MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ KAUPUNGINOSAN KORTTELI 103 TONTIT 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 29:027

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 103 TONTIT 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 KAAVATUNNUS 29:027 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan korttelin 103 tonttia 1 ja 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu 29. kaupunginosan kortteli 103 tontit 3-6. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi MANNISENMÄKI, KORTTELI 103 Kaavan tunnus 29:027 Kaavan päiväys Kaavan laatija Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Tiedotuslehti vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta Mannisenmäen uudella asuinalueella. Alue rajautuu idästä Tiilitehtaantiehen ja lännestä Sekametsä nimiseen tiehen. Tiilitehtaantien toisella puolella on kerrostalokortteli ja metsää. Sekametsän varsi on kaavoitettu sekä omakoti- että rivitaloille. Osa rakennuksista on jo toteutunut. Suunnittelualueen sekä etelä- että pohjoisrajoilla on kapeat hulevesille varatut puistovyöhykkeet. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutosalueen maanomistus on yksityisen. Hakijana on maanomistaja, jonka tavoitteena on muuttaa Sekametsän varrella oleva rivitalotontti kolmeksi omakotitalotontiksi. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa vähäisessä määrin Tiilitehtaantien rivitalotonttia Sekametsän suuntaan. Korttelirajoja ei muuteta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavamuutoksesta käytetään nimeä Mannisenmäki, Tiilitehtaantie 55 ja Sekametsä 7.

3 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maastonmuodot Palvelut, virkistys Liikenne Tekninen huolto ja erityistoiminnat Maaperä Maanomistus Rakennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Luonnosvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14

4 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) tonttijakokartta 5) asemakaavakartta, pienennös

5 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutosalueen maanomistus on yksityisen. Hakijana on maanomistaja, jonka tavoitteena on tonttikysynnän takia muuttaa Sekametsän varrella oleva rivitalotontti kolmeksi omakotitalotontiksi. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa vähäisessä määrin Tiilitehtaantien rivitalotonttia Sekametsän suuntaan. Korttelirajoja ei muuteta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Tiedotuslehdessä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä... Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.

6 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta Mannisenmäen uudella asuinalueella. Palokkakeskuksen kaupallisiin palveluihin on suunnittelualueelta matkaa noin puoli kilometriä. Alue rajautuu idästä Tiilitehtaantiehen ja lännestä Sekametsä nimiseen tiehen. Tiilitehtaantien toisella puolella on kerrostalokortteli ja metsää. Sekametsän varsi on kaavoitettu sekä omakoti- että rivitaloille. Osa rakennuksista on jo toteutunut. Suunnittelualueen sekä etelä- että pohjoisrajoilla on kapeat hulevesille varatut puistovyöhykkeet. Opaskartta Luonnonympäristö ja maastonmuodot Suunnittelualue sijaitsee länteen laskevalla rinnealueella ja maasto nousee jyrkästi Tiilitehtaantietä kohti. Korkeuseroa korttelialueen sisällä syntyy noin 15 metriä. Alue on rakentamatonta, josta puusto on kaadettu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä. Suunnittelualueella ei ole luontoarvoja. Suunnittelualueen rakentuessa jyrkkään rinnemaastoon ja kasvipeitteisten alueiden muuttuessa rakennetuiksi, tulee alueen vesitalous erityisesti pintavesien virtaamien ja imeytymisen suhteen muuttumaan merkittävästi.

7 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (7) Palvelut, virkistys Palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu Palokankeskuksen ja lähiympäristön palveluihin. Mannisenmäen päällä on ajantasakaavassa tontti, joka mahdollistaa lähipalvelun toteutumisen (päiväkoti, palveluasuminen). Sekä Tuomiojärven läheisyys, että Mannisenmäen päällä oleva metsä polkuineen tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet suunnittelualueen asukkaille Liikenne Läheinen Saarijärventien on vilkkaasti liikennöity Nelostien rinnakkaisväylä. Tiilitehtaantie on Mannisenmäen alueen kokoojakatu, joka yhdistyy ajantasakaavassa vanhaan Mannilan alueeseen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen katuna. Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan ja ne liittyvät jouhevasti ympäristön muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon. Mannisenmäen alueen katuverkoston valmistuttua liikenneyhteydet paranevat entisestään. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Saarijärventien varressa, jossa nykyisellään liikennöi Jyväskylän keskustasta muutama linja-autovuoro Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen lähiympäristöön Tiilitehtaantien ja Sekametsän katualueelle on toteutettu kattavasti kunnallisteknistä verkostoa. Katualueilla kulkevat kaukolämpö, vesi- ja viemäriverkosto, teleliikennekaapeleita jne Maaperä Mannisenmäen maaperä on valtaosaltaan karkeaa moreenia. Kallioperä on grano-, kvartsidioriittia ja tonaliittia Maanomistus Tontti on yksityisen maanomistuksessa Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kaupunkikuvasta on pikkuhiljaa tunnistettavissa ominaispiirteitä, jotka syntyvät sekä rinnerakentamisen että yhtenäisen rakentamistavan (kuten värit ja selkeä muotokieli) myötä. Kaupunkikuvallisesti uusi ja rakenteilla oleva asuinalue elää kuitenkin vielä pitkään muutosvaihetta. Kuvia suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä.

8 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (8) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ote maakuntakaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Ote yleiskaavasta. Asemakaavassa (hyväksytty ) alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR).

9 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (9) Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Maankäyttösopimusta ei tarvita. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä ei ole käynnissä kaavahankkeita.

10 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (10) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavahakemus on käsitelty asemakaavoituksen sisäisessä kokouksessa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Elenia / Kaukolämpö Elenia / Siirto Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Muut: Mannilan asukasyhdistys ry Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa

11 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (11) kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupurakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Kaavan vaikutukset. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on vastata alueen tonttikysyntään ja mahdollistaa muutos maanomistajan tavoitteiden mukaisesti. Maanomistajan tavoitteet Alueen tonttikysyntä on erityisesti kohdistunut erillispientalotontteihin. Näin ollen maanomistajan tavoitteena on muuttaa Sekametsän varrella oleva rivitalotontti kolmeksi omakotitalotontiksi. Lisäksi tontin käytettävyyden takia tavoitteena on kasvattaa vähäisessä määrin Tiilitehtaantien rivitalotonttia Sekametsän suuntaan.

12 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (12) 3.4 ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnos Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle on osoitettu Tiilitehtaantien varteen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR), jonka rakennusoikeus on 700 ja kerrosluku 2/3k I u2/3. Lisäksi rivitalotontille on osoitettu istutettava puurivi kadun varteen. Harjansuunta on kadun suuntainen. Rakennusalaa on jäsennelty ohjeellisesti pienempiin aloihin sekä asuinrakennukselle että talousrakennukselle. Pysäköinti on esitetty myös ohjeellisesti. Sekametsän varressa on erillispientalojen korttelialue (AO-1), jossa sijaitsee kolme erillistä tonttia. Kunkin tontin rakennusoikeus on 200 ja kerrosluku 2/3k I u2/3, ja niille saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja ja vain yhden asuinrakennuksen. Tonteille on osoitettu harjansuunta Sekametsän suuntaisesti. Rakennusala on osoitettu ohjeellisesti Sekametsän lähettyville Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) katualueen liikenneturvallisuus katukuva Sekametsän puolelle tulee kaksi liittymää enemmän, jolla on hiukan negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen (-/0). Sekametsän varren katukuva muuttuu pienimittakaavaisemmaksi ja vaikutukset voivat olla positiivisetkin (0/+) Luonnosvaiheen palaute Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä on saatu 1 lausunto. Lausunnon antoi Jyväskylän Energia-yhtiöt Oy. Lausunto tiivistettynä: Kahdelle uudelle tontille rakennetaan vesijohto- ja jätevesiviemäriliittymä liittyjän hakemuksesta sovittavaan paikkaan. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutosta kaavaratkaisuun. Asemakaavaratkaisuun ei ole luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen tehty muutoksia Ehdotusvaiheen palaute

13 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (13) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Kaavoitettavan alueen koko on n. 0,5 ha. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on luoda korttelialue, joka on sekä kaupunkikuvallisesti ympäristöön sopiva että tonttimarkkinoiden kannalta sopiva ratkaisu. Kaavamääräyksillä ohjataan alueen toteutusta siten, että asemakaavan tavoitteet toteutuvat. 4.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. AO-1 at le p Erillispientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa yksi- ja kaksiasuntoisia pientaloja. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. Ohjeellinen rakennusala, jolla saa rakentaa auton säilytystilan ja talousrakennuksen. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Tiilitehtaantien rajalle on osoitettu istutettava puurivi. Katujen rajoille on osoitettu istutettavat alueen osat. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaehdotuksen vaikutukset ovat samat kuin luonnosvaiheen vaikutukset. Vaikutuksia on verrattu voimassa olevaan asemakaavaan. Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) katualueen liikenneturvallisuus katukuva Sekametsän puolelle tulee kaksi liittymää enemmän, jolla on hiukan negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen (-/0). Sekametsän varren katukuva muuttuu pienimittakaavaisemmaksi ja vaikutukset voivat olla positiivisetkin (0/+).

14 29:027 / MANNISENMÄKI, TIILITEHTAANTIE 55 JA SEKAMETSÄ 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (14) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 5.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutusta seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Asemakaavoituksen ja Rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava Asemakaavoituksen edustajien kanssa.

15 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MANNISENMÄKI, Tiilitehtaantie 55 ja Sekametsä 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 103 TONTEILLE 1 JA 2 Kaavatunnus 29:027 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Asemakaavassa (hyväksytty ) alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimusta ei laadita. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: 1. Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta Mannisenmäen uudella asuinalueella. Alue rajautuu idästä Tiilitehtaantiehen ja lännestä Sekametsä nimiseen tiehen. Tiilitehtaantien toisella puolella on kerrostalokortteli ja metsää. Sekametsän varsi on kaavoitettu sekä omakoti- että rivitaloille. Osa rakennuksista on jo toteutunut. Suunnittelualueen sekä eteläettä pohjoisrajoilla on kapeat hulevesille varatut puistovyöhykkeet. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosalueen maanomistus on yksityisen. Hakijana on maanomistaja, jonka tavoitteena on tonttikysynnän takia muuttaa Sekametsän varrella oleva rivitalotontti kolmeksi omakotitalotontiksi. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa vähäisessä määrin Tiilitehtaantien rivitalotonttia Sekametsän suuntaan. Korttelirajoja ei muuteta. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Elenia / Kaukolämpö Elenia / Siirto Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Muut: Mannilan asukasyhdistys ry 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

16 29:027 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - katukuvaan - liikenneturvallisuuteen Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Marja Särkkä, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) , (014) etunimi.sukunimi@jkl.fi internet

17 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Mittakaava: 1:1000

18 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 103 ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :027 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4644 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4644 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,28 0, A yhteensä 0, , ,28 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

19 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,28 0, A yhteensä 0, , ,28 0, AR 0, , ,29-0, AO 0, , ,27 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

20

21 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Erillispientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Katu. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AO 1 kortteleissa 2ap/asunto, AR kortteleissa 1 ap/75 asuinkerrosneliömetriä, kuitenkin vähintään 1.3 ap/asunto RAKENTAMISTAPA Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta tai kiviainesta (harmaa, ruskea). Mikäli käytetään tehosteväriä, sen tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/tai punainen. Puun käyttö on suositeltavaa julkisivuissa. Hirsirakentaminen on sallittua, mutta pyöröhirren ja pitkänurkan käyttöä ei hyväksytä. Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita tai laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa Katot Asuinrakennusten kattojen tulee olla väriltään tumman harmaita epäsymmetrisiä tai symmetrisiä harjakattoja tai kaksoispulpettikattoja. Auma ja mansardikattoja ei sallita. AO korttelialueella sallitaan myös pulpettikatto. Piharakennusten kattomuodon tulee olla pulpetti tai harjakatto. Asuinrakennusten kattokaltevuus tulee olla 1:2,5 1:3, epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi olla jyrkempi. Piharakennusten kattokaltevuus voi olla loivempi. Katemateriaalin tulee olla pelti, huopa tai tiilikate, tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita. Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita tai laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Piharakennukset Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Piharakennusten tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko; massa, muoto), harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. PIHA ALUEET Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja/tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. Rakennusten sijoittamisesta tontilla on suunniteltaessa otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. Pihan korkeuserojen hallintaan suositellaan muureja, mikäli käytetään luiskia, niille tulee istuttaa maata sitovia pensaita tai maanpeiteperennoja. Piha alueella tulee varata leikki ja oleskelutilaa vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti. Alueella tulee suosia raja aitoina istutettua viheraitaa tai kivirakenteista raja aitaa, puuaita sallitaan vain AO 1 tonteilla. Rakennetun aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä. Ulko ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä läpäiseviä (esim. sora, nurmikivi tai riittävän leveästi saumattu kiveys). Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.