Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys
|
|
- Leo Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ArviD-julkaisuja 04/2004 Minor-hanke Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys Digi-tv-klusteriohjelma
2
3 ArviD-julkaisuja 04/2004 Minor-hanke Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys ISBN ISBN (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 04/2004 Helsinki 2004
4 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Huvio Petteri, Prosign Oy Tukiryhmä: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Minor-hanke, Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys Tiivistelmä Tämä raportti on liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-klusteriohjelman toimeksiannosta toteutettu esiselvitys. Selvityksellä tutkittiin vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen digitelevisioon liittyviä toiveita ja tarpeita. Saatujen tulosten osalta selvitettiin myös näiden palvelujen teknisiä ja rahoituksellisia mahdollisuuksia ja kuinka palveluja jatkossa voitaisiin tuottaa. Selvityksessä kartoitettiin myös vähemmistöille suunnattujen lisäpalveluiden tilannetta muualla Euroopassa tällä hetkellä. Raportti toimii samalla tiedotusmateriaalina sekä järjestöille että lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille. Järjestöille se antaa lisätietoa digitelevision mahdollisuuksista. Lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille raportti selvittää vähemmistöjen tarpeita ja erityispiirteitä. Avainsanat (asiasanat) digitaalinen televisio, vähemmistökielet, vähemmistöt Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 04/2004 Kokonaissivumäärä Jakaja JP-Epstar Oy Kieli suomi ISBN , (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen
5 Utgivare PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Huvio Petteri, Prosign Oy Projekt styrgruppen: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Typ av publikation Report Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Minor-projektet, En förhandsutredning om kommunikation inom språkliga minoriteter och övriga minoritetsgrupper. Referat Denna rapport är en förhandsutredning som genomförts på uppdrag av kommunikationsministeriets ArviDklusterprogram. Genom utredningen har man undersökt språkliga- och övriga minoritetsgruppers önskemål och behov av digitelevisionstjänster. Inom ramen av erhållna utredningsresultat undersöktes även dessa tjänsters tekniska potential och finansieringsmöjligheter samt hur dessa tjänster i fortsättningen kunde produceras. I utredningen har även den aktuella situationen i det övriga Europa gällande tilläggstjänster avsedda för minoritetsgrupper kartlagts. Rapporten fungerar samtidigt som informationsmaterial för såväl organisationer som producenter och förmedlare av tilläggstjänster. För organisationer erbjuder rapporten tilläggsinformation om digitelevisionens möjligheter. För producenter och förmedlare av tilläggstjänster klargör den behov och särdrag hos minoriteter. Nyckelord Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 04/2004 Sidoantal Distribution JP-Epstar Oy Språk finska ISBN , (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig
6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Huvio Petteri, Prosign Oy Support group: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The Minor project preliminary study on the communication of minority language groups and societal communication of minorities Abstract This report is a preliminary study carried out under assignment of the ArviD cluster programme of the Finnish Ministry of Transport and Communications. The study researched the hopes and needs of minority language groups and minorities pertaining to digital television. With respect to the results obtained, the technical and financial potential of these services as well as their future production were studied. The study also charted out the present situation of additional services for minorities in other European locations. The report will also serve as publicity material for organisations and premium service producers and vendors. For organisations, it provides additional information on the potential of digital television. For the producers and vendors of premium services, the report discusses the needs and special features of minorities. Keywords Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 04/2004 Pages, total Distributed by JP-Epstar Oy Language Finnish ISBN , (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications
7 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää ihmisten arkea helpottavien digi-tv-sisältöjen ja -palvelujen syntymistä. Toukokuussa 2004 käynnistetty Minor-hanke on vähemmistökielien ja vähemmistöjen yhteisölliseen digitv-viestintään liittyvä esiselvitys, jonka ovat yhteistyössä toteuttaneet Kuurojen liitto, Prosign Oy ja ArviD-ohjelma. Esiselvitys keskittyi kolmeen pääkohtaan. Näitä olivat tarveselvitys, tekniset määritteet ja rahoitusvaihtoehdot. Vähemmistökieliryhmistä ovat mukana olleet maahanmuuttajat ja viittomakieliset. Vähemmistöjen osalta selvitettiin eri vammaisjärjestöjen tarpeita. Tämä julkaisu on Minor-hankkeen loppuraportti, jossa kuvataan digi-tv:n mahdollisuuksia vähemmistöjä edustaville järjestöille ja toisaalta välitetään ohjelmien ja palvelujen tuottajille ja tarjoajille erityisryhmien tarpeita. Toivoa sopii, että hankkeessa käynnistynyt yhteistyö ja tietojenvaihto saa jatkoa. Hallitus on tammikuussa 2004 hyväksynyt ehdotuksen kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Liikenne- ja viestintäministeriössä on osana laajakaistastrategiaa valmisteltu esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Yhtenä painopistealueena ovat digitaaliset televisiopalvelut, ja Minor-hanke sekä sen tulosten edistäminen on otettu mukaan toimenpideohjelmaan. Esteettömän viestinnän toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Minor-selvityksen tarkoitus on ollut luoda konkreettista pohjaa jatkohankkeille. Hyvinvointipalvelut ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelut ikäihmisille ja erityisryhmille on valittu yhdeksi ArviD-ohjelman avoimen hankehaun painopistealueeksi, jolta pyritään käynnistämään digi-tv-lisäpalveluhankkeita. Esiselvityksen on tehnyt tuottaja Petteri Huvio Prosign Oy:stä. Hankkeen tukiryhmässä ovat toimineet neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä ohjelmakoordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää työn tekijää ja kaikkia niitä tahoja, jotka omalla panostuksellaan tekivät tämän esiselvityksen laatimisen mahdolliseksi. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2004 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies v
8 Yhteenveto Tämä selvitys on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön digi-tv-klusteriohjelman toimeksiannosta. Digitelevisio tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia vähemmistökieliryhmille ja vähemmistöille yhteisölliseen viestintään. Lisäksi se tuo uusia mahdollisuuksia erilaisten lisäpalvelujen toteuttamiseen ja käytön laajentamiseen. Raportti pyrkii selkiyttämään digitelevisioon liittyviä mahdollisuuksia vähemmistöjä edustaville järjestöille ja toisaalta välittämään erityisryhmien tarpeita ohjelmien ja lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille. Raportissa käydään läpi selvityksessä nousseita toiveita ja tarpeita ja selvittää samalla näiden palvelujen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia. Lisäksi kartoitetaan lisäpalveluiden tarjontaa muualla Euroopassa tällä hetkellä. Selvityksen tarkoituksena on luoda pohja jatkohankkeille, joilla käytännössä saadaan lisättyä digitelevisioon vähemmistöille suunnattua ohjelmatarjontaa ja lisäpalveluja. vi
9 Termit ja lyhenteet Afasia Autismi Dementia Design for All Dysfasia Afasia eli aivohalvaus on aivokudoksen vaurioitumisesta johtuva aivojen toimintahäiriö. Aivohalvauksen seuraukset ovat aina yksilöllisiä, ja ne voivat olla sekä pysyviä että ohimeneviä. Häiriöitä voi ilmetä esim. kielellisissä toiminnoissa tai muussa henkisessä suoriutumiskyvyssä, motoriikassa tai aistitoiminnoissa. Usein aivohalvauksen sairastaneella on vaikeuksia arkielämässä. Aivoverisuonitukoksen tai aivoverenvuodon sairastaneita elää Suomessa noin Vuosittain sairastuu noin ihmistä. Autismi on neurobiologinen keskushermostollinen kehityshäiriö. Vaikea autismi aiheuttaa toiminnan vajavuuden, joka on samankaltainen kuin syntymästään kuurosokeilla. Autistisilla henkilöillä on kommunikointivaikeuksia, ja noin puolet heistä ei pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla. Autistisia ihmisiä on Suomessa noin , ja samankaltaisia joskin lievempiä ongelmia on noin Asperger-henkilöllä. Dementia on yleisnimitys eri sairauksien aiheuttamalle muistin heikentymiselle. Noin 60 % dementiapotilaista sairastaa Alzheimerin tautia. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa tällä hetkellä yli ja lievää dementiaa noin henkilöä (yht. 11,6 % eläkeläisistä). Muistihäiriön lisäksi dementiaoireisiin kuuluvat esim. käden taitojen hallinnan vaikeudet sekä puhumisen ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen vaikeudet. Väestön ikärakenteen vanhetessa myös dementian esiintyvyys lisääntyy. Design for All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se havaitaan usein lapsena puheenkehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita esimerkiksi viittomia, blisssymboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisia lapsia ja nuoria on Suomessa noin eli kolmisen prosenttia kustakin ikäryhmästä. vii
10 Erityinen lukemis- ja kirjoittamisvaikeus Erityisillä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksilla tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppimisessa, joita lapsella esiintyy tavanomaiseen kouluopetukseen osallistumisesta ja suhteellisen hyvästä yleisestä älyllisestä kehityksestä huolimatta. Suomen kieleen on yleisesti vakiintunut käsite lukivaikeus tai dysleksia. Kouluikäisillä näitä vaikeuksia esiintyy määritelmästä riippuen 3-10 %:lla, aikuisilla 3-5 %:lla. Erilaisista oppijoista puhutaan silloin, kun lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeuden lisäksi oppijalla on esimerkiksi matemaattinen hahmottamisvaikeus, koordinaation ja hahmottamisen vaikeus tai aivojen tiedonprosessoinnin erilaisuus. Esteettömyys Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan viestintäpalvelujen esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Kaikilla kansalaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet käyttää viestintäpalveluja. Puhelimen, television, radion ja Internetin tulee olla myös iäkkäitten ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa ja käytettävissä. Esimerkiksi hätäpalvelut tulisi olla helposti myös kuulovammaisten saatavilla. Toimenpideohjelmaehdotuksen painopisteinä ovat laajakaistapalvelut, digitaaliset televisio- ja radiopalvelut, esteettömät Internet-sivut, hätäpalvelut, luettelopalvelut ja päätelaitteiden ominaisuudet. Kehitysvamma Kuulovammaisuus Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Se voi johtua perintötekijöistä, sikiöaikaisista tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneista häiriöistä tai syntymän jälkeisten infektioiden tai tapaturmien aiheuttamista aivovaurioista. Kehitysvammaisia henkilöitä on Suomessa noin eli 0,6 prosenttia väestöstä. Heistä suurin osa on lievästi kehitysvammaisia. Kuulo on kommunikaation tärkein aisti. Kuulovammaa pidetäänkin ennen muuta kommunikaatiovammana. Maailman terveysjärjestö (WHO) on nostanut kuulovamman 20 merkittävimmän terveysriskin joukkoon. Viestintäkyvyn heikentymisen riskinä on kaikkina ikäkausina ihmisen syrjäytyminen. Oikein ajoitetulla terveydenhuollolla ja kuntoutuksella on keskeinen vaikutus kuulovammaisen viii
11 arkeen, kuten opintoihin sekä työkyvyn ja omatoimisuuden säilymiseen mahdollisimman pitkään. Suomessa arvioidaan olevan noin eriasteisesti kuulovammaista. Näistä noin on vammautunut melun vuoksi. Kuulovammaisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä väestön ikääntymisen vuoksi. Tällöin jo joka neljäs aikuinen kärsii kuulovammasta. Huonokuuloiset sekä puhutun kielen oppimisen jälkeen kuulonsa menettäneet kuuroutuneet käyttävät viittomakielen sijasta äidinkielenään suomea tai ruotsia. Kommunikoinnin helpottamiseksi on kehitetty erilaisia näköaistiin perustuvia, puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä, joita ovat esimerkiksi huulioluku, tekstitys, sormiaakkosviestintä ja viitottu puhe. Näillä menetelmillä voidaan käyttää myös tulkkipalvelua. Huonokuuloiset käyttävät tavallisesti kuulolaitetta. Kuulolaite voimistaa kaikki äänet, jolloin laitteen avulla saattaa olla vaikeata saada selvää puheesta, jonka taustalla on paljon melua tai esimerkiksi taustamusiikkia. Huonokuuloisille ääntä vahvistavat ja selkeyttävät ratkaisut toimintaympäristössä ovat tärkeitä. Kuurosokeus Kuurosokeus/kuulonäkövammaisuus on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Kuurosokeita on Suomessa vaille 6 000, kun myös kuulonäkövammaiset vanhukset lasketaan mukaan. Kuurosokeilla on vaikeuksia kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, ympäristön ja toiminnan hahmottamisessa, liikkumisessa ja tiedonsaannissa. Kuurosokeiden kommunikointitapoja ovat mm. viittominen (joko vapaassa tilassa tai kädestä käteen), erilaiset kirjoitustavat ja/tai huulion seuraaminen. Kuurosokeista osalla on jäljellä kuulon- tai näönjäänteitä, mutta osa kuurosokeista toimii täysin tunto- ja hajuaistin varassa. Heidän kommunikaatiomenetelmänsä riippuu jäljellä olevan kuulon tai näön määrästä sekä kuuroutumisen tai sokeutumisen ajankohdasta. Osa kuurosokeista käyttää suomalaista viittomakieltä taktiilisessa muodossa, osa suomea tai ruotsia erilaisten kuuloon, näköön tai tuntoaistiin perustuvien kommunikaatiomenetelmien avulla. Kuurosokeat käyttävät myös tulkkipalvelua. Kuurous Maahanmuuttaja ks. viittomakieli Suomessa asui vuoden 2003 lopussa yli ihmistä, joille suomi ei ole äidinkieli. Heistä liki puhui äiix
