Jos olisin johtaja. Havaintoja Työ, hyvinvointi ja Suomi -tutkimushankkeesta ANTTI MAUNU, TUTKIJATOHTORI

Transkriptio

1 Jos olisin johtaja Havaintoja Työ, hyvinvointi ja Suomi -tutkimushankkeesta ANTTI MAUNU, TUTKIJATOHTORI TURUN YLIOPISTO, KOULUTUSSOSIOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS RUSE

2 Tutkimuksen lähtökohta - Mitä ammatillinen koulutus käytännössä tuottaa millaisia opiskelijoita ja työntekijöitä? o Mitä valmiuksia koulutus tarjoaa opiskelijoiden kiinnittymiselle työelämään ja yhteiskuntaan? o Millainen työympäristö ammattioppilaitos on siellä toimivalle henkilökunnalle? o Kuinka sitä voitaisiin parantaa niin, että arkityö tarjoaisi mahdollisimman hyvät valmiudet opiskelijoille ja toimivan työympäristön henkilökunnalle? - Rahoitus Turun yliopisto 08/ /2019. Ei sidonnaisuuksia koulutuksen järjestäjiin, etujärjestöihin, Opetushallitukseen tai Opetusministeriöön.

3 Tutkimus käytännössä - Kenttätyötä Helsingissä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Tähän saakka 24 viikkoa oppilaitoksissa: satoja oppitunteja, kokouksia ja palavereja, kahvi- ja ruokapöytäkeskusteluita Helsinki 3 alaa, 11 viikkoa: sähkö, lähihoitaja ja kokki Seinäjoki 3 alaa, 8 viikkoa: sähkö, hius ja kokki Lieksa 3 alaa, 5 viikkoa: sähkö, lähihoitaja ja kokki - Em. aloilta ja alueilta lisäksi noin 100 opiskelijan, opettajan, opiskeluhuollon työntekijän sekä päällikön/ johtajan haastattelua - Lukuvuonna työssäoppimisen havainnointia ja työelämän haastatteluita, mahdollisesti valmentavan koulutuksen tarkastelua - Lv lähinnä analyysia, raportointia ja soveltamista

4 Tänään - Tiivistän tutkimuksessa tekemiäni havaintoja johtamisen kannalta (niin kuin sitä itse hahmotan) - Millaisia vaatimuksia/ odotuksia/ toiveita havainnot asettavat oppilaitosten ja koulutuksen johtamiselle?

5 Johdon tilanne: kolme haastetta - Koulutuksen kehittäminen vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeita (haaste 1) - Toimintaympäristön olemassaoleva monimuotoisuus ja opettajien/ oppilaitosten autonomiset toimintakulttuurit, mikä tekee toimintaympäristön muuttamisesta vaikeaa (haaste 2) - Reformin ja leikkausten aiheuttama toimintaympäristön muutos (haaste 3)

6 Haaste 1: Koulutuksen tavoitteet - Nuoret haluavat ensin viihtyä koulussa ja sitten mennä töihin Varsinkin alkuvaiheen opiskelijat korostavat opettajien vuorovaikutustaitoja paljon enemmän kuin sisällöllisiä ammattivalmiuksia Opiskelijat eivät kaipaa tähtiin kohoamista tm. yksilöllistä loistoa, vaan hyvää arkea, jota voidaan jakaa toisten kanssa. Syrjäytyminen on aito uhka ja se on yksinäisyyttä. - Opettajat haluavat yhteiskuntakelpoisia kansalaisia = työelämävalmiuksia ja yleisempiä elämäntaitoja - Työelämä haluaa kehityskelpoisia työntekijöitä, joilla on oikea asenne ja motivaatio Ajoissa paikalla, kyky ja halu toimia erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa, oma-aloitteisuus paljolti sosiaalisia taitoja - Nämä ovat pohjaltaan yhteisiä: tavoitteet eivät ole ongelma

7 2 Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus - "...kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista... - kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin - "...tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi..." So far, so good

8 Haaste 2: Yhteistä tavoitetta on vaikea panna toimeen käytännössä - Opettajien ja oppilaitosten epäviralliset toimintakulttuurit sisältävät paljon muutakin kuin hyvinä pidetyt tavoitteet Usein opettajien fokuksessa on enemmän heidän oma työnsä ja sen vaikutukset opettajaan itseensä kuin sen vaikutukset opiskelijoihin (tavoitteen toteutuminen) Tämä ei ole ahneutta, avuttomuutta tai asennevamma, vaan ajan oloon kuluessa syntynyt toiminnan ja ajattelun tapa, jollaisia on kaikissa organisaatioissa ja yhteisöissä - Lisäksi toimintakulttuureissa on paljon vaihtelua oppilaitosten, alojen ja yksilöiden välillä: ei ole yhtä viisasten kiveä, joka ratkaisi kaikki haasteet Opettajat näkevät itsensä ja tehtävänsä sisällöllisten ammattivalmiuksien kautta, vaikka opiskelijoille ja yhä enemmän työelämälle keskeistä on vuorovaikutus ja asenne Näitä voidaan tuottaa ja opettaa ja siinä, missä muitakin ammattivalmiuksia. Ammattitaitoja voi ja pitää käyttää välineinä näiden tuottamiseen.

9 Analyysi: Opettaja vai kasvattaja? - Kuinka monta % olet opettaja/ kasvattaja? - 14 fokusryhmähaastattelua, yht. 87 haastateltavaa Pääosin ammattiaineiden opettajia. Joitakin opiskeluhuollon työntekijöitä, YTO-opettajia sekä ammatillisia ohjaajia 8 yksikköä, 6 kaupunkia, 6 koulutuksen järjestäjää 8 ryhmää yksialaisia (3x tekniikka; 3x sote; 2x palvelut) 6 ryhmää monialaisia - Ryhmät kävivät prosenttitehtävän pohjalta rikasta keskustelua omaan työhönsä liittyvistä teemoista, työnkuvan sisäisistä jännitteistä jne. - Tärkeää informaatiota keskusteluun muuttuvasta opettajuudesta

10 Kuinka monta % opettaja/ kasvattaja? - Opettaja 51 % - Kasvattaja 55 % 106 % aikuinen PIRKKO: Kyllähän sitä kai virallisesti ottaen opettaja on, opettajan työstä sen palkan saa SAILA: Niin, mutta jos me mennään pelkästään opettajan roolilla, niin meiltä tiäksää loppuu opiskelijat PIRKKO: Mutta mikä on opettajan rooli? Siis opettajan rooliin kuuluu se kasvattajuus, tottakai, se on selvä juttu (Hyvinvointi, Länsi- Suomi)

11 Kasvatus kuuluu kuvaan - 1. vuoden ja ylipäänsä nuorten opiskelijoiden kohdalla toimitaan kasvattajana enemmän - Paljon tilanne-, yksilö- ja ryhmäkohtaista vaihtelua - Kasvattamiseen työntäviä ja vetäviä syitä Työntöä: yhteiskunnan ja perheiden muutokset lisäävät opettajien kasvatusvastuuta Vetoa: työelämään kasvattaminen; opettajan ja opiskelijan onnistuminen edellyttää kasvatusta HELVI: Meidät on koulutuskuntayhtymä palkannu tänne opettajiks, ja meillä on kuitenkin yhteiskunnallinen vastuu siitä että minkä tasoisia [työntekijöitä] meiltä valmistuu. Millä tietotasolla, millä osaamistasolla ne lähtee ihmisiä kohtaamaan. [-] Täs on musta iso haaste siihen, jos se oma elämä ei oo riittävässä tasapainossa, et jaksaa ottaa näitä tietoasioita vastaan. Sit pitäis lähtee työelämään... (Hyvinvointi, Länsi-Suomi)

12 Mutta mitä kasvatus on? Mitä kasvattaja tekee sellaista, jota opettaja ei tee? - Äiti/ isä: Kasvattaja huolehtii opiskelijan elämänhallinnasta, kasvusta, terveydestä, työharjoittelupaikkaan löytämisestä jne. Tämä kuitenkin vain yksi osa - Rajoja ja rakkautta: kasvattaja ohjaa opiskelun ja yhteistyön pelisääntöihin Saadaan ne remuamiset pois ja aamulla ihmiset ylös - Kasvattaja integroi yhteiskuntaan ja työelämään Siihen aikataulujen noudattamiseen, sovittujen asioitten noudattamiseen - Kasvattaja kohtaa ja huomioi opiskelijat Se on kuitenkin tämmöstä ihmisten välistä vuorovaikutusta, voidaan puhua ihan vaan siitä, että mitä sulle kuuluu tai muuta tämmöstä, miten meni loma tai viikonloppu - Kasvattaja tekee opiskelijoiden kanssa muutakin kuin opettaa Myö muutama ensimmäinen tunti piettiin silleesti, että mentiin ruokalaan, otettiin puurot ja käytiin siinä se tunti. Niin siitä lähti hyvin rullaan...

13 Kasvattaja on vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa samalla huolehtii oppimisen edellytyksistä - Mikä ja millainen on opettajan rooli, jos vuorovaikutus ja oppimisen edellytykset eivät kuulu siihen? - Ahtaassa opettajan roolissa opetetaan ainetta tai aihetta, ei ihmisiä Huonoina päivinä saatan nytki ajatella että ounou, minä en oo mikään kasvattaja, vaan minä oon se opettaja. Kun vois keskittyy siihen opettamiseen, mihin ne pilkut laitetaan Kyllä mää ainakin toivon enemmän olevani aineopettaja ku kasvattaja. Totta himputissa, helpommallahan mä pääsen Kyl mä haluaisin itteni kans nähdä nimenomaan sen ammattialan asiantuntijana täällä enkä minään kasvattajana Jos nyt ihan oon avoin, niin inhoan sitä kasvattamista ihan oikeesti

14 Mikä estää kasvatustehtävän tekemistä? Kääntäen: mikä sitoo ahtaaseen opettajan rooliin? ASTA: Aina ku ei muista pitää varaansa niin menee siihen kasvattamiseen. Joskus mä aina skarppaan ja keskityn vaan siihen ammatin opettamiseen Se on semmonen keino suojella itteään, koska johonkin kohtaan pitää vetää se raja, että jaksaa itte, et ei sukella liian syvälle niitten oppilaitten maailmaan. Aina pitää muistuttaa itteään, et mun koulutus on ammatinopettaja, mä oon ja mä opetan ammattia Että ei tarvi eikä saakaan ruveta psykologiksi, terveydenhoitajaksi tai miksikään. Mun tehtävä on ohjata sitte eteenpäin ne opiskelijat, joilla on semmosia ongelmia, jotka tarttee apua. (Palvelut, Länsi-Suomi) Tonttirajat työnkuvien sisällä ja välillä: eivät noudata koulutuksen tavoitetta, vaan organisaatiokaaviota, vanhoja perinnäistapoja yms. Oman osaamisen ja jaksamisen rajat: ei olla vuorovaikutuksen tai oppimisen edellytysten asiantuntijoita, vaan oman ammattialan Samalla mukana hyväntahtoisuutta: ohjataan eteenpäin tarpeen vaatiessa

15 On myös toisin ajattelevia ja tekeviä PETE: Kyllä mulla on vahvistunu se, että ei väkisin opeteta jottain asiaa, ihan siitä opettamisen innosta, vaan pysähyttään ja... Varsinki näitten alottavien kans sillä [kasvattamisella] on tosi iso osa. Mie niinkun muuraan sitä pohjaa sinne. Sit kun on kaikki hyvällä pohjalla, ni on helppo lähtee sitä opetusta viemään, ku kaikki on ymmärtäny mistä siinä on kysymys ja kenen takia miekin siellä oon. En oikeestaan ikinä puhu opettajasta, vaan ohjaajasta, koutsista. Oppilaat on asiakkaita ja myö siellä heitä varten. (Tekniikka, Itä-Suomi) Ammatti-identiteetin pohjana on oppimisen edellytysten (tässä ryhmähengen) muuraaminen Toiminnan orientaatio perustuu opiskelijoiden tarpeille, ei omalle paikalle organisaatiossa Pete on mukana hankkeessa ja koulutuksessa, jossa saa valmiuksia tämän tekemiseen

16 Johtamisen kannalta - Opettajien ammatti-identiteetti on muutospaineissa. Ristiriitaa perinteisen opettajamallin ja opiskelijoiden/ työelämän/ yhteiskunnan tarpeiden välissä - Tämän muutoksen tukeminen on keskeisimpiä johtamisen tehtäviä - Voidaan puhua ohjaavasta, valmentavasta, luotsaavasta jne. opettajuudesta. Termejä tärkeämpää on kuitenkin, että koulutuksen tavoite toteutuu ja opettajat huolehtivat oppimisen edellytyksistä - Lisäkierre: opettajien työnkuva on autonominen ja autonomiaa arvostetaan silloinkin, kun ollaan työnkuvan kanssa ongelmissa. Asiantuntija-organisaation johtaminen on kissojen paimentamista opettajia ei voi ohjata esim. teknisillä resurssimuutoksilla muuttamaan toimintaansa, identiteettiään tai opettajuuttaan. Miten muutos tehdään?

17 Haaste 3: toimintaympäristön muutos Tuli mieleen, kun ne esitteli niitä ideoitansa siellä meille ne johtajat, että ihanaa olis ideoida, mäkin tykkäisin tosta. Mut se täytyy myös tulla sinne arkeen, se toiminta. Että miten se menee sinne arkeen, se on tosi kinkkinen kysymys. - Johtamisessa suurin vaje on operatiivisessa arjen tukemisessa ei tavoitteissa (visioissa, missioissa tm. yläpilvessä). Tämä tullee korostumaan reformin myötä - Opettajat kokevat usein yksinäisyyttä ja avuttomuutta etenkin työn muutosten äärellä. Organisaatio ei tarjoa opettajille resursseja kehittämiseen tai omien rutiinien muuttamiseen, eivätkä esimiehet ja johtajat usein ehdi tai kykene tukemaan muutoksissa. Te kyllä pärjäätte on tarkoitettu viestimään kunnioitusta ja luottamusta, mutta se koetaan helposti myös ongelmien sivuuttamisena. Tämä on ongelma, mutta juuri siksi se motivoi muutokseen. Siksi myös ratkaisun keskiössä niin opettajuuden muutoksen kuin reformiin sopeutumisen osalta

18 Ratkaisuehdotus 1 Kirkasta opettajille ja muulle henkilökunnalle koulutuksen perustehtävä: opiskelijan saamat valmiudet sekä niiden oppimisen edellytyksistä vastaaminen Yhteiskuntakelpoinen kansalainen: ammattivalmiudet, työelämävalmiudet ja niiden myötä valmiudet toimia yhteiskunnassa. Nyky-yhteiskunnassa paljolti vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalista luottamusta (vrt. kasvattajan rooli opettajien puheessa) Sellainen vuorovaikutus ja ilmapiiri ryhmissä ja oppilaitoksessa, että näiden oppiminen mahdollistuu Kun pysyvät ryhmät sulavat, jaettujen rutiinien merkitys kasvaa: kaikki voivat toimia samojen periaatteiden varassa, vaikka ryhmät vaihtuisivat

19 Ratkaisuehdotus 2 Tarjoa johtajana työntekijöille maksimaalinen tuki ja resurssit järjestää itse työnsä ja olosuhteensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi Edellyttää kasvattajan (ohjaajan, valmentajan jne.) roolin tuomista opettajan työn ja ammatti-identiteetin ytimeen: oppimisen edellytyksistä huolehtiminen Edellyttää, että opettajat toimivat yhdessä tavoitteiden eteen: tiimiopettajuutta ja tavoitevetoisuutta tonttiajattelun ja organisaatiokaavioiden sijaan Koska johtamisresurssit ovat rajallisia, tiimi- tai solumuotoinen organisaatio voi poistaa myös opettajien ammatillista yksinäisyyttä, joka seuraa johdon etäisyydestä Kun käytännön ratkaisuissa vastuuta annetaan opettajille itselleen, se ratkaisee autonomia-ongelmaa: kunnioittaa opettajien itsenäisyyttä sekä tarjoaa heille valtaa ja osallisuutta Tietysti myös tavoitteiden saavuttamista on seurattava, mutta ovatko indikaattorit musta laatikko vai sisältävätkö ne ymmärryksen prosessista, joka johtaa tavoitteisiin?

20 Oppilaitosjohtamisen kultainen sääntö Kaikki, minkä haluatte opettajien tekevän opiskelijoille, tehkää te samoin opettajille Opettajat tarvitsevat oppimisen edellytysten turvaamista: uuden opettajuuden oppiminen, tiimiorganisaation oppiminen, vanhoista tavoista poisoppiminen Muutoksissa opettajat ovat ikään kuin aikuisopiskelijoita ja heidän johtamisensa opiskelijalähtöistä, vuorovaikutteista pedagogiikkaa Opettajat tarvitsevat usein ohjausta ja tukea keskinäiseen vuorovaikutukseen (= tiimityöhön) samoin kuin opiskelijat Budjetilla, lukujärjestyksellä ym. rakenteellisilla seikoilla johtaminen ei anna eväitä muutosten toteuttamiseen tai niissä toimimiseen. Se voi pikemminkin hankaloittaa muutosta ja korottaa tonttirajoja Opiskelijat saavat oppimiseen 3 vuotta paljonko opettajat? Vain tämä tuottaa opettajille niitä valmiuksia, joita myös opiskelijat toivovat ja tarvitsevat

21 Kiitos! Antti Maunu p