Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys"

Transkriptio

1 ArviD-julkaisuja 04/2004 Minor-hanke Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys Digi-tv-klusteriohjelma

2

3 ArviD-julkaisuja 04/2004 Minor-hanke Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys ISBN ISBN (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 04/2004 Helsinki 2004

4 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Huvio Petteri, Prosign Oy Tukiryhmä: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Minor-hanke, Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys Tiivistelmä Tämä raportti on liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-klusteriohjelman toimeksiannosta toteutettu esiselvitys. Selvityksellä tutkittiin vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen digitelevisioon liittyviä toiveita ja tarpeita. Saatujen tulosten osalta selvitettiin myös näiden palvelujen teknisiä ja rahoituksellisia mahdollisuuksia ja kuinka palveluja jatkossa voitaisiin tuottaa. Selvityksessä kartoitettiin myös vähemmistöille suunnattujen lisäpalveluiden tilannetta muualla Euroopassa tällä hetkellä. Raportti toimii samalla tiedotusmateriaalina sekä järjestöille että lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille. Järjestöille se antaa lisätietoa digitelevision mahdollisuuksista. Lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille raportti selvittää vähemmistöjen tarpeita ja erityispiirteitä. Avainsanat (asiasanat) digitaalinen televisio, vähemmistökielet, vähemmistöt Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 04/2004 Kokonaissivumäärä Jakaja JP-Epstar Oy Kieli suomi ISBN , (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

5 Utgivare PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Huvio Petteri, Prosign Oy Projekt styrgruppen: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Typ av publikation Report Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Minor-projektet, En förhandsutredning om kommunikation inom språkliga minoriteter och övriga minoritetsgrupper. Referat Denna rapport är en förhandsutredning som genomförts på uppdrag av kommunikationsministeriets ArviDklusterprogram. Genom utredningen har man undersökt språkliga- och övriga minoritetsgruppers önskemål och behov av digitelevisionstjänster. Inom ramen av erhållna utredningsresultat undersöktes även dessa tjänsters tekniska potential och finansieringsmöjligheter samt hur dessa tjänster i fortsättningen kunde produceras. I utredningen har även den aktuella situationen i det övriga Europa gällande tilläggstjänster avsedda för minoritetsgrupper kartlagts. Rapporten fungerar samtidigt som informationsmaterial för såväl organisationer som producenter och förmedlare av tilläggstjänster. För organisationer erbjuder rapporten tilläggsinformation om digitelevisionens möjligheter. För producenter och förmedlare av tilläggstjänster klargör den behov och särdrag hos minoriteter. Nyckelord Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 04/2004 Sidoantal Distribution JP-Epstar Oy Språk finska ISBN , (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Huvio Petteri, Prosign Oy Support group: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The Minor project preliminary study on the communication of minority language groups and societal communication of minorities Abstract This report is a preliminary study carried out under assignment of the ArviD cluster programme of the Finnish Ministry of Transport and Communications. The study researched the hopes and needs of minority language groups and minorities pertaining to digital television. With respect to the results obtained, the technical and financial potential of these services as well as their future production were studied. The study also charted out the present situation of additional services for minorities in other European locations. The report will also serve as publicity material for organisations and premium service producers and vendors. For organisations, it provides additional information on the potential of digital television. For the producers and vendors of premium services, the report discusses the needs and special features of minorities. Keywords Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 04/2004 Pages, total Distributed by JP-Epstar Oy Language Finnish ISBN , (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää ihmisten arkea helpottavien digi-tv-sisältöjen ja -palvelujen syntymistä. Toukokuussa 2004 käynnistetty Minor-hanke on vähemmistökielien ja vähemmistöjen yhteisölliseen digitv-viestintään liittyvä esiselvitys, jonka ovat yhteistyössä toteuttaneet Kuurojen liitto, Prosign Oy ja ArviD-ohjelma. Esiselvitys keskittyi kolmeen pääkohtaan. Näitä olivat tarveselvitys, tekniset määritteet ja rahoitusvaihtoehdot. Vähemmistökieliryhmistä ovat mukana olleet maahanmuuttajat ja viittomakieliset. Vähemmistöjen osalta selvitettiin eri vammaisjärjestöjen tarpeita. Tämä julkaisu on Minor-hankkeen loppuraportti, jossa kuvataan digi-tv:n mahdollisuuksia vähemmistöjä edustaville järjestöille ja toisaalta välitetään ohjelmien ja palvelujen tuottajille ja tarjoajille erityisryhmien tarpeita. Toivoa sopii, että hankkeessa käynnistynyt yhteistyö ja tietojenvaihto saa jatkoa. Hallitus on tammikuussa 2004 hyväksynyt ehdotuksen kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Liikenne- ja viestintäministeriössä on osana laajakaistastrategiaa valmisteltu esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Yhtenä painopistealueena ovat digitaaliset televisiopalvelut, ja Minor-hanke sekä sen tulosten edistäminen on otettu mukaan toimenpideohjelmaan. Esteettömän viestinnän toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Minor-selvityksen tarkoitus on ollut luoda konkreettista pohjaa jatkohankkeille. Hyvinvointipalvelut ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelut ikäihmisille ja erityisryhmille on valittu yhdeksi ArviD-ohjelman avoimen hankehaun painopistealueeksi, jolta pyritään käynnistämään digi-tv-lisäpalveluhankkeita. Esiselvityksen on tehnyt tuottaja Petteri Huvio Prosign Oy:stä. Hankkeen tukiryhmässä ovat toimineet neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä ohjelmakoordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää työn tekijää ja kaikkia niitä tahoja, jotka omalla panostuksellaan tekivät tämän esiselvityksen laatimisen mahdolliseksi. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2004 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies v