12 dinkielenään venäjää, yli viroa. Pakolaisena Suomeen tulee vuosittain noin henkilöä. Näkövammaisuus Näkövammaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, koska ihmisen näkökyky on hyvin subjektiivinen asia. Tästä johtuen tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat. Suomalaisten silmälääkärien epidemiologisten tutkimusten ja kansainvälisten vertailujen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että näkövammaisia on Suomessa ainakin noin Tämä on 1.55 % väestöstä. Arvion mukaan näkövammaisista jopa lähes on ikääntyneitä ja vain työikäisiä. Alle 18- vuotiaita näkövammaisia arvioidaan olevan Näkövammaisten Keskusliiton mukaan valtaosa näkövammaisista on heikkonäköisiä ja sokeita on alle Suurimmalla osalla sokeistakin on näönjäännettä. Täydellinen sokeus on Suomessa harvinaista. Näkövammarekisterissä täysin sokeiden osuus on vain 2,5 %. Näkövammaisten Keskusliiton arvion mukaan Suomessa syntyy vuosittain alle sata näkövammaista lasta. Tarkkaa arviota ei pystytä ilmoittamaan, koska suurin osa näkövammaisina syntyvistä lapsista on monivammaisia, joiden näkövammaa ei heti havaita. Lasten näkövammat ovat usein vaikealaatuisia ja yleinen monivammaisuus asettaa kuntoutumiselle erityisiä haasteita. Näkövammarekisterissä on lasta ikäluokkaa kohden. Työiässä olevia aikuisia näkövammautuu keskusliiton arvion mukaan vuosittain henkilöä. Ikääntyneenä näkönsä menettää vuosittain joko kokonaan tai osittain useamman tuhannen henkilön joukko. Näkövammaisuus voi ilmetä seuraavien tekijöiden muutoksina: Näöntarkkuus ilmaisee henkilön kykyä erottaa yksityiskohtia. Normaali näöntarkkuus on 1.0. tai enemmän. Näkökentällä tarkoitetaan aluetta, jonka henkilö voi nähdä samanaikaisesti. Näkökentän keskiosassa on tarkan näön alue, jota käytetään mm. lukiessa. Äärialue taas on tärkeä liikkumisessa ja käytännön toiminnoissa sekä hämärässä valaistuksessa. Näkökentässä voi ilmetä seuraavanlaisia vikoja: näkökentän keskeinen puutos, putkimainen näkökenttä, toiminnallisesti epätasainen näkökenttä, näkökentän toisen tai puoliskon puutos. x
13 Kontrastien erotuskyvyllä tarkoitetaan kykyä erottaa vierekkäisten pintojen vaaleusaste-eroja. Hahmojen, muotojen ja yksityiskohtien erottaminen perustuu kontrastien havaitsemiseen. Värinäkö ilmaisee silmän kykyä erottaa värisävyjä. Värinäkö heikkenee yleensä kaikissa silmänpohjan ja näköratojen vioissa. Silmien sopeutuminen muuttuviin valaistusolosuhteisiin on heikkonäköisellä usein hidastunut ja heikentynyt. Esimerkiksi siirtyminen kirkkaasta ulkoilmasta sisätilan hämärään saa aikaan näkemisen vaikeutumista. Vastaavasti siirtyminen pimeästä valoisaan tilaan aiheuttaa usein häikäisyongelmia. Silmälihasten toiminnan poikkeavuuksia esiintyy monentyyppisinä. Synnynnäisesti näkövammaisilla esiintyy ns. värveliikettä, joka on automaattista vaakasuoraa, pystysuoraa tai pyörivää liikettä. Myös karsastus on tavallista. Silmälihasten hallintavaikeudet huonontavat etäisyyksien arviointikykyä. Silmän mukautuminen eri etäisyyksille heikkenee yleensä iän myötä. Näkövammaisella saattaa olla heikko silmien mukautumiskyky varhaislapsuudesta lähtien. Puhevamma Viittomakieli Puhevamma tarkoittaa vaikeutta tuottaa ja/tai ymmärtää puhetta tai vaikeutta olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Puhevammaan liittyy usein myös lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Osalla puhevammaisista henkilöistä on myös muita vaikeuksia, kuten liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmotusvaikeuksia. Vaikeat puhevammat liittyvät yleensä johonkin neurologiseen tai muuhun sairauteen tai vammaan. Sairaus tai vamma voi olla synnynnäinen tai aikuisiällä saatu. Kuurot muodostavat kieli- ja kulttuuriryhmän, joka käyttää suomalaista viittomakieltä äidinkielenään jokapäiväisen kommunikaation, tiedonsaannin ja opiskelun kielenä. Viittomakielisiä kuuroja on noin Kaikkiaan viittomakieltä käyttäviä on noin Viittomakielen tulkkipalvelu mahdollistaa kommunikaation ja palvelujen käytön puhuttua kieltä käyttävässä ympäristössä. Ympäristön käyttämää puhuttua kieltä kuurot käyttävät toisena kielenään pääasiassa kirjoitetussa muodossa. Puhutun kielen taito vaihtelee täydellisestä kaksikielisyydestä hyvinkin puutteelliseen luku- ja kirjoitustaitoon. Myös huuliolukutaito sekä puheen tuottamisen taito xi
14 vaihtelevat yksilöllisesti. Ääneen perustuva viestintä kuten puhe, äänisignaalit ja - hälytykset eivät tavoita kuuroja. Viittomakielinen kuuro on kuuro tai huonokuuloinen henkilö, joka on omaksunut viittomakielen ensi- tai äidinkielenään ja itse samaistuu viittomakieliseksi. Viittomakieli on hänen parhaiten hallitsemansa ja jokapäiväisen elämänsä luontevin kieli. Viittomakielisiä kuuroja on Suomessa noin Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva henkilö, joka on omaksunut viittomakielen ensi- tai äidinkielenään ja itse samaistuu viittomakieliseksi. Viittomakieltä käyttävä on henkilö, joka käyttää viittomakieltä jokapäiväisessä elämässään. Hän voi olla viittomakielinen tai hän on oppinut viittomakielen toisena tai vieraana kielenä. Viittomakommunikaatiota käyttävä on henkilö, joka käyttää jokapäiväisessä elämässään jotakin viittomakielen viittomistoa hyödyntävää puhuttuun kieleen perustuvaa kommunikaatiomenetelmää (esimerkiksi viitottu puhe, tukiviittomat). xii
15 Sisältö Esipuhe...v Yhteenveto...vi Termit ja lyhenteet...vii Sisältö...xiii 1 Johdanto Hankkeessa haastatellut tahot Vähemmistöjä edustavat tahot...2 Kehitysvammaliitto ry...2 Kuulonhuoltoliitto ry...2 Kuurojen Liitto ry...3 Kuurojen Palvelusäätiö ry...3 Näkövammaisten Keskusliitto ry...4 Selkokeskus...4 Somaliland seura ry...5 Stakes...5 Stakesin Veturi-hanke...5 Suomen Kuurosokeat ry...6 Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Rahoittajat...7 Media Desk FINLAND...7 Raha-automaattiyhdistys (RAY)...7 Sitra...7 Tekes Mahdollistavan teknologian tarjoajat...8 Icareus Oy...8 Ortikon interactive Oy...8 Sofia Digital Oy Lisäarvopalveluiden mahdollistajat...8 Bitlips Oy Broadcasterit ja operaattorit...9 xiii
16 Digita Oy...9 Helsinki Televisio Oy...9 Suomen 3KTV Oy...9 Tampereen Tietoverkko Oy...9 Yleisradio Oy (YLE) Digitelevisioon liittyviä tarpeita ja toiveita Etätulkkauspalvelut Jäsenistölle suunnatut ohjelmat Käyttöliittymät Lisä-äänipalvelu Tekstityksen muuntaminen puheeksi Tekstitys Viittomakielinen tulkkiruutu Vähemmistöt ja digitelevisio Euroopassa Hollanti Iso-Britannia Norja Ranska Ruotsi Rahoitus ArviD-ohjelma AVEK econtent Media Plus Raha-automaattiyhdistys...21 Yleisavustus...21 Kohdennettu toiminta-avustus...21 Investointiavustus...21 Projektiavustus Sitra Stakes Tekes...23 Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus...23 Teknologiaohjelmat Yhteenveto ja suositukset...26 xiv
17 7 Yhteystietoja...28 xv
18
19 1 Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-digi-tv-klusteriohjelma on rahoittanut esiselvityksen. Esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia eri vähemmistöjen ja vähemmistökieliryhmien digitelevisioon liittyvät tarpeita ja toiveita sekä selvittää niiden teknisiä ja rahoituksellisia mahdollisuuksia. Vähemmistökieliryhmistä tässä selvityksessä keskityttiin maahanmuuttajiin ja viittomakielisiin. Vähemmistöistä selvitettiin eri vammaisjärjestöjen tarpeita. Selvitys osaltaan vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriön valmisteilla olevaa esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Yhteisöllisen viestinnän merkitys tulee kasvamaan uusien teknisten mahdollisuuksien mukana. Eri vähemmistökieliryhmät voivat kommunikoida keskenään omalla äidinkielellään sekä saada omankielistä viestintää. Samoin pienet vähemmistöt voivat keskustella ja saada tietoa itseään kiinnostavista aiheista oman ryhmänsä keskuudessa. Tähän uudet digitaaliset laitteet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia. Digitelevisiolla on runsaasti etuja moniin muihin viestimiin, esimerkiksi Internetiin verrattuna. Se on massajakelukanava, jonka kautta tavoitetaan tehokkaasti ja nopeasti suuri määrä ihmisiä ja sen käyttöönottaminen on perinteisesti ollut nopeampaa ja vaivattomampaa kuin internet-palveluiden. Televisio on laitteena tuttu kaikille väestöryhmille, joten kynnys sen käyttämiseen on matalampi kuin muilla viestintälaitteilla. Lisäksi digitelevisio mahdollistaa suuren joukon uusia palveluja, jotka analogisella puolella olisivat olleet kustannuksiltaan selvästi kalliimpia tai mahdottomia toteuttaa. Näin se antaa vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään uusia mahdollisuuksia. Toisaalta yleisesti digitelevisio nähdään vain televisiona. Sen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia ei osata vielä pyytää. Samalla uusi tekniikka tuo epävarmuutta ja jopa pelkoa digitelevisiota kohtaan. Etenkin iäkkäämmän jäsenistön keskuudessa tiedottamisella on suuri tarve, koska heillä on selvästi torjuvampi asenne muutoksiin. Jäsenistölle pitäisi olla selkeästi määriteltynä, mitä laitteita he tarvitsevat ja miksi. Tämä selvitys pyrkii osaltaan selkeyttämään tilannetta. Hankkeeseen liittyy myös testi, jolla pilotoidaan Kohtaamispaikka-ohjelmaa. Kohtaamispaikka on viittomakielinen chat -ohjelma. Ohjelmaan voi lähettää teksti- ja videoviestejä. Chatin juontaja toimii tulkkina kääntäen suomenkieliset viestit viittomakielelle ja päinvastoin. 3KTV Oy, Kuurojen Liitto ry ja Prosign Oy käynnistävät ohjelman ja pilottijakso jatkuu aina asti. Jakson aikana tutkitaan ohjelman toimivuutta viittomakielisten keskinäiseen yhteisölliseen viestintään ja viittomakielisten ja suomenkielisten vuorovaikutteiseen viestintään. 1
20 2 Hankkeessa haastatellut tahot Tässä luvussa esitellään hankkeeseen tietoja antaneet tahot. Mukana oli laaja joukko digitelevision arvoketjun eri tasoilla toimivia tahoja. Arvoketjuista löytyy lisätietoa ArviD-julkaisussa 03/2004: Digitaalisen television ansaintalogiikat. Koska vähemmistöjä on hyvin suuri joukko määrittelystä riippuen, niin tässä selvityksessä keskityttiin vammaisjärjestöihin ja vähemmistökieliryhmistä maahanmuuttajiin ja viittomakielisiin. Näiden tahojen edustajista selvitykseen pyydettiin osallistumaan suuri joukko eri edustajia. Lopulta haastatteluihin osallistui tässä mainitut vähemmistöryhmiä edustaneet järjestöt. Heiltä saatiin selville eri vähemmistöryhmien tarpeet ja toiveet digitelevisioon liittyen. Sen jälkeen käytiin läpi arvoketjun muita tasoja edustavia tahoja ja selvitettiin miten käytännössä järjestöjen esittämät asiat saataisiin vietyä käytäntöön. Eri tahot on tässä esittelyssä jaoteltu arvoketjun mukaisesti eri tasolla toimiviin tahoihin. 2.1 Vähemmistöjä edustavat tahot Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry pyrkii turvaamaan vammaiselle ihmiselle yhteiskunnan tuen ja palvelut, hyvän elämän ja tasavertaisen aseman muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaliitto on nykyään tietotaitokeskus, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yhteistyöfoorumi. Kehitysvammaliitto tuottaa uutta tutkimustietoa sekä kehittää vammaisten henkilöiden palveluja yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. Tuoreinta tietoa ja saatuja kokemuksia hyödynnetään alan henkilöstön koulutuksessa sekä kuntoutus- ja oppimateriaalien tuotannossa. Uudet ajatukset leviävät kentälle myös Kehitysvammaliiton tiedotus- ja julkaisutoiminnan kautta. Kehitysvammaliittoon kuuluu 90 jäsentä ja 201 kannatusjäsentä. Varsinaiset jäsenet ovat kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjäyhdistyksiä ja säätiöitä. Jäsenyhteisöt tekevät kehitysvammatyötä tai toimivat muuten kehitysvammaisten hyväksi. Kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt. Jäsenistö toimii kehitysvammaisten ja kehitysvammatyön parissa. Kuulonhuoltoliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry on kansalais- ja kuntoutusjärjestö, joka toimii huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja tinnituksesta kärsivien osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Liiton tavoitteena on kehittää palvelujaan niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä vaikuttaa kuulemisen ja kommunikaation esteettömyyden edistämiseksi. Liitto vaikuttaa kuunteluoloihin, edistää kommunikaatiota, ehkäisee kuulovammojen syntyä, rohkaisee kansalaistoi- 2
21 mintaan, tuottaa ja kehittää kuulovammaisten kuntoutuspalveluja ja julkaisee tiedotusaineistoa. Kuulonhuoltoliitto on 89 paikallisen ja kahden valtakunnallisen jäsenyhdistyksen keskusjärjestö. Jäsenistöä on noin Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liitto ry on vuonna 1905 perustettu viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liiton toiminta-ajatuksena on kehittää yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa kaikille sopivaa elinympäristöä, jossa viittomakieliset kuurot ovat tasa-arvoisia kansalaisia. Liitto tuottaa asiantuntija- ja muita palveluita myös viittomakieltä ja viittomakommunikaatiota käyttäville tai niitä tarvitseville henkilöille. Liitossa on 41 paikallisyhdistystä. Yhdistysten jäsenmäärä on noin Kuurojen Liiton viestintäyksikön valmistaa toimintavuosittain 18 viittomakielistä, noin tunnin mittaista videotiedotetta, jotka lähetetään postitse vhs-kasetteina. Liiton oman toiminnan painopisteiden lisäksi tiedotteissa käsitellään yleisiä ajankohtaisia aiheita. Mm. kulttuuri ja lapset ovat ohjelmatuotannossa näkyvästi esillä. Ohjelmien tuotannon maksaa kuntien sosiaalitoimi; palvelu perustuu ns. vammaispalvelulakiin ja on luonteeltaan harkinnanvaraista. Vuonna 2003 videotiedote lähetettiin kotitalouteen. Koska ohjelmien tilaajina voivat olla myös muut viittomakieliset käyttäjät, oppilaitokset ja kirjastot jne., yhden tiedotteen jakelumäärä vuonna oli keskimäärin kappaletta. Kuurojen Liitto ry on vuonna 2004 valmistanut toimintaympäristöjen digitalisoitumista käsittelevän toimenpideohjelman, digistrategian, vuosille Toimintaympäristöjen, viestintäverkkojen ja -välineiden nopea tekninen kehitys tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia uusien vuorovaikutteisten palvelujen ja sovellusten luomiselle. Viittomakielisten kuurojen pääseminen tietoyhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi edellyttää, että uudet ja kehittyneet välineet ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä, Design for All- periaatteen mukaisesti. Digistrategia korostaa, että ilman riittäviä toimenpiteitä maamme viittomakieliset kuurot ja viittomakieltä käyttävät kansalaiset syrjäytyvät yhteiskunnan informaatioja palvelutuotannosta ja jäävät tietoyhteiskunnan tarjoamien uusien vuorovaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Viittomakielinen väestö tarvitsee nykyistä paljon runsaampaa viittomakielistä tarjontaa varsinkin tietoverkoissa ja digitalisoitavassa televisiossa sekä julkishallinnon palvelutuotannossa. Kuurojen Palvelusäätiö ry Kuurojen Palvelusäätiö on sosiaalialan erityispalveluja tuottava kolmannen sektorin toimija. Säätiö tuottaa kuuroille ja kuurosokeille niitä sosiaali- ja terveysalan palveluja, joita he eivät saa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Kuurojen Palvelusäätiö kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa niin, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan viittomakielisten kansalaisten tarpeet ja vastaamaan palvelujentarvitsijoiden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Säätiö te- 3
Kuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
LisätiedotMitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista
Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista 1 SISÄLLYS Kuka on näkövammainen?...3 Millaisia näkövammat ovat?...5 Näöntarkkuus...5 Näkökentän ongelmat...6 Kontrastien erotuskyky...7
LisätiedotKehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta
Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi
Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotKieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä
Mitä Suomessa pitäisi tehdä selkokielen edistämiseksi? Selkokielen toimenpideohjelma 2019 2022 Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Ulla Tiililä Kuka: selkokielen neuvottelukunta Edustaja 52 eri
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotJohdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta
SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,
LisätiedotOpas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille
Lausunto 4.4.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite STM010:00/2015 VALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotAvaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke
PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia
LisätiedotKuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä
KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä
LisätiedotKUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ
KUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ Sami Virtanen erityisasiantuntija, MBA esteettömyys- ja saavutettavuus Kuuloliitto ry Digi arkeen keskustelutilaisuuus Helsinki 22.3.2018
LisätiedotUutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa
Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe
LisätiedotKoulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma
Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto
LisätiedotNäön vuoksi 28.9.2006
Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi
LisätiedotKohti esteetöntä viestintää. Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma 1 Kohti esteetöntä viestintää Toimenpideohjelma Ohjelmia ja strategioita 1/2005 Liikenne- ja viestintäministeriö ISSN 1457-747X (painotuote), 1795-4037 (verkkojulkaisu) ISBN 951-723-483-X
LisätiedotKehitysvammaliitto ry
Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut
LisätiedotElisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus
Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotEsteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen
Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Antti Raike Medialaboratorio, TaiK araike@uiah.fi http://www.uiah.fi/~araike/ http://elokuvantaju.uiah.fi/ 1/20 Esityksen rakenne Johdanto Esimerkkejä Huoneistokeskus
LisätiedotKun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat
Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
LisätiedotTätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1
VAALITEESI #1 Haluamme jokainen tehdä omat valintamme Yhdenvertaisuus on oikeutta ja mahdollisuutta elää tavallista arkea ja sinun itsesi näköistä elämää niin kuin näkevä samanikäinen ja samassa elämäntilanteessa
LisätiedotViittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan
Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia
LisätiedotFinland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland
Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen
LisätiedotL i i k e n n e - j a v i e s t i n t ä m i n i s t e r i ö
KUULOLIITON JA KUUROJEN LIITON NOSTOT TEKSTITYKSESTÄ JA VIITTOMAKIELISISTÄ SISÄLLÖISTÄ ESTEETTÖMYYS SÄHKÖISEN VIESTINNÄN PALVELULAIN UUDISTAMISESSA L i i k e n n e - j a v i e s t i n t ä m i n i s t e
LisätiedotLIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI
LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotVates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11
Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotKansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?
Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä? 29.3.2019 Jenni Ala-Peijari Valtionhallinnon kehittämisosasto Miksi avoimuus on tärkeää? Avoimuuden edistämisen lähtökohtina avoimen hallinnon työssä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Mistä maakunta- ja soteuudistuksessa on kysymys? Video: www.alueuudistus.fi/viittomakieli Uuden maakunnan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotYhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset
Yhdistysohjelma Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset TOIMINTA 1. Yhdistyksen perustoimintaa ja ohjelmaa rakennetaan rohkeasti uudelleen Yhdistyksen toiminta on jäsenlähtöistä ja se näyttäytyy raikkaana
LisätiedotSPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma
SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä
LisätiedotKirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno
Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5
LisätiedotMe Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!
Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA
RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Raision vammaisneuvosto 26.9.2018 VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Sisällys VUOSILLE 2018-2020... 0 YLEISTÄ...
LisätiedotValtakunnallinen etätulkkaushanke 2007-2009
Valtakunnallinen etätulkkaushanke 2007-2009 Saavutettavuutta kuulo- ja puhevammaisten etätulkkaukseen Tulkkipalvelupäällikkö Timo Heiskala Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä Perustietoa hankkeesta
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotDigitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut
Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotErityisopetuksen palveluverkosto
Erityisopetuksen palveluverkosto 1 VALTERI-verkostossa mukana olevat palvelukeskukset Haukkarannan koulu Jyväskylä www.haukkaranta.fi Jyväskylän näkövammaisten koulu Jyväskylä www.jynok.fi Mikael-koulu
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotOppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo
LAPE Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 20.11.2018 Minna Sillanpää Porvoo 10.10.2017 Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
LisätiedotVammaiskortin mahdollisuudet
Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
LisätiedotPuhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava
Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotDAISY. Esteetöntä julkaisua
DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit
LisätiedotAJANKOHTAISTA TEKSTITYKSESTÄ
AJANKOHTAISTA TEKSTITYKSESTÄ Sami Virtanen erityisasiantuntija, MBA - esteettömyys ja saavutettavuus, Kuuloliitto ry Valli, digiverkosto 2.4.2019 ALUSTUKSEN RUNKO 1. Esittäytyminen 2. TV-tekstitys 3. TV-tekstityksen
LisätiedotKatsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin
Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio)
Miten turvataan järjestöjen toiminta jatkossa kumppanina ja resurssina näin hahmotettuna? 1 (Riitta Särkelä muokattu Riitta Pihlaja 2008) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio) Lähellä arkea,
LisätiedotKuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012
Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.
LisätiedotSUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014
SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotAsiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Miksi tulkkaus on järjestetty vammaryhmän mukaan? Kela hankkii tulkkauspalvelun ulkopuolisilta palveluntuottajilta tarjouskilpailuna
LisätiedotKehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
LisätiedotTOUKOKUUN DIGIRAPORTTI
TOUKOKUUN DIGIRAPORTTI TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 23.5.2007 1. DIGIPENETRAATIO KASVAA, NYT JO 69 % 2. DIGISOVITINKAUPASSA KUITENKIN SELVÄÄ LASKUA 3. ANTENNIPÄIVÄ
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotLUONNOS 13.9.2004 Helsinki Syyskuu 2004. KOHTI ESTEETÖNTÄ VIESTINTÄÄ - strategia ja toimenpideohjelma
LUONNOS 13.9.2004 Helsinki Syyskuu 2004 KOHTI ESTEETÖNTÄ VIESTINTÄÄ - strategia ja toimenpideohjelma 1. JOHDANTO 1 2. STRATEGIAEHDOTUS TIIVISTELMÄ 2 2.1 Esteettömyysstrategian päätavoitteet 2 2.2 Toimenpideohjelma
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotPalvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotSelkeä ilmaisu on kaikkien etu
Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Joulun piiri 12.12.2013 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Selkokeskus 2013 Miten selkeästi ilmaistu? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotKuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry
Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti
LisätiedotFinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI
FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotDIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke
Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke 01.2018 12.2020 Projektipäällikkö: Alexei Ivanov Projektikoordinaattori: Natalia Sobenina 17.1.2018 Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Uusi, rekisteröity
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
Lisätiedot