OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MANNISENMÄKI, SAARIJÄRVENTIE 44 ASEMAKAAVAN MUUTOS 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 107 TONTEILLE 1-4 Kaavatunnus 29:023 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualue on rajattu oranssilla opaskarttaan 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Mannilan kaupunginosassa. Etäisyyttä Jyväskylän keskustaan kertyy noin 5 kilometriä. Suunnittelualueena ovat korttelin 107 tontit 1-4. Suunnittelualuetta rajaavat Saarijärventie, Tiilitehtaantie, lähivirkistysalue sekä asuinkerrostalojen korttelialue. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muuttamiseen on ryhdytty alueen maanomistajan ja tulevan toimijan hakemuksesta. Hakija esittää alueen tonttijaon ja käyttötarkoituksen muuttamista siten, että nykyisestä asuinkerrostalojen korttelialueesta (AK) erotetaan erillinen autopaikkojen korttelialue (LPA). Ratkaisulla vältetään hankalat tonttien väliset yhteisjärjestelysopimukset LPA alueen hallinnoinnin ollessa hoidettavissa yhteisen parkkiyhtiön kautta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaavamuutoksen hakijan esittämä toteuttamisen kannalta perusteltu tonttijaollinen ja käyttötarkoituksellinen muutos. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaava-alue on osittain yksityisessä ja osittain kaupungin omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Palokan osayleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena) suunnittelualue on liike- ja toimistorakennusten aluetta (K) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK-1). - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä kem². AK korttelialue on jaettu neljään erilliseen tonttiin. Kerrosluvuiksi kolmelle tontille on osoitettu VIII ja yhdelle tontille X. Koko korttelialueelle on mahdollistettu maanalaisen autotonsäilytyspaikan rakentaminen. Katualueiden reunoille on velvoitettu istuttamaan puurivit. Koko korttelialue on osoitettu alueeksi, jossa maaperän laatu on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava/kunnostettava ennen rakentamista. Pysäköintinormiksi on osoitettu 1 ap/100 kerrosalaneliömetriä. Rakennusten julkisivuväritykseksi on määrätty vaalea värisävy. Asemakaavan toteuttamista varten on laadittu erillinen rakentamistapaohje. Ote ajantasa-asemakaavasta Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueella on voimassa tuore asemakaava vuodelta Asemakaavan yhteydessä on laadittu useita selvityksiä aina luontoselvityksistä meluselvityksiin. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on rakentamatonta tonttialuetta, jolta puusto on kaadettu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. Alue rajautuu länsipuolelta lähivirkistysalueeseen (VL/s), jossa sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suunnittelualue on Saarijärventieltä kohtalaisen jyrkästi lännen ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 29:023 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) suuntaan nousevaa rinnealuetta. Maasto nousee länteen päin noin 10 metrillä korttelialueen sisällä. Suunnittelualueen eteläpuolella saman korttelialueen eteläisimmällä tontilla on aloitettu kahdeksan kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen kesällä Myös alueen pohjois- ja länsipuolella rakennetaan Mannisenmäen asuinalueen kunnallistekniikkaa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 hehtaari. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Palokan keskuksen laajat market alueet, itäpuolella kerros- ja rivitaloalue ja etelä- sekä länsipuolella rakentamaton metsäalue, joka on kaavoitettu kerros-, rivi- ja pientaloalueeksi. Pohjoispuolen market alue on rakentunut 2000 luvulla ja itäpuolen rivi- ja kerrostaloalue 1970 ja 2000 luvulla. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun/rakenteilla olevan yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) äärelle. Suunnittelualue tukeutuu Palokan alueen palveluihin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija YIT Rakennus Oy Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Elenia Elenia Lämpö Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2014) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2014) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2014 kevät 2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 29:023 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2014 kesä 2015) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Viistokuva suunnittelualueesta idänsuunnasta (2012) 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Viistokuva suunnittelualueesta lännensuunnasta (2012) Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisensuunnasta (2012) Viistokuva suunnittelualueesta etelänsuunnasta (2012) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA MANNISENMÄKI, SAARIJÄRVENTIE

5 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS MANNISENMÄKI, Saarijärventie 44 ja Tiilitehtaantie 60, 62 ja 64 29:023

6

7

8 MANNISENMÄKI, SAARIJÄRVENTIE 44 JA TIILITEHTAANTIE 60, 62 JA 64 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN HAVAINNEKUVA LIITE 4. Näkymä koillisen suunnasta (Palokankeskuksesta päin) kuva: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä

9 MANNISENMÄKI, SAARIJÄRVENTIE 44 JA TIILITEHTAANTIE 60, 62 JA 64 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN HAVAINNEKUVA TIILITEHTAANTIE VIII X SAARIJÄRVENTIE VIII VIII

10 LIITE 5. RAKENTAMISTAPAOHJEET Mannisenmäki, Saarijärventie 44 ja Tiilitehtaantie 60, 62 ja

11 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sisältö ja tarkoitus 2 2. Kaavamerkinnät ja -määräykset 3 3. Koko Mannisenmäen alueen määräykset ja suositukset Julkisivut ja puurakentaminen Katot Piharakennukset Piha-alueet Pysäköintimääräykset Rakentaminen rinnemaastoon Hulevesien hallinta ja pinnoitteet Rajautuminen ja liittyminen katutilaan Rajautuminen lähivirkistysalueeseen Melun torjunta Energia 7 4. Korttelin 107 määräykset ja suositukset 8 1. SISÄLTÖ JA TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät Mannisenmäen asemakaavan kaavamääräyksiä ja -merkintöjä (kortteli 107). Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu viihtyisä, sopusuhtainen ja omaleimainen kokonaisuus, jonka kokoavana teemana on metsäpuutarha (istutetun kasvillisuuden luonnonmukaisuus ja runsaus, hulevesien luonnonmukainen käsittely ja rinnemaaston reunaehdot). Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee rakennusvalvonnan tarkastajan kanssa käydä neuvottelu, jossa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakentamistapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Rakentamistapaohjeet on koottu koko Mannisenmäen asemakaava-aluetta koskevista rakentamistapaohjeista. Rakentamistapaohjeita on päivitetty asemakaavamuutoksen mukanaan tuomien muutosten osalta. 2 RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44

12 2. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44 3

13 3. KOKO MANNISENMÄEN ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET 3.1 Julkisivut ja puurakentaminen Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä. Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. 3.2 Katto Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita. Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa (viherkatto voi olla loiva pulpettikatto eli ns. tasakatto) Auma- ja mansardikattoja ei sallita. 3.3 Piharakennukset Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto). Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Kattomuodon tulee olla pulpetti-, kaksoispulpetti- tai harjakatto. Yksikerroksisilla rakennusosilla kuten, autokatoksilla, -talleilla tai katetuilla ulko-oleskelutiloilla, kuten pergoloilla voidaan kytkeä asuntoyksiköitä toisiinsa kiinni. Periaatekuva - kerrostaloasunnon viihtyisä maantasopiha ja kerrostalon ja piharakennuksen viherkatto 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44

14 Piha-alueet Piha-alueella tulee varata leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti. Kerrostalotonttien pihajärjestelyt ja rakenteet/rakennelmat tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena. Esimerkiksi jätehuoltotila, oleskelu- ja leikkipaikka tulee toteuttaa yhtenäisenä pihapiirissä tonttijaosta riippumatta (ei useita jätehuoltotiloja tai leikkipaikkoja samalle yhteispihalle). Kerrostalokorttelin sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. Kerrostalotonttien pysäköintijärjestelyt voidaan toteuttaa myös tonttijaosta riippumatta. Pysäköintialueelle on istutettava pysäköintirivejä jakavia ja pehmentäviä puu- tai pensasistutuksia. Istutusalueiden tulee olla yhtenäisiä. Pysäköintimääräykset AK- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohden. Rakentaminen rinnemaastoon Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. Pihan korkeuserot tulee ratkaista pääasiallisesti kiviaineksisilla muurirakenteilla. mahdollisissa luiskauksissa tulee käyttää maata sitovaa kasvillisuutta kuten pensaita ja maanpeiteperennoja. Periaatekuva - piha-alueiden käsittely RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44 5

15 3.7 Hulevesien hallinta ja pinnoitteet Ulko- ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä läpäiseviä (esim. sora, nurmikivi tai riittävän leveästi saumattu kiveys). Rakennusten sijoittamisesta tontilla on suunniteltaessa otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. Pihalta kertyvät sadevedet voidaan johtaa hallitusti sadepuutarhoihin tai pienempiin viivytysaltaisiin. Pienillä altailla, pohjapadoilla, olkipaaleilla tai kulkureitin mutkittelulla voi veden virtausnopeutta hidastaa ja siten tasata pihan kosteusolosuhteita. Talon yläpuolisilta rinteiltä kertyvät vedet on johdettava talon ohi. Periaatekuva - nurmikivellä kivetystä piha-/pysäköintialueesta Periaatekuva - sadepuutarha ja hulevesipainanne 3.8 Rajautuminen ja liittyminen katutilaan Aita Alueella tulee suosia raja-aitoina istutettua viheraitaa tai kivirakenteista raja-aitaa. Puuaita sallitaan vain AO- ja AP-kortteleissa. Rakennetun aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä. Pensasaidat voivat olla joko leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. Suositeltavia aitakasveja alueella ovat esimerkiksi aroniat, marjatuomipihlaja, kiiltotuhka-pensas, marjasinikuusama ja isabellansyreeni 6 RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44

16 Istutettava puurivi (Kaavan osoitetut istutettavat puurivit) Istutettavien puiden rungon halkaisija tulee olla 1500mm korkeudella vähintään 100mm. Koko suunnittelualueen katualueiden istutuksissa tulee suosia metsäiseen ympäristöön ja moreenimaille sopivia kasvilajeja. Suositeltavia puulajeja katualueilla ja katualueisiin rajautuvilla tontin osilla ovat: - Sembramänty, siperianpihta ja serbiankuusi - Makedonianmänty tai metsämänty - Kotipihlaja tai makeapihlaja (4-5 metriä korkeaksi kasvavat lajikkeet) - Metsävaahtera - Rauduskoivu tai pirkkalankoivu 3.9 Rajautuminen lähivirkistysalueeseen Osa tonteista rajautuu lähivirkistysalueeseen. Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas- ja puuryhmillä. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Lähivirkistysalueiden rajoille ei saa rakentaa aitoja tms. rakennelmia 3.10 Melun torjunta Tonttien leikki- ja oleskelualueet tulee suojata Iiikenteen melulta meluaidalla tai muulla melua estävällä rakenteella siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja Energia Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Talon energiatalouden kannalta tuulisuutta ja aurinkoisuutta voi säädellä sijoittamalla pohjoisja itäpuolelle havupuita antamaan talveksi tuulen suojaa ja eteläsivulle lehtipuita, jotka varjostavat kesäaikaan. RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44 7

17 4. KORTTELIN 107 MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET Samassa korttelissa olevien rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa keskenään yhtenäinen kokonaisuus. Julkisivut Julkisivujen tulee olla pääosin värisävyltään vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista kiviainesta tai puuta. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja ja -värejä erottamaan haluttuja rakennuksen osia ja/tai korostamaan eri rakennusten identiteettiä. Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä ja väriä tulee käyttää vähintään 1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta. Sävyn tulee olla kylläinen. Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää samaa tehosteväriä, jotta korttelin rakennuksille syntyy oma identiteetti eikä alueesta tule liian monotoninen. Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä tehosteväriä tai sen eri tummuusastetta. Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. Asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. LPA -alueella Saarijärventien varteen sijoittuvien rakennusten/rakennelmien tiensuuntaisille seinäpinnoille tulee istuttaa köynnöstäviä kasveja ns. viherseinäksi. Periaatekuva - rakennusosien korostaminen tehostevärien avulla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit 8 RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44

18 Katot Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti- tai tasakattoja. Piharakennusten katot voidaan toteuttaa myös viherkattoina. Räystään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kaupunkikuvassa. IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. Kansipiha Korttelin 107 pysäköinti toteutetaan pääosin LPA -alueelle ja osa paikoista sijoittuu pihakannen alle sekä asuinrakennusten runkoihin. Kaduille näkyvät kansirakenteet tulee suunnitella esteettisesti ja arkkitehtonisesti korkealuokkaisesti. Kansirakenteet tulee sovittaa luontevasti ympäröivään maastoon ja maisemaan (esimerkiksi kansipihan ja maanvaraisen pihan raja tulee häivyttää rakenteellisesti ja/tai kasvillisuudella. Kansipihan toteuttamisesta tulee tehdä erillinen pihasuunnitelma, jonka tekee ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Kansirakenteen mitoituksessa tulee ottaa huomioon istutettavan kasvillisuuden ja kasvualustan paino. Kansipihalle tulee istuttaa isoja pensaita tai pikkupuita ja köynnöksiä sekä muuta kasvillisuutta. Istutusten kannalta paras ratkaisu on kansi, jolla on riittävästi kasvualustatilaa. Istutusalueiden kasvualustan pinnan ollessa samassa tasossa muiden kansipihan pinnoitteiden kanssa pihan hu-levedet voidaan johtaa osittain istutuksille. Puuvartisten kasvien kasvualustatilan paksuus tulee olla mm. Korkeat ja pienialaiset muurirakentein korotetut kasvualustatilat eivät ole suositeltavia, sillä ne muodostavat kansipihasta helposti sokkeloisen ja sekavan. Istutusallasta rajaavan muurirakenteen korkeus saa ulottua kansipihan pinnasta enintään 500 mm korkeuteen. Kansipihan alapuoleisen pysäköintitilan ilmanvaihtorakenteet tulee integroida rakennuksiin tai pihan rakenteisiin. Periaatekuva - kansipihan toteuttaminen RAKENTAMISTAPAOHJEET - Mannisenmäki, Saarijärventie 44 9

19

20 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 107 TONTTIEN 1-4 ASEMAKAAVAN MUUTOS (MANNISENMÄKI, SAARIJÄRVENTIE 44) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :023 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,0671 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,0671 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,01 0,0000 A yhteensä 0, , ,58-0,3835 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,9 0,3835 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 2/ Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 1, , ,01 0,0000 A yhteensä 0, , ,58-0,3835 AK 0, , ,58-0,3835 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,9 0,3835 Kadut 0,0017 0,4 0,0017 LPA 0, ,6 0,3818 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-]