NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI NAANTALIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOTEEN 2015 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT PERIAATTEET JA TAVOITTEET VIESTINTÄ ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUS JA OPETUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS VAMMAISPALVELUT JA TUKITOIMET TYÖLLISTYMINEN KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA KEHITTÄMISTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VAMMAISNEUVOSTO... 14

3 2 1. JOHDANTO Tämä vammaispoliittinen ohjelma vuosille perustuu julkaistun Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO , haasteisiin ja Suomen vammaispolitiikan periaatteisiin. Naantali-strategia antaa osaltaan suuntaviivat ohjelmatyölle. Strategian mukaan Naantalin toiminta-ajatus on Naantali - paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja vammaisten henkilöiden osalta voitaisiin painottaa Naantali - paras paikka kaikille Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan vammaispoliittisen ohjelman valmistelusta. Ohjelman valmistelutyötä ohjasi sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto. Perusturvajohtaja nimesi ohjelman valmistelutyöryhmän, johon kuuluivat sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityöntekijä Mirja Heikkilä, sosiaalityöntekijä Riikka Levoranta, vt. sosiaalityöntekijä Pia Ojala, avohuollonohjaaja Mervi Salonen ja toimistosihteeri Marja-Leena Toiviainen. Työryhmän puheenjohtajana ja ohjelman kokoajana toimi sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen. Vammaispoliittista ohjelmaa on laadittu yhteistyössä Naantalin kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Vammaisneuvostoon kuuluvat puheenjohtajana Seppo Vainio (Naantalin kaupunki), varapuheenjohtajana Markku Leivo (Naantalin kaupunki) ja jäseninä Jaana Engblom (Killin Kehitysvammaisten Tuki ry), Eira Helomaa (Hengitysliitto Heli), Virve Jokinen (Naantalin seudun Reumayhdistys ry), Anna Järvinen (Naantalin Vanhusten Tuki ry), Terttu Marjander (Naantalin kaupunki), Tapio Keskitalo (Naantalin kaupunki) ja Juha Halmiainen (Karvetin klubitalo). Vammaisneuvoston sihteeri on sosiaalityöntekijä Riikka Levoranta. Ohjelmaa laadittaessa on oltu yhteydessä useisiin tahoihin, kuten kaupungin viestintään, ympäristövirastoon, sivistysvirastoon; lasten varhaiskasvatukseen, kulttuuritoimeen, liikuntatoimeen ja kirjastotoimeen. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulee ottaa huomioon jatkossa vammaispoliittisen ohjelman päivittämisessä. Naantalin vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on edistää vammaisten naantalilaisten itsenäistä elämää ja turvata heidän mahdollisuutensa osallistua tasavertaisina kuntalaisina yhteiskunnan toimintaan. Kunnan palvelut, tiedotus ja muut toiminnot tulee järjestää niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten ulottuvilla.

4 3 2. VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT PERIAATTEET JA TAVOITTEET YHDENVERTAISUUS IHMISOIKEUTENA Vammaispolitiikan periaatteena on ihmisten yhdenvertaisuus. Perustuslaissa säädetään, että Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 ) Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen osallisuuteen tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Vammaispalvelulain toteutetun uudistuksen tavoitteena on ollut vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin lisätä vaikeavammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäädöksiä siten, että henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuu, kun heihin suhtaudutaan myönteisesti, heidän tarpeensa otetaan huomioon ja rajoittavat esteet ennakoidaan, tunnistetaan ja poistetaan. Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO , mukaan vammaispolitiikan keskeisiä haasteita ovat: itsenäinen elämä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen rakennettu ympäristö liikennepalvelut koulutus ja opiskelu työ terveydenhuolto ja kuntoutus sosiaaliturva oikeusturva, turvallisuus ja koskemattomuus kulttuuri ja vapaa-aika vammaisten henkilöiden kohtaama syrjintä tietopohja kansainvälinen toiminta Valtioneuvoston selonteossa vammaispolitiikasta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9) ja Euroopan neuvoston vammaispoliittisessa toimintaohjelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2006:18) on saatavissa lisätietoa vammaispolitiikasta.

5 4 Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta saa laajasti tietoja vammaispolitiikasta ja mm. vammaispoliittisista ohjelmista. (www.vane.to) Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja ympäristö rakennetaan esteettömäksi. Vasta kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline- ja kuljetuspalveluita. Vammaispalveluita tarvitsevalle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka perustuu yksilölliseen avuntarpeen selvitykseen. 3. VIESTINTÄ Naantalin kaupungin viestinnästä Naantalin kaupungin viestinnän visiona on ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Päätöksenteko on läpinäkyvää ja kaupunkilaisten osallistuminen laajaa. Asukkaat, elinkeinoelämä, luottamushenkilöt, henkilöstö ja media saavat tietoa ajoissa ja ymmärrettävästi esitettynä. Kaupungin periaatteena on tiedottaa ja viestiä avoimesti, aktiivisesti, ajankohtaisesti ja tasapuolisesti. Viestintä on asiallista, totuudenmukaista ja selkeää. Viestintä kuuluu osana kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. 3.1 Tavoitteet Kaikessa tiedottamisessa tulee olla tavoitteena, että viestintä tavoittaa kaikki naantalilaiset ja että vammaisnäkökulma on aina mukana viestinnän sisältöä ja keinoja suunniteltaessa sekä toteutettaessa. Vammaisia kuntalaisia palveleva selkeä ja näkyvä viestintä parantaa samalla kaikkien tiedonsaantia. Vammaisilla kuntalaisilla tulee olla muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa. 3.2 Toimenpiteet Tiedottamisen ajankohtaisuus ja näkyvyys Tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun palveluissa, lainsäädännössä tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia koskevia muutoksia. Uusista kunnallisista palveluista tiedotetaan aktiivisesti medioiden lisäksi myös vammaisjärjestöjen kautta. Kaupungin kotisivuille lisätään linkit vammaisjärjestöjen kotisivuille. Tiedottamisen saavutettavuus ja selkeys Uudet tietotekniset ratkaisut mahdollistavat monien sellaisten vammaisryhmien tiedonsaannin, joille se aikaisemmin on ollut mahdotonta. Tiedon saavutettavuutta lisätään käyttämällä hyväksi ääntä, kuvaa, oikeita värejä sekä tekstiä. Esimerkkinä tästä ovat kaupungin Internet -sivut, joissa tekniikan käyttö tekee mahdolliseksi tekstin kuuntelun. Kaupungin graafisessa ohjeistuksessa otetaan huomioon vammaisnäkökulma, mm. tekstityypin selkeys. Kehitettäessä sähköisiä palveluja tulee ottaa huomioon se, että henkilökohtainen palvelu ja tiedottaminen myös muilla tiedonvälityskanavilla säilytetään. Kaikki vammaiset asiakkaat eivät

6 5 pysty käyttämään nykyisiä sähköisiä välineitä mm. niiden sijainnin, näkyvyyden tms. syyn vuoksi. Selkokielen käyttöä lisätään tiedottamisessa. 3.3 Aikataulu Jatkuva 3.4 Vastuutaho Kaupunki/viestintä 4. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ Jokaisen yksilön tulee voida iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Lähtökohtana on hyvä kaavoitus, jossa asuinrakennusten, julkisten rakennusten, koulujen ja päiväkotien, liikenneväylien sekä viheralueiden sijoittamisessa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat. Lisäksi myös liikenne- ja energiapoliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa elinympäristöön. Toimimista estäviä tai haittaavia seikkoja voivat olla esimerkiksi korkea reunakivi tai askelma, kooltaan tai malliltaan huono tekstityyppi, kuulemista helpottavan apuvälineen puuttuminen, allergiaa aiheuttava materiaali tai hajuste, häikäisevä valaistus tai lasipinta tai vaikeasti ymmärrettävä sanamuoto. Esteettömyys voi siis olla liikkumisen, kuulemisen, näkemisen tai ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyys on yhteiskunnan toimivuuden mittari. Turun kaupunki on tarjonnut myös ympäristökunnille esteettömyysasiamiehen palveluja. Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on mm: etsiä, välittää ja tuottaa sekä yleistä että teknistä tietoa esteettömyydestä ja esteiden poistamisesta, kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa, edistää esteettömyyttä toteuttavien ja parantavien käytäntöjen toteutumista suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi, kartoittamiseksi ja poistamiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Käytännön työ on asiantuntijan apua esteettömyyden osalta eri tilanteissa, neuvontaa ja ongelmien selvittelyä, lausuntojen ja esteettömyystarkastusten tekemistä sekä ohjausta ja neuvontaa. Naantalin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että se suhtautuu myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin. Naantalin kaupungin vammaisneuvosto on kokouksessaan käsitellyt ja keskustellut seudullisesta esteettömyysasiamiehestä. Vammaisneuvoston kanta on, että esitystä puolletaan, mikäli esteettömyysasiamiehestä tulee seudullinen ja hankkeeseen osallistujia on muitakin kuntia kuin Turku ja Naantali.

7 Tavoitteet Esteettömän ympäristön vaatimukset otetaan huomioon kaikessa kaupunki- ja palvelusuunnittelussa. Esteettömyydellä pyritään mahdollistamaan ihmisten omatoiminen liikkuminen ja asiointi niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Esteettömyys tulee huomioida kaikessa uudisrakentamisessa ja lisäksi tulee kartoittaa nykyisiä esteitä ja poistaa niitä. Naantali kaupunki suhtautuu myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin. 4.2 Toimenpiteet Seudullisen esteettömyysasiamiehen toiminnan selvitys on käynnissä. Tavoitteena on, että toiminta alkaa vuoden 2013 alusta. Turun lisäksi seudulliseen palveluun on tulossa mukaan seitsemän kuntaa. Turun kaupungin johto valmistelee sopimusta ja esteettömyysasiamiehelle on elokuussa 2012 annettu tehtäväksi valmistella kustannusarvio. Määräraha noin 5050 euroa sisältyy kaupunginhallituksen tehtäväalueelle hallinto vuoden 2013 talousarviossa. Esteettömyysasiamiehellä on tekeillä opas, joka voidaan jakaa kunnassa eri tahoille, jotka ovat tekemisissä esteettömyysasioiden kanssa. Naantalin kaupungin yleisten alueiden suunnittelussa pyritään käyttämään esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortteja (SaRaKu-projekti 2004/2008). Naantaliin on tarkoitus perustaa esteetön uimaranta Nunnalahteen. Kaupungin investointisuunnitelmassa vuosille on hankkeen suunnittelu merkitty vuodelle 2013 ja toteuttamisvuodeksi on suunniteltu vuotta Aikataulu Jatkuva 4.4 Vastuutaho Ympäristövirasto / yhdyskuntatekniikan osasto 5. VARHAISKASVATUS JA OPETUS Naantalin varhaiserityiskasvatukseen sisältyy mahdollisuus saada erityisosaamista edellyttäviä palveluita, tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta. Päivähoidon varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on turvata lapsen oikeus oppimiseen. Tehtävä on kaksijakoinen; kehityksen ongelmien ennaltaehkäisy ja kuntouttaminen. Ennaltaehkäisyä toteutetaan yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Kuntouttaminen perustuu tutkimustuloksiin. Kuntouttaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: erityisen tuen tarpeen havaitsemiseen, tutkimuksiin ohjaamiseen ja kuntouttamisen toteuttamiseen ja seuraamiseen. Varhaiserityiskasvatus toteutuu pääsääntöisesti integroituneena muuhun varhaiskasvatukseen. Perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle

8 7 tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Peruskouluissa on käytössä kolmiportaisen tuen järjestelmä, jossa oppilaalle hänen tarpeittensa mukaan tarjotaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen palveluja. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa eli lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 5.1 Tavoitteet Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kehitystä ja oppimista hänen vahvuuksiaan hyödyntäen. Palvelujen tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi yhteistyö vammaispalvelun ja varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kesken on tärkeää. Koulussa jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. 5.2 Toimenpiteet Varhaiskasvatuksessa päivähoito järjestetään lapselle parhaiten soveltuvassa päivähoitopaikassa. Lapsen arki pyritään saamaan toimivaksi. Kuntoutus suunnitellaan kullekin lapselle yksilöllisesti (kuntoutussuunnitelma). Suunnitteluun osallistuvat lapsen kuntoutumista tukevat ammattilaiset yhteistyössä vanhempien kanssa. Kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Peruskouluissa erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan pääsääntöisesti lähikouluun. Opetus toteutetaan muun opetuksen yhteydessä yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä päättää terveyskeskuksen puhe- ja toimintaterapeuttien kirjallisten suositusten perusteella tarvittavien puhe- ja toimintaterapioiden myöntämisestä. Terapiat ostetaan yksityisiltä terapeuteilta, mikäli kuntoutustyöryhmä on ne myöntänyt. Jos oppilaan tuen tarve on sellainen, ettei opetusta pystytä järjestämään omassa lähikoulussa tai omassa kunnassa, on Naantalin kaupungilla sopimukseen perustuva mahdollisuus ostaa oppilaspaikka Turun kaupungista. Myös Raision Friisilän koulusta on neuvoteltu oppilaspaikkoja yksittäistapauksissa. 5.3 Aikataulu Jatkuva 5.4 Vastuutaho Sivistysvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto

9 8 6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS Naantalin kaupungin strategian mukaan Naantali järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluilla tuetaan vammaista ja hänen pyrkimystään päästä esteettömästi toimimaan ja osallistumaan muiden kansalaisten rinnalla. 6.1 Apuvälineet Apuvälinelainaamosta lainataan kotona asuville henkilöille liikkumisen, peseytymisen, wctoimintojen ja muita kotona tarvittavia päivittäisiä apuvälineitä. Apuvälinelainaus on maksutonta ja laina-aika sovitaan tarpeen mukaan. Lainaaja huolehtii apuvälineen kuljettamisesta ja puhdistamisesta. Apuvälinelainaamo toimii Naantalin terveyskeskuksen 2 kerroksessa ja on auki arkisin klo Yksilölliset henkilökohtaiseen käyttöön tulevat apuvälineet kuten esim. tukisukat, proteesit, ortoosit ja tukipohjalliset sekä arvokkaammat apuvälineet kuten kotihoitosängyt, yksilölliset pyörätuolit ja nostolaitteet sekä terapia (ei terveyskeskuksen tuottama) anotaan etukäteen kuntoutustyöryhmältä ennen apuvälineen hankkimista. Hakemusta ei tarvita, mutta omanlääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tarvitaan. Arvokkaampien apuvälineiden kohdalla vaaditaan toiminta- tai fysioterapeutin arvio. Asumiseen ja liikkumiseen kuuluvat palvelut haetaan sosiaali- ja terveysviraston vammaispalveluista. 6.2 Terapiat ostopalveluina Kuntoutustyöryhmältä voi lääkärin lausunnon perusteella hakea myös lääkärin suosittelemia terapioita, joita ei terveyskeskuksesta saa. Nämä terapiat ostetaan yksityisiltä terapeuteilta, mikäli kuntoutustyöryhmästä on tullut myönteinen päätös. Hakemusta ei tarvita, mutta lääkärin lausunto on välttämätön Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 1 kk välein. Kuntoutustyöryhmän sihteerinä toimii terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. 6.3 Erityisryhmien liikunta Toiminta-ajatuksena on tarjota asiakaskeskeisesti monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja henkilöille, jotka eivät perussairauden tai vamman vuoksi voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan, taikka joille liikunnalla on erityistä terveydellistä tai kuntouttavaa merkitystä. Tavoitteena on tuottaa erilaisia liikunnallisia toimintoja, kursseja ja tapahtumia asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koko kauden ajan. Tarkoitus on luoda luonteva kanava kunnon ylläpitämiseen ja kuntoutuksesta omaehtoiseen liikuntaan, yhteistyössä myös eri järjestöjen ja ympäristökuntien kanssa. Säännöllisiä ryhmiä järjestetään niille kohderyhmille joita ei järjestötyö tavoita tai jotka tarvitsevat erityisryhmien liikunnan palveluja. Erityisryhmille tarkoitettuja liikunnallisia ryhmiä, tapahtumia, liikunnallisia leirejä ja retkiä järjestetään kunnan omana toimintana sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Liikunnallisia ryhmiä ovat mm. vesijumppa-, istumatanssi- kuntosali- ja kuntoliikuntaryhmät. Lisäksi on useita ratsastusryhmiä. Ilmoittautumiset ja maksut suoritetaan Naantalin kaupungintalon palvelupisteeseen.

10 9 6.4 Tavoitteet Lähtökohtana on, että julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja ympäristö esteetön. Vammainen henkilö saa iästä riippumatta tarvitsemansa palvelun, hoidon ja kuntoutuksen joko kaupungin omana toimintana tai yhteistyössä muiden tahojen kautta. 6.5 Toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita Aikataulu Jatkuva 6.7 Vastuutaho Sosiaali- ja terveysvirasto Lisätietoja palveluista saa nettiosoitteesta Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi) 7. VAMMAISPALVELUT JA TUKITOIMET Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. (Perustuslaki 19 ) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Palvelut pyritään turvaamaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädännöllä. 7.1 Sosiaalihuoltolaki Palveluista vastaa: kunnan sosiaalitoimi Yleislaki Sosiaalityö Kasvatus ja perheneuvonta Kotipalvelut Asumispalvelut Laitoshuolto Perhehoito Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten henkilöiden työtoiminta Toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi 7.2 Vammaispalvelulaki Vammaisilla henkilöillä on peruspalvelujen lisäksi oikeus tarvittaviin erityispalveluihin. Kaupungilla on vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisesti erityinen velvollisuus järjestää vammaispalveluja

11 10 ja myöntää taloudellisia tukitoimia vaikeavammaisille henkilöille. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa yksilön oikeutta etuuteen tai palveluun ja kunnan on varattava siihen tarvetta vastaavat määrärahat. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat: kuljetuspalvelu päivätoiminta henkilökohtainen apu palveluasuminen asunnon muutostyöt asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (apuvälineet) Kunnan on varattava täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat: sopeutumisvalmennus taloudellinen tuki päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittaviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin mm. kodinkoneet, auto erityisvaatekorvaus muut tarpeelliset palvelut Palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. Kunnan järjestämisvastuuseen liittyviä muita palveluja ovat mm. vammaisen lapsen päivähoito ja koulunkäynti tukiviittomien opetus erityisliikunta lääkinnällinen kuntoutus omaishoidon tuki palveluseteli ja maksusitoumus Palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. 7.3 Tulkkauspalvelulaki Tulkkauspalvelu puhe- ja kuulovammaisille sekä kuulonäkövammaisille. Palvelusta vastaa KELA. 7.4 Kehitysvammalaki Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Palveluista vastaa kunnan sosiaalitoimi ja/tai erityishuoltopiiri Terveydenhuolto Kehitysvammaneuvolan palvelut Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, toiminnallinen valmennus Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen Muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta Henkilökohtaisten apuneuvojen ja -välineiden järjestäminen Yksilöllinen hoito ja huolenpito Henkilön lähipiirin ohjaus Tiedottaminen erityishuoltopalveluista Kehityshäiriöiden ehkäisy Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta

12 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä on laatinut kuntien kanssa alueellisen suunnitelman kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Suunnitelma on valmistunut ja on osa tulevaa valtakunnallista suunnitelmaa. Lähtökohtana tulee olla kehitysvammaisen ihmisen oma tahto, kehitysvammaisen ihmisen omat valinnat ja hänen oikeuksiensa kunnioittaminen. Suunnitelmien tarkoitus on antaa suuntaviivat laitoshoidon purkamiselle ja siihen, miten edetään laitoshoidosta yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Suunnitelman mukaan aikaisin arvioitu ajankohta laitoshoidon purkamiseen olisi vuonna Arvioidaan, että jonkin verran laitoshoitoa tarvitaan 2020 jälkeenkin. Naantalissa on noin 20 asunnon tarve. Palvelujen tarve on yksilöllinen, nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten tilanne on erilainen kuin ikääntyvien kehitysvammaisten kohdalla. Kehitysvammaiset lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret tarvitsevat paikkoja, joissa mm. omaishoitajan vapaan aikana voi olla ja asua. Kehitysvammainen tarvitsee asunnon lisäksi muita palveluja selviytyäkseen arjesta. 7.5 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tuetaan. 7.6 Toimenpiteet Naantali on mukana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullinen perhehoidon toimintamalli Varsinais-Suomessa - hankkeessa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen, ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin vastaava hoito ja huolenpito niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa tai palveluasumista. Hanke alkaa 2012 ja sitä hallinnoi Kaarinan kaupunki. Naantalin Aurinkosäätiö on esittänyt kaupunginhallitukselle, että laadittava asemakaavoitus mahdollistaisi neljännen vaiheen rakentamisen. Tavoitteena on rakentaa 4000 neliön suuruinen uudisrakennus. Aurinkosäätiön tavoitteena on, että kaava hyväksyttäisiin vuonna Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseksi ja asumisen järjestämiseksi ehdotetaan, 7.7 Aikataulu Vastuutaho Sosiaali- ja terveysvirasto - että Naantalin Aurinkosäätiön palvelutalon laajennusosaan valmistuu 10 asuntoa kehitysvammaisille. Laajennusosan rakentamisesta on maininta kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa (sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ). - että mahdollistetaan se, että yksityinen palvelujentuottaja rakentaa palvelutalon naantalilaisten ja lähikunnissa asuvien kehitysvammaisten tarpeisiin. - että alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille perustetaan tehostetun palveluasumisen yksikkö Naantalin Aurinkosäätiön laajennusosaan siten, että siinä olisi 10 paikkaa, joista 2 olisi lyhytaikaispaikkaa (sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ). Lisätietoja palveluista saa nettiosoitteesta Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi) 11

13 12 8. TYÖLLISTYMINEN Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Vammaisten henkilöiden työtoimintaa yrityksiin ja kaupungin eri työkohteisiin tulisi lisätä mahdollisuuksien mukaan. Vammaisilla ja vajaakuntoisilla on yhtäläinen oikeus työhön. Raision työ- ja elinkeinotoimisto hoitaa työllistämisasioita vajaakuntoistenkin kohdalla. Työhallinto voi esimerkiksi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea vajakuntoisen henkilön työhön sijoittumisen tai työn säilyttämisen tueksi. Naantalissa vammaisille järjestetään työtoimintaa Raina-säätiön toimintakeskuksessa, kaupungin eri toimipisteissä ja yksityisissä yrityksissä. 8.1 Tavoitteet Vammaisilla on muiden ihmisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan työhön, sosiaalisiin suhteisiin, kanssakäymiseen, yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. 8.2 Toimenpiteet Vammaisten henkilöiden monipuolisten työmahdollisuuksien luominen. Naantalin sosiaali- ja terveystoimi järjestää palveluasunnoissa oleville edelleen työtoimintaa. Naantalin klubitalo järjestää jäsenilleen siirtymätyöpaikkoja julkiselta sektorilta sekä yrityksistä. 8.3 Aikataulu? Jatkuva 8.4 Vastuutaho Työ- ja elinkeinotoimisto, kaupunki 9. KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA Vammaisen henkilön tulee voida osallistua erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Kulttuuripalvelut tukevat harrastustoimintaa ja tarjoavat elämyksiä ja toimintaa, joilla edistetään kaupunkilaisten henkistä vireyttä ja viihtyisyyttä. Kulttuuritiloihin, -tapahtumiin, kirjastoihin ja näyttelyihin on liikuntavammaisilla esteetön pääsy. Museon ryhmäopastuksia sovelletaan erityisryhmien tarpeiden mukaisesti. Kirjastotoimessa on otettu huomioon vammaisten tarpeet hankkimalla selkokirjoja, äänikirjoja ja isotekstisiä kirjoja. Nuorisopalvelujen järjestämiin toimintoihin kaikki nuoret voivat osallistua tasavertaisesti. Liikuntatoimi tukee asukkaiden hyvinvointia luomalla edellytyksiä liikunnan harrastamiseen ja tarjoamalla terveys- ja kuntoliikuntaa. Erityisliikunnan lisäksi on tarjolla kaikille kaupunkilaisille avoimia ryhmiä, joihin vammaisen henkilön on mahdollista osallistua. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa tehdään uusista ja peruskorjattavista tiloista esteettömiä. 9.1 Tavoitteet Mahdollistetaan vammaisen henkilön osallistuminen erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin.

14 Toimenpiteet Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatapahtumien järjestämisessä otetaan huomioon vammaisten henkilöiden pääsy tiloihin. Vammaisen henkilön seurassa olevalle avustajalle sisäänpääsy ja osallistuminen vapaa-ajan tapahtumiin ovat maksuttomia. Kirjastoissa ja museossa otetaan edelleen huomioon vammaisten tarpeet palvelujen saamiseksi. 9.3 Aikataulu Jatkuva 9.4 Vastuutaho Sivistysvirasto; kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, alan järjestöt 10. KEHITTÄMISTOIMINTA Vammaispalvelujen kehittäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat jatkuva haaste. Vaikeavammaisten henkilöiden palvelujen järjestäminen edellyttää usean eri viranomaisen välistä sujuvaa tiedon välitystä ja yhteistyötä. Naantalissa oleellisimmat yhteistyötahot ovat sosiaali- ja terveystoimen eri viranomaiset (vammaispalvelut, kotihoito ja hoivapalvelu, terveydenhuolto), sivistyspalvelut, Aurinkosäätiön palvelutalo ja Kummeli Velkualla. Naantali on mukana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullinen perhehoidon toimintamalli Varsinais-Suomessa - hankkeessa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen, ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin vastaava hoito ja huolenpito niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa tai palveluasumista. Hanke alkaa 2012 ja kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen isäntäkuntana on Kaarinan kaupunki ja hankkeessa on mukana 20 kuntaa. Sosiaali- ja terveysviraston vammaispalveluiden tiimi valmistelee toiminta-ohjeita vammaispalveluista. Valmistelussa on ohje henkilökohtaisesta avusta. Ohje tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään vuosittain helmikuussa. Päivityksestä vastaa aikuissosiaalityön päällikkö. 11. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vammaispolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Kansainvälinen vuorovaikutus ja toiminta lisäävät vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuutta ja kokemuksia laajemmasta yhteistoiminnasta. Naantalissa Karvetin klubitalo tukee jäseniään mielenterveystyön sektorilla. Klubitalo noudattaa työssään kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D.standardeja. Säännöllisin väliajoin klubitalon toimintaa käy arvioimassa toisessa maassa sijaitsevan klubitalon edustajat. Kansainvälistä toimintaa tapahtuu kehitysvammaisten henkilöiden kilpaurheilun merkeissä. Naantalilaisia kehitysvammaisia henkilöitä on osallistunut muun muassa Special Olympics - kilpailuihin. Lajeina on ollut mm. rytminen voimistelu, uinti, purjehdus sekä ratsastus.

15 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan edistetään Toimenpiteet Naantalin klubitalo toiminnallaan ja alan järjestöt voivat edistää vammaisten henkilöiden kansainvälistä toimintaa Aikataulu Jatkuva 11.4 Vastuutaho Kaupunki, alan järjestöt 12. VAMMAISNEUVOSTO Naantalin kaupungin vammaisneuvosto on vammaisten kuntalaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä. Vammaisneuvoston tehtävät: 12.1 Tavoitteet vammaisneuvosto pyrkii vammaisten elinolojen edistämiseen ja parantamiseen vammaisneuvosto seuraa kuntatason suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten näkökulmasta vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille vammaisneuvosto antaa lausuntoja vammaisten elämisessä ja suoriutumisessa merkittävissä asioissa Lisätään ihmisten yhdenvertaisuutta elää ja toimia Toimenpiteet Naantalin kaupunginhallitus nimeää edelleen vammaisneuvoston ja varaa resurssit sen toimintaan. Vammaisneuvostoon nimetään viisi (5) kaupungin edustajaa ja viisi (5) vammaisjärjestöjen edustajaa. Vammaisneuvosto voi tarvittaessa kutsua kokoukseen asiantuntijajäsenenä johtavia virkamiehiä Vastuutaho Kaupunginhallitus, vammaisneuvosto, järjestöt

16 15 Luettelo lähteistä ja alan julkaisuista Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. Suomen vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4, Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9. Laatusuositukset asunnoille. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta. Lokakuu Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Vammoista viis tärkeintä on osaaminen, Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö 10/ Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen Naantalin kaupungin strategia Naantalin kaupungin viestintästrategia ? Naantalin kaupungin hyvinvointikertomus 2010 Kehitysvammaisten asumisen alueellinen suunnitelma Varsinais-Suomessa Turun kaupungin esteettömyysasiamiesprojekti Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Vammaispalvelujen sähköinen käsikirja (Sosiaaliportti.fi), sähköinen 2011 Naantalin kaupungin kotisivut/sosiaali- ja perhepalvelut/vammaispalvelut

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015

Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015 SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus SEINÄJOEN

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010: 6 selkokieli SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen osallistumiseen Helsinki 2011 Selkomukautus:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa

Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa Validia-palvelut 5.10.2011 LSKL:n valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Vaasa Eija Kosunen palvelujohtaja Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot