MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Aika klo 17:39-20:15 Paikka Kunnantalo, kokoustila 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 130 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Lempivaaran asemakaava / Ehdotuksen nähtäville asettaminen Ehnroosin koulun rakennustapaohje, kortteli Rakennuslupa Kaakkumäentie 6, , As Oy Mäntsälän Mesimarja, Uudenmaan Rakennus ja Putkitus Oy 135 Suunnittelutarveratkaisu / / Sälinkään kylä, Järvikulmantie / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 136 Suunnittelutarveratkaisu / / Hirvihaaran kylä, Katajatie / Omakotitalon rakentaminen tilalle 137 Poikkeamispäätös / / Saaren kylä, Vilppulantie / Talous- ja huoltorakennuksen rakentaminen tilalle 138 Suunnittelutarveratkaisu / Leino / Sälinkään kylä, Tikkatie / / Omakotitalon rakentaminen määräalalle / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 139 Lausunto Gles Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksesta / muutettu lupahakemus 140 Valitus/muutoksenhaku Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemästä ympäristölupapäätöksestä / NCC Industry Oy / Ohkolan kylä Rakennustarkastajan (2 kpl) viran täyttäminen Maankäyttölautakunnan otto-oikeuden piiriin kuuluvat viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Talousarvio ja taloussuunnitelma / maankäyttöpalvelut / lisäys 400

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Kosonen Jyrki puheenjohtaja Allonen Ilkka jäsen Kyrö Jaakko jäsen Poistui kokouksesta 133 aikana klo väliseksi ajaksi Liinamaa Reijo jäsen Martniku Sari varapuheenjohtaja Poistui kokouksesta 140 aikana klo 19:52 ja palasi 142 käsittelyyn klo Teppinen Marja jäsen Turunen Maarit jäsen Vuori Kalle jäsen Poistui kokouksesta 133 aikana klo väliseksi ajaksi Warras-Stjernvall Annika jäsen Muut Salmi Petri kh:n edustaja Gummerus Vesa esittelijä Lehtonen Katri pöytäkirjan pitäjä Sillfors Tapio asiantuntija Läsnä Allekirjoitukset Jyrki Kosonen puheenjohtaja Katri Lehtonen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Maarit Turunen Kalle Vuori Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo, maankäyttöpalvelut II krs ja yleisessä tietoverkossa

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maankäyttölautakunta Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maankäyttölautakunta hyväksyi esityksen.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Maankäyttölautakunta Päätösesitys: Maankäyttölautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin Kalle Vuori ja Maarit Turunen.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Lempivaaran asemakaava / Ehdotuksen nähtäville asettaminen 225/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Keskustaajamassa tarvitaan uusia pientalotontteja kun Männikkö II alue valmistuu. Suunnittelualueen koko on n. 20 ha. Alue sijoittuu kirkonkylän asemakaava-alueen pohjoisreunaan moottoritien Vt 4 ja Lahdentien Mt 140 väliin. Mäntsälän keskustaan ja rautatieasemalle on matkaa n. 1,5 km. Riihenmäen koululle on matkaa n. 500 m. Alue täydentää yhdyskuntarakennetta Pietilän alueen pohjoispuolella. Lempivaara on vahvojen pinnanmuotojen aluetta, jolloin luonto vaikuttaa keskeisenä osana tavoitteita: 1) Talo luonnossa - Näkymä ikkunasta metsään, ei pihalle. - Näkymän päässä ei toista taloa => "talot ristiin". - "Irtonainen sijoittelu" ei katusidonnainen julkisivu. - Asuntokatu kapea mutkitteleva maaston hienopiirteisesti huomioiva. - Etupiha on metsässä / suojavyöhykkeen takana. 2) Luonto yleisillä alueilla - Luonto säilytetään katunäkymissä ja sijoitetaan näkymien kärkiin. - Yhdistetään leikkipuisto- ja luonto kokonaisuudeksi alueen keskellä. 3) Säätilojen huomiointi - Tuuliolosuhteissa vältetään avoimia tai putkimaisia suoria katutiloja. - Kasvillisuus valmistellaan hoitotoimenpitein mikroilmastoa parantaen. 4) Kunnallistekniikka - Autokatu kapea n m, kaarresäteet soveltaen 20 km/t. - Jalankulku jos mahdollista poluin luonnossa n. 0,5+3+0,5 m. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan imeytetään nykyisen luonnon mukaan. 5) Yleisiä tavoitteita Pääleikkipuiston tulee olla pääkokoojatien varressa, katulinjausten nopeuksia rajoittavia, kunnallistekniikan tulee olla rakennettavissa ilman pumppaamoja, erityyppisiä osa-alueita ja talotyyppejä, alueen tulee olla rakennettavissa kahdessa vaiheessa muodostaen kokonaisuuden. Alustavalla mitoituksella em. tavoitteet huomioiden on tonttien määrä n. 50 ja tonttikoko n m2. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle Lempivaaran asemakaavan käynnistämistä sekä sitä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamista.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Lempivaaran osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Lempivaaran osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttölautakunta Lempivaaran luonto- ja meluselvitykset valmistuivat. Lempivaaran luonnoksen laadinnan aikana pidettiin viranomaistapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksessa Lempivaarasta laadittiin rakennemallit 2 kpl joista todettiin: - Yhdystie Rautatieasemalta Lahdentielle Mt 140 pirstoo alueen osayleiskaavan ehdottamassa paikassa. - Yhdystie on erittäin kallis ja jää toteutettaessa kokonaisuudessaan kunnan rakennettavaksi. Kustannukset olisivat luokkaa 15 milj., sisältäen sillat rautatien ja moottoritien ylitse sekä louhinnat ja tasaukset Lempivaaran pohjoispuolella. - Yhdystien käyttäjiä olisi vähän, pääasiassa Sälinkää - Lahden suunta hakeutuvat keskustan ohikulkijat. => Johtopäätöksenä on, että rakennuskustannukset ovat pienimmät pohjoisemmalla linjauksella, jonne varaus tulisi siirtää, sekä se ettei ohitustietä mitä todennäköisimmin tulla rakentamaan 30 vuoteen. Lempivaaran asutus aiheuttaa myös paikallista liikennettä keskustaan, MT 140:n sekä rautatieaseman suuniin. Jotta liikenne jakautuisi tasaisesti eri suuntiin eikä aiheuttaisi millekään tielle kohtuuttomasti lisää liikennettä tulee suorittaa seuraavat toimenpiteet: - Suora asuntokatuyhteys Alhontie lev. 12m kautta keskustaan tulee katkaista puistojen kohdalta. - Ojamäntien puuttuva itäosa Kenkäkalliontielle tulee rakentaa. - Ojamäentie tulee yhdistää lännessä Kalsolantien kautta Hämäläisten- ja Kumpurinteentielle. Lempivaarasta laadittiin alustavat luonnokset, joista maastotarkastelun kautta syntyi nyt käsittelyyn valmistunut luonnos ominaisuuksina: - Lempivaaralle MKL edellä asetetut tavoitteet toteutuvat. - Keskelle sijoittuva pohjois-eteläsuuntaisella selänteellä oleva nykyinen

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta hiekkatie on ulkoilun pääakselin yhdistyen pihakatujen sarjaan. - Pääkokoojalenkin tiiveimmin rakennetulla keskialueella oleva pelto rakennetaan pelikentäksi / leikkipuistoksi. - Ko. puisto yhdistetään vanhan metsän vyöhykkeeseen, joka sijoittuu alueen keskelle poikittain pääliikenneverkkoon nähden. Tämä metsä on luonnontilainen ja mäkien välissä, joten sillä on ekologisena kokonaisuutena mahdollisuus säilyä vaikka ympärille rakennetaan. - Katujen varret ajonäkösäteiden so. katseen suunnassa kohtaavat kaikkialla luonnontilaisen alueen, sekä kokoojateillä että asuntokaduilla. Tavoite "asutaan luonnossa" voi jossain määrin toteutua. Nämä metsäalueet on tarkoitettu säilytettäviksi luonnontilaisina (lu1 ja lu2) so. niitä ei rakenneta puistoiksi tai pihoiksi. - Tonteista muodostui suuria ( m2) keskikoon ollessa n. 1600m2), koska niihin jätettiin luonnontilaisena säilytettäviä tontin osia (lu1). Tontit jakautuvat karkeasi 1/3 luonnontilaista aluetta, 1/3 rakennusten ja kulkuteiden aluetta ja 1/3 puutarhaa. - Mitoitus omakotitalot 56 tonttia / 14000k-m2 / 160 asukasta ja rivi-/kerrostalot 3 tonttia / 8000k-m2 260 asukasta. Jatkokäsittely: - Merkitään kaavaluonnos maastoon ja 1) Teiden keskilinjat, 2) Puisto- ja luonnontilaisten alueiden reunat ja 3) kunkin rakennuksen keskikohta. - Teknisen osaston ja luottamusmiesten kanssa tehdään maastokäynnit. - Tiedustellaan rakennusliikkeiden kiinnostusta II-kerroksisten rivi-/ kerrostalojen toteuttamisen osalta. - Arvioidaan kunnallistekniikan vaiheistus ja kustannukset. - Pyydetään kunnan viranomaislausunnot, ulkopuolisia viranomaislausuntoja ei pyydetä, koska alueella ei ole laajempaa seudullista merkitystä. - Täydennetään melumallinnus asemakaavan rakenteen mukaisilla massoilla tarkasteltuna. - Tarkennetaan ympäristön arviointi. => Laaditaan asemakaavaehdotus saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä lisäaineiston perusteella. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Lempivaaran asemakaavan muutoksen luonnoksen nähtäville asetettavaksi huomautusten kuulemista varten sekä pyytää Mäntsälän kunnan sisäiset lausunnot. Luonnosvaiheessa ei pyydetä kunnan ulkopuolelta viranomaislausuntoja. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Lempivaaran asemakaavamuutoksen luonnos Liite 2. Liikenne Lempivaara Liite 3. Kaavarunko A Lempivaara asemakaava Liite 4. Kaavarunko B Lempivaara asemakaava

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Liite 5. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara Liite 6. Mäntsälä Asemakaavan meluselvitys Liite 7. Alustava luonnos B Liite 8. Alustava luonnos C Maankäyttölautakunta Lempivaaran alue täydentyi kun kunta osti Karkkulantie länsipuolisen tilan RN:o 11:1378, kunta omistaa nyt alueen Lahden Moottoritiestä Karkkulantielle sekä sen jatkeen pohjoiseen. Asemakaavaluonnos uusittiin täydennettynä em. tilalla. Lisäksi Mäntsälän taloustilanne on vaikeutunut ja on päädytty vaiheittaiseen rakentamiseen siten, että ensivaiheessa vältetään teiden ja kunnallistekniikan rakentamista. Lempivaara jakautuu Alhon- ja Karkkumäentien 1-vaiheiseen ja pohjoisosaan jolloin rakennetaan em. tiet yhdistävä tielenkki ja sen varren korttelit. Muutoksina luonnokseen ovat: Korttelit läntiset korttelit => yhdistetty kortteliksi 773 Mäen länsipuolelta ja päältä poistettu erillispientalojen korttelit (AO) ja korvattiin yhtenäisellä mäkien päälle rakennettavalla II-IV kerroksisella "käärmetalolla" joka toimii samalla meluvallina moottoritien suuntaan. Korttelit => kortteleiksi 775 ja 776 II-kerroksiset rivitalot korvattu 4kpl V-kerroksiselle kerrostaloille kooltaan 1200k-m2. Nämä rakennukset muodostavat alueen äärimmäisen pohjoisen rajan moottorietä vastaan ja toimivat meluvallina. Kortteli rajautuu metsään koillisessa. Pohjoiseen varattu mahdollisuus meluvallin rakentamiseen korkeudeltaan n. 15m mäkien väliin mikä korvaisi moottoritien varren meluaidat. VK-alue => kortteliksi 774 Asuintalojen kortteli (A-1) joka on tarkoitettu rakennusliikkeen kokonaisuutena toteuttavaksi II-kerroksisina Luhti- tai porrashuoneellisina asuinrakennuksina joissa yksittäisen rakennuksen koko 600k-m2 ja joilla on yhteinen autopaikoitus ja huolto sekä oleskelualue. Todettiin alueen olevan n. 400m Riihenmäen koulun kentistä joten alueelle ei pidetty tarpeellisena varata erikseen rakennettavaa leikkikenttää. Muutoin vahva kaakko - luode suuntainen sekä pohjoiseen jatkuvat puistot säilytettiin ennallaan. Katumiljöö muodostuu edelleen luonnon omaisena kuten kaavan tavoitteissa edellisissä käsittelyvaiheissa on todettu. Korttelit ennallaan Korttelit 783 ja 784 korkea keskiosa Kortteli 783 muutettiin erillispientalojen (AO-3) => Asuintalojen kortteliksi (A-1) joka toteutettaneen II-kerroksisina pitkinä rajaavina luhtitaloina melusuojaksi kuten meluselvitys ehdottaa. Korttelin 784 mäen päällys muutettiin Rivitaloista (AR) => Ryhmässä rakennettavien erillispientaloiksi (AO-7).

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Korttelit pohjoisin alue => kortteleiksi Lähivirkistysalue ja -reitti (VL) sijoitettiin korttelien 781 ja 783 väliin jatkoksi eteläpuoleisten kortteleiden reitille. Korttelit Karkkumäentien länsipuoli Kortteli 779 Ryhmässä rakennettavien erillispientaloja (AO-7). kortteli 785 Asuintalojen kortteli (A-1) joka on tarkoitettu rakennusliikkeen kokonaisuutena toteuttavaksi II-kerroksisina Luhti tai porrashuoneellisina asuinrakennuksina joissa yksittäisen rakennuksen koko vaihtelee k-m2 ja joilla on yhteinen autopaikoitus ja huolto sekä korttelin keskus. Korttelin 785 eteläosa I-kerroksisin rivitaloin (AR). Eteläosaan erillispientaloja (AO) Lempivaaran kaavaluonnoksessa esitetty "Ryhmässä rakennettavat erillispientalot (AO-7)" tarkoittavat osakeyhtiömuotoista erillispientaloista koostuvaa suurkorttelia jossa korttelitoiminnoista yhteisiksi kootaan keskipiha, paikoitus ja huolto. Talot ovat pieniä enintään pohjapinta-alaltaan 70k-m2 ja mahdollinen esim. myöhemmin laajennettava ullakko yhdistettynä 90-k-m2. Talot tuotaisiin paikalle valmiina esivalmistetuille "osaketonteille", joihin kuuluu oma pieni piha ja puutarha. Järjestely mahdollistaisi jopa siirtotalon eli osakas voisi siirtää talonsa uudelle tontille siirtyessään. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys Maankäyttölautakunta päättää asettaa Lempivaaran asemakaavaluonnoksen, päivätty , uudelleen nähtäville ja pyytää kunnan sisäiset lausunnot, sekä mielipiteiden kuulemiseksi. Tässä vaiheessa ei pyydetä muita lausuntoja. Käsittely: Kaavan laatija esitteli vaihtoehtoisia korttelirakenteita ja kaavan rakentamisen vaiheistusta, tehtyjen muutoksien vaikutuksia ja alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaavaluonnoksessa. Päädyttiin asettamaan nähtäville vaihtoehto, jossa on useammanlaisia asuinpientalojen korttelikokonaisuuksia ja niiden toteuttamistapoja. Tavoiteena on tunnustella millaisin ratkaisuin voitaisiin kehittää pientaloasumista Mäntsälän olosuhteissa. Maankäyttölautakunta päättää asettaa muutetun Lempivaaran asemakaavaluonnoksen, päivätty , uudelleen nähtäville ja pyytää kunnan sisäiset lausunnot, sekä mielipiteiden kuulemiseksi. Tässä vaiheessa ei pyydetä muita lausuntoja. Liite 1. Lempivaaran asemakaavaluonnos Liite 2. Liikenne Lempivaara Liite 3. Kaavarunko A Lempivaara Liite 4. Kaavarunko B Lempivaara Liite 5. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Liite 6. Mäntsälä Asemakaavan meluselvitys Maankäyttölautakunta Luonnos 2 päivätty oli nähtävillä ja siitä jätettiin 1 lausunto. Tekninen lautakunta - Katualueiden reunoille on merkitty EV-alueita. Nämä suojaviheralueet suositellaan kaavassa merkitsemään tonteiksi tai katualueeksi ja niiden pinta-ala tulee lisätä VL-alueisiin. Katurakentaminen ja myöhemmin tonteilla tapahtuva rakentaminen vaurioittaa puustoa. Mikäli nykyinen luonnos hyväksytään ilman lausuttuja muutoksia, kapeilla EV-alueilla oleva puusto ei todennäköisesti tule säilymään. Valo-olosuhteiden muuttuessa myös aluskasvusto tulee häviämään. Jotta Lempivaaran alueen suunnitelmissa huomioitaisiin alueen tulevaa viihtyisyys EV-alueet tulisi kokonaan viherrakentaa. - VL-alueet ovat joiltain kohdin suunniteltu hyvin kapeiksi. Kapeilla VL-alueilla puusto tulee häviämään, varsinkin jos kaavaan merkitty puistokäytävä toteutetaan. - Kaikki kadut ovat leveydeltään eri kokoisia eikä kokooja- ja tonttikadut juuri eroa toisistaan. Katualueiden leveys tulee laatia siten, että alueelle on mahdollista rakentaa 14,0 metriä leveä kokoojakatu sekä 11,0 metriä ja 9,0 metriä leveitä tonttikatuja. - Kaduilla on liikaa kulmikkuuksia, taitepisteitä ja kapenevia kohtia. Tasalevyisen ja sulavalinjaisen kadun suunnittelu ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa. - Päättyvillä kaduilla tulisi olla kääntöpaikat ja ne tulisi olla suunniteltavissa ja rakennettavissa RT-korttien mukaisin mitoitusohjein. - Lempivaaran asemakaava-alueella tarvitaan yksi jätevedenpumppaamo, ja pumppaamolle on varattava riittävä tila rakennukselle ja huoltotöille sekä tarpeeksi suuri suoja-alue mahdollisia hajuhaittoja varten. - Eteläisen poikittaiskadun jäte- ja sadevedet on mahdollista viettää nykyisen kaavaluonnoksen mukaan vain puoleen väliin katua asti. Joka tarkoittaisi, että alueelle tulisi rakentaa toinen pumppaamo. Kaavassa ei ole varattu tilaa pumppaamolle. Tekninen lautakunta suosittelee kaavan tarkastelua tältä osin uudelleen niin, että alueelle ei tarvitse rakentaa toista pumppaamoa. Tämä alue on rajattu yleissuunnitelmassa keltaisella. - Nykyisten Alhontien ja Karkkulantien vesijohto ja jätevesiviemäreiden mitoitus tulee tarkistaa, jotta ne vastaisivat Lempivaaran asemakaava-alueen vesihuollon tarvetta.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Alhontien ja Karkkulantien kadut ovat nykyisellä katurakenteellaan, ilman kevyen liikenteen väyliä, turvattomat välittämään Lempivaaran asemakaava-alueen liikennettä. Nykyisten katujen parantamiseen tulee varata investointimääräraha viimeistään vuodelle Lisäksi tekninen lautakunta esittää yhteistyön parannusehdotuksena, että asemakaavaluonnoksen laatijalla olisi esittää kunnallistekninen yleissuunnitelma jo ennen lausuntopyynnön jättämistä, jolloin suunnittelun ja rakentamisen toteutettavuuden arviointi ei jäisi lausunnon laatijalle. Vastine: Merkitään EV-alueet osaksi tontteja: Luonnonmukaisena metsänä hoidettava alue. Maanpinnan muokkaaminen, poistaminen tai korvaaminen on kielletty. Ympäristöä muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia ja edellyttävät tontin miljöö- ja vihersuunnitelman päivittämistä. Alhontien länsireunan suojaviheralue muutetaan Lähivirkistysalue (VL), koska alueella on hulevesialtaita, nykyinen pellon reunavyöhyke sekä Yleiselle jalankululle varattu ohjeellinen alueen osa. Kapeimmat korttelien väliset Lähivirkistysalueet (VL) liitetään tontteihin ja reiteistä vain tärkeimmät merkitään asemakaavaan ohjeellisina. Katujen leveys on sovitettu liikennemäärän mukaan. Voidaan käyttää leveyksinä ehdottamianne kokoojateillä 14m ja asuntokaduilla 11m ja 9m. Katujen kulmikkuudessa on periaatteena: - Pääkokoojatiet ovat linjauksiltaan jouhevia, kuitenkaan jatkuvia saman kaarresäteen mutkia ei ole. Ajoympäristön ja tilanteiden jatkuva muuttuminen pitää kuljettajan huomion vireillä ja pudottaa ajonopeudet. - Itäisen ja läntisen alueen yhdistävä kokoojatie linjataan kulmikkaaksi ja erityisesti juuri ennen pihakadun risteystä olevat nitkautukset säilytetään. Huonoimman näkyvyyden kohdalla kalliorinteen alueella ja virkistysreitin ylitysalueella käytetään merkintänä Hidaskatu. - Asuntokadut ovat maaston mukaan polveilevia ja lyhyitä. - Keskiselänteelle merkitään yhtenäinen Pihakatu, mikä toimii virkistysja vapaa-ajan kulkureittinä kuten nykyisinkin. Jäteveden pumppaamolle varataan tila pohjoisimman korttelin 777 kaakkoiskulmasta kokoojatien varrelta. Eteläiselle poikittaiskadulle varataan Maanalaista johtoa varten varattu alue. korttelin 769 läpi, jolloin pumppaamoa ei tarvita. Kunnallisteknisen verkoston toteutettavuus rakennusvaiheittain on alustavasti tarkasteltu yhdessä Teknisen osaston suunnittelijan kanssa nyt esitettävää ehdotusta valmisteltaessa. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors puh )

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää asettaa Lempivaaran asemakaavaehdotuksen, päivätty , nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot, sekä muistutusten kuulemiseksi. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemakaavaehdotus Liite 2. Asemakaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara Liite 5. ELY-keskuksen lausunto Liite 6. Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Ehnroosin koulun rakennustapaohje, kortteli 600 Maankäyttölautakunta Ehnroosin koulun suunnittelu etenee rakennusliikkkeiden yhteistyökumppaneina olevissa arkkitehtuuritoimistoissa. Suunnittelutyön arvioimiseksi on Luparyhmä (Mari Niinistö kaavasuunnittelija Janne Piironen rak. tark., Ilari Salmi kaavasuunnittelija, Tapio Sillfors ask. ins. Joni Skog rak. tark.) sekä vihersuunnittelija Arja Aalto laatinut ehdotuksen Ehnroosin koulun kortteli 600 suunnittelun ohjeiksi. (Valmistelija Tapio Sillfors ask. ins. puh ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan rakennustapaohjeen, päivätty , koskien Ehnroosin koulun korttelia 600. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Lautakunta teki seuraavat täydennykset ja muutokset rakennustapaohjeeseen: Maankäyttölautakunta puoltaa perustelluista syistä rakennusrajojen ylittämistä asemakaavan rakennusrajojen ulkopuolelle lukuunottamatta eteläistä rakennusrajaa. Erityinen painoarvo tulee antaa kirkon suunnasta avautuvalle miljöölle. Vanha Porvoontie rauhoitetaan linja-autopysäkeiltä. Rakennustapaohjeen C-kohdan toinen kappale muutetaan muotoon "Koulun ja sen ulkopuolisten alueiden suhde ympäröivään miljööseen tulee toimia kokonaisuutena, joka tulee perustella." Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä em. tavalla täydennetyn ja muutetun rakennustapaohjeen. Kalle Vuori poistui kokouksesta klo väliseksi ajaksi. Jaakko Kyrö poistui kokouksesta klo väliseksi ajaksi. Liite 1. Rakennustapaohje Ehnroos 2016 Liite 2. Kasvillisuuskartoitus Ehnroos 2016

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Rakennuslupa Kaakkumäentie 6, , As Oy Mäntsälän Mesimarja, Uudenmaan Rakennus ja Putkitus Oy 524/ /2016 Maankäyttölautakunta Uudenmaan Rakennus ja Putkitus Oy hakee rakennuslupaa kahdelle rivitalolle (11as), talousrakennukselle ja autokatokselle rakennuslupaa omistamalleen tontille Kaakkumäentie 6, (3836m2). Rakennukset A 458m2, B 370m2 ja talousrakennus 82m2, yhteensä 910m2. Kaavoittaja puoltaa hakemusta. Naapurin kuulemisessa naapuri esitti muun muassa tontille sisäänajoa muutettavan toiseen paikkaan. Heidän esityksessään sisäänajo olisi tullut risteysalueelle jota ei voida sallia. Lisätietoja Rakennustarkastaja Joni Skog Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta myöntää Uudenmaan Rakennus ja Putkitus Oy:lle rakennusluvan hakemuksen mukaisesti (rakennuslupa nro r ). Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemapiirros Liite 2. Talo A Pohjapiirros Liite 3. Talo A Julkisivupiirros Liite 4. Talo B Pohjapiirros Liite 5. Talo B Julkisivupiirros Liite 6. Talousrakennus Liite 7. Autokatos

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Suunnittelutarveratkaisu / / Sälinkään kylä, Järvikulmantie / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 482/10.00/2016 Maankäyttölautakunta HAKEMUS Rakennuspaikka Sälinkään kylä, Järvikulmantie 0,36 ha:n määräala tilasta Eskola pinta-ala 51,38 ha rekisteröity Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Omakotitalo 200 m2 ½1 1 Talousrakennus 50 m2 1 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista "Omakotitalon rakentaminen sukupolvenvaihdon takia." Veden hankinta "Liitytään vesihuoltolaitoksen verkostoon" Viemäröinti "Liitytään vesihuoltolaitoksen verkostoon" Kulkuyhteydet "Yksityiseltä tieltä" "Matka lähimpään alakouluun 2 km" NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 1:1091, 1:1261 ja 1:1315. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeesta. SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA SUUNNITTELUTARVERATKAISU TARVITAAN MRL 16, RakJ 6.1 VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hanke, rakennuspaikka ja ympäristö Hanke sijoittuu Sälinkään kyläalueelle. Rakennuspaikka sijaitsee pellon laidassa metsäisessä rinteessä. Lähinaapurustossa on omakotitaloja ja vapaa-ajan asuinrakennuksia. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta omakotitalo (200 m2) ja talousrakennus (50 m2). Matkaa lähimpään Sälinkään alakouluun on noin 1,6 km. Mäntsälän kunnan rakennusjärjestyksen mukaan muodostettavan rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Kyläalueilla rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2, mikäli rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Hakemuksen kohteena oleva määräala sijaitsee kyläalueella ja liitetään vesihuoltoverkostoon. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu yksityiseltä Järvikulmantieltä. Vesihuollon järjestäminen Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, se on vesihuoltolain 10 :n mukaan liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Hakijan ilmoituksen mukaan kiinteistö liitetään vesiosuuskunnan verkostoon. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Sälinkään kylä on osoitettu kohdemerkinnällä kyläalueeksi. Hakemuksen kohteena oleva tila sijaitsee Mäntsälän kunnanvaltuuston hyväksymän Sälinkää-Soukkion osayleiskaavan MT-3 eli maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa on haja-rakentamisen tiivistämistarvetta. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai sen liitännäiselinkeinoihin liittyvään rakentamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Kun rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon, on rakennuspaikan vähimmäiskoko 3000 m2, muutoin rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Rakentaminen on sovitettava ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Sälinkää-Soukkion osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi noudatetaan kunnanvaltuuston / 58 hyväksymää mitoitusta. Emätilatarkastelussa tutkitaan emätilan laskennalliset rakentamismahdollisuudet tilasta jo muodostettujen rakennuspaikkojen jälkeen. Emätilalla tarkoitetaan tilaa, joka on ollut voimassa Laskennalliset rakentamismahdollisuudet määräytyvät emätilan sijainnin ja mitoituspinta-alan mukaan. Vesi-, suo- ja muita rakentamiskelvottomia alueita ei lueta mukaan mitoituspinta-alaan. Peltoalasta huomioidaan puolet laskennallisia rakentamismahdollisuuksia laskettaessa. Emätilatarkastelussa eivät omistajan vaihdokset vaikuta rakentamismahdollisuuksiin. Emätilalla Ullamäki RN:o 1:571 on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia.

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta suostuu hakemukseen seuraavin ehdoin: 1) Rakennuksien tulee soveltua muodon, koon, julkisivumateriaalien ja värityksen osalta ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. PERUSTELUT Emätilalla on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. Hanke sijoittuu kunnassa maankäytöllisesti edulliseen paikkaan Sälinkään kyläalueelle. Edellä mainituin ehdoin hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei myöskään aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Sovelletut oikeusohjeet MRL 137 MRL 174 VOIMASSAOLO JA JATKOTOIMENPITEET Suunnittelutarverat kaisu/poikkeamispäätös on voi massa kaksi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan kuluttua, mikäli siitä ei ole valitettu. Ennen rakentamisen aloittamista on rakennushankkeeseen ryhtyvän haettava rakennuslupa ja esitettävä siinä yhteydessä todistus suunittelutarveratkaisun/poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaisuustodistuksen saa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava valitusajan päätyttyä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirustus Liite 4. Osayleiskaavaote

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Suunnittelutarveratkaisu / / Hirvihaaran kylä, Katajatie / Omakotitalon rakentaminen tilalle 491/10.00/2016 Maankäyttölautakunta HAKEMUS Rakennuspaikka Hirvihaaran kylä, Katajatie 3 Huhtamäki pinta-ala 0,6389 ha rekisteröity Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Omakotitalo 120 m2 1 1 Autotalli 50 m2 1 Tähän mennessä käytetty rakennusoikeus: 70 m2 Olemassa olevien asuntojen lukumäärä: 1 Rakennustoimenpiteen yhteydessä puretaan: 70 m2 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Veden hankinta "Rengaskaivo" Viemäröinti "Jv panospuhdistamo" Kulkuyhteydet "Yksityiseltä tieltä" NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 9:54, 9:61, 9:63, 12:14, 12;15 ja (Ely). Naapureilla ei ole huo mau tet ta vaa hankkeesta. SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA SUUNNIT TELUTARVERATKAISU TARVITAAN MRL 16, RakJ 6.1 VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hankkeen, rakennuspaikan ja ympäristön arviointi Hanke sijaitsee kyläalueiden ulkopuolella Vanhan Soukkiontien ja Katajatien risteyksessä. Alueella on useita omakotitaloja. Kyseessä on olemassa ole va ra ken nus paikka, jol la sijaitsee asuinrakennus (50 m2),

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta piharakennus (12 m2) ja varastorakennus (8 m2). Kaikki rakennukset tullaan purkamaan ja tilalle rakennetaan uusi omakotitalo (120 m2) ja autotalli (50 m2). Mat kaa lähimpään Hirvihaaran ala kou luun on noin 4,5 km. Koulumatkaan sisältyy noin 200 metrin osuus Hyvinkääntietä (valtatie 25) sekä kyseisen tien ylitys. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu yksityiseltä Katajatieltä. Vesihuollon järjestäminen Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jätevesijärjestelmän tulee täyttää haja-asutus alueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen (209/2011) vaatimuk set. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kyseessä on olemassa oleva asuinrakennuspaikka. Rakennushanke ei täten ai heuta hait taa maan omis tajien ta sapuolisen kohtelun toteutumiselle. (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta suostuu hakemukseen seuraavin ehdoin: 1) Rakennuspaikalla saa olla vain yksi asuinrakennus. Nykyinen asuinrakennus tulee olla purettuna ennen uudisrakennuksen käyttöönottoa. PERUSTELUT Kyseessä on olemassa oleva asuinrakennuspaikka ja korvaava rakentaminen. Edellä mainituin ehdoin hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei myöskään aiheuta hai tallista yh dys kun ta ke hi tys tä ei kä vaa ran na maan omis ta jien ta sa puolisen koh te lun toteutumista. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Sovelletut oikeusohjeet MRL 137 MRL 174 VOIMASSAOLO JA JATKOTOIMENPITEET Suunnittelutarverat kaisu / poikkeamispäätös on voi massa kaksi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan kuluttua, mikäli siitä ei ole valitettu.

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Ennen rakentamisen aloittamista on rakennushankkeeseen ryhtyvän haettava rakennuslupa ja esitettävä siinä yhteydessä todistus suunittelutarveratkaisun / poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaisuustodistuksen saa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava valitusajan päätyttyä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirustus

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Poikkeamispäätös / / Saaren kylä, Vilppulantie / Talous- ja huoltorakennuksen rakentaminen tilalle 388/10.03/2015 Maankäyttölautakunta HAKEMUS Rakennuspaikka Saaren kylä, Vilppulantie Savulampi pinta-ala 1,0 ha rekisteröity Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Talous- ja huoltorakennus 95 m² 1 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista "Rakennus on tarpeen tilan hoidon ja tilalla tapahtuvan puutarha- ja kasvinviljelyn johdosta." Veden hankinta "Oma kaivo" Viemäröinti "Harmaavesi umpisäiliöön erillisen suunnitelman mukaan" Kulkuyhteydet "Yksityiseltä tieltä." NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 3:124, 1:63, 1:214 ja 1:213. Kunta on kuullut naapureita RN:o 3:114 ja 3:126 Naapureilla RN:o 3:114 ja 3:126 on huomautettavaa (ks. liitteet 6 ja 7). Hakija on antanut vastineen/selityksen huomautuksiin (ks. liite 8). SÄÄNNÖKSET, JOIDEN PERUSTEELLA POIKKEAMINEN TARVITAAN MRL 72, RakJ 5.1 ja RakJ 5.2 VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hankkeen, rakennuspaikan sekä ympäristön arviointi Poikkeamisten toimivalta on muuttunut Mäntsälän kunnan maankäyttölautakunta tekee päätöksen ja tämä päätös korvaa aikaisemman Uudenmaan Ely-keskukselle tehdyn

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta lausunnon. Hanke sijaitsee Saaren kyläalueen ulkopuolella Mäntsälänjoen rannalla. Ti lalla on rantaviivaa noin 110 m. Joen varrella on useita tekolampia, joita on ai em min käytetty ravun kas va tukseen. Kaksi tekolammista sijaitsee hake muksen kohteena olevalla ti lal la. Tilan ympärillä on peltoja ja kaakosta tila rajoittuu vanhan maalaistalon talouskeskukseen. Mat kaa Poh joi sel le Pi ka tiel le on noin 700 m ja lin nun tietä noin 470 m. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa talous- ja huoltorakennus (95 m²). Kyseinen rakennus sijaitsisi lammen rannalla noin 60 m:n etäisyydellä Mäntsälänjoesta. Tilalta puuttuu päärakennus. Hakija on hakenut aiemmin samaan paikkaan kuin nyt loma-asuntoa (100 m²) ja saanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta kielteisen päätöksen mm. emätilan rakennuspaikkojen ylityksen vuoksi ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaan.tämän kielteisen päätöksen jälkeen hakija on kuitenkin rakentanut tilalle arviolta noin 30 m²:n suuruisen saunallisen rakennuksen (ks. valokuvat liite 5). Mäntsälän kunnan rakennustarkastus on aloittanut toimenpiteet tämän luvattoman rakennuksen poistamiseksi. Virpiaron valituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään (14/0756/5) kumonnut Mäntsälän maankäyttölautakunnan päätöksen ( ) purkukehotuksesta tilalla olevalle luvattomalle rakennukselle mm. Virpiaron kuulematta jättämisen vuoksi sekä kumonnut myös maankäyttölautakunnan päätöksen olla käsittelemättä poikkeamishakemusta talous- ja huoltorakennukselle rakennusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi aiemman kielteisen luvan mukaisesti. Mäntsälän kunnan rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueella sallitaan rakennettavaksi enintään yksi yksiasuntoinen asuinrakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m² ja tarvittava määrä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60 m². Koska kyseessä on 95 m² suuruinen talousrakennus, ylittää se 35 m² rakennusjärjestyksessä sallitun talousrakennusten kerrosalan. Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön kauppakirjan mukaan hakija on ostanut tilan määräalana ja joutomaana. Vesihuollon järjestäminen Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole keskitettyä vesihuoltoa. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu yksityiseltä Vilppulantieltä. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön vahvistamassa Uu den maan maa kun takaa vassa alueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaa vaa eikä asemakaa vaa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Hakemuksen kohteena olevan tilan RN:o 3:132 emätilana voidaan pitää Sipilä II nimistä tilaa RN:o 3:25, joka on rekisteröity ja jolla oli Mäntsälänjokeen rajoittuvaa todellista rantaviivaa noin 1170 m. Myöhemmissä maanjakotoimituksissa erotetut tilat RN:ot 3:114, 3:125 ja 3:132 rajoittuvat Mäntsälänjokeen. Mäntsälänjoen vieressä oleva tila RN:o 3:126 rajoittuu tekoaltaisiin ja sijaitsee ranta-alueella. Rantarakentamisen määrä eri emätilojen välillä arvioidaan niiden rantaviivan suhteessa. Rantaviivaa ei kuitenkaan voida ottaa huomioon sellaisenaan mittaamalla se kartalta kaikkine mutkineen ja myös pienet joet, lammet ja saaret mukaan luettuina. Sellaisen rantaviivan määrän laskemiseksi, joka paremmin kuvaa rakentamismahdollisuuksia alueen olosuhteissa, on luotu ns. muunnetun rantaviivan käsite. Sillä tarkoitetaan sitä rantaviivan määrää, jossa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus, saarten pienuus sekä merkittävämmät täysin rakentamiseen soveltumattomat rannat. Mäntsälänjoen rannalla tilojen RN:o 3:114, 3:125 ja 3:132 rakentaminen jakautuu kyseisten tilojen kesken ja muun muassa mahdollinen rakentaminen arvioidaan niiden rantaviivan pituuden suhteessa. Mäntsälänjoen leveys on alle 100 metriä ja koska vesistö on kapea, mitoituksessa voidaan ottaa huomioon vain vain 1/4 rantaviivasta, joten muunnettua rantaviivaa on tiloilla yhteensä 293 metriä. Tilalla RN:o 3:114 on todellista rantaviivaa noin 660 metriä ja koska vesistö on kapea, mitoituksessa voidaan ottaa huomioon vain 1/4, joten muunnettua rantaviivaa on tilalla noin 165 metriä. Tilalla RN:o 3:125 on todellista rantaviivaa noin 400 metriä ja koska vesistö on kapea, mitoituksessa voidaan ottaa huomioon vain 1/4, joten muunnettua rantaviivaa on tilalla noin 100 metriä. Tilalla RN:o 3:132 on todellista rantaviivaa noin 110 metriä ja koska vesistö on kapea, mitoituksessa voidaan ottaa huomioon vain 1/4, joten muunnettua rantaviivaa on tilalla noin 28 metriä. Muunnetun rantaviivan suhteessa laskien tilan RN:o 3:114 rantarakentamisen määrä olisi kuusinkertainen (6) ja tilan RN:o 3:125 noin nelinkertainen (4) nyt hakemukseen kohteena olevaan tilaan RN:o 3:132 verrattuna. Jos tilalle RN:o 3:132 sallittaisiin rakentaminen, tulisi tilalle RN:o 3:114 myöntää kuusi poikkeamislupaa ja tilalle RN:o 3:125 neljä poikkeamislupaa rakentamiseksi. Tämä johtaisi siihen, että emätilan RN:o 3:25 alueelle tulisi 11 poikkeamislupaa. Näin ollen rannan mitoitukseksi tulisi noin 37 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivaa kohti. Mikäli hankkeeseen suostuttaisiin, tulisi myös muille vastaavanlaisille emäkiinteistöille Mäntsälänjoen rannalle myöntää samanlainen rakennusoikeus maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Tämä taas johtaisi suunnittelemattoman rakentamisen huomattavaan lisäämiseen Mäntsälänjoen ranta-alueella. (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta ei myönnä haettua poikkeamista. PERUSTELUT

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäytölliset edellytykset eivät ole muuttuneet edellisen poikkeamispäätöksen jälkeen. Mikäli hankkeeseen suostuttaisiin, tulisi myös muille vastaavanlaisille emäkiinteistöille Mäntsälänjoen rannalle myöntää samanlainen rakennusoikeus maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Tämä taas johtaisi suunnittelemattoman rakentamisen huomattavaan lisäämiseen Mäntsälänjoen ranta-alueella. Kun otetaan huomioon hakemuksen kohteena olevan tilan muunnetun rantaviivan pituus, rakennusjärjestyksessä sallitun kerrosalan ylitys ja maanomistajien yhdenver taisen kohtelun vaatimus, aiheuttaa hanke haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Hakemuksen tueksi ei ole erityisiä syitä. Sovelletut oikeusohjeet MRL 171 Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirros Liite 4. Pohjapiirustus, leikkaus ja julkisivut Liite 5. Valokuvat nykyisestä rakennuksesta Liite 6. Naapurin RN:o 3:114 huomautus Liite 7. Naapurin RN:o 3:126 huomautus Liite 8. Hakijan vastine/selitys naapurien kuulemiseen

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Suunnittelutarveratkaisu / Leino / Sälinkään kylä, Tikkatie / / Omakotitalon rakentaminen määräalalle / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 273/10.03/2016 Maankäyttölautakunta HAKEMUS Hakija Kirsi Leino ja Tarja Leino Rakennuspaikka Sälinkään kylä, Tikkatie 0,32 ha:n määräala tilasta Tikanmetsä pinta-ala 5,072 ha rekisteröity Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Omakotitalo 220 m2 1 1 Talousrakennus 100 m2 1 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista "Olemme myymässä n m2 määräalaa tilasta ja ostajan olisi tarkoitus rakentaa ostettavalle määräalalle omakotitalo. Naapureita on kuultu eikä esiin ole tullut poikkeuksellisia vaikutuksia." Veden hankinta "vesiosuuskunta" Viemäröinti "vesiosuuskunta" Kulkuyhteydet "Valtion tieltä tieltä" "Matka lähimpään alakouluun 3 km" NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 1:1590, 1:1619, 1:1570, 1:1605 ja (Ely). Kunta on kuullut naapuria RN:o 1:1639. Naapurilla RN:o 1:1639 on huomautettavaa hankkeesta: Ks. liite 5. Hakija on antanut vastineen huomautukseen: Ks. liite 6.

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA SUUNNITTELUTARVERATKAISU TARVITAAN MRL 16, RakJ 6.1 VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hanke, rakennuspaikka ja ympäristö Hanke sijaitsee Sälinkään kyläalueella metsäisessä maastossa Tikkatien varrella. Tikkatie on noin 6 km pitkä ja sen varrella on yli kaksikymmentä asuinrakennusta. Rakennuspaikka sijoittuu neljän omakotitalon ryhmään. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa omakotitalo (220 m2) ja talousrakennus (100 m2). Matkaa lähimpään Sälinkään alakouluun on noin 1,8 km. Mäntsälän kunnan rakennusjärjestyksen mukaan muodostettavan rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Kyläalueilla rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2, mikäli rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Hakemuksen kohteena oleva määräala sijaitsee kyläalueella ja liitetään vesihuoltoverkostoon. Hakemuksen kohteena olevalle määräalalle ympäristölautakunta on myöntänyt suunnittelutarveratkaisun omakotitalolle ja talousrakennukselle. Rakennuslupaa ei ole haettu ja kyseinen suunnittelutarveratkaisu on vanhentunut. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu valtion tieltä olemassa olevasta liittymästä. Vesihuollon järjestäminen Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, se on vesihuoltolain 10 :n mukaan liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Hakijan ilmoituksen mukaan kiinteistö liitetään vesiosuuskunnan verkostoon. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Sälinkään kylä on osoitettu kohdemerkinnällä kyläalueeksi. Hakemuksen kohteena oleva tila sijaitsee Mäntsälän kunnanvaltuuston hyväksymän Sälinkää-Soukkion oasyleiskaavan MT-4 alueella. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai sen liitännäiselinkeinoihin liittyvään rakentamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Rakentaminen on sovitettava ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Sälinkää-Soukkion osayleiskaavasta on valitettu Helsingin

27 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta hallinto-oikeuteen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi noudatetaan kunnanvaltuuston / 58 hyväksymää mitoitusta. Emätilatarkastelussa tutkitaan emätilan laskennalliset rakentamismahdollisuudet tilasta jo muodostettujen rakennuspaikkojen jälkeen. Emätilalla tarkoitetaan tilaa, joka on ollut voimassa Laskennalliset rakentamismahdollisuudet määräytyvät emätilan sijainnin ja mitoituspinta-alan mukaan. Vesi-, suo- ja muita rakentamiskelvottomia alueita ei lueta mukaan mitoituspinta-alaan. Peltoalasta huomioidaan puolet laskennallisia rakentamismahdollisuuksia laskettaessa. Emätilatarkastelussa eivät omistajan vaihdokset vaikuta rakentamismahdollisuuksiin. Emätilalla Pajula RN:o 1:545 on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta suostuu hakemukseen seuraavin ehdoin: 1) Rakennuksien tulee soveltua muodon, koon, julkisivumateriaalien ja värityksen osalta ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. PERUSTELUT Emätilalla on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. Hanke sijoittuu kunnassa maankäytöllisesti edulliseen paikkaan Sälinkään kyläalueelle. Edellä mainituin ehdoin hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei myöskään aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Sovelletut oikeusohjeet MRL 137 MRL 174 VOIMASSAOLO JA JATKOTOIMENPITEET Suunnittelutarverat kaisu/poikkeamispäätös on voi massa kaksi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan kuluttua, mikäli siitä ei ole valitettu. Ennen rakentamisen aloittamista on rakennushankkeeseen ryhtyvän

28 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta haettava rakennuslupa ja esitettävä siinä yhteydessä todistus suunittelutarveratkaisun/poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaisuustodistuksen saa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava valitusajan päätyttyä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Maankäyttölautakunta Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirustus Liite 4. Osayleiskaavaote Liite 5. Naapurin huomautus Liite 6. Hakijan vastine naapurin huomautukseen Jukka Lyytinen ja Talvikki Lyytinen ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen maankäyttölautakunnan päätöksestä Hallinto-oikeus on pyytänyt Mäntsälän kunnalta lausuntoa mennessä. Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäytölautakunta antaa asiasta hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Maankäyttölautakunnalla ei ole asiasta mitään uutta lisättävää aiemmin esitetyn lisäksi. Lautakunta esittää, että valitus hylätään. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Valitus

29 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Maankäyttölautakunta Lausunto Gles Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksesta / muutettu lupahakemus 136/11/2016 Maankäyttölautakunta /11/2016 Maankäyttölautakunta Yhtiö hakee ympäristölupaa betonimurskeen kierrätysalueen toiminnalle. Toiminta sijoittuisi ns. Marjalan teollisuusalueelle Suoniityntielle nykyisen Puukenttä Oy:lle vuokratun alueen ja radan väliin. Yhtiöiden lienee tarkoitus tehdä jonkinlaista yhteistyötä jatkossa. Gles Kierrätys Oy:lle on kunta vuokrannut kaavoitusjohtajan allekirjoittamalla vuokrasopimuksella viideksi vuodeksi metsämaapohjaa (n. 2,67 ha suuruinen alue), minne on tarkoitus rakentaa yhtiön toimintaa varten betonijätteen käsittely- ja varastointikenttä. Alue on avohakkuu-aluetta. Rakentamisessa hyödynnettäisiin betonimursketta ja varsinaisen käsittelyalueen, jolle nyt haetaan ympäristölupaa, pinta-ala tulisi olemaan noin 3000 m2. Kentälle on tarkoitus tuoda purkubetonia eri työmailta käsiteltäväksi ja varastoitavaksi. Käsittely sisältää mm. materiaalin vastaanottoa, seulontaa, rikotusta, pulverointia sekä varastokasojen täyttöä ja purkamista. Murskattu betonirouhe käytettäisiin lähialueiden maanrakennushankkeisssa korvaamaan kiviainesmateriaaleja. Vuosittainen jätteen vastaanotto- ja käsittelymäärä olisi enimmillään tonnia. Suurin kertavarasto ko. alueella olisi tonnia betonimursketta. Alueelle tuotavilta kuormilta vaaditaan ns. siirtoasiakirja, jotka säilytetään vähintään kolme vuotta. Siirtoasiakirjasta selviää mm. mistä kuorma tulee ja jätteen laatu ja laji. Yhtiö on hakenut ympäristölupaa aiemmin suuremmalle alueelle kuin nyt ja liitteenä X on tiivistelmä aiemmasta lupahakemuksesta. Alueen ympärille on edelleenkin alkuperäisessä hakemuksessa esitetty meluvalli. Hakemuksen mukaan betonikappaleiden kuljetusta ja käsittelyä olisi alueella arkisin klo ja varsinaista kovaäänisempää murskausta tehtäisiin keskimäärin 1-2 päivänä kuukaudessa. Toimintasesonkien vuoksi käsittelypäiviä voisi tiettyinä ajanjaksoina olla useampiakin viikossa. Gles Kierrätys Oy:lle vuokrattu alue sijaitsee osayleiskaavan M-alueella aivan teollisuus- ja varastotoimintojen reservialueen vieressä. Vuokrasopimuksen mukaan kunta voi syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen esim. jos yritys ei saa toimintaansa tarvitsemiaan lupia. Ympäristölupahakemuksen asiakirjat ovat Vinkissä luettavissa Vinkin aukioloaikoina. Hakijan, lähialueen maanomistajien sekä kunnan kesken käytiin maastokatselmus/neuvottelu Lähialueen mahdollisia