8 Yhteenveto Tämä selvitys on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön digi-tv-klusteriohjelman toimeksiannosta. Digitelevisio tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia vähemmistökieliryhmille ja vähemmistöille yhteisölliseen viestintään. Lisäksi se tuo uusia mahdollisuuksia erilaisten lisäpalvelujen toteuttamiseen ja käytön laajentamiseen. Raportti pyrkii selkiyttämään digitelevisioon liittyviä mahdollisuuksia vähemmistöjä edustaville järjestöille ja toisaalta välittämään erityisryhmien tarpeita ohjelmien ja lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille. Raportissa käydään läpi selvityksessä nousseita toiveita ja tarpeita ja selvittää samalla näiden palvelujen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia. Lisäksi kartoitetaan lisäpalveluiden tarjontaa muualla Euroopassa tällä hetkellä. Selvityksen tarkoituksena on luoda pohja jatkohankkeille, joilla käytännössä saadaan lisättyä digitelevisioon vähemmistöille suunnattua ohjelmatarjontaa ja lisäpalveluja. vi

9 Termit ja lyhenteet Afasia Autismi Dementia Design for All Dysfasia Afasia eli aivohalvaus on aivokudoksen vaurioitumisesta johtuva aivojen toimintahäiriö. Aivohalvauksen seuraukset ovat aina yksilöllisiä, ja ne voivat olla sekä pysyviä että ohimeneviä. Häiriöitä voi ilmetä esim. kielellisissä toiminnoissa tai muussa henkisessä suoriutumiskyvyssä, motoriikassa tai aistitoiminnoissa. Usein aivohalvauksen sairastaneella on vaikeuksia arkielämässä. Aivoverisuonitukoksen tai aivoverenvuodon sairastaneita elää Suomessa noin Vuosittain sairastuu noin ihmistä. Autismi on neurobiologinen keskushermostollinen kehityshäiriö. Vaikea autismi aiheuttaa toiminnan vajavuuden, joka on samankaltainen kuin syntymästään kuurosokeilla. Autistisilla henkilöillä on kommunikointivaikeuksia, ja noin puolet heistä ei pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla. Autistisia ihmisiä on Suomessa noin , ja samankaltaisia joskin lievempiä ongelmia on noin Asperger-henkilöllä. Dementia on yleisnimitys eri sairauksien aiheuttamalle muistin heikentymiselle. Noin 60 % dementiapotilaista sairastaa Alzheimerin tautia. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa tällä hetkellä yli ja lievää dementiaa noin henkilöä (yht. 11,6 % eläkeläisistä). Muistihäiriön lisäksi dementiaoireisiin kuuluvat esim. käden taitojen hallinnan vaikeudet sekä puhumisen ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen vaikeudet. Väestön ikärakenteen vanhetessa myös dementian esiintyvyys lisääntyy. Design for All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se havaitaan usein lapsena puheenkehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita esimerkiksi viittomia, blisssymboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisia lapsia ja nuoria on Suomessa noin eli kolmisen prosenttia kustakin ikäryhmästä. vii

