NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT PERIAATTEET JA TAVOITTEET VIESTINTÄ ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUS JA OPETUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS VAMMAISPALVELUT JA TUKITOIMET TYÖLLISTYMINEN KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA KEHITTÄMISTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VAMMAISNEUVOSTO... 14

3 2 1. JOHDANTO Tämä vammaispoliittinen ohjelma vuosille perustuu julkaistun Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO , haasteisiin ja Suomen vammaispolitiikan periaatteisiin. Naantali-strategia antaa osaltaan suuntaviivat ohjelmatyölle. Strategian mukaan Naantalin toiminta-ajatus on Naantali - paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja vammaisten henkilöiden osalta voitaisiin painottaa Naantali - paras paikka kaikille Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan vammaispoliittisen ohjelman valmistelusta. Ohjelman valmistelutyötä ohjasi sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto. Perusturvajohtaja nimesi ohjelman valmistelutyöryhmän, johon kuuluivat sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityöntekijä Mirja Heikkilä, sosiaalityöntekijä Riikka Levoranta, vt. sosiaalityöntekijä Pia Ojala, avohuollonohjaaja Mervi Salonen ja toimistosihteeri Marja-Leena Toiviainen. Työryhmän puheenjohtajana ja ohjelman kokoajana toimi sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen. Vammaispoliittista ohjelmaa on laadittu yhteistyössä Naantalin kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Vammaisneuvostoon kuuluvat puheenjohtajana Seppo Vainio (Naantalin kaupunki), varapuheenjohtajana Markku Leivo (Naantalin kaupunki) ja jäseninä Jaana Engblom (Killin Kehitysvammaisten Tuki ry), Eira Helomaa (Hengitysliitto Heli), Virve Jokinen (Naantalin seudun Reumayhdistys ry), Anna Järvinen (Naantalin Vanhusten Tuki ry), Terttu Marjander (Naantalin kaupunki), Tapio Keskitalo (Naantalin kaupunki) ja Juha Halmiainen (Karvetin klubitalo). Vammaisneuvoston sihteeri on sosiaalityöntekijä Riikka Levoranta. Ohjelmaa laadittaessa on oltu yhteydessä useisiin tahoihin, kuten kaupungin viestintään, ympäristövirastoon, sivistysvirastoon; lasten varhaiskasvatukseen, kulttuuritoimeen, liikuntatoimeen ja kirjastotoimeen. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulee ottaa huomioon jatkossa vammaispoliittisen ohjelman päivittämisessä. Naantalin vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on edistää vammaisten naantalilaisten itsenäistä elämää ja turvata heidän mahdollisuutensa osallistua tasavertaisina kuntalaisina yhteiskunnan toimintaan. Kunnan palvelut, tiedotus ja muut toiminnot tulee järjestää niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten ulottuvilla.

4 3 2. VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT PERIAATTEET JA TAVOITTEET YHDENVERTAISUUS IHMISOIKEUTENA Vammaispolitiikan periaatteena on ihmisten yhdenvertaisuus. Perustuslaissa säädetään, että Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 ) Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen osallisuuteen tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Vammaispalvelulain toteutetun uudistuksen tavoitteena on ollut vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin lisätä vaikeavammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäädöksiä siten, että henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuu, kun heihin suhtaudutaan myönteisesti, heidän tarpeensa otetaan huomioon ja rajoittavat esteet ennakoidaan, tunnistetaan ja poistetaan. Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO , mukaan vammaispolitiikan keskeisiä haasteita ovat: itsenäinen elämä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen rakennettu ympäristö liikennepalvelut koulutus ja opiskelu työ terveydenhuolto ja kuntoutus sosiaaliturva oikeusturva, turvallisuus ja koskemattomuus kulttuuri ja vapaa-aika vammaisten henkilöiden kohtaama syrjintä tietopohja kansainvälinen toiminta Valtioneuvoston selonteossa vammaispolitiikasta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9) ja Euroopan neuvoston vammaispoliittisessa toimintaohjelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2006:18) on saatavissa lisätietoa vammaispolitiikasta.

5 4 Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta saa laajasti tietoja vammaispolitiikasta ja mm. vammaispoliittisista ohjelmista. ( Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja ympäristö rakennetaan esteettömäksi. Vasta kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline- ja kuljetuspalveluita. Vammaispalveluita tarvitsevalle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka perustuu yksilölliseen avuntarpeen selvitykseen. 3. VIESTINTÄ Naantalin kaupungin viestinnästä Naantalin kaupungin viestinnän visiona on ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Päätöksenteko on läpinäkyvää ja kaupunkilaisten osallistuminen laajaa. Asukkaat, elinkeinoelämä, luottamushenkilöt, henkilöstö ja media saavat tietoa ajoissa ja ymmärrettävästi esitettynä. Kaupungin periaatteena on tiedottaa ja viestiä avoimesti, aktiivisesti, ajankohtaisesti ja tasapuolisesti. Viestintä on asiallista, totuudenmukaista ja selkeää. Viestintä kuuluu osana kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. 3.1 Tavoitteet Kaikessa tiedottamisessa tulee olla tavoitteena, että viestintä tavoittaa kaikki naantalilaiset ja että vammaisnäkökulma on aina mukana viestinnän sisältöä ja keinoja suunniteltaessa sekä toteutettaessa. Vammaisia kuntalaisia palveleva selkeä ja näkyvä viestintä parantaa samalla kaikkien tiedonsaantia. Vammaisilla kuntalaisilla tulee olla muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa. 3.2 Toimenpiteet Tiedottamisen ajankohtaisuus ja näkyvyys Tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun palveluissa, lainsäädännössä tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia koskevia muutoksia. Uusista kunnallisista palveluista tiedotetaan aktiivisesti medioiden lisäksi myös vammaisjärjestöjen kautta. Kaupungin kotisivuille lisätään linkit vammaisjärjestöjen kotisivuille. Tiedottamisen saavutettavuus ja selkeys Uudet tietotekniset ratkaisut mahdollistavat monien sellaisten vammaisryhmien tiedonsaannin, joille se aikaisemmin on ollut mahdotonta. Tiedon saavutettavuutta lisätään käyttämällä hyväksi ääntä, kuvaa, oikeita värejä sekä tekstiä. Esimerkkinä tästä ovat kaupungin Internet -sivut, joissa tekniikan käyttö tekee mahdolliseksi tekstin kuuntelun. Kaupungin graafisessa ohjeistuksessa otetaan huomioon vammaisnäkökulma, mm. tekstityypin selkeys. Kehitettäessä sähköisiä palveluja tulee ottaa huomioon se, että henkilökohtainen palvelu ja tiedottaminen myös muilla tiedonvälityskanavilla säilytetään. Kaikki vammaiset asiakkaat eivät

6 5 pysty käyttämään nykyisiä sähköisiä välineitä mm. niiden sijainnin, näkyvyyden tms. syyn vuoksi. Selkokielen käyttöä lisätään tiedottamisessa. 3.3 Aikataulu Jatkuva 3.4 Vastuutaho Kaupunki/viestintä 4. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ Jokaisen yksilön tulee voida iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Lähtökohtana on hyvä kaavoitus, jossa asuinrakennusten, julkisten rakennusten, koulujen ja päiväkotien, liikenneväylien sekä viheralueiden sijoittamisessa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat. Lisäksi myös liikenne- ja energiapoliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa elinympäristöön. Toimimista estäviä tai haittaavia seikkoja voivat olla esimerkiksi korkea reunakivi tai askelma, kooltaan tai malliltaan huono tekstityyppi, kuulemista helpottavan apuvälineen puuttuminen, allergiaa aiheuttava materiaali tai hajuste, häikäisevä valaistus tai lasipinta tai vaikeasti ymmärrettävä sanamuoto. Esteettömyys voi siis olla liikkumisen, kuulemisen, näkemisen tai ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyys on yhteiskunnan toimivuuden mittari. Turun kaupunki on tarjonnut myös ympäristökunnille esteettömyysasiamiehen palveluja. Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on mm: etsiä, välittää ja tuottaa sekä yleistä että teknistä tietoa esteettömyydestä ja esteiden poistamisesta, kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa, edistää esteettömyyttä toteuttavien ja parantavien käytäntöjen toteutumista suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi, kartoittamiseksi ja poistamiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Käytännön työ on asiantuntijan apua esteettömyyden osalta eri tilanteissa, neuvontaa ja ongelmien selvittelyä, lausuntojen ja esteettömyystarkastusten tekemistä sekä ohjausta ja neuvontaa. Naantalin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että se suhtautuu myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin. Naantalin kaupungin vammaisneuvosto on kokouksessaan käsitellyt ja keskustellut seudullisesta esteettömyysasiamiehestä. Vammaisneuvoston kanta on, että esitystä puolletaan, mikäli esteettömyysasiamiehestä tulee seudullinen ja hankkeeseen osallistujia on muitakin kuntia kuin Turku ja Naantali.

7 Tavoitteet Esteettömän ympäristön vaatimukset otetaan huomioon kaikessa kaupunki- ja palvelusuunnittelussa. Esteettömyydellä pyritään mahdollistamaan ihmisten omatoiminen liikkuminen ja asiointi niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Esteettömyys tulee huomioida kaikessa uudisrakentamisessa ja lisäksi tulee kartoittaa nykyisiä esteitä ja poistaa niitä. Naantali kaupunki suhtautuu myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin. 4.2 Toimenpiteet Seudullisen esteettömyysasiamiehen toiminnan selvitys on käynnissä. Tavoitteena on, että toiminta alkaa vuoden 2013 alusta. Turun lisäksi seudulliseen palveluun on tulossa mukaan seitsemän kuntaa. Turun kaupungin johto valmistelee sopimusta ja esteettömyysasiamiehelle on elokuussa 2012 annettu tehtäväksi valmistella kustannusarvio. Määräraha noin 5050 euroa sisältyy kaupunginhallituksen tehtäväalueelle hallinto vuoden 2013 talousarviossa. Esteettömyysasiamiehellä on tekeillä opas, joka voidaan jakaa kunnassa eri tahoille, jotka ovat tekemisissä esteettömyysasioiden kanssa. Naantalin kaupungin yleisten alueiden suunnittelussa pyritään käyttämään esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortteja (SaRaKu-projekti 2004/2008). Naantaliin on tarkoitus perustaa esteetön uimaranta Nunnalahteen. Kaupungin investointisuunnitelmassa vuosille on hankkeen suunnittelu merkitty vuodelle 2013 ja toteuttamisvuodeksi on suunniteltu vuotta Aikataulu Jatkuva 4.4 Vastuutaho Ympäristövirasto / yhdyskuntatekniikan osasto 5. VARHAISKASVATUS JA OPETUS Naantalin varhaiserityiskasvatukseen sisältyy mahdollisuus saada erityisosaamista edellyttäviä palveluita, tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta. Päivähoidon varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on turvata lapsen oikeus oppimiseen. Tehtävä on kaksijakoinen; kehityksen ongelmien ennaltaehkäisy ja kuntouttaminen. Ennaltaehkäisyä toteutetaan yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Kuntouttaminen perustuu tutkimustuloksiin. Kuntouttaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: erityisen tuen tarpeen havaitsemiseen, tutkimuksiin ohjaamiseen ja kuntouttamisen toteuttamiseen ja seuraamiseen. Varhaiserityiskasvatus toteutuu pääsääntöisesti integroituneena muuhun varhaiskasvatukseen. Perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle

8 7 tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Peruskouluissa on käytössä kolmiportaisen tuen järjestelmä, jossa oppilaalle hänen tarpeittensa mukaan tarjotaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen palveluja. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa eli lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 5.1 Tavoitteet Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kehitystä ja oppimista hänen vahvuuksiaan hyödyntäen. Palvelujen tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi yhteistyö vammaispalvelun ja varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kesken on tärkeää. Koulussa jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. 5.2 Toimenpiteet Varhaiskasvatuksessa päivähoito järjestetään lapselle parhaiten soveltuvassa päivähoitopaikassa. Lapsen arki pyritään saamaan toimivaksi. Kuntoutus suunnitellaan kullekin lapselle yksilöllisesti (kuntoutussuunnitelma). Suunnitteluun osallistuvat lapsen kuntoutumista tukevat ammattilaiset yhteistyössä vanhempien kanssa. Kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Peruskouluissa erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan pääsääntöisesti lähikouluun. Opetus toteutetaan muun opetuksen yhteydessä yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä päättää terveyskeskuksen puhe- ja toimintaterapeuttien kirjallisten suositusten perusteella tarvittavien puhe- ja toimintaterapioiden myöntämisestä. Terapiat ostetaan yksityisiltä terapeuteilta, mikäli kuntoutustyöryhmä on ne myöntänyt. Jos oppilaan tuen tarve on sellainen, ettei opetusta pystytä järjestämään omassa lähikoulussa tai omassa kunnassa, on Naantalin kaupungilla sopimukseen perustuva mahdollisuus ostaa oppilaspaikka Turun kaupungista. Myös Raision Friisilän koulusta on neuvoteltu oppilaspaikkoja yksittäistapauksissa. 5.3 Aikataulu Jatkuva 5.4 Vastuutaho Sivistysvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto

9 8 6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS Naantalin kaupungin strategian mukaan Naantali järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluilla tuetaan vammaista ja hänen pyrkimystään päästä esteettömästi toimimaan ja osallistumaan muiden kansalaisten rinnalla. 6.1 Apuvälineet Apuvälinelainaamosta lainataan kotona asuville henkilöille liikkumisen, peseytymisen, wctoimintojen ja muita kotona tarvittavia päivittäisiä apuvälineitä. Apuvälinelainaus on maksutonta ja laina-aika sovitaan tarpeen mukaan. Lainaaja huolehtii apuvälineen kuljettamisesta ja puhdistamisesta. Apuvälinelainaamo toimii Naantalin terveyskeskuksen 2 kerroksessa ja on auki arkisin klo Yksilölliset henkilökohtaiseen käyttöön tulevat apuvälineet kuten esim. tukisukat, proteesit, ortoosit ja tukipohjalliset sekä arvokkaammat apuvälineet kuten kotihoitosängyt, yksilölliset pyörätuolit ja nostolaitteet sekä terapia (ei terveyskeskuksen tuottama) anotaan etukäteen kuntoutustyöryhmältä ennen apuvälineen hankkimista. Hakemusta ei tarvita, mutta omanlääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tarvitaan. Arvokkaampien apuvälineiden kohdalla vaaditaan toiminta- tai fysioterapeutin arvio. Asumiseen ja liikkumiseen kuuluvat palvelut haetaan sosiaali- ja terveysviraston vammaispalveluista. 6.2 Terapiat ostopalveluina Kuntoutustyöryhmältä voi lääkärin lausunnon perusteella hakea myös lääkärin suosittelemia terapioita, joita ei terveyskeskuksesta saa. Nämä terapiat ostetaan yksityisiltä terapeuteilta, mikäli kuntoutustyöryhmästä on tullut myönteinen päätös. Hakemusta ei tarvita, mutta lääkärin lausunto on välttämätön Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 1 kk välein. Kuntoutustyöryhmän sihteerinä toimii terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. 6.3 Erityisryhmien liikunta Toiminta-ajatuksena on tarjota asiakaskeskeisesti monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja henkilöille, jotka eivät perussairauden tai vamman vuoksi voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan, taikka joille liikunnalla on erityistä terveydellistä tai kuntouttavaa merkitystä. Tavoitteena on tuottaa erilaisia liikunnallisia toimintoja, kursseja ja tapahtumia asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koko kauden ajan. Tarkoitus on luoda luonteva kanava kunnon ylläpitämiseen ja kuntoutuksesta omaehtoiseen liikuntaan, yhteistyössä myös eri järjestöjen ja ympäristökuntien kanssa. Säännöllisiä ryhmiä järjestetään niille kohderyhmille joita ei järjestötyö tavoita tai jotka tarvitsevat erityisryhmien liikunnan palveluja. Erityisryhmille tarkoitettuja liikunnallisia ryhmiä, tapahtumia, liikunnallisia leirejä ja retkiä järjestetään kunnan omana toimintana sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Liikunnallisia ryhmiä ovat mm. vesijumppa-, istumatanssi- kuntosali- ja kuntoliikuntaryhmät. Lisäksi on useita ratsastusryhmiä. Ilmoittautumiset ja maksut suoritetaan Naantalin kaupungintalon palvelupisteeseen.

10 9 6.4 Tavoitteet Lähtökohtana on, että julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja ympäristö esteetön. Vammainen henkilö saa iästä riippumatta tarvitsemansa palvelun, hoidon ja kuntoutuksen joko kaupungin omana toimintana tai yhteistyössä muiden tahojen kautta. 6.5 Toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita Aikataulu Jatkuva 6.7 Vastuutaho Sosiaali- ja terveysvirasto Lisätietoja palveluista saa nettiosoitteesta Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi) 7. VAMMAISPALVELUT JA TUKITOIMET Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. (Perustuslaki 19 ) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Palvelut pyritään turvaamaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädännöllä. 7.1 Sosiaalihuoltolaki Palveluista vastaa: kunnan sosiaalitoimi Yleislaki Sosiaalityö Kasvatus ja perheneuvonta Kotipalvelut Asumispalvelut Laitoshuolto Perhehoito Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten henkilöiden työtoiminta Toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi 7.2 Vammaispalvelulaki Vammaisilla henkilöillä on peruspalvelujen lisäksi oikeus tarvittaviin erityispalveluihin. Kaupungilla on vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisesti erityinen velvollisuus järjestää vammaispalveluja

11 10 ja myöntää taloudellisia tukitoimia vaikeavammaisille henkilöille. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa yksilön oikeutta etuuteen tai palveluun ja kunnan on varattava siihen tarvetta vastaavat määrärahat. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat: kuljetuspalvelu päivätoiminta henkilökohtainen apu palveluasuminen asunnon muutostyöt asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (apuvälineet) Kunnan on varattava täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat: sopeutumisvalmennus taloudellinen tuki päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittaviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin mm. kodinkoneet, auto erityisvaatekorvaus muut tarpeelliset palvelut Palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. Kunnan järjestämisvastuuseen liittyviä muita palveluja ovat mm. vammaisen lapsen päivähoito ja koulunkäynti tukiviittomien opetus erityisliikunta lääkinnällinen kuntoutus omaishoidon tuki palveluseteli ja maksusitoumus Palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. 7.3 Tulkkauspalvelulaki Tulkkauspalvelu puhe- ja kuulovammaisille sekä kuulonäkövammaisille. Palvelusta vastaa KELA. 7.4 Kehitysvammalaki Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Palveluista vastaa kunnan sosiaalitoimi ja/tai erityishuoltopiiri Terveydenhuolto Kehitysvammaneuvolan palvelut Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, toiminnallinen valmennus Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen Muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta Henkilökohtaisten apuneuvojen ja -välineiden järjestäminen Yksilöllinen hoito ja huolenpito Henkilön lähipiirin ohjaus Tiedottaminen erityishuoltopalveluista Kehityshäiriöiden ehkäisy Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta

12 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä on laatinut kuntien kanssa alueellisen suunnitelman kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Suunnitelma on valmistunut ja on osa tulevaa valtakunnallista suunnitelmaa. Lähtökohtana tulee olla kehitysvammaisen ihmisen oma tahto, kehitysvammaisen ihmisen omat valinnat ja hänen oikeuksiensa kunnioittaminen. Suunnitelmien tarkoitus on antaa suuntaviivat laitoshoidon purkamiselle ja siihen, miten edetään laitoshoidosta yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Suunnitelman mukaan aikaisin arvioitu ajankohta laitoshoidon purkamiseen olisi vuonna Arvioidaan, että jonkin verran laitoshoitoa tarvitaan 2020 jälkeenkin. Naantalissa on noin 20 asunnon tarve. Palvelujen tarve on yksilöllinen, nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten tilanne on erilainen kuin ikääntyvien kehitysvammaisten kohdalla. Kehitysvammaiset lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret tarvitsevat paikkoja, joissa mm. omaishoitajan vapaan aikana voi olla ja asua. Kehitysvammainen tarvitsee asunnon lisäksi muita palveluja selviytyäkseen arjesta. 7.5 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tuetaan. 7.6 Toimenpiteet Naantali on mukana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullinen perhehoidon toimintamalli Varsinais-Suomessa - hankkeessa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen, ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin vastaava hoito ja huolenpito niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa tai palveluasumista. Hanke alkaa 2012 ja sitä hallinnoi Kaarinan kaupunki. Naantalin Aurinkosäätiö on esittänyt kaupunginhallitukselle, että laadittava asemakaavoitus mahdollistaisi neljännen vaiheen rakentamisen. Tavoitteena on rakentaa 4000 neliön suuruinen uudisrakennus. Aurinkosäätiön tavoitteena on, että kaava hyväksyttäisiin vuonna Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseksi ja asumisen järjestämiseksi ehdotetaan, 7.7 Aikataulu Vastuutaho Sosiaali- ja terveysvirasto - että Naantalin Aurinkosäätiön palvelutalon laajennusosaan valmistuu 10 asuntoa kehitysvammaisille. Laajennusosan rakentamisesta on maininta kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa (sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ). - että mahdollistetaan se, että yksityinen palvelujentuottaja rakentaa palvelutalon naantalilaisten ja lähikunnissa asuvien kehitysvammaisten tarpeisiin. - että alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille perustetaan tehostetun palveluasumisen yksikkö Naantalin Aurinkosäätiön laajennusosaan siten, että siinä olisi 10 paikkaa, joista 2 olisi lyhytaikaispaikkaa (sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ). Lisätietoja palveluista saa nettiosoitteesta Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi) 11

13 12 8. TYÖLLISTYMINEN Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Vammaisten henkilöiden työtoimintaa yrityksiin ja kaupungin eri työkohteisiin tulisi lisätä mahdollisuuksien mukaan. Vammaisilla ja vajaakuntoisilla on yhtäläinen oikeus työhön. Raision työ- ja elinkeinotoimisto hoitaa työllistämisasioita vajaakuntoistenkin kohdalla. Työhallinto voi esimerkiksi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea vajakuntoisen henkilön työhön sijoittumisen tai työn säilyttämisen tueksi. Naantalissa vammaisille järjestetään työtoimintaa Raina-säätiön toimintakeskuksessa, kaupungin eri toimipisteissä ja yksityisissä yrityksissä. 8.1 Tavoitteet Vammaisilla on muiden ihmisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan työhön, sosiaalisiin suhteisiin, kanssakäymiseen, yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. 8.2 Toimenpiteet Vammaisten henkilöiden monipuolisten työmahdollisuuksien luominen. Naantalin sosiaali- ja terveystoimi järjestää palveluasunnoissa oleville edelleen työtoimintaa. Naantalin klubitalo järjestää jäsenilleen siirtymätyöpaikkoja julkiselta sektorilta sekä yrityksistä. 8.3 Aikataulu? Jatkuva 8.4 Vastuutaho Työ- ja elinkeinotoimisto, kaupunki 9. KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA Vammaisen henkilön tulee voida osallistua erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Kulttuuripalvelut tukevat harrastustoimintaa ja tarjoavat elämyksiä ja toimintaa, joilla edistetään kaupunkilaisten henkistä vireyttä ja viihtyisyyttä. Kulttuuritiloihin, -tapahtumiin, kirjastoihin ja näyttelyihin on liikuntavammaisilla esteetön pääsy. Museon ryhmäopastuksia sovelletaan erityisryhmien tarpeiden mukaisesti. Kirjastotoimessa on otettu huomioon vammaisten tarpeet hankkimalla selkokirjoja, äänikirjoja ja isotekstisiä kirjoja. Nuorisopalvelujen järjestämiin toimintoihin kaikki nuoret voivat osallistua tasavertaisesti. Liikuntatoimi tukee asukkaiden hyvinvointia luomalla edellytyksiä liikunnan harrastamiseen ja tarjoamalla terveys- ja kuntoliikuntaa. Erityisliikunnan lisäksi on tarjolla kaikille kaupunkilaisille avoimia ryhmiä, joihin vammaisen henkilön on mahdollista osallistua. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa tehdään uusista ja peruskorjattavista tiloista esteettömiä. 9.1 Tavoitteet Mahdollistetaan vammaisen henkilön osallistuminen erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin.

14 Toimenpiteet Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatapahtumien järjestämisessä otetaan huomioon vammaisten henkilöiden pääsy tiloihin. Vammaisen henkilön seurassa olevalle avustajalle sisäänpääsy ja osallistuminen vapaa-ajan tapahtumiin ovat maksuttomia. Kirjastoissa ja museossa otetaan edelleen huomioon vammaisten tarpeet palvelujen saamiseksi. 9.3 Aikataulu Jatkuva 9.4 Vastuutaho Sivistysvirasto; kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, alan järjestöt 10. KEHITTÄMISTOIMINTA Vammaispalvelujen kehittäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat jatkuva haaste. Vaikeavammaisten henkilöiden palvelujen järjestäminen edellyttää usean eri viranomaisen välistä sujuvaa tiedon välitystä ja yhteistyötä. Naantalissa oleellisimmat yhteistyötahot ovat sosiaali- ja terveystoimen eri viranomaiset (vammaispalvelut, kotihoito ja hoivapalvelu, terveydenhuolto), sivistyspalvelut, Aurinkosäätiön palvelutalo ja Kummeli Velkualla. Naantali on mukana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullinen perhehoidon toimintamalli Varsinais-Suomessa - hankkeessa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen, ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin vastaava hoito ja huolenpito niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa tai palveluasumista. Hanke alkaa 2012 ja kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen isäntäkuntana on Kaarinan kaupunki ja hankkeessa on mukana 20 kuntaa. Sosiaali- ja terveysviraston vammaispalveluiden tiimi valmistelee toiminta-ohjeita vammaispalveluista. Valmistelussa on ohje henkilökohtaisesta avusta. Ohje tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään vuosittain helmikuussa. Päivityksestä vastaa aikuissosiaalityön päällikkö. 11. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vammaispolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Kansainvälinen vuorovaikutus ja toiminta lisäävät vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuutta ja kokemuksia laajemmasta yhteistoiminnasta. Naantalissa Karvetin klubitalo tukee jäseniään mielenterveystyön sektorilla. Klubitalo noudattaa työssään kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D.standardeja. Säännöllisin väliajoin klubitalon toimintaa käy arvioimassa toisessa maassa sijaitsevan klubitalon edustajat. Kansainvälistä toimintaa tapahtuu kehitysvammaisten henkilöiden kilpaurheilun merkeissä. Naantalilaisia kehitysvammaisia henkilöitä on osallistunut muun muassa Special Olympics - kilpailuihin. Lajeina on ollut mm. rytminen voimistelu, uinti, purjehdus sekä ratsastus.

15 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan edistetään Toimenpiteet Naantalin klubitalo toiminnallaan ja alan järjestöt voivat edistää vammaisten henkilöiden kansainvälistä toimintaa Aikataulu Jatkuva 11.4 Vastuutaho Kaupunki, alan järjestöt 12. VAMMAISNEUVOSTO Naantalin kaupungin vammaisneuvosto on vammaisten kuntalaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä. Vammaisneuvoston tehtävät: 12.1 Tavoitteet vammaisneuvosto pyrkii vammaisten elinolojen edistämiseen ja parantamiseen vammaisneuvosto seuraa kuntatason suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten näkökulmasta vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille vammaisneuvosto antaa lausuntoja vammaisten elämisessä ja suoriutumisessa merkittävissä asioissa Lisätään ihmisten yhdenvertaisuutta elää ja toimia Toimenpiteet Naantalin kaupunginhallitus nimeää edelleen vammaisneuvoston ja varaa resurssit sen toimintaan. Vammaisneuvostoon nimetään viisi (5) kaupungin edustajaa ja viisi (5) vammaisjärjestöjen edustajaa. Vammaisneuvosto voi tarvittaessa kutsua kokoukseen asiantuntijajäsenenä johtavia virkamiehiä Vastuutaho Kaupunginhallitus, vammaisneuvosto, järjestöt

16 15 Luettelo lähteistä ja alan julkaisuista Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. Suomen vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4, Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9. Laatusuositukset asunnoille. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta. Lokakuu Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Vammoista viis tärkeintä on osaaminen, Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö 10/ Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen Naantalin kaupungin strategia Naantalin kaupungin viestintästrategia ? Naantalin kaupungin hyvinvointikertomus 2010 Kehitysvammaisten asumisen alueellinen suunnitelma Varsinais-Suomessa Turun kaupungin esteettömyysasiamiesprojekti Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi), sähköinen 2011 Naantalin kaupungin kotisivut/sosiaali- ja perhepalvelut/vammaispalvelut