuolisuus lisää sosiaalista kontrollia ja turvallisuuden tunnetta, vältetään lähiörakentamisen ongelmat. Taloudelliset vaikutukset Mäntsälään saadaan uutta asumisaluetta lähelle koulua, rautatieasemaa ja palveluita. Alueelle muuttaa perheitä pääasiassa haja-asutusalueelta jolloin koko Mäntsälän rakenteelliset yhdyskuntakustannukset pienenevät. Osa n. 1/3 asukkaista (lapsiperheitä)

52 52 tulee kunnan ulkopuolelta, pääasiassa pääkaupunkiseudulta parantaen kunnan hoitosuhdetta Ympäristön häiriötekijät Melu torjutaan meluvalleilla sekä kerrostaloista muodostettavalla rakennusmuurilla. Muita asumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä ei ole havaittu. Nimistö Alueen nimistö viittaa metsässä asumiseen ja otettu Aleksis kiven 7-veljestä paikoista ja henkilöistä. Nimistö liittyy samalla viereisen alueen nimiin, jolla orientointi on huomioitu. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Lempivaara toteutuu useammassa vaiheessa meluntorjunnan takia: 1-vaihe aloitetaan rakennustyöt kortteleissa 779 tontit 1-9, 781, 782 tontit 4-6 ja vaihe meluvallit länsi ja luoteisreunassa ja/tai korttelit 773 AK-2 ja 777 AK-2. 3-vaihe korttelit 768, 770, 778 ja 780, sekä kortteleita 773 AO, vaihe korttelit , 779 tontit Mäntsälässä 31. päivänä tammikuuta 2017 Kaavoittaja Viran puolesta Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja Liitteet: 1 Lempivaara ilmakuvalla 2 Asemakaavan seurantalomake 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara 5 Meluselvitys Mäntsälä Lempivaara 6 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa 7 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa 8 Lausunto liito-oravaan kohdistuvista vaikutuksista / Enviro Oy Lausunto Melun vaikutuksista / Helimäki Oy Mäntsälän jalankulku- pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) / Tekniset palvelut / SITO

53 53