10 Erityinen lukemis- ja kirjoittamisvaikeus Erityisillä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksilla tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppimisessa, joita lapsella esiintyy tavanomaiseen kouluopetukseen osallistumisesta ja suhteellisen hyvästä yleisestä älyllisestä kehityksestä huolimatta. Suomen kieleen on yleisesti vakiintunut käsite lukivaikeus tai dysleksia. Kouluikäisillä näitä vaikeuksia esiintyy määritelmästä riippuen 3-10 %:lla, aikuisilla 3-5 %:lla. Erilaisista oppijoista puhutaan silloin, kun lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeuden lisäksi oppijalla on esimerkiksi matemaattinen hahmottamisvaikeus, koordinaation ja hahmottamisen vaikeus tai aivojen tiedonprosessoinnin erilaisuus. Esteettömyys Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan viestintäpalvelujen esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Kaikilla kansalaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet käyttää viestintäpalveluja. Puhelimen, television, radion ja Internetin tulee olla myös iäkkäitten ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa ja käytettävissä. Esimerkiksi hätäpalvelut tulisi olla helposti myös kuulovammaisten saatavilla. Toimenpideohjelmaehdotuksen painopisteinä ovat laajakaistapalvelut, digitaaliset televisio- ja radiopalvelut, esteettömät Internet-sivut, hätäpalvelut, luettelopalvelut ja päätelaitteiden ominaisuudet. Kehitysvamma Kuulovammaisuus Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Se voi johtua perintötekijöistä, sikiöaikaisista tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneista häiriöistä tai syntymän jälkeisten infektioiden tai tapaturmien aiheuttamista aivovaurioista. Kehitysvammaisia henkilöitä on Suomessa noin eli 0,6 prosenttia väestöstä. Heistä suurin osa on lievästi kehitysvammaisia. Kuulo on kommunikaation tärkein aisti. Kuulovammaa pidetäänkin ennen muuta kommunikaatiovammana. Maailman terveysjärjestö (WHO) on nostanut kuulovamman 20 merkittävimmän terveysriskin joukkoon. Viestintäkyvyn heikentymisen riskinä on kaikkina ikäkausina ihmisen syrjäytyminen. Oikein ajoitetulla terveydenhuollolla ja kuntoutuksella on keskeinen vaikutus kuulovammaisen viii

11 arkeen, kuten opintoihin sekä työkyvyn ja omatoimisuuden säilymiseen mahdollisimman pitkään. Suomessa arvioidaan olevan noin eriasteisesti kuulovammaista. Näistä noin on vammautunut melun vuoksi. Kuulovammaisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä väestön ikääntymisen vuoksi. Tällöin jo joka neljäs aikuinen kärsii kuulovammasta. Huonokuuloiset sekä puhutun kielen oppimisen jälkeen kuulonsa menettäneet kuuroutuneet käyttävät viittomakielen sijasta äidinkielenään suomea tai ruotsia. Kommunikoinnin helpottamiseksi on kehitetty erilaisia näköaistiin perustuvia, puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä, joita ovat esimerkiksi huulioluku, tekstitys, sormiaakkosviestintä ja viitottu puhe. Näillä menetelmillä voidaan käyttää myös tulkkipalvelua. Huonokuuloiset käyttävät tavallisesti kuulolaitetta. Kuulolaite voimistaa kaikki äänet, jolloin laitteen avulla saattaa olla vaikeata saada selvää puheesta, jonka taustalla on paljon melua tai esimerkiksi taustamusiikkia. Huonokuuloisille ääntä vahvistavat ja selkeyttävät ratkaisut toimintaympäristössä ovat tärkeitä. Kuurosokeus Kuurosokeus/kuulonäkövammaisuus on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Kuurosokeita on Suomessa vaille 6 000, kun myös kuulonäkövammaiset vanhukset lasketaan mukaan. Kuurosokeilla on vaikeuksia kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, ympäristön ja toiminnan hahmottamisessa, liikkumisessa ja tiedonsaannissa. Kuurosokeiden kommunikointitapoja ovat mm. viittominen (joko vapaassa tilassa tai kädestä käteen), erilaiset kirjoitustavat ja/tai huulion seuraaminen. Kuurosokeista osalla on jäljellä kuulon- tai näönjäänteitä, mutta osa kuurosokeista toimii täysin tunto- ja hajuaistin varassa. Heidän kommunikaatiomenetelmänsä riippuu jäljellä olevan kuulon tai näön määrästä sekä kuuroutumisen tai sokeutumisen ajankohdasta. Osa kuurosokeista käyttää suomalaista viittomakieltä taktiilisessa muodossa, osa suomea tai ruotsia erilaisten kuuloon, näköön tai tuntoaistiin perustuvien kommunikaatiomenetelmien avulla. Kuurosokeat käyttävät myös tulkkipalvelua. Kuurous Maahanmuuttaja ks. viittomakieli Suomessa asui vuoden 2003 lopussa yli ihmistä, joille suomi ei ole äidinkieli. Heistä liki puhui äiix

12 dinkielenään venäjää, yli viroa. Pakolaisena Suomeen tulee vuosittain noin henkilöä. Näkövammaisuus Näkövammaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, koska ihmisen näkökyky on hyvin subjektiivinen asia. Tästä johtuen tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat. Suomalaisten silmälääkärien epidemiologisten tutkimusten ja kansainvälisten vertailujen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että näkövammaisia on Suomessa ainakin noin Tämä on 1.55 % väestöstä. Arvion mukaan näkövammaisista jopa lähes on ikääntyneitä ja vain työikäisiä. Alle 18- vuotiaita näkövammaisia arvioidaan olevan Näkövammaisten Keskusliiton mukaan valtaosa näkövammaisista on heikkonäköisiä ja sokeita on alle Suurimmalla osalla sokeistakin on näönjäännettä. Täydellinen sokeus on Suomessa harvinaista. Näkövammarekisterissä täysin sokeiden osuus on vain 2,5 %. Näkövammaisten Keskusliiton arvion mukaan Suomessa syntyy vuosittain alle sata näkövammaista lasta. Tarkkaa arviota ei pystytä ilmoittamaan, koska suurin osa näkövammaisina syntyvistä lapsista on monivammaisia, joiden näkövammaa ei heti havaita. Lasten näkövammat ovat usein vaikealaatuisia ja yleinen monivammaisuus asettaa kuntoutumiselle erityisiä haasteita. Näkövammarekisterissä on lasta ikäluokkaa kohden. Työiässä olevia aikuisia näkövammautuu keskusliiton arvion mukaan vuosittain henkilöä. Ikääntyneenä näkönsä menettää vuosittain joko kokonaan tai osittain useamman tuhannen henkilön joukko. Näkövammaisuus voi ilmetä seuraavien tekijöiden muutoksina: Näöntarkkuus ilmaisee henkilön kykyä erottaa yksityiskohtia. Normaali näöntarkkuus on 1.0. tai enemmän. Näkökentällä tarkoitetaan aluetta, jonka henkilö voi nähdä samanaikaisesti. Näkökentän keskiosassa on tarkan näön alue, jota käytetään mm. lukiessa. Äärialue taas on tärkeä liikkumisessa ja käytännön toiminnoissa sekä hämärässä valaistuksessa. Näkökentässä voi ilmetä seuraavanlaisia vikoja: näkökentän keskeinen puutos, putkimainen näkökenttä, toiminnallisesti epätasainen näkökenttä, näkökentän toisen tai puoliskon puutos. x

13 Kontrastien erotuskyvyllä tarkoitetaan kykyä erottaa vierekkäisten pintojen vaaleusaste-eroja. Hahmojen, muotojen ja yksityiskohtien erottaminen perustuu kontrastien havaitsemiseen. Värinäkö ilmaisee silmän kykyä erottaa värisävyjä. Värinäkö heikkenee yleensä kaikissa silmänpohjan ja näköratojen vioissa. Silmien sopeutuminen muuttuviin valaistusolosuhteisiin on heikkonäköisellä usein hidastunut ja heikentynyt. Esimerkiksi siirtyminen kirkkaasta ulkoilmasta sisätilan hämärään saa aikaan näkemisen vaikeutumista. Vastaavasti siirtyminen pimeästä valoisaan tilaan aiheuttaa usein häikäisyongelmia. Silmälihasten toiminnan poikkeavuuksia esiintyy monentyyppisinä. Synnynnäisesti näkövammaisilla esiintyy ns. värveliikettä, joka on automaattista vaakasuoraa, pystysuoraa tai pyörivää liikettä. Myös karsastus on tavallista. Silmälihasten hallintavaikeudet huonontavat etäisyyksien arviointikykyä. Silmän mukautuminen eri etäisyyksille heikkenee yleensä iän myötä. Näkövammaisella saattaa olla heikko silmien mukautumiskyky varhaislapsuudesta lähtien. Puhevamma Viittomakieli Puhevamma tarkoittaa vaikeutta tuottaa ja/tai ymmärtää puhetta tai vaikeutta olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Puhevammaan liittyy usein myös lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Osalla puhevammaisista henkilöistä on myös muita vaikeuksia, kuten liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmotusvaikeuksia. Vaikeat puhevammat liittyvät yleensä johonkin neurologiseen tai muuhun sairauteen tai vammaan. Sairaus tai vamma voi olla synnynnäinen tai aikuisiällä saatu. Kuurot muodostavat kieli- ja kulttuuriryhmän, joka käyttää suomalaista viittomakieltä äidinkielenään jokapäiväisen kommunikaation, tiedonsaannin ja opiskelun kielenä. Viittomakielisiä kuuroja on noin Kaikkiaan viittomakieltä käyttäviä on noin Viittomakielen tulkkipalvelu mahdollistaa kommunikaation ja palvelujen käytön puhuttua kieltä käyttävässä ympäristössä. Ympäristön käyttämää puhuttua kieltä kuurot käyttävät toisena kielenään pääasiassa kirjoitetussa muodossa. Puhutun kielen taito vaihtelee täydellisestä kaksikielisyydestä hyvinkin puutteelliseen luku- ja kirjoitustaitoon. Myös huuliolukutaito sekä puheen tuottamisen taito xi

14 vaihtelevat yksilöllisesti. Ääneen perustuva viestintä kuten puhe, äänisignaalit ja - hälytykset eivät tavoita kuuroja. Viittomakielinen kuuro on kuuro tai huonokuuloinen henkilö, joka on omaksunut viittomakielen ensi- tai äidinkielenään ja itse samaistuu viittomakieliseksi. Viittomakieli on hänen parhaiten hallitsemansa ja jokapäiväisen elämänsä luontevin kieli. Viittomakielisiä kuuroja on Suomessa noin Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva henkilö, joka on omaksunut viittomakielen ensi- tai äidinkielenään ja itse samaistuu viittomakieliseksi. Viittomakieltä käyttävä on henkilö, joka käyttää viittomakieltä jokapäiväisessä elämässään. Hän voi olla viittomakielinen tai hän on oppinut viittomakielen toisena tai vieraana kielenä. Viittomakommunikaatiota käyttävä on henkilö, joka käyttää jokapäiväisessä elämässään jotakin viittomakielen viittomistoa hyödyntävää puhuttuun kieleen perustuvaa kommunikaatiomenetelmää (esimerkiksi viitottu puhe, tukiviittomat). xii

15 Sisältö Esipuhe...v Yhteenveto...vi Termit ja lyhenteet...vii Sisältö...xiii 1 Johdanto Hankkeessa haastatellut tahot Vähemmistöjä edustavat tahot...2 Kehitysvammaliitto ry...2 Kuulonhuoltoliitto ry...2 Kuurojen Liitto ry...3 Kuurojen Palvelusäätiö ry...3 Näkövammaisten Keskusliitto ry...4 Selkokeskus...4 Somaliland seura ry...5 Stakes...5 Stakesin Veturi-hanke...5 Suomen Kuurosokeat ry...6 Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Rahoittajat...7 Media Desk FINLAND...7 Raha-automaattiyhdistys (RAY)...7 Sitra...7 Tekes Mahdollistavan teknologian tarjoajat...8 Icareus Oy...8 Ortikon interactive Oy...8 Sofia Digital Oy Lisäarvopalveluiden mahdollistajat...8 Bitlips Oy Broadcasterit ja operaattorit...9 xiii

16 Digita Oy...9 Helsinki Televisio Oy...9 Suomen 3KTV Oy...9 Tampereen Tietoverkko Oy...9 Yleisradio Oy (YLE) Digitelevisioon liittyviä tarpeita ja toiveita Etätulkkauspalvelut Jäsenistölle suunnatut ohjelmat Käyttöliittymät Lisä-äänipalvelu Tekstityksen muuntaminen puheeksi Tekstitys Viittomakielinen tulkkiruutu Vähemmistöt ja digitelevisio Euroopassa Hollanti Iso-Britannia Norja Ranska Ruotsi Rahoitus ArviD-ohjelma AVEK econtent Media Plus Raha-automaattiyhdistys...21 Yleisavustus...21 Kohdennettu toiminta-avustus...21 Investointiavustus...21 Projektiavustus Sitra Stakes Tekes...23 Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus...23 Teknologiaohjelmat Yhteenveto ja suositukset...26 xiv

17 7 Yhteystietoja...28 xv

18

19 1 Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-digi-tv-klusteriohjelma on rahoittanut esiselvityksen. Esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia eri vähemmistöjen ja vähemmistökieliryhmien digitelevisioon liittyvät tarpeita ja toiveita sekä selvittää niiden teknisiä ja rahoituksellisia mahdollisuuksia. Vähemmistökieliryhmistä tässä selvityksessä keskityttiin maahanmuuttajiin ja viittomakielisiin. Vähemmistöistä selvitettiin eri vammaisjärjestöjen tarpeita. Selvitys osaltaan vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriön valmisteilla olevaa esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Yhteisöllisen viestinnän merkitys tulee kasvamaan uusien teknisten mahdollisuuksien mukana. Eri vähemmistökieliryhmät voivat kommunikoida keskenään omalla äidinkielellään sekä saada omankielistä viestintää. Samoin pienet vähemmistöt voivat keskustella ja saada tietoa itseään kiinnostavista aiheista oman ryhmänsä keskuudessa. Tähän uudet digitaaliset laitteet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia. Digitelevisiolla on runsaasti etuja moniin muihin viestimiin, esimerkiksi Internetiin verrattuna. Se on massajakelukanava, jonka kautta tavoitetaan tehokkaasti ja nopeasti suuri määrä ihmisiä ja sen käyttöönottaminen on perinteisesti ollut nopeampaa ja vaivattomampaa kuin internet-palveluiden. Televisio on laitteena tuttu kaikille väestöryhmille, joten kynnys sen käyttämiseen on matalampi kuin muilla viestintälaitteilla. Lisäksi digitelevisio mahdollistaa suuren joukon uusia palveluja, jotka analogisella puolella olisivat olleet kustannuksiltaan selvästi kalliimpia tai mahdottomia toteuttaa. Näin se antaa vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään uusia mahdollisuuksia. Toisaalta yleisesti digitelevisio nähdään vain televisiona. Sen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia ei osata vielä pyytää. Samalla uusi tekniikka tuo epävarmuutta ja jopa pelkoa digitelevisiota kohtaan. Etenkin iäkkäämmän jäsenistön keskuudessa tiedottamisella on suuri tarve, koska heillä on selvästi torjuvampi asenne muutoksiin. Jäsenistölle pitäisi olla selkeästi määriteltynä, mitä laitteita he tarvitsevat ja miksi. Tämä selvitys pyrkii osaltaan selkeyttämään tilannetta. Hankkeeseen liittyy myös testi, jolla pilotoidaan Kohtaamispaikka-ohjelmaa. Kohtaamispaikka on viittomakielinen chat -ohjelma. Ohjelmaan voi lähettää teksti- ja videoviestejä. Chatin juontaja toimii tulkkina kääntäen suomenkieliset viestit viittomakielelle ja päinvastoin. 3KTV Oy, Kuurojen Liitto ry ja Prosign Oy käynnistävät ohjelman ja pilottijakso jatkuu aina asti. Jakson aikana tutkitaan ohjelman toimivuutta viittomakielisten keskinäiseen yhteisölliseen viestintään ja viittomakielisten ja suomenkielisten vuorovaikutteiseen viestintään. 1

