NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT PERIAATTEET JA TAVOITTEET VIESTINTÄ ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUS JA OPETUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS VAMMAISPALVELUT JA TUKITOIMET TYÖLLISTYMINEN KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA KEHITTÄMISTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VAMMAISNEUVOSTO... 14

3 2 1. JOHDANTO Tämä vammaispoliittinen ohjelma vuosille perustuu julkaistun Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO , haasteisiin ja Suomen vammaispolitiikan periaatteisiin. Naantali-strategia antaa osaltaan suuntaviivat ohjelmatyölle. Strategian mukaan Naantalin toiminta-ajatus on Naantali - paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja vammaisten henkilöiden osalta voitaisiin painottaa Naantali - paras paikka kaikille Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan vammaispoliittisen ohjelman valmistelusta. Ohjelman valmistelutyötä ohjasi sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto. Perusturvajohtaja nimesi ohjelman valmistelutyöryhmän, johon kuuluivat sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityöntekijä Mirja Heikkilä, sosiaalityöntekijä Riikka Levoranta, vt. sosiaalityöntekijä Pia Ojala, avohuollonohjaaja Mervi Salonen ja toimistosihteeri Marja-Leena Toiviainen. Työryhmän puheenjohtajana ja ohjelman kokoajana toimi sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen. Vammaispoliittista ohjelmaa on laadittu yhteistyössä Naantalin kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Vammaisneuvostoon kuuluvat puheenjohtajana Seppo Vainio (Naantalin kaupunki), varapuheenjohtajana Markku Leivo (Naantalin kaupunki) ja jäseninä Jaana Engblom (Killin Kehitysvammaisten Tuki ry), Eira Helomaa (Hengitysliitto Heli), Virve Jokinen (Naantalin seudun Reumayhdistys ry), Anna Järvinen (Naantalin Vanhusten Tuki ry), Terttu Marjander (Naantalin kaupunki), Tapio Keskitalo (Naantalin kaupunki) ja Juha Halmiainen (Karvetin klubitalo). Vammaisneuvoston sihteeri on sosiaalityöntekijä Riikka Levoranta. Ohjelmaa laadittaessa on oltu yhteydessä useisiin tahoihin, kuten kaupungin viestintään, ympäristövirastoon, sivistysvirastoon; lasten varhaiskasvatukseen, kulttuuritoimeen, liikuntatoimeen ja kirjastotoimeen. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulee ottaa huomioon jatkossa vammaispoliittisen ohjelman päivittämisessä. Naantalin vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on edistää vammaisten naantalilaisten itsenäistä elämää ja turvata heidän mahdollisuutensa osallistua tasavertaisina kuntalaisina yhteiskunnan toimintaan. Kunnan palvelut, tiedotus ja muut toiminnot tulee järjestää niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten ulottuvilla.

4 3 2. VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT PERIAATTEET JA TAVOITTEET YHDENVERTAISUUS IHMISOIKEUTENA Vammaispolitiikan periaatteena on ihmisten yhdenvertaisuus. Perustuslaissa säädetään, että Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 ) Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen osallisuuteen tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Vammaispalvelulain toteutetun uudistuksen tavoitteena on ollut vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin lisätä vaikeavammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäädöksiä siten, että henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuu, kun heihin suhtaudutaan myönteisesti, heidän tarpeensa otetaan huomioon ja rajoittavat esteet ennakoidaan, tunnistetaan ja poistetaan. Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO , mukaan vammaispolitiikan keskeisiä haasteita ovat: itsenäinen elämä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen rakennettu ympäristö liikennepalvelut koulutus ja opiskelu työ terveydenhuolto ja kuntoutus sosiaaliturva oikeusturva, turvallisuus ja koskemattomuus kulttuuri ja vapaa-aika vammaisten henkilöiden kohtaama syrjintä tietopohja kansainvälinen toiminta Valtioneuvoston selonteossa vammaispolitiikasta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9) ja Euroopan neuvoston vammaispoliittisessa toimintaohjelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2006:18) on saatavissa lisätietoa vammaispolitiikasta.

5 4 Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta saa laajasti tietoja vammaispolitiikasta ja mm. vammaispoliittisista ohjelmista. (www.vane.to) Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja ympäristö rakennetaan esteettömäksi. Vasta kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline- ja kuljetuspalveluita. Vammaispalveluita tarvitsevalle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka perustuu yksilölliseen avuntarpeen selvitykseen. 3. VIESTINTÄ Naantalin kaupungin viestinnästä Naantalin kaupungin viestinnän visiona on ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Päätöksenteko on läpinäkyvää ja kaupunkilaisten osallistuminen laajaa. Asukkaat, elinkeinoelämä, luottamushenkilöt, henkilöstö ja media saavat tietoa ajoissa ja ymmärrettävästi esitettynä. Kaupungin periaatteena on tiedottaa ja viestiä avoimesti, aktiivisesti, ajankohtaisesti ja tasapuolisesti. Viestintä on asiallista, totuudenmukaista ja selkeää. Viestintä kuuluu osana kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. 3.1 Tavoitteet Kaikessa tiedottamisessa tulee olla tavoitteena, että viestintä tavoittaa kaikki naantalilaiset ja että vammaisnäkökulma on aina mukana viestinnän sisältöä ja keinoja suunniteltaessa sekä toteutettaessa. Vammaisia kuntalaisia palveleva selkeä ja näkyvä viestintä parantaa samalla kaikkien tiedonsaantia. Vammaisilla kuntalaisilla tulee olla muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa. 3.2 Toimenpiteet Tiedottamisen ajankohtaisuus ja näkyvyys Tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun palveluissa, lainsäädännössä tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia koskevia muutoksia. Uusista kunnallisista palveluista tiedotetaan aktiivisesti medioiden lisäksi myös vammaisjärjestöjen kautta. Kaupungin kotisivuille lisätään linkit vammaisjärjestöjen kotisivuille. Tiedottamisen saavutettavuus ja selkeys Uudet tietotekniset ratkaisut mahdollistavat monien sellaisten vammaisryhmien tiedonsaannin, joille se aikaisemmin on ollut mahdotonta. Tiedon saavutettavuutta lisätään käyttämällä hyväksi ääntä, kuvaa, oikeita värejä sekä tekstiä. Esimerkkinä tästä ovat kaupungin Internet -sivut, joissa tekniikan käyttö tekee mahdolliseksi tekstin kuuntelun. Kaupungin graafisessa ohjeistuksessa otetaan huomioon vammaisnäkökulma, mm. tekstityypin selkeys. Kehitettäessä sähköisiä palveluja tulee ottaa huomioon se, että henkilökohtainen palvelu ja tiedottaminen myös muilla tiedonvälityskanavilla säilytetään. Kaikki vammaiset asiakkaat eivät

6 5 pysty käyttämään nykyisiä sähköisiä välineitä mm. niiden sijainnin, näkyvyyden tms. syyn vuoksi. Selkokielen käyttöä lisätään tiedottamisessa. 3.3 Aikataulu Jatkuva 3.4 Vastuutaho Kaupunki/viestintä 4. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ Jokaisen yksilön tulee voida iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Lähtökohtana on hyvä kaavoitus, jossa asuinrakennusten, julkisten rakennusten, koulujen ja päiväkotien, liikenneväylien sekä viheralueiden sijoittamisessa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat. Lisäksi myös liikenne- ja energiapoliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa elinympäristöön. Toimimista estäviä tai haittaavia seikkoja voivat olla esimerkiksi korkea reunakivi tai askelma, kooltaan tai malliltaan huono tekstityyppi, kuulemista helpottavan apuvälineen puuttuminen, allergiaa aiheuttava materiaali tai hajuste, häikäisevä valaistus tai lasipinta tai vaikeasti ymmärrettävä sanamuoto. Esteettömyys voi siis olla liikkumisen, kuulemisen, näkemisen tai ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyys on yhteiskunnan toimivuuden mittari. Turun kaupunki on tarjonnut myös ympäristökunnille esteettömyysasiamiehen palveluja. Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on mm: etsiä, välittää ja tuottaa sekä yleistä että teknistä tietoa esteettömyydestä ja esteiden poistamisesta, kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa, edistää esteettömyyttä toteuttavien ja parantavien käytäntöjen toteutumista suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi, kartoittamiseksi ja poistamiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Käytännön työ on asiantuntijan apua esteettömyyden osalta eri tilanteissa, neuvontaa ja ongelmien selvittelyä, lausuntojen ja esteettömyystarkastusten tekemistä sekä ohjausta ja neuvontaa. Naantalin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että se suhtautuu myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin. Naantalin kaupungin vammaisneuvosto on kokouksessaan käsitellyt ja keskustellut seudullisesta esteettömyysasiamiehestä. Vammaisneuvoston kanta on, että esitystä puolletaan, mikäli esteettömyysasiamiehestä tulee seudullinen ja hankkeeseen osallistujia on muitakin kuntia kuin Turku ja Naantali.

7 Tavoitteet Esteettömän ympäristön vaatimukset otetaan huomioon kaikessa kaupunki- ja palvelusuunnittelussa. Esteettömyydellä pyritään mahdollistamaan ihmisten omatoiminen liikkuminen ja asiointi niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Esteettömyys tulee huomioida kaikessa uudisrakentamisessa ja lisäksi tulee kartoittaa nykyisiä esteitä ja poistaa niitä. Naantali kaupunki suhtautuu myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin. 4.2 Toimenpiteet Seudullisen esteettömyysasiamiehen toiminnan selvitys on käynnissä. Tavoitteena on, että toiminta alkaa vuoden 2013 alusta. Turun lisäksi seudulliseen palveluun on tulossa mukaan seitsemän kuntaa. Turun kaupungin johto valmistelee sopimusta ja esteettömyysasiamiehelle on elokuussa 2012 annettu tehtäväksi valmistella kustannusarvio. Määräraha noin 5050 euroa sisältyy kaupunginhallituksen tehtäväalueelle hallinto vuoden 2013 talousarviossa. Esteettömyysasiamiehellä on tekeillä opas, joka voidaan jakaa kunnassa eri tahoille, jotka ovat tekemisissä esteettömyysasioiden kanssa. Naantalin kaupungin yleisten alueiden suunnittelussa pyritään käyttämään esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortteja (SaRaKu-projekti 2004/2008). Naantaliin on tarkoitus perustaa esteetön uimaranta Nunnalahteen. Kaupungin investointisuunnitelmassa vuosille on hankkeen suunnittelu merkitty vuodelle 2013 ja toteuttamisvuodeksi on suunniteltu vuotta Aikataulu Jatkuva 4.4 Vastuutaho Ympäristövirasto / yhdyskuntatekniikan osasto 5. VARHAISKASVATUS JA OPETUS Naantalin varhaiserityiskasvatukseen sisältyy mahdollisuus saada erityisosaamista edellyttäviä palveluita, tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta. Päivähoidon varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on turvata lapsen oikeus oppimiseen. Tehtävä on kaksijakoinen; kehityksen ongelmien ennaltaehkäisy ja kuntouttaminen. Ennaltaehkäisyä toteutetaan yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Kuntouttaminen perustuu tutkimustuloksiin. Kuntouttaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: erityisen tuen tarpeen havaitsemiseen, tutkimuksiin ohjaamiseen ja kuntouttamisen toteuttamiseen ja seuraamiseen. Varhaiserityiskasvatus toteutuu pääsääntöisesti integroituneena muuhun varhaiskasvatukseen. Perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle

8 7 tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Peruskouluissa on käytössä kolmiportaisen tuen järjestelmä, jossa oppilaalle hänen tarpeittensa mukaan tarjotaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen palveluja. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa eli lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 5.1 Tavoitteet Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kehitystä ja oppimista hänen vahvuuksiaan hyödyntäen. Palvelujen tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi yhteistyö vammaispalvelun ja varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kesken on tärkeää. Koulussa jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. 5.2 Toimenpiteet Varhaiskasvatuksessa päivähoito järjestetään lapselle parhaiten soveltuvassa päivähoitopaikassa. Lapsen arki pyritään saamaan toimivaksi. Kuntoutus suunnitellaan kullekin lapselle yksilöllisesti (kuntoutussuunnitelma). Suunnitteluun osallistuvat lapsen kuntoutumista tukevat ammattilaiset yhteistyössä vanhempien kanssa. Kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Peruskouluissa erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan pääsääntöisesti lähikouluun. Opetus toteutetaan muun opetuksen yhteydessä yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä päättää terveyskeskuksen puhe- ja toimintaterapeuttien kirjallisten suositusten perusteella tarvittavien puhe- ja toimintaterapioiden myöntämisestä. Terapiat ostetaan yksityisiltä terapeuteilta, mikäli kuntoutustyöryhmä on ne myöntänyt. Jos oppilaan tuen tarve on sellainen, ettei opetusta pystytä järjestämään omassa lähikoulussa tai omassa kunnassa, on Naantalin kaupungilla sopimukseen perustuva mahdollisuus ostaa oppilaspaikka Turun kaupungista. Myös Raision Friisilän koulusta on neuvoteltu oppilaspaikkoja yksittäistapauksissa. 5.3 Aikataulu Jatkuva 5.4 Vastuutaho Sivistysvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto

9 8 6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS Naantalin kaupungin strategian mukaan Naantali järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluilla tuetaan vammaista ja hänen pyrkimystään päästä esteettömästi toimimaan ja osallistumaan muiden kansalaisten rinnalla. 6.1 Apuvälineet Apuvälinelainaamosta lainataan kotona asuville henkilöille liikkumisen, peseytymisen, wctoimintojen ja muita kotona tarvittavia päivittäisiä apuvälineitä. Apuvälinelainaus on maksutonta ja laina-aika sovitaan tarpeen mukaan. Lainaaja huolehtii apuvälineen kuljettamisesta ja puhdistamisesta. Apuvälinelainaamo toimii Naantalin terveyskeskuksen 2 kerroksessa ja on auki arkisin klo Yksilölliset henkilökohtaiseen käyttöön tulevat apuvälineet kuten esim. tukisukat, proteesit, ortoosit ja tukipohjalliset sekä arvokkaammat apuvälineet kuten kotihoitosängyt, yksilölliset pyörätuolit ja nostolaitteet sekä terapia (ei terveyskeskuksen tuottama) anotaan etukäteen kuntoutustyöryhmältä ennen apuvälineen hankkimista. Hakemusta ei tarvita, mutta omanlääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tarvitaan. Arvokkaampien apuvälineiden kohdalla vaaditaan toiminta- tai fysioterapeutin arvio. Asumiseen ja liikkumiseen kuuluvat palvelut haetaan sosiaali- ja terveysviraston vammaispalveluista. 6.2 Terapiat ostopalveluina Kuntoutustyöryhmältä voi lääkärin lausunnon perusteella hakea myös lääkärin suosittelemia terapioita, joita ei terveyskeskuksesta saa. Nämä terapiat ostetaan yksityisiltä terapeuteilta, mikäli kuntoutustyöryhmästä on tullut myönteinen päätös. Hakemusta ei tarvita, mutta lääkärin lausunto on välttämätön Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 1 kk välein. Kuntoutustyöryhmän sihteerinä toimii terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. 6.3 Erityisryhmien liikunta Toiminta-ajatuksena on tarjota asiakaskeskeisesti monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja henkilöille, jotka eivät perussairauden tai vamman vuoksi voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan, taikka joille liikunnalla on erityistä terveydellistä tai kuntouttavaa merkitystä. Tavoitteena on tuottaa erilaisia liikunnallisia toimintoja, kursseja ja tapahtumia asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koko kauden ajan. Tarkoitus on luoda luonteva kanava kunnon ylläpitämiseen ja kuntoutuksesta omaehtoiseen liikuntaan, yhteistyössä myös eri järjestöjen ja ympäristökuntien kanssa. Säännöllisiä ryhmiä järjestetään niille kohderyhmille joita ei järjestötyö tavoita tai jotka tarvitsevat erityisryhmien liikunnan palveluja. Erityisryhmille tarkoitettuja liikunnallisia ryhmiä, tapahtumia, liikunnallisia leirejä ja retkiä järjestetään kunnan omana toimintana sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Liikunnallisia ryhmiä ovat mm. vesijumppa-, istumatanssi- kuntosali- ja kuntoliikuntaryhmät. Lisäksi on useita ratsastusryhmiä. Ilmoittautumiset ja maksut suoritetaan Naantalin kaupungintalon palvelupisteeseen.

10 9 6.4 Tavoitteet Lähtökohtana on, että julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja ympäristö esteetön. Vammainen henkilö saa iästä riippumatta tarvitsemansa palvelun, hoidon ja kuntoutuksen joko kaupungin omana toimintana tai yhteistyössä muiden tahojen kautta. 6.5 Toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita Aikataulu Jatkuva 6.7 Vastuutaho Sosiaali- ja terveysvirasto Lisätietoja palveluista saa nettiosoitteesta Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi) 7. VAMMAISPALVELUT JA TUKITOIMET Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. (Perustuslaki 19 ) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Palvelut pyritään turvaamaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädännöllä. 7.1 Sosiaalihuoltolaki Palveluista vastaa: kunnan sosiaalitoimi Yleislaki Sosiaalityö Kasvatus ja perheneuvonta Kotipalvelut Asumispalvelut Laitoshuolto Perhehoito Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten henkilöiden työtoiminta Toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi 7.2 Vammaispalvelulaki Vammaisilla henkilöillä on peruspalvelujen lisäksi oikeus tarvittaviin erityispalveluihin. Kaupungilla on vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisesti erityinen velvollisuus järjestää vammaispalveluja

11 10 ja myöntää taloudellisia tukitoimia vaikeavammaisille henkilöille. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa yksilön oikeutta etuuteen tai palveluun ja kunnan on varattava siihen tarvetta vastaavat määrärahat. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat: kuljetuspalvelu päivätoiminta henkilökohtainen apu palveluasuminen asunnon muutostyöt asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (apuvälineet) Kunnan on varattava täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat: sopeutumisvalmennus taloudellinen tuki päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittaviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin mm. kodinkoneet, auto erityisvaatekorvaus muut tarpeelliset palvelut Palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. Kunnan järjestämisvastuuseen liittyviä muita palveluja ovat mm. vammaisen lapsen päivähoito ja koulunkäynti tukiviittomien opetus erityisliikunta lääkinnällinen kuntoutus omaishoidon tuki palveluseteli ja maksusitoumus Palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. 7.3 Tulkkauspalvelulaki Tulkkauspalvelu puhe- ja kuulovammaisille sekä kuulonäkövammaisille. Palvelusta vastaa KELA. 7.4 Kehitysvammalaki Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Palveluista vastaa kunnan sosiaalitoimi ja/tai erityishuoltopiiri Terveydenhuolto Kehitysvammaneuvolan palvelut Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, toiminnallinen valmennus Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen Muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta Henkilökohtaisten apuneuvojen ja -välineiden järjestäminen Yksilöllinen hoito ja huolenpito Henkilön lähipiirin ohjaus Tiedottaminen erityishuoltopalveluista Kehityshäiriöiden ehkäisy Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta

12 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä on laatinut kuntien kanssa alueellisen suunnitelman kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Suunnitelma on valmistunut ja on osa tulevaa valtakunnallista suunnitelmaa. Lähtökohtana tulee olla kehitysvammaisen ihmisen oma tahto, kehitysvammaisen ihmisen omat valinnat ja hänen oikeuksiensa kunnioittaminen. Suunnitelmien tarkoitus on antaa suuntaviivat laitoshoidon purkamiselle ja siihen, miten edetään laitoshoidosta yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Suunnitelman mukaan aikaisin arvioitu ajankohta laitoshoidon purkamiseen olisi vuonna Arvioidaan, että jonkin verran laitoshoitoa tarvitaan 2020 jälkeenkin. Naantalissa on noin 20 asunnon tarve. Palvelujen tarve on yksilöllinen, nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten tilanne on erilainen kuin ikääntyvien kehitysvammaisten kohdalla. Kehitysvammaiset lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret tarvitsevat paikkoja, joissa mm. omaishoitajan vapaan aikana voi olla ja asua. Kehitysvammainen tarvitsee asunnon lisäksi muita palveluja selviytyäkseen arjesta. 7.5 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tuetaan. 7.6 Toimenpiteet Naantali on mukana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullinen perhehoidon toimintamalli Varsinais-Suomessa - hankkeessa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen, ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin vastaava hoito ja huolenpito niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa tai palveluasumista. Hanke alkaa 2012 ja sitä hallinnoi Kaarinan kaupunki. Naantalin Aurinkosäätiö on esittänyt kaupunginhallitukselle, että laadittava asemakaavoitus mahdollistaisi neljännen vaiheen rakentamisen. Tavoitteena on rakentaa 4000 neliön suuruinen uudisrakennus. Aurinkosäätiön tavoitteena on, että kaava hyväksyttäisiin vuonna Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseksi ja asumisen järjestämiseksi ehdotetaan, 7.7 Aikataulu Vastuutaho Sosiaali- ja terveysvirasto - että Naantalin Aurinkosäätiön palvelutalon laajennusosaan valmistuu 10 asuntoa kehitysvammaisille. Laajennusosan rakentamisesta on maininta kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa (sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ). - että mahdollistetaan se, että yksityinen palvelujentuottaja rakentaa palvelutalon naantalilaisten ja lähikunnissa asuvien kehitysvammaisten tarpeisiin. - että alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille perustetaan tehostetun palveluasumisen yksikkö Naantalin Aurinkosäätiön laajennusosaan siten, että siinä olisi 10 paikkaa, joista 2 olisi lyhytaikaispaikkaa (sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ). Lisätietoja palveluista saa nettiosoitteesta Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi) 11

13 12 8. TYÖLLISTYMINEN Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Vammaisten henkilöiden työtoimintaa yrityksiin ja kaupungin eri työkohteisiin tulisi lisätä mahdollisuuksien mukaan. Vammaisilla ja vajaakuntoisilla on yhtäläinen oikeus työhön. Raision työ- ja elinkeinotoimisto hoitaa työllistämisasioita vajaakuntoistenkin kohdalla. Työhallinto voi esimerkiksi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea vajakuntoisen henkilön työhön sijoittumisen tai työn säilyttämisen tueksi. Naantalissa vammaisille järjestetään työtoimintaa Raina-säätiön toimintakeskuksessa, kaupungin eri toimipisteissä ja yksityisissä yrityksissä. 8.1 Tavoitteet Vammaisilla on muiden ihmisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan työhön, sosiaalisiin suhteisiin, kanssakäymiseen, yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. 8.2 Toimenpiteet Vammaisten henkilöiden monipuolisten työmahdollisuuksien luominen. Naantalin sosiaali- ja terveystoimi järjestää palveluasunnoissa oleville edelleen työtoimintaa. Naantalin klubitalo järjestää jäsenilleen siirtymätyöpaikkoja julkiselta sektorilta sekä yrityksistä. 8.3 Aikataulu? Jatkuva 8.4 Vastuutaho Työ- ja elinkeinotoimisto, kaupunki 9. KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA Vammaisen henkilön tulee voida osallistua erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Kulttuuripalvelut tukevat harrastustoimintaa ja tarjoavat elämyksiä ja toimintaa, joilla edistetään kaupunkilaisten henkistä vireyttä ja viihtyisyyttä. Kulttuuritiloihin, -tapahtumiin, kirjastoihin ja näyttelyihin on liikuntavammaisilla esteetön pääsy. Museon ryhmäopastuksia sovelletaan erityisryhmien tarpeiden mukaisesti. Kirjastotoimessa on otettu huomioon vammaisten tarpeet hankkimalla selkokirjoja, äänikirjoja ja isotekstisiä kirjoja. Nuorisopalvelujen järjestämiin toimintoihin kaikki nuoret voivat osallistua tasavertaisesti. Liikuntatoimi tukee asukkaiden hyvinvointia luomalla edellytyksiä liikunnan harrastamiseen ja tarjoamalla terveys- ja kuntoliikuntaa. Erityisliikunnan lisäksi on tarjolla kaikille kaupunkilaisille avoimia ryhmiä, joihin vammaisen henkilön on mahdollista osallistua. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa tehdään uusista ja peruskorjattavista tiloista esteettömiä. 9.1 Tavoitteet Mahdollistetaan vammaisen henkilön osallistuminen erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin.

14 Toimenpiteet Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatapahtumien järjestämisessä otetaan huomioon vammaisten henkilöiden pääsy tiloihin. Vammaisen henkilön seurassa olevalle avustajalle sisäänpääsy ja osallistuminen vapaa-ajan tapahtumiin ovat maksuttomia. Kirjastoissa ja museossa otetaan edelleen huomioon vammaisten tarpeet palvelujen saamiseksi. 9.3 Aikataulu Jatkuva 9.4 Vastuutaho Sivistysvirasto; kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, alan järjestöt 10. KEHITTÄMISTOIMINTA Vammaispalvelujen kehittäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat jatkuva haaste. Vaikeavammaisten henkilöiden palvelujen järjestäminen edellyttää usean eri viranomaisen välistä sujuvaa tiedon välitystä ja yhteistyötä. Naantalissa oleellisimmat yhteistyötahot ovat sosiaali- ja terveystoimen eri viranomaiset (vammaispalvelut, kotihoito ja hoivapalvelu, terveydenhuolto), sivistyspalvelut, Aurinkosäätiön palvelutalo ja Kummeli Velkualla. Naantali on mukana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullinen perhehoidon toimintamalli Varsinais-Suomessa - hankkeessa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen, ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin vastaava hoito ja huolenpito niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa tai palveluasumista. Hanke alkaa 2012 ja kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen isäntäkuntana on Kaarinan kaupunki ja hankkeessa on mukana 20 kuntaa. Sosiaali- ja terveysviraston vammaispalveluiden tiimi valmistelee toiminta-ohjeita vammaispalveluista. Valmistelussa on ohje henkilökohtaisesta avusta. Ohje tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään vuosittain helmikuussa. Päivityksestä vastaa aikuissosiaalityön päällikkö. 11. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vammaispolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Kansainvälinen vuorovaikutus ja toiminta lisäävät vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuutta ja kokemuksia laajemmasta yhteistoiminnasta. Naantalissa Karvetin klubitalo tukee jäseniään mielenterveystyön sektorilla. Klubitalo noudattaa työssään kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D.standardeja. Säännöllisin väliajoin klubitalon toimintaa käy arvioimassa toisessa maassa sijaitsevan klubitalon edustajat. Kansainvälistä toimintaa tapahtuu kehitysvammaisten henkilöiden kilpaurheilun merkeissä. Naantalilaisia kehitysvammaisia henkilöitä on osallistunut muun muassa Special Olympics - kilpailuihin. Lajeina on ollut mm. rytminen voimistelu, uinti, purjehdus sekä ratsastus.

15 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan edistetään Toimenpiteet Naantalin klubitalo toiminnallaan ja alan järjestöt voivat edistää vammaisten henkilöiden kansainvälistä toimintaa Aikataulu Jatkuva 11.4 Vastuutaho Kaupunki, alan järjestöt 12. VAMMAISNEUVOSTO Naantalin kaupungin vammaisneuvosto on vammaisten kuntalaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä. Vammaisneuvoston tehtävät: 12.1 Tavoitteet vammaisneuvosto pyrkii vammaisten elinolojen edistämiseen ja parantamiseen vammaisneuvosto seuraa kuntatason suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten näkökulmasta vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille vammaisneuvosto antaa lausuntoja vammaisten elämisessä ja suoriutumisessa merkittävissä asioissa Lisätään ihmisten yhdenvertaisuutta elää ja toimia Toimenpiteet Naantalin kaupunginhallitus nimeää edelleen vammaisneuvoston ja varaa resurssit sen toimintaan. Vammaisneuvostoon nimetään viisi (5) kaupungin edustajaa ja viisi (5) vammaisjärjestöjen edustajaa. Vammaisneuvosto voi tarvittaessa kutsua kokoukseen asiantuntijajäsenenä johtavia virkamiehiä Vastuutaho Kaupunginhallitus, vammaisneuvosto, järjestöt

16 15 Luettelo lähteistä ja alan julkaisuista Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. Suomen vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4, Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9. Laatusuositukset asunnoille. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta. Lokakuu Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Vammoista viis tärkeintä on osaaminen, Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö 10/ Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen Naantalin kaupungin strategia Naantalin kaupungin viestintästrategia ? Naantalin kaupungin hyvinvointikertomus 2010 Kehitysvammaisten asumisen alueellinen suunnitelma Varsinais-Suomessa Turun kaupungin esteettömyysasiamiesprojekti Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi), sähköinen 2011 Naantalin kaupungin kotisivut/sosiaali- ja perhepalvelut/vammaispalvelut

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Lappeenrannan kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1. krs, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Lappeenrannan kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1. krs, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 AIKA 24.01.2017 klo 15:00 16:30 PAIKKA Lappeenrannan kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1. krs, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

SOSTEVLK 73 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelija: Palvelujohtaja Helena Räsänen, helena.rasanen (at) sipoo.fi

SOSTEVLK 73 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelija: Palvelujohtaja Helena Räsänen, helena.rasanen (at) sipoo.fi Valtuusto 4 09.09.2013 4 Sipoon vammaispoliittinen ohjelma 2013-2016 577/05.04.00/2012 SOSTEVLK 73 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.10.2012 Valmistelija: Palvelujohtaja Helena Räsänen, helena.rasanen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot