OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT 2020

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT 2020 TARVESELVITYS TEKNINEN KESKUS OULUN TIEPIIRI

2 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 2

3 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 3 Sisältö: Esipuhe Yleiset lähtökohdat Tarveselvityksen liittyminen muihin suunnitelmiin Liikennevalojen nykytilanne Oulun seudulla Sidosryhmähaastattelut Internet kyselyn palaute ja puhelinhaastattelut Liikennevalojen tarve ja asettamisen periaatteet Uusien valojen ja muutostarpeen arviointi Valo-ohjauksen kehittämistarpeiden yhteenveto ja priorisointi Liikennevalojen suunnitteluperiaatteet Suunnitteluperusteet ympäristötekijöiden perusteella Vaihejako ja ajoitusperiaatteet Valo-ohjelmisto ja käyttöajat Fyysiset järjestelyt Opastintyyppi Opastimien sijoitus Taustalevyt ja yläpuoliset opastimet Ilmaisintekniikka ja -järjestelyt Etuudet Joukkoliikenne Hälytysajoneuvot Suunnitelmien esitystapa ja hallinta Laitteisto Ohjauskojeet ja niiden uusimistarve Keskusjärjestelmä Käyttö ja ylläpito...31

4 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS Hallintaohjelmistot Liikennevalojen toiminnan seuranta ja korjausrutiinit Ajoitusdokumenttien ylläpito Palautteen ja muutostarpeiden käsittely Liikenteen hallinnan muut toiminnot Alueellinen liikenteen hallinta Alueellisen liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Liikenteen seuranta Liikenteen automaattivalvonta Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä ja jatkosuunnittelun ohjelmointi Liitteet

5 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 5 Esipuhe Tämän Oulun seudun liikennevalot 2020 Tarveselvitys -työn tilaajina ovat toimineet Oulun kaupungin Tekninen keskus sekä Tiehallinnon Oulun tiepiiri. Työryhmään ovat kuuluneet Oulun kaupungista liikenneinsinöörit Erkki Martikainen ja Jukka Talvi sekä Tiehallinnosta tieinsinöörit Keijo Pulkkinen ja Jani Huttula. Työn konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy:n ja Traficon Oy:n muodostama konsortio, jossa työstä ovat vastanneet Tuomo Vesajoki projektipäällikkö), Jari Oinas, Tuomo Ojakoski, Petri Mononen ja Jouko Hintsala.

6 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 6 1 Yleiset lähtökohdat Oulun kaupunkiseudun merkitys valtakunnanosakeskuksena on korostunut merkittävästi 90-luvulla informaatioteknologian voimakkaan kehittymisen myötä. Tästä seurasi voimakas väestön ja työpaikkamäärien kasvu, joiden vaikutus näkyy koko liikennejärjestelmän kehittämistarpeena. Seudulle on parhaillaan valmistumassa seutuyleiskaava, Oulun kaupungin yleiskaava sekä koko seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, jotka tarjoavat hyvän pohjan liikennejärjestelmän kehittämiseksi sen kaikilla tasoilla. Seudun voimakas kasvu on johtanut uusien asuin- ja työpaikka-alueiden muodostumiseen ja suunnitteluun. Liikennevalojärjestelmän kannalta tilanne on muuttunut siten, että aikaisemmin selkeä työmatkaliikenteen Oulukeskeisyys on muuttunut; osalla nykyisistä yhteenkytkentäjaksoista liikenteen jakautuminen on muuttunut oleellisesti ajasta, jolloin yhteenkytkentätarpeet on määritelty. Liikenteen kasvu suuntautuu jatkossa yhä voimakkaammin yleisten teiden verkolle. Merkittävimmät maankäyttömuutokset suuntautuvat pakostakin taajamien reuna-alueille, jolloin ajomatkat pitenevät ja päätieverkon käyttäminen on luontevaa. Toisaalta katuverkko ruuhkautuu siinä määrin, että kaupungin sisäistä liikennettä ohjautuu jatkossa yhä enemmän valtateille. Erityisesti Oulujoen ylittävän liikenteen osalta nykyisten katusiltojen liikenne ei etenkään huipputuntien aikoina voi enää oleellisesti kasvaa. Liikennejärjestelmään käytettävien resurssien näkökulmasta liikenteen kasvu aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Tien- ja kadunpidon määrärahat ovat vähenneet 90-luvun aikana ja resurssit eivät enää riitä liikennejärjestelmän kapasiteetin lisäämiseen perinteisellä kapasiteettirakentamisella. Tämä tiedostaen on käynnistetty useita kehittämishankkeita, joiden eräänä keskeisenä tavoitteena on parantaa liikenteen hallintaa uusia teknologioita hyödyntäen. Jatkossa liikenneväylien käyttöä pyritään tehostamaan parantamalla liikenteen hallintaa kysynnän hallinnan, liikenteen hinnoittelun ja telematiikan keinoin, esimerkkinä osalle Pohjantietä toteutetut liikennemäärän ja kelin mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset. Liikennevalojen määrä on viimeisen 20 vuoden aikana likimäärin kaksinkertaistunut. Ajanjaksolla on toteutettu keskimäärin 2 3 valo-ohjattua liittymää vuodessa. Valo-ohjattuja liittymiä on tällä hetkellä 103 kpl. Merkittävä osa uusista valoista on toteutettu keskustan ulkopuolelle erillisohjattuina. Oulun lisäksi liikennevaloja on toteutettu naapurikunnista Kempeleeseen ja Muhokselle. Edellisen suunnitteluvaiheen jälkeen on Haukiputaalla vanhalla nelostiellä sijainneet liikennevalot korvattu kiertoliittymällä. Muissa alueen kunnissa ei liikennevaloja ole toistaiseksi käytetty. Merkittävä linjaus tässä suhteessa tehtiin Oulunsalossa valitsemalla Lentokentäntielle kiertoliittymiin perustuva ratkaisu.

7 O U L U N S E U D U N L I I K E N N E V A L O T T A R V E S E L V I T Y S 7 Kuva 1. Oulun seudun liikennevalot 2020 hankkeen suunnittelualue ja seutukunnan nykyiset valo-ohjatut liittymät

8 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS Tarveselvityksen liittyminen muihin suunnitelmiin Seudun yleiskaavat ja niihin liittyvä liikennejärjestelmäsuunnittelu antavat raamit myös liikennevalojärjestelmän kehittämiselle. Kaavat määrittelevät tulevaisuuden maankäytön ja sitä kautta syntyvät tarpeet liikennejärjestelmälle. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on nostettu esille kahdeksan kärkitehtävää, joista yksi on liikennetelematiikan kehittäminen kattaen mm. liikennevalojärjestelmän kehittämisen. Edellinen Oulun liikennevalo-ohjauksen kehittämissuunnitelma 2005 valmistui vuonna Tällöin liikennevalo-ohjauksessa oltiin siirtymässä keskitetystä hajautettuun ohjaukseen ja liikennetieto-ohjauksen lisäämisen tarve tiedostettiin. Toisaalta yhteenkytkentöjen merkitys oli edelleen suuri ja liittymien yhteistoiminnan sujuvuus keskeistä. Oulussa on laadittavana keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma MALI), jossa esitetään keskustan liikennejärjestelmän kehittämiseksi mm. maanalaista pysäköintiä, joukkoliikennekatua sekä kävelyalueen edelleen laajentamista. Tämä tarkoittaa keskustan liikenteellisen painopisteen siirtymistä autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteen suuntaan. Kun keskeisimmät MALIin liittyvät päätökset tehdään, määräytyy samalla merkittävä joukko liikennevalojärjestelmän kehittämistoimenpiteitä. TELIO/Oulu -ohjelma on seudun liikennetelematiikan kehittämisen sateenvarjo, jonka alla on mm. kehitetty valtatielle 4 muuttuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää ja tapahtumaohjausta TENOP) sekä liikennekeskusta osana tietoyhteiskunnan palvelua TELI). OULA-projektissa on selvitetty matkustajainformaation toteuttamisperiaatteiden lisäksi joukkoliikenteen liikennevaloetuisuuksien toteuttamismahdollisuuksia. 2 Liikennevalojen nykytilanne Oulun seudulla Nykyiset liikennevalo-ohjatut liittymät on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 2 on esitetty periaatekuva liikennevalojärjestelmän teknisestä rakenteesta. Kuva 2. Oulun seudun liikennevalojärjestelmä.

9 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 9 Oulun seudulla on liikennevalo-ohjattuja liittymiä v n. 103 kpl. Yksi liittymistä sijaitsee Muhoksella ja kaksi Kempeleessä. Muissa naapurikunnissa liikennevalo-ohjausta ei vielä ole käytetty. Liitteessä 3 on esitetty kartalla valo-ohjattujen liittymien sijainti ja käytetyt ohjausohjelmat. Keskustassa ja sen läheisyydessä sijaitsevien valo-ohjausten toiminta perustuu yleensä yhteenkytkentään. Aamu- ja iltaruuhkaa varten on käytössä 90 sekunnin kiertoaikaan perustuvat yhteenkytkentäohjelmat, päiväliikenteelle on käytössä 70 s:n kiertoaika. Lisäksi hiljaisen liikenteen aikana on rajoitetusti käytössä 50 s:n kiertoaika; useimmat keskustan liittymät ovat kuitenkin pimeänä yöaikaan. Ainoastaan Merikoskenkadulla yhteenkytkentä on toiminnassa läpi vuorokauden. Keskustan ulkopuoliset pääosin uudemmat valo-ohjatut liittymät toimivat yleensä erillisohjattuina ja ovat toiminnassa pääosin ympäri vuorokauden. Yhteenkytkentää on käytössä joillakin jaksoilla lähinnä ruuhka-aikoina. Ohjelman vaihtuminen on sidottu kiinteästi kellonajan mukaan toimivaksi, liikennetieto-ohjattua ohjelmanvalintaa ei ole seudun liikennevaloissa käytössä. 2.1 Sidosryhmähaastattelut Tämän työn yhteydessä suoritettiin laaja haastattelu, jossa haastateltavana oli liikenteen ammattilaisia ja liikennevalojen parissa työskenteleviä henkilöitä. Seuraavassa taulukossa taulukko 1) on esitetty haastatellut tahot ja niiden keskeiset näkemykset seudun liikennevaloista ja niiden kehittämistarpeista. Täydelliset haastatteluaineistot ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Yhteenveto haastatteluista. Haastateltava taho Keskeiset asiat ja ehdotukset liikennevaloista Kohteet, joissa haastateltavan tahon mukaan tarvittaisiin liikennevalot TAKSI Oulun aluetaksi, Pekka Lång) PALOLAITOS Jukka-Pekka Huttunen ja Kari Malinen) POLIISI Oulun seudun liikenneryhmä Jani Isoniemen johdolla) Keskusta-alueen liikennevalojen päälläolo ympärivuorokautiseksi. Etenkin Linnakatu Kajaanintie 12,13,14,15) Pahimmat liittymät Tulliväylä Pohjoinen alikulku ja Joutsensillan liittymä Nykyinen pilotointi alkanut 90- luvun lopulla järjestelmä teknisesti hyvä riskialuekriteerit täyttyvät. Ongelmana inhimilliset tekijät Tulevien Hätäkeskuksen muutosten myötä pakkoohjauksen ohjaus operatiivisiin yksiköihin muutoksissa hyödynnettävä aluksi nykyinen järjestelmä Virve / päätelaite keskusohjaukseen jatkossa kehittyneemmät järjestelmät Punaista päin ajaminen huolenaihe Havaittu lyhyitä suoja-aikoja ajoneuvo- ja kevyen liikenteen välillä. Myös joissain paikoin ajoneuvojen välillä Vaarallisia suojateitä Joutsentiellä Kainuuntien liittymässä ja Kajaanintiellä Teuvo Pakkalan kadusta itään päin Ei liikennevalojen lisäystarvetta -Isko eritasoliittymän liittymät, -Äimärautio /Poikkimaantie, -Ketolanperäntie/Kiekkotie -Ketolanperäntie /Kuokkamaantie, -Kuusamontie /Ylikiimingintie, -Jäälin liittymät

10 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 10 Haastateltava taho Keskeiset asiat ja ehdotukset liikennevaloista Kohteet, joissa haastateltavan tahon mukaan tarvittaisiin liikennevalot JOUKKOLIIKENNE Koskilinjat Oy, Pekka Aalto ja Esko Tuomivaara) TIEHALLINTO Keijo Pulkkinen, Jani Huttula, Raimo Taka- Aho ja Raimo Pöykiö) RASKONE OY Teuvo Tuomela) OULUN ENERGIA Jaakko Raatikainen) Reaaliaikaiset joukkoliikenne-etuudet jokaiseen joukkoliikennereitille sijoittuvaan valo-ohjattuun liittymään. Useita parannusehdotuksia nykyisiin valo-ohjauksiin. Erityisen ongelmallinen Limingantullin alue. Liikennevalojen ohjelmointeihin tieluokkakohtaiset painotukset Olemassa oleva järjestelmä hyvä, mutta ei tarpeeksi resursseja sen ylläpitämiseen Kojeet ja laitteet alkavat huolestuttavasti vanheta Huolimattomuutta talvikunnossapidossa liikennevalolaitteita kohtaan. = > Tutkittava merkkaus ja siirtotarpeet. Palautetta tiemestarille vain Zeppeliinin valoista Liikennevalojen muutostarpeiden seurantaan tulee panostaa jatkossa enemmän Ongelmana yli-ikäiset kojeet Vikailmoitukset menevät usein väärään paikkaan Yksiomistajuusperiaate ei ihan toimi loppuun asti Rakentamisen valvontaa tulee tehostaa Kojeiden talvikunnossapitoa tulee parantaa Yhteistyö kaupungin kanssa pelaa hyvin Suunnittelijan tulee olla enemmän mukana liikennevalojen asentamisen jälkeen valojen toiminnan seurannassa Yhden ylläpitäjän järjestelmä Oulun seudun valoille Informaation liikkuminen eri toimijoiden välillä ongelmallista Yleissuunnitteluvaiheessa tulee käydä Oulun Energian kanssa lävitse liittymäkohtaiset asiat -Alakyläntie /Kaijonlahdentie, -Ketolanperä /Kuokkamaantie, -Piriläntie/Oulunsalontie, -Laivakankaantien/vt 20, -Haukiputaan Shellin liittymä - vt. 4 Iskon ramppiliittymät - vt. 20 / Jäälintie - vt. 20 / Laivakankaantie - vt. 4 Kempeleen itäinen ramppiliittymä - Ketolanperäntie / Kiekkotie - vt. 4 Kiviniemen ramppiliittymät - Poikkimaantie, Äimäraution liittymä - vt. 4 Poikkimaantien ramppiliittymät - Ketolanperäntie / Kuokkamaantie - mt. 847 / Keskuskatu - vt. 4 Linnanmaan ramppiliittymät - Alakyläntie / Kaijonlahdentie - Kempeleentie / Piriläntie - mt. 847 / Kellontie - vt. 20 / Ylikiimingintie

11 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 11 Haastateltava taho Keskeiset asiat ja ehdotukset liikennevaloista Kohteet, joissa haastateltavan tahon mukaan tarvittaisiin liikennevalot OULUN KAUPUNKI Matti Räinä, Olli- Pekka Huotari, Erkki Martikainen) OULUN ELÄKE- LÄISTYÖN NEU- VOTTELUKUNTA Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen keskustaalueella tärkeää Alueellista ohjausta kehitettävä Laitteistojen ja ohjelmistojen toimintavarmuuden ja kapasiteetin parantaminen Tiedon hallinnan parantaminen Parempi seuranta liikennetekniselle puolelle Kun valo-ohjausta lähdetään uusimaan, on tärkeää huolehtia siitä, että valo-ohjauksesta vastaavat ovat perillä siitä miten valojen tulisi suunnitelmien mukaan toimia ja että toimintaa voidaan seurata ja testata. Suunnitelmia tehtäessä tämä tulee pitää koko ajan mielessä. Erityistä huomiota tähän kannattaa kiinnittää kun otetaan joukkoliikenne-etuuksia laajemmin käyttöön. Työssä tulee muistaa taustaorganisaatioiden muutokset -> esim. Aluehälytyskeskuksen muuttuminen valtiolliseksi hätäkeskukseksi Mikä on Tiehallinnon ja Kaupungin yhteistyön muoto tulevaisuudessa esimerkiksi liikenteen hallinta ilman hallinnollisia rajoja -> liikennekeskuksen kehittäminen seudulliseksi operaattoriksi Henkilö- ja rahoitusresurssien voimakas lisääminen liikennevalo-ohjaukseen epärealistinen Vaihtoehtoiset ratkaisumallit tulee ottaa huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa ylläpito lievästi ulkoistamisen suuntaan Nykyisellä järjestelyillä laatu on ollut hyvä ja siihen on totuttu. Mitä kilpailuttaminen vaikuttaisi laatuun? Kevyen liikenteen ylitysajat lyhyitä Saaristonkadulta Kansankadulle vasemmalle kääntyvän virran vihreä liian lyhyt AJOVARMA OY Jouko Nygård) PATENIEMEN AU- TOKOULU Pauli Mäkelä) Tärkeimmissä solmupisteissä olevat liikennevalot tulisi olla päällä koko vuorokauden Yleisesti ottaen liikennevalo toimivat hyvin. Kehitys on mennyt oikeaan suuntaan liikennetieto-ohjauksen myötä. Joitakin tilapäisiä ruuhkia esiintyy, mutta vika ei välttämättä valoissa -Haukiputaantiellä Kalimentien, Raitotien ja Keskuskadun liittymät

12 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS Internet kyselyn palaute ja puhelinhaastattelut Sidosryhmähaastattelujen lisäksi Oulun kaupungin Internetsivuilla järjestettiin yleisökysely, johon vastauksia tuli 177 kpl. Kyselyssä esitettiin mm. seuraava kysymys: Miten liikennevalot arviosi mukaan toimivat kokonaisuutena Oulun seudulla? Arvioi asteikolla =erittäin huonosti, 2=huonosti, 3=ei hyvin eikä huonosti, 4=hyvin, 5=erittäin hyvin) Vastausten yleisarvosana keskiarvona tämän kysymyksen osalta oli 2,95. Eniten kehittämistarpeita kyselyssä nähtiin Oulun keskustassa ja keskustan sisääntuloväylillä. Yksittäisistä kohteista nousi eniten esille pohjoinen alikulku. Yleisimmin moitittiin keskustassa vasemmalle kääntymistä sekä vihreiden aaltojen toimintaa. Uusia liikennevaloja kaivattiin eniten Haukiputaantielle Keskuskatu/Risuniityntie), Syynimaan liittymään, Iskon ja Linnanmaan ramppiliittymiin, Poikkimaantielle Äimäraution rampin päähän sekä Limingantielle Palokankaantien liittymään ja Oulun ulkopuolella Jääliin. Kyselyn tulokset ovat osaltaan olleet ohjaamassa työryhmän työtä. Kuvassa 3 on esitetty kyselyssä kehittämisehdotuksia saaneita kohteita. Kuvassa on laskettu liittymä- tai väyläkohtaisia osumia eikä ole eroteltu millään tavalla kehittämisehdotusten sisältöä. Tämän työn yhteydessä suoritettiin myös puhelinhaastatteluna tiedustelu tiettyihin suomalaisiin kaupunkeihin liikennevaloihin suunnattujen resurssien kartoittamiseksi ja vertailemiseksi. Yhteenveto tästä on seuraavassa taulukossa. Helsingin tiedot ovat peräisin kaupungin www sivuilta. Rakentamisen ja huollon henkilöresursseissa ei ole eroteltu kaupungin omaa työtä ja ostopalveluna hankittavaa työtä. Taulukon 2 tarkkuutta on syytä pitää suuntaa antavana. Taulukko 2. Yhteenveto puhelinhaastattelusta. Kaupunki Henkilö/lähde Valoliittymien määrä Hallinta- Kaupunkien henkilöresurssit [Kaup / Yhteisom / Tieh] järjestelmä Rak/Huolto Liikennesuunn. Helsinki Internet 419 / 0 / 0 EC-Track ym. 5 6 Turku Matti Salonen 140 / 0 / 0 Siemens 10 1,5 Tampere Häklin 160 / 0 / 23 EC-Track 12? Jyväskylä Martti Varis 59 / 0 / 0 EC-Track 1,5 0,5 Lahti Unto Räty 55 / 19 / 3 EC-Track 2 1,5 Kuopio Jouko Häyrynen 60 / 0 / 5 ETC Vaasa Pertti Häkkilä 38 / 0 / 0 EC-Track 1,5 0,1 Joensuu Timo Ritala 43 / 0 / 0 EC-Track 1 0,25 Oulu Erkki Martikainen 87 / 0 / 16 EC-Track 2 0,25

13 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 13 Pateniemi Ritaharju Kuivasjärvi Internet kyselyssä kehittämisehdotuksia saaneet kohteet yli 12 huomautusta huomautusta huomautusta 2 huomautusta 1 huomautus Rajakylä Linnanmaa Heikinharju Taskila Koskela Rusko Toppila Puolivälinkangas Korvensuora Välivainio Hietasaari Tuira Laanila Haapalehto Keskusta Myllytulli Peltola Myllyoja Hiukkavaara Raksila Kirkkokangas Nuottasaari Karjasilta Oulunsuu Saarela Limingantulli Kaukovainio Äimärautio Mäntylä Maikkula Iinatti Kiviniemi Kaakkuri Kuva 3. Internet kyselyssä kehittämisehdotuksia tai huomautuksia saaneet kohteet.

14 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 14 Taulukossa 3 on esitetty kooste samanaikaisesti meneillään olleen liikennevaloselvityksen Trafitech 2003) kaupunkikyselystä. Taulukko 3. Kooste liikennevaloselvityksen kaupunkikyselystä Trafitech 2003). Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Lahti Jyväskylä Oulu Kuopio Hämeenlinna Liva, kpl budjetti, milj.? inv?, ylläpito 0, ,20 yht/tieh, 18/tieh) inv 0,17-0,25, san 0,05, ylläpito 0,23tieh30%) , tieh+ naapurit) inv 0,5, ylläpito 0,5, telematiikka 0, ) inv 0,15, ylläpito 0,15? inv 0,2, ylläpito 0,2 0,2, ei suunn palkat ylläpito 0,059 uusia valoja/v kojevaihtoja/v FCA jäljellä 0, kaikki vaihdettu 1 vaihdettu suunnittelu 3 30%+50% 1 50% %+80% 50%+harj 50%+40% 1 +30% suunnittelun työkalut Synchro, kojeohjelmointisim, Helpsi, Microstation, doc, xls Synchro, konsulttien käyttämät ohjelmat myös CD:lle Synchro, Hutsim, xls, doc, xcity, kojeohjelmointis im, acad Synchro, kojeohjelmointis im, doc, xls, acad, Emme/2 Transyt, Synchro, Sidra, kojeohjelmoi ntisim, oma ajoituskaavio acad, xstreet, xls, doc, kojesim konsultit: Hutsim, Synchro, Contram, Emme/2 acad, kojesim, Synchro Konsultin, laitetoimittajan Livaryhmän koko 6 6 ulk SEU Oy, 4) ulk kaivuri 1+3 ulk 2 jkl energia ulk 2 Oulun energia ylläpito liikenne/ jkl energia oulun energia/2, 1/5 0/6 ulk 0/4 1/3 1/3 sähkötekn urakointi/2 katu/liva 1/2 0/4 Imyhteistyö pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät kal.kunnpito ja rakentaminen katuvaloyhteistyö pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät pylväät ei rakentaminen ulk laitetoimittaja ulk oma,2 2 Lahti energia ulk Oulun Energia oma oma maarakennustyöt ulk ulk ulk oma 1+kaivuriurakoitsija ryhmä katutuotanto sija oma katu- Oulun kaivuriurakoitulk oma silmukat ulk ulk ulk oma 2 ulk oma Oulun katutuotanto ulk oma. rak. kust. 4-haara, arvio 75ke 50ke 70ke 60ke rak.kust. 3-haara, arvio 50ke 34-50ke 65ke 45ke 72ke rak.kust. jk-valot, arvio 25ke 24ke valojen lepotila pääs lepää, kokop, keskustassa kiinteät kiertoajat 60,75,90,120 ledejä käytössä valojen toiminta-ajat 6-7 jk,joitakin yläpuolisia, kaikki uudet kaikkea on, tyyppiaika 6-24 pääs.jk vihreä, kokop kaikki uudet 50/50, suuntaus kohti 24 h pääs, yöllä kokop 50,60,70,75, 80,90,100, 110,120 8 liittymää, 120 kpl 67 päällä 24 h, erillisohjauksee n klo 21-22)- vaihtelee vaihtelee pääs+jk lepää kokop 50,60,75, 90,100 2yläp 6-20,22,24,02, 24h lisääntyy, nyt 30 60,75,80,90, 100,120 24h,vähän yön pimeänä 80 s ilta, 100 päivä 35 yläp/50 kpl kaikissa, uudet ledeillä 24h/puolet yön pimeänä uudet 24h + keskusta, kiinteät yön pimeä vanhat eo vihreä, uudet kokop 3 liittymää, hehkulamput- >ledeiksi, yläpuoliset ledeillä keskustassa suurin osa pimeänä kokop 7, pääs 6 60,70,80 yläp pimeänä yöajan, 12 toiminnassa 24h 2 liittymässä Oulun tiepiirissä rakentamiselle ja huollolle on varattuna yhden henkilön resurssit, vastaavasti suunnittelulle 0,1 henkilön 0,1 henkilötyövuotta / vuosi). Taulukkojen 2 ja 3 perusteella arvioituna Oulussa on hieman keskimääräistä vähemmän resursseja varattuna liikennevaloille suhteessa liikennevaloliittymien määrään. 3 Liikennevalojen tarve ja asettamisen periaatteet 3.1 Uusien valojen ja muutostarpeen arviointi Liikennevalojen tarve perustuu useimmiten liikennemäärien kasvusta johtuvaan sivusuuntien liikenteenvälityskyvyn heikkenemiseen. Seudun nykyisiä ja ennustettuja liikennemääriä on esitetty kuvassa 4. Yleensä valo-ohjausta on syytä harkita nelihaaraliittymässä, kun liittymään saapuva kokonaisliikennemäärä vuorokaudessa on keskimäärin suurempi kuin ajoneuvoa. Vastaava luku kolmihaaraliittymässä on ajoneuvoa.

15 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 15 Ylikiiminkiin Kajaaniin Muhos Kiiminki Yli-Iihin Kuusamoon Kempele Tyrnävä Kokkolaan Liminka Jyväskylään Oulu Oulunsalo Haukipudas Kemiin Iihin ) 4000) 4000) 4000) 4000) 4000) 4000) 4000) 4000) ) 6000) 6000) 6000) 6000) 6000) 6000) 6000) 6000) km Kuva 4. KVL liikennemääriä. Ylemmät luvut nykytilanne, alemmat ennuste vuodelle 2020)

16 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 16 Valo-ohjausta on syytä harkita myös liittymän kokonaiskuormitusasteen ylittäessä 0,5 0,7 taulukko 4). Liittymän kokonaiskuormitusasteella tarkoitetaan liittymään saapuvan liikennemäärän suhdetta liittymän liikenteenvälityskykyyn. Taulukko 4. Liikennevalojen tarve valo-ohjaamattoman liittymän kuormitusasteen perusteella. Kokonaiskuormitusaste Liikennevalojen tarve < 0,5 Jos turvallisuusnäkökohdat puoltavat liikennevaloja 0,5 0,7 Tarve harkitaan sujuvuus- ja turvallisuustekijöiden perusteella > 0,7 Sujuvuuden varmistaminen edellyttää yleensä valo-ohjausta Toinen merkittävä peruste liikennevaloille on liikenneturvallisuus. Liikennevalot vähentävät vakavien onnettomuuksien määrää, hillitsevät ajonopeuksia ja parantavat erityisesti risteävän kevyen liikenteen turvallisuutta. Liitteessä 2 on esitetty tietoa liikenneonnettomuustilastoista. Liitteen 1 kuvassa Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia Oulun kaupungin alueella liittymissä. eniten onnettomuuksia 5, 6 tai 7 kpl henkilövahinko-onnettomuutta vuosina ) oli sattunut seuraavassa kahdeksassa liittymässä: Haukiputaantie / Keskuskatu Kemintie / Kiertotie rampin liittymä Kemintiellä) Merikoskenkatu / Valtatie Saaristonkatu / Lintulammentie Lintulammentie / Latokartanontie Limingantie / Joutsentie Joutsentie / Nokelantie Joutsentie / Kotkantie Edellisistä liittymistä ainoastaan Haukiputaantie/Keskuskatu liittymässä ei ole nykyisellään liikennevalo-ohjausta. Vastaavasti liitteen 1 kuvassa Liikenneonnettomuuksia Oulun kaupungin alueella liittymissä. eniten onnettomuuksia liikenneonnettomuutta vuosina ) oli sattunut seuraavassa kuudessatoista liittymässä: Saaristonkatu / Uusikatu Isokatu / Linnankatu Kainuuntie / Joutsentie Saaristonkatu / Ratakatu Saaristonkatu / Rautatienkatu Saaristonkatu / Isokatu Limingantie / Joutsentie Joutsentie / Nokelantie Merikoskenkatu / Valtatie Kuusamontie / Hintantie Kuusamontie / Typpitie Ratakatu / Raksilan Marketit Heikinkatu / Rautatienkatu Limingantie / Kallisentie Uusikatu / Asemakatu Tulliväylä / Kuusamontie Edellisen listan liittymät ovat kaikki nykyisellään liikennevalo-ohjattuja.

17 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 17 Olemassa olevien liikennevalojen muutostarpeen perusteena on viime vuosina noussut entistä useammin joukkoliikenteen suosimistarve. Keskustan sekä päätie- ja katuverkon ruuhkautuessa joukkoliikenne hidastuu muun liikenteen mukana, jolloin vuorojen säännöllisyys heikkenee ja sen myötä alenee myös luotettavuus matka-ajan ennustettavuuden osalta. Näin ollen joukkoliikenteen suosion kasvattamiseksi on nähty tarpeelliseksi kehittää joukkoliikenteelle liikennevaloihin etuuksia, joilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa autoliikenteeseen verrattuna ja samalla varmistaa aikataulussa pysyminen. Tämän taustalla on laajasti nähty tarve edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Kuvassa 5 on esitetty joukkoliikenteen osalta Oulun seudun liikenne 2020 suunnitelmassa linjattuja kehittämiskäytäviä. Kuva 5. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävät Oulun seudun liikenne 22020). Liikennevalotarpeen saattaa synnyttää ja toteutusajankohtaan saattaa vaikuttaa myös jonkin muun seikan takia tapahtuva liikennejärjestelyjen muutos. Esimerkiksi välittömästi MALI 2020 suunnitelmassa kaavailtujen joukkoliikenne- ja pysäköintiratkaisujen toteutuessa keskustan liiken-

18 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 18 teessä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Useissa keskustan liittymissä joudutaan tällöin tarkastelemaan olemassa olevien valo-ohjauksien muutostarpeen lisäksi uusien valo-ohjauksien tarvetta. Tekniikan kehittyminen on koko ajan lisännyt liikennevalo-ohjausjärjestelmän hyödyntämismahdollisuuksia laajemminkin liikenteen hallinnan välineenä. Esimerkiksi ilmaisimien liikennelaskentaominaisuuksia hyödynnetään nykyisin laajasti erilaisissa liikenneselvityksissä. Liitteessä 4 on uusien liikennevalojen tarvetta ja nykyisten valojen muutostarvetta käsitelty edellä esitetyistä näkökulmista alueittain ja väyläjaksoittain. Nykyisiä valo-ohjattuja liittymiä tulee kehittää erityisesti joukkoliikenteen näkökulmasta, mutta myös liikenneverkon täydentymisen ja maankäytön kehittymisen myötä tapahtuneiden liikenteen suuntautumismuutosten näkökulmasta. 3.2 Valo-ohjauksen kehittämistarpeiden yhteenveto ja priorisointi Liikennevalojen kehittämistarpeita liittymittäin on priorisoitu painotettua pisteytystä hyväksikäyttäen. Taulukot Liikennevaloliittymät, joissa on tarve muutoksille ja Liittymät, joissa tarve liikennevaloille ovat liitteinä 5 ja 6. Käytetty painotettu kiireellisyys syntyy taulukoissa seuraavasti: Painotettu kiireellisyys = Liikenneturvallisuuspisteet * 0.75 * painokerroin + Kapasiteettipisteet * painokerroin + Joukkoliikennepisteet * painokerroin Tämä laskentatapa on otettu käyttöön johtuen arvioinnissa käytetyistä skaaloista: liikenneturvallisuus arvioitu asteikolla 0-4, muut osa-alueet asteikolla 0-3. Pistearvo kuvastaa liikennevalojen kehittämisen tai toteuttamisen kiireellisyyttä tarkasteltavan asian näkökulmasta. Suurimmat arvot 3 tai 4) tarkoittavat, että tarve kehittämiseen on jo olemassa liikenteen sujuvuuden, liikenneturvallisuuden onnettomuushistoria) tai joukkoliikenteen suosimistarpeen näkökulmasta. 0-arvo kertoo, ettei vuoteen 2020 mennessä ole näköpiirissä ko. asiaan liittyvää kehittämistarvetta. Kuten aiemmin on mainittu, saattaa paikallisen tai alueellisen liikennevalojen kehittämistarpeen laukaista jonkin muun liikennejärjestelmämuutoksen toteutuminen. Tällaisia hankkeita tai muutossuunnitelmia on Oulun seudulla useita, näköpiirissä olevia ovat mm.: - Maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma MALI) - VT4:n kehittämissuunnitelmat - Poikkimaantien silta - Koskelantien kehittäminen - Muutokset päivittäistavarakaupan suuryksiköiden volyymissä ja sijoittumisessa Uusien liikennevalojen tarve on edellä esitetyn perusteella arvioiden vuoteen 2020 mennessä kunnittain seuraava: Oulu kpl Kempele 7 kpl Kiiminki 3..5 kpl Haukipudas 2 kpl Uusien liikennevalojen tarve vuoteen 2020 mennessä on keskimäärin noin 3 liikennevalot vuodessa. Käytännössä lähivuosina liikennevalotarve on huomattavasti keskimääräistä suurempi ja myöhemmin valojen tarpeeseen vaikuttaa muiden verkollisten hankkeiden toteutuminen. Esimerkiksi

19 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 19 mikäli valtateiden kehittäminen on hidasta joudutaan siitä koituvia haittoja ratkaisemaan enemmän liikennevalo-ohjauksen keinoin. Karkeana nyrkkisääntönä arvioitaessa uusien liikennevalojen toteuttamiskustannuksia nykyhetken hintatasolla voidaan käyttää seuraavaa: kolmihaaraliittymille n /liittymä ja nelihaaraliittymille n /liittymä. Käytännössä on havaittu, että valtatieympäristössä liikennevaloja toteutettaessa em. kustannuksiin joudutaan lisäämään n. 30 %. 4 Liikennevalojen suunnitteluperiaatteet 4.1 Suunnitteluperusteet ympäristötekijöiden perusteella Oulun liikennevalot on rakennettu pitkällä ajanjaksolla. Samanlaiseen ympäristöön eri vuosikymmenellä rakennetut valot voivat poiketa suunnitteluperiaatteiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan hyvinkin paljon toisistaan. Tästä syystä olemassa olevien liikennevalojärjestelyiden yhtenäistämisen ja uusien liikennevalojen suunnittelun perustaksi onkin tarpeen laatia yhtenäiset periaatteet. Suunnitteluun vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat: työmatkaliikenne joukkoliikenne raskas liikenne pitkämatkainen liikenne kevyt liikenne hälytysajoneuvot kaupalliset palvelut muut palvelut ja tapahtumat Tässä selvityksessä Oulun kaupunkiseutu on jaettu kolmeen liikenneympäristöön kuva 6): keskusta: pääsääntöisesti ruutukaava-aluetta, nopeusrajoitus km/h, paljon palveluita ja työpaikkoja keskustan sisääntulovyöhyke: sisääntulo- ja ulosmenoväylät, nopeusrajoitus km/h, isoja kaupan yksiköitä, jonkin verran asuntoja esikaupunkialueet, päätiet ja ympäristökunnat: ohitus-, läpikulku- ja kehätiet, joiden varrella teollisuutta ja työpaikkoja, kaupallisia palveluita, nopeusrajoitus km/h, isoja asuntoalueita Taulukossa 5 on esitetty, miten edellä mainitut tekijät vaikuttavat liikennevalojen suunnitteluratkaisuihin näissä liikenneympäristössä.

20 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 20 Koskela Rusko Toppila Puolivälinkangas Välivainio etasaari Tuira Laanila Haapaleh keskusta Nuottasaari Keskusta Myllytulli Peltola Raksila sisääntulo- Karjasilta vyöhyke Oulunsuu Myllyoja Kirkk Limingantulli Kaukovainio Äimärautio Mäntylä Esikaupunkialueet, päätiet ja ympäristökunnat Kiviniemi M Ii Kaakkuri Kuva 6. Oulun liikennevalojen liikenneympäristöt. Taulukko 5. Liikennevalojen suunnittelutekijät ja niiden vaikutus eri ympäristöissä. Tekijä Tekijän vaikutus liikennevalojen suunnittelu- ja toimintaperiaatteisiin eri ympäristöissä 3 tärkeintä tekijää korostettu) Esikaupunkialueet, päätiet ja ympäristökunnat Työmatkaliikenne Keskusta Keskustan sisääntulovyöhyke Tavoitteena on vihreä aalto Tavoitteena on sujuva ja pääkaduilla määräävässä välityskyvyltään hyvä vihreä ajosuunnassa. aalto pääkaduilla määräävässä Tavoitteena on minimoida ajosuunnassa. viivytykset koko osaverkolla. Tavoitteena on minimoida Sekavaiheet Pitkiä viivytyksiä ei sallita ja kiertoaika enintään 90 s. pääsuunnan liikenteen pysähdysten määrä. Sivusuunnalla voidaan sallia pitkiäkin viivytyksiä. Työmatkaliikenteen vilkkaimmassa suunnassa erikoistoimintoja esim. jonopidennys) Erityisen vilkkaalla sivusuunnalla ruuhkailmaisia.

21 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 21 Tekijä Tekijän vaikutus liikennevalojen suunnittelu- ja toimintaperiaatteisiin eri ympäristöissä 3 tärkeintä tekijää korostettu) Esikaupunkialueet, päätiet ja ympäristökunnat Joukkoliikenne Raskas liikenne Pitkämatkainen liikenne Kevyt liikenne Hälytysajoneuvot Kaupalliset palvelut Muut palvelut ja tapahtumat liikunta- ja messuhallit jne.) Keskusta Keskustan sisääntulovyöhyke Joukkoliikenteen ajorytmin Joukkoliikenteen ajorytmin pysäkkien) mukaan suunniteltu vihreä aalto ja/tai ohjelmalliset pysäkkien) mukaan suunniteltu vihreä aalto ja/tai ohjeldet. liikennevaloetuumalliset liikennevaloetuudet joukkoliikenteen laatukäytävillä. Joukkoliikenteen vilkkaimmissa useita risteäviä linjoja) liittymissä erillisohjaus ja voimakkaat etuudet. Pysäytysviivojen merkintä Yhteenkytkentä leveällä siten, ettei pysäytysviivalle vihreällä aallolla pitkä pysähtynyt auto estä risteävältä kiertoaika. kadulta tulevaa isoa Erillisohjauksessa raskaan autoa kääntymästä. liikenteen etuudet. Läpiajavaa liikennettä ei suosita. Suojatievihreä kiinteällä pyynnöllä. Pitkiä viivytyksiä ei sallita ja kiertoaika enintään 90 s. Pienessä liittymässä jalankulkuvaihe harkinnan mukaan. Pysäytysviivojen merkintä 4 6 metrin etäisyydelle suojatiestä monikaistaisilla tulosuunnilla. Pakkovihreäreitit. Suojateiden vihreä aalto toteutetaan muuten kuin minimivihreällä, jotta pakkoohjaus saadaan nopeasti päälle. Suojateiden sijoitus kävelyetäisyyksien lyhentämiseksi. Suojatievihreä kiinteällä pyynnöllä. Suojateiden sijoitus kävelyetäisyyksien lyhentämiseksi. Suojatievihreä kiinteällä pyynnöllä. Erikoisohjelmat tapahtumia varten. Päätieverkon liityntäkohdissa varmistetaan riittävä palvelutaso valtakunnan verkolta sisään tulevalle liikenteelle Erillisohjaus suositeltavampi kuin kytketty ohjaus. Yhteenkytkennässä suojatie aina kiinteällä pyynnöllä ellei punaiseksi jäämisestä ole merkittävää hyötyä vihreän aallon sujuvuudelle. Vihreän aallon suuntaisilla suojateillä kiinteä pyyntö. Pakkovihreäreitit Ohjaustapana erillisohjaus mieluummin kuin kiinteän kiertoajan yhteenkytkentä. Erikoisohjelmat ja ruuhkan purkutoiminnot tapahtumia varten. Erillisohjaus ja ohjelmalliset liikennevaloetuudet joukkoliikenteen laatukäytävillä. Yhteenkytkentä leveällä vihreällä aallolla pitkä kiertoaika. Erillisohjauksessa raskaan liikenteen etuudet. Pääsuunnan liikenteen sujuvuuden varmistaminen etuuksin mm. jonopidennys). Turvallisuuden korostaminen suojattu suojatievihreä eli suuri kääntyvä liikennevirta ajoitetaan eriaikaiseksi suojatievihreän kanssa Sujuvuuden varmistaminen suojatie vaihtuu vihreäksi ajoneuvojen oheispyynnöstä ja vilkkaimman kevyen liikenteen aikana kiinteällä pyynnöllä. Risteyskohtaiset pakkovihreät Ohjaustapana erillisohjaus mieluummin kuin kiinteän kiertoajan yhteenkytkentä. Erikoisohjelmat ja ruuhkan purkutoiminnot tapahtumia varten.

22 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS Vaihejako ja ajoitusperiaatteet Liikennevalojen vaihejako vaikuttaa toisaalta välityskykyyn ja toisaalta turvallisuuteen: mitä useampi liikennevirta ohjataan suojatussa vaiheessa sitä turvallisempi ohjaus saavutetaan mutta samalla liittymän kokonaisvälityskyky pienenee. Vasemmalle kääntyvän liikenteen ohjaus nuoliopastimella lisää vasemmalle kääntyvän välityskykyä mutta heikentää muiden tulosuuntien välityskykyä. Oikealle kääntyvän liikenteen ohjaus eriaikaisesti poistumissuunnan suojatien liikenteen kanssa parantaa yleensä suojatien liikenneturvallisuutta mutta vähentää oikealle kääntymiskaistan välityskykyä. Nykytilasta voidaan esittää seuraava yhteenveto: Oulun keskustan liikennevaloista suurin osa on 2-vaiheisia. Osassa on käytössä jälkivihreä vasemmalle kääntyviä varten joko 1-aukkoisella lisäopastimella tai ilman. Muutamassa keskustan liittymässä on käytössä jalankulkuvaihe. Oulussa on tavallista enemmän osittain 3-vaiheisia liikennevaloja 4-haaraliittymät), joissa suojattu vasen vain toisella päätien tulosuunnalla. Etenkin pääväylien liittymissä saattaa syntyä vaarallisia tilanteita, jos ei-suojattu vasemmalle kääntyvä autoilija luulee virheellisesti oman suunnan vihreän käynnistyessä, että vastasuunnan suoraan ajavalla liikenteellä on punainen eikä varaudu väistämään vastasuunnasta saapuvaa autoa. A C A B Jos B:n vihreän alkaessa A suunnalla ei ole autoja pysäytysviivalla ja C suunnalle pysähtyy auto, saattaa B suunnasta vasemmalle kääntyvä erheellisesti luulla, että A-suunnalle näytetään punaista valoa eikä ymmärrä väistää lähestyvää autoa. Kuva 7. Osittain 3-vaiheisen ohjauksen ongelma Kokonaan suojattu jalankulku muutamassa liittymässä, joissa on suuri oikealle kääntyvä liikennevirta tai vilkas jalankulku. Kaksiaukkoisia nuoliopastimia ei ole käytössä lainkaan. Vaihe- ja opastinryhmäjako valitaan liittymäkohtaisesti mutta tiettyjä yhtenäisiä pääperiaatteita olisi syytä noudattaa. Alustavan toiminnan kartoituksen pohjalta on noussut esiin seuraavia kehittämisja muutosehdotuksia, joita on syytä tarkastella liittymäkohtaisesti seuraavassa suunnitteluvaiheessa: Muutetaan osittain 3-vaiheisten 4-haaraliittymien ohjaus aidosti 3-vaiheiseksi, jossa on suojattu vasen päätien molemmilla tulosuunnilla, jos nopeusrajoitus 60 km/h tai enemmän. Yhtenäistetään vasemmalle kääntyvien ohjausratkaisut samalla katu- ja tiejaksolla samanlainen ohjausperiaate) suojatun vaiheen ja jälkivihreäratkaisujen osalta. Ajoneuvovihreän päättyessä lopetetaan myös jalankulkuvihreä. Ensisijaisesti jälkivihreä osoitetaan 1- aukkoisella lisäopastimella. Lisätään jalankulkuvaiheita keskustassa.

23 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 23 Otetaan käyttöön kaksiaukkoisia lisäopastimia kohteissa, joissa on suuri oikealle kääntyvä liikennevirta oma kaista) ja poistumissuunnalla suojatie eikä vapaa oikea mahdu. Tarkistetaan vaihtumisaikoja yhtenäisillä periaatteilla ja otetaan käyttöön jalankulkijan vilkkuvihreä. 4.3 Valo-ohjelmisto ja käyttöajat Oulun liikennevaloissa on käytössä neljä kiinteän kiertoajan yhteenkytkentäohjelmaa normaaleja liikennetilanteita varten 3 = aamuruuhka 90 s, 2= iltaruuhka 90 s, 4 = päiväliikenne 70 s, 5 = vähäinen liikenne 50 s). Lisäksi on käytössä muuttuvan kiertoajan erillisohjausta pääosin keskustan ulkopuolella olevissa liikennevaloissa mutta myös muutamassa keskustan liittymässä. Normaaliohjelmilla hoidetaan myös erikoistilanteet kuten jäähallin pysäköintialueen liikenteen purkautumista varten ei ole käytössä erikoisohjelmia. Nykyisistä yhteenkytkentäohjelmista ja niiden välityskyvystä voidaan todeta seuraavaa: Keskustassa päiväliikenteen 70 sekunnin ohjelman välityskyky on monin paikoin riittämätön. Suojattujen vaiheiden lisääminen kääntyville liikennevirroille taikka jalankulkijoille ei ole mahdollista ruuhkauttamatta muuta liikennettä. Sisääntulovyöhykkeellä 90 sekunnin kiertoajan aamu- ja iltaruuhkaohjelmassa aaltojen välityskyky riittävä. Joissakin yksittäisissä liittymissä esiintyy ongelmia sivusuunnan suuren liikennemäärän ja sen aiheuttaman pääsuunnan aallon kapeuden tai riittämättömän ennakon takia. Yhteenkytkentälinjoilla ongelmallisia liittymiä ovat esim. Limingantie- Joutsentie liittymä ja Tulliväylä-VT20 -liittymä. Keskustassa 90 sekunnin ohjelmien välityskyky on tällä hetkellä pääosin riittävä mutta paikoitellen vihreän aallon ajoituksissa on kiireellisiä muutostarpeita, jotka saattavat edellyttää muutoksia laajallakin alueella. Esimerkiksi Pohjoisen alikulun liittymässä 24) olisi tarpeen 4-vaiheinen mutta se edellyttää kiertoajan pidentämistä ao. liikennevaloissa sekä muissa ao. liittymään toiminnallisesti kytketyissä liikennevaloissa. Käytössä olevia ohjelmia suunniteltaessa käytetyt perusteet ovat suurelta osin vanhentuneet. Yhteenkytkentälinjoja ympäröivien alueiden maankäyttö ja liikenteen rakenne on paikoin muuttunut voimakkaasti esimerkkinä Limingantullin alue. Myös liikenneverkko on muuttunut: yhteenkytkentälinjoille on tullut uusia liikennevalo-ohjattuja liittymiä. Nämä muutokset antavat aiheen kaikkien yhteenkytkentäsuunnitelmien perusteelliseen läpikäymiseen ja uudelleenrakentamiseen. Seuraavat valo-ohjelmiston kehittämistarpeet on syytä tutkia seuraavassa suunnitteluvaiheessa: kiertoajan pidentäminen kiinteän kiertoajan ohjelmissa siten, että kiertoajat ovat 60 s, s arkipäiväliikenne), 90 s aamu- ja iltaruuhka keskustassa) ja s ruuhkaohjelmat keskusta-alueen ulkopuolella) liikenneverkon hierarkian mukainen toiminnallinen priorisointi siten, että määritellään liittymäkohtaisesti eri tulosuuntien toimivuuden prioriteetti eri liikennetilanteissa: esimerkiksi moottoritien rampilla on aamuruuhkassa korkeampi prioriteetti jono ei saa ulottua moottoritielle) kuin kadulla tai tiellä, johon ramppi liittyy erikoisohjelmat ennalta tiedossa olevia erikoistilanteita kuten jäähallin liikenteen sisäänajo- ja ulostilanteita varten Oulun seudun nykyisistä noin 100 liikennevaloliittymästä noin 50:ssa liikennevalot toimivat ympäri vuorokauden. Näistä vain kahdet sijaitsevat Oulun keskustassa. Suoritetuissa haastatteluissa esitettiin erityisesti ammattiautoilijoiden taholta keskustan liikennevalojen käyttöaikojen pidentämistä liikenneturvallisuusnäkökohtien perusteella.

24 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 24 Liikennevalojen käyttöaikojen suhteen esitetään seuraavia kehittämisperiaatteita, jotka tarkennetaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa: muutetaan keskustan liikennevaloja toimimaan ympärivuorokautisesti turvallisuuden varmistamiseksi myös vähäisen liikenteen aikana lisätään yöajan) erillisohjausta keskustassa ja sisääntulovyöhykkeellä valo-ohjattujen alueiden jakaminen toiminnallisiin osa-alueisiin eteläosa, ydinkeskusta, Merikoski, Tulliväylä jne.), joilla ei välttämättä tarvitse käyttää samassa liikennetilanteessa samaa ohjelmaa / kiertoaikaa 4.4 Fyysiset järjestelyt Opastintyyppi Opastimet ovat normaalikokoisia halkaisija 200 mm) lukuun ottamatta muutamaa vanhaa pääväylän liittymää, joissa on isot 300 mm:n opastimet. Tiehallinnon uusien liikennevalojen laatuvaatimusten mukaan käytetään normaalikokoisia opastimia. Vaatimus koskee myös yläpuolisia opastimia. Suomen kaupungeissa käytetään uusissa liikennevaloissa pääsääntöisesti normaalikokoisia opastimia. Nykyisen Suomessa vallitsevan käytännön pohjalta esitetään, että Oulun liikennevaloissa käytetään jatkossa normaalikokoisia opastimia. Olemassa olevissa liittymissä isot 300 mm:n opastimet vaihdetaan ohjauskojeen uusimisen / saneerauksen yhteydessä normaalikokoisiin opastimiin. Ennen vuotta 1985 rakennetuissa liikennevaloissa on käytössä normaalit W:n hehkulamput luvun lopulta alkaen liikennevaloissa on käytetty matalajänniteopastimia, joiden käyttöjännite on 12 V ja joissa käytetään W:n hehkulamppua. Viime vuosien uutuus liikennevaloissa ovat LED-opastimet, joissa valoaukko on muodostettu useista kymmenistä pienistä LED yksiköistä. LED-opastimien käyttö puoltavia seikkoja ovat: tavallista opastinta parempi havaittavuus erityisesti silloin, kun aurinko paistaa matalalta suoraan valo-opastimeen parantunut liikenneturvallisuus, kun liikennevalojen lamppuvikojen aiheuttamat keltavilkkutilanteet jäävät pois tavallista opastinta pienempi tehonkulutus 5-10 W) ollen noin kuudesosa tavallisen hehkulamppuopastimen ja kolmasosa matalajänniteopastimen tehonkulutuksesta. LED-opastimien käyttö Suomessa on ollut verrattain vähäistä, koska LED-opastimista koituva energia- ja huoltokustannusten säästö ei vielä ole riittävä kattamaan niiden nykyisellään korkeasta hankintahinnasta aiheutuvia lisäkuluja /opastin ja /liittymä). Lisäksi Suomessa on useimpia muita maita tiukemmat vaatimukset opastinvalvonnalle eikä liikennevalojen ohjauskojeiden opastinvalvonta uusimpia kojetyyppejä lukuun ottamatta sovellu kunnolla LEDopastimille. LED-opastimien käyttö on kuitenkin pikku hiljaa lisääntymässä myös Suomessa, kun hintaero matalajänniteopastimeen pienenee. Muun muassa Espoon ja Lahden kaupungit sekä Turun tiepiiri ovat päättäneet, että kaikissa uusissa liikennevaloissa käytetään LED-opastimia. Helsingissä kaikki vuonna 2003 rakennettavat liikennevalot varustetaan LED-opastimilla. Tampereen liikennevaloissa on päätetty vaihtaa punaiset opastinyksiköt LED-yksiköiksi. Oulun teknisessä keskuksessa on tehty päätös, että vuoden 2003 aikana vaihdetaan kaikki yläpuoliset opastimet LED-opastimiksi.

25 OULUN SEUDUN LIIKENNEVALOT TARVESELVITYS 25 LED-opastimien käyttötavoitteet Oulussa on tässä vaiheessa linjattu seuraavasti: Uusissa liikennevaloissa opastimet toteutetaan LED-opastimina. Pienet toisto-opastimet toteutetaan LED-opastimina edellyttäen, että tulosuunnalla on myös normaalikokoinen toisto-opastin. Olemassa olevissa liikennevaloissa vaihdetaan aluksi yläpuoliset opastimet LEDopastimiksi. Muut opastimet vaihdetaan ohjauskojeen uusimisen yhteydessä Opastimien sijoitus Liikennevaloasetuksen mukaan toisto-opastin sijoitetaan ensisijaisesti ennen risteystä, jollei sen havaittavuus tai sijoittaminen toisen opastimen rinnalle edellytä muuta sijoitusta. Sijoitus ennen liittymää edellyttää 2-suuntaisella liittymähaaralla koroketta lukuun ottamatta tilannetta, jossa voidaan käyttää pientä toisto-opastinta. Liikennevaloasetus mahdollistaa nykyisin ns. pikkutoistoopastimen valo-aukon halkaisija mm) käytön autoliikenteen toisto-opastimena pääopastimen tai toisto-opastimen pylväässä. Kun oikealle kääntyvä liikenne ohjataan nuoliopastimella, on toisto-opastimen paras paikka nelihaaraliittymässä risteävän tien keskikorokkeella. Erityisesti nelihaaraliittymässä on turvallisuussyistä syytä välttää oikealle kääntyvän liikenteen toisto-opastimen sijoittamista liittymän taakse vastakkaisen suunnan keskikorokkeelle. Nelihaaraliittymässä nuoliopastimen rinnalle on syytä sijoittaa myös suoraan ajavan liikenteen toisto-opastin. Oulun liikennevaloliittymissä toisto-opastin sijaitsee pääsääntöisesti liittymän takana joko keskikorokkeella tai ajoradan reunassa kulkusuunnassa vasemmalla puolella. Järjestely on toimiva ja täyttää asetuksen vaatimukset. Muutamassa liittymässä vasemmalle kääntyvien nuoliopastimen toisto sijaitsee ennen liittymää ja suoraan ajavien toisto-opastin liittymän takana. Oikealle kääntyvien nuoliopastimen toisto sijaitsee muutamassa vastakkaisen tulosuunnan keskikorokkeella, mikä ei ole turvallisuuden kannalta paras paikka. Opastinjärjestelyiden yhtenäistämiseksi ehdotetaan toisto-opastimet sijoitettavaksi uusissa liikennevaloissa ja vanhoja valoja saneerattaessa seuraavilla periaatteilla: Toisto-opastin sijoitetaan ensisijaisesti ennen liittymäaluetta jos tulosuunnalla on yksi kaista, tai jos tulosuunta ohjataan yhdellä opastinryhmällä ja vasemmalle kääntyvän liikenteen määrä on pieni. Vasemmalle kääntyvän liikenteen nuoliopastimen toisto sijoitetaan ensisijaisesti vastakkaisen tulosuunnan keskikorokkeelle ja toissijaisesti tulosuunnan keskikorokkeelle tai ajoradan yläpuolelle. Oikealle kääntyvän liikenteen nuoliopastimen toisto sijoitetaan ensisijaisesti risteävän tien keskikorokkeelle ja kolmihaaraliittymässä toissijaisesti liittymän taakse. Nuoliopastimen toiston rinnalle sijoitetaan aina normaaliopastimen toisto. Pieniä toisto-opastimia käytetään yksikaistaisilla tulosuunnilla. Kaksikaistaisilla tulosuunnilla käytetään pieniä toisto-opastimia silloin, kun normaali toisto-opastin jouduttaisiin sijoittamaan kauas liittymän taakse eikä sen havaittavuus ole paras mahdollinen pysäytysviivalta.