20 2 Hankkeessa haastatellut tahot Tässä luvussa esitellään hankkeeseen tietoja antaneet tahot. Mukana oli laaja joukko digitelevision arvoketjun eri tasoilla toimivia tahoja. Arvoketjuista löytyy lisätietoa ArviD-julkaisussa 03/2004: Digitaalisen television ansaintalogiikat. Koska vähemmistöjä on hyvin suuri joukko määrittelystä riippuen, niin tässä selvityksessä keskityttiin vammaisjärjestöihin ja vähemmistökieliryhmistä maahanmuuttajiin ja viittomakielisiin. Näiden tahojen edustajista selvitykseen pyydettiin osallistumaan suuri joukko eri edustajia. Lopulta haastatteluihin osallistui tässä mainitut vähemmistöryhmiä edustaneet järjestöt. Heiltä saatiin selville eri vähemmistöryhmien tarpeet ja toiveet digitelevisioon liittyen. Sen jälkeen käytiin läpi arvoketjun muita tasoja edustavia tahoja ja selvitettiin miten käytännössä järjestöjen esittämät asiat saataisiin vietyä käytäntöön. Eri tahot on tässä esittelyssä jaoteltu arvoketjun mukaisesti eri tasolla toimiviin tahoihin. 2.1 Vähemmistöjä edustavat tahot Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry pyrkii turvaamaan vammaiselle ihmiselle yhteiskunnan tuen ja palvelut, hyvän elämän ja tasavertaisen aseman muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaliitto on nykyään tietotaitokeskus, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yhteistyöfoorumi. Kehitysvammaliitto tuottaa uutta tutkimustietoa sekä kehittää vammaisten henkilöiden palveluja yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. Tuoreinta tietoa ja saatuja kokemuksia hyödynnetään alan henkilöstön koulutuksessa sekä kuntoutus- ja oppimateriaalien tuotannossa. Uudet ajatukset leviävät kentälle myös Kehitysvammaliiton tiedotus- ja julkaisutoiminnan kautta. Kehitysvammaliittoon kuuluu 90 jäsentä ja 201 kannatusjäsentä. Varsinaiset jäsenet ovat kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjäyhdistyksiä ja säätiöitä. Jäsenyhteisöt tekevät kehitysvammatyötä tai toimivat muuten kehitysvammaisten hyväksi. Kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt. Jäsenistö toimii kehitysvammaisten ja kehitysvammatyön parissa. Kuulonhuoltoliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry on kansalais- ja kuntoutusjärjestö, joka toimii huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja tinnituksesta kärsivien osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Liiton tavoitteena on kehittää palvelujaan niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä vaikuttaa kuulemisen ja kommunikaation esteettömyyden edistämiseksi. Liitto vaikuttaa kuunteluoloihin, edistää kommunikaatiota, ehkäisee kuulovammojen syntyä, rohkaisee kansalaistoi- 2

21 mintaan, tuottaa ja kehittää kuulovammaisten kuntoutuspalveluja ja julkaisee tiedotusaineistoa. Kuulonhuoltoliitto on 89 paikallisen ja kahden valtakunnallisen jäsenyhdistyksen keskusjärjestö. Jäsenistöä on noin Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liitto ry on vuonna 1905 perustettu viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liiton toiminta-ajatuksena on kehittää yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa kaikille sopivaa elinympäristöä, jossa viittomakieliset kuurot ovat tasa-arvoisia kansalaisia. Liitto tuottaa asiantuntija- ja muita palveluita myös viittomakieltä ja viittomakommunikaatiota käyttäville tai niitä tarvitseville henkilöille. Liitossa on 41 paikallisyhdistystä. Yhdistysten jäsenmäärä on noin Kuurojen Liiton viestintäyksikön valmistaa toimintavuosittain 18 viittomakielistä, noin tunnin mittaista videotiedotetta, jotka lähetetään postitse vhs-kasetteina. Liiton oman toiminnan painopisteiden lisäksi tiedotteissa käsitellään yleisiä ajankohtaisia aiheita. Mm. kulttuuri ja lapset ovat ohjelmatuotannossa näkyvästi esillä. Ohjelmien tuotannon maksaa kuntien sosiaalitoimi; palvelu perustuu ns. vammaispalvelulakiin ja on luonteeltaan harkinnanvaraista. Vuonna 2003 videotiedote lähetettiin kotitalouteen. Koska ohjelmien tilaajina voivat olla myös muut viittomakieliset käyttäjät, oppilaitokset ja kirjastot jne., yhden tiedotteen jakelumäärä vuonna oli keskimäärin kappaletta. Kuurojen Liitto ry on vuonna 2004 valmistanut toimintaympäristöjen digitalisoitumista käsittelevän toimenpideohjelman, digistrategian, vuosille Toimintaympäristöjen, viestintäverkkojen ja -välineiden nopea tekninen kehitys tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia uusien vuorovaikutteisten palvelujen ja sovellusten luomiselle. Viittomakielisten kuurojen pääseminen tietoyhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi edellyttää, että uudet ja kehittyneet välineet ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä, Design for All- periaatteen mukaisesti. Digistrategia korostaa, että ilman riittäviä toimenpiteitä maamme viittomakieliset kuurot ja viittomakieltä käyttävät kansalaiset syrjäytyvät yhteiskunnan informaatioja palvelutuotannosta ja jäävät tietoyhteiskunnan tarjoamien uusien vuorovaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Viittomakielinen väestö tarvitsee nykyistä paljon runsaampaa viittomakielistä tarjontaa varsinkin tietoverkoissa ja digitalisoitavassa televisiossa sekä julkishallinnon palvelutuotannossa. Kuurojen Palvelusäätiö ry Kuurojen Palvelusäätiö on sosiaalialan erityispalveluja tuottava kolmannen sektorin toimija. Säätiö tuottaa kuuroille ja kuurosokeille niitä sosiaali- ja terveysalan palveluja, joita he eivät saa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Kuurojen Palvelusäätiö kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa niin, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan viittomakielisten kansalaisten tarpeet ja vastaamaan palvelujentarvitsijoiden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Säätiö te- 3

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Joulun piiri 12.12.2013 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Selkokeskus 2013 Miten selkeästi ilmaistu? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu Hannu Puupponen hannu.puupponen@jyu.fi Hakija- ja opiskelijapalvelut Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Ylen kielipalvelut Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Yleisradion sisällöt ja palvelut 2015 Ylen julkisen palvelun tarjonnan laajuus edellisvuosien tasolla: sisältöjä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Saavutettavaa suunnittelua,

Saavutettavaa suunnittelua, Saavutettavaa suunnittelua, Antti Raike CAS, Aalto-yliopisto http://people.aalto.fi/ esteetöntä viestintää September 29, 2015 September 29, 2015 2 September 29, 2015 3 ! http://youtu.be/zqeygyqon8g September

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot