YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO?"

Transkriptio

1 YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO? Mervi Eskelinen Erityispedagogiigan perusopinnot Tampereen yliopisto 2008

2 YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO? 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET KÄSITTEET Integraatio Inkluusio Segregaatio (erillistäminen) 7 3. HAASTEET INKLUUSIIVISEN KOULUJÄRJESTELMÄN TIELLÄ Opettajien asenteet Yksi yhteinen koulu kaikille? TOIMIVAN INKLUSIIVISEN KOULUN EDELLYTYKSET Inkluusion edellytykset Tehokkaat opetuskäytännöt inklusiivisessa koulussa JOHTOPÄÄTÖKSET 16 LÄHDELUETTELO 18 2

3 1. JOHDANTO 1960-luvulla poliittisen liikehdinnän (mm. mustien taistelu oikeuksistaan Yhdysvalloissa) seurauksena alettiin yleisesti vaalia ihmisarvoa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tässä yhteydessä myös vammaiset alettiin nähdä ihmisarvoisina olentoina. Poikkeavaksi leimaaminen ja vammaisten eristäminen laitoksiin alettiin pitää yksinomaan syrjivinä ja alentavina käytäntöinä. (Moberg 2008a, liite 5.) Tasa-arvoisuus edellyttää, että kaikki saavat opetusta. Suomessa viimeiset rajoitukset poistettiin vasta 1980-luvulla, jolloin oppivelvollisuus ulotettiin koskemaan myös vaikeimmin vammaisia. (Moberg 2008b.) Suomessa on kaksoisjärjestelmä: yleisopetus ja erityisopetus on erotettu toisistaan. Erityisluokissa ja erityiskouluissa on noin neljä prosenttia peruskouluikäisistä (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita, 2007). Perusteena erityisopetukseen siirtämiseen/ottamiseen on käytetty yksilöstä johtuvia syitä (yksilön patologia). Erityisopetuksella pyritään vastaamaan tämän poikkeavan oppilaan erityisiin opetuksellisiin tarpeisiin. Kuitenkin useissa tutkimuksissa on havaittu, ettei erityisopetus ole yleisopetusta tehokkaampaa sen puoleen oppimisen kuin kustannustenkaan kannalta. Inklusiivinen ajattelu luopuu yksilön patologiaa korostavasta lähtökohdasta ja korostaa sen sijaan ihmisoikeuksien turvaamista. Elleivät oppilaat opi, pitää ympäristön muuttua ja oppimisen esteiden poistua (yhteisön patologia). (Moberg 2008a, liite 9/2.) Onhan vammattomissa ja ei-erityistarpeissakin oppilaissa kyvyiltään ja taipumuksiltaan hyvinkin erilaisia lapsia, jotka hyötyisivät yksilöllisemmistä menetelmistä ja tavoitteista. (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007) Erityisopetusta on arvosteltu erityisesti siksi, että se leimaa lapsia poikkeaviksi ja erilaisiksi. Pahimmassa tapauksessa lapsi alkaa toteuttaa itseensä lyötyä leimaa. Inklusiivisuuteen erilaisuus sen sijaan kuuluu olennaisena osana me kaikki olemme erilaisia! (Lehtomäki & Takala 2005, 97.) Vaikka Suomi on sitoutunut sekä YK:n päätösasiakirjaan (vammaisten henkilöiden opetuksen järjestämisestä muiden kanssa) että UNESCO:n ns. Salamancajulistukseen (kaikkien lasten oikeus käydä koulua yhteisillä luokilla siten, että koulu mukautuu oppilaiden erilaisiin tarpeisiin), mainittavampiin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole ryhdytty. (Rimpiläinen, Bruun 3

4 & Kekäläinen 2007, 16.) Oppilaan opettaminen yleisopetuksessa on tietenkin aina ensisijainen vaihtoehto ja lapsi sijoitetaan erityisluokkaan vain silloin, kun opetuksen järjestäminen ei ole muuten mahdollista. Tästä tulee helposti sellainen kuva, että integraatio on jo toteutunut. Todellisuudessa erityisluokkien ja pienryhmien määrä on viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja erityiskouluja on vielä satoja. Erityisopetuksessa olevista oppilaista neljännes on pysyvästi sijoitettu yleisopetuksen yhteyteen. (Naukkarinen, Ladonlahti, Saloviita 2007.) Työssäni tarkastelukulma on lähes yksinomaan koulutuksellinen ja kyseessä olevat oppilaat ovat peruskouluikäisiä. Käytän kirjoitelmassani termejä integraatio ja inkluusio alkuperäislähteiden mukaisesti. 4

5 2. KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Integraatio Integraatio merkitsee, että erityistä tukea tarvitseva oppilas sijoitetaan tavalliseen kouluun. Tarkoituksena on, että lapsen tulisi voida olla ja elää luonnollisessa ympäristössään. Tähän kuuluu omien edellytysten mukainen opetus luonnollisessa kouluympäristössä, joka yleensä tarkoittaa lähikoulua. (Moberg 2001.) Koska integraatio merkitsee yleisopetuksesta erityisopetukseen otetun/siirretyn oppilaan palauttamista yleisopetukseen, sitä ei voi olla ilman segregaatiota. Oppilas integroidaan vain siinä tapauksessa, että hänen arvellaan pärjäävän yleisopetuksen ryhmässä eli se ei siis koske kaikkia vaan vain todennäköisiä pärjääjiä (Saloviita 2001, 100). Mobergin mukaan integraation tasot ovat (Moberg 2008a, liite 1b): 1) fyysinen integraatio 2) toiminnallinen integraatio 3) sosiaalinen integraatio 4) yhteiskunnallinen integraatio syvenee Integraatio lähtee kaikkien oppilaiden sijoittamisesta samaan kouluun tai luokkaan (fyysinen integraatio), mikä luo pohjan yhteistoiminnalle ja yhteistyölle (toiminnallinen integraatio). Tämä taas edistää kaikkien mukanaolijoiden kehittymistä, toisten hyväksymistä ja arvostamista sekä myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä (psykologinen ja sosiaalinen integraatio). Tämä taas mahdollistaa ihmisten tasa-arvon kaikille yhteisessä yhteiskunnassa (yhteiskunnallinen integraatio). Koulussa todellista integraatiota on sosiaalinen integraatio. (Moberg 2001, 85.) Oppilaiden opettaminen samoissa ryhmissä on keino saavuttaa sosiaalisia suhteita, mutta fyysinen integraatio ei tietenkään ilman muuta johda sosiaaliseen integraatioon.toiminnallisessa integraatiossa yleisopetus ja erityisopetus on yhdistetty. Parhaimmillaan tämä johtaa yhteistoimintaan. Sosiaalisen integraation toteutuminen on kouluaikana päämäärä, sillä se tarkoittaa, että integroidut ja enemmistö tulevat hyvin toimeen ja ovat ystäviä. Yhteiskunnallisessa integraatiossa kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet vammoista tai pulmista riippumatta. (Moberg 2008a, liite 1b; 2008b.) 5

6 2.2 Inkluusio Inklusiiviselle kasvatukselle ei ole toistaiseksi löydetty hyvää suomenkielistä vastinetta. Slogan Yksi koulu kaikille kuvaa ajatusta kuitenkin hyvin. Integraation syvin olemus (sosiaalinen integraatio ja yhteisöllisyys) on lähellä inklusiivisen kasvatuksen tavoitteita (Moberg 2001, 85) ja niitä käytetään monesti synonyymeina. Inkluusio merkitsee osallistavaa opetusta ja syrjäytymättömyyttä, kaikkien mukana olemista (vrt. integraatio, joka tarkoittaa joidenkin mukaan pääsemistä) (Kaukola 2003). Inkluusion ydin on kaikkien ihmisten tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallistuminen. Kaikki lapset sijoitetaan lähikouluunsa ja tarvittavat tukitoimenpiteet tuodaan heidän luokseen sinne. (Hyväri 2003.) Näin lapsi pääsee mukaan lähiyhteisönsä toimintaan ja saa tilaisuuden solmia sosiaalisia suhteita vammattomiin ikätovereihinsa (Moberg 2008b). UNESCO:n julistuksessa inkluusio on esitetty ajattelutapana, jonka mukaan ihmiset ovat samanarvoisia ja heitä tulee sellaisenaan kunnioittaa ja arvostaa. Inkluusio on ikuinen prosessi, jonka tarkoituksena on saattaa erityistarpeiset ihmiset mukaan kaikkiin niihin yhteisön toimintoihin, jotka ovat tarjolla niille, joilla ei ole erityistarpeita. Lisäksi paras tapa ennakkoluulojen vähentämiseen, kaikille avoimen yhteiskunnan toteutumiseen ja opetuksen järjestämiseen kaikille on inklusiivinen koulu. (Moberg 2008a, liite 9/1; Kaatrasalo 2006, 10.) Mobergin mukaan (Moberg 2008a, liite 9/2) inkluusiossa on siirrytty yksilön ongelmasta järjestelmän ongelmaan. Koulujärjestelmä on nykyisellään joustamaton ja valmistautumaton kohtaamaan erilaisuutta. Niin sanotut normaalitkaan oppilaat eivät ole samanlaisia kyvyiltään tai tavoiltaan ja kaikki hyötyisivät pedagogisesta diagnoosista : yhteinen opetus tulisi järjestää kunkin oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaisesti. (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007.) Inkluusio ei tarkoita erityisopetuksesta tai tukitoimista luopumista vaan niiden uudelleen järjestämistä. Erityisen tuen tarve määritellään moniammatillisessa työryhmässä ja tukipalvelut tuodaan oppilaan luo. (Mäkinen 2007.) Aikana, jonka inkluusio on ollut Suomessa virallinen koulutuspolitiikkaa ohjaava ideologia, erillinen erityisopetus on Suomessa lisääntynyt. Sen lisäksi tilastojen mukaan inkluusio on luonteeltaan fyysistä eli pelkkä säästöintegraatio. (Moberg 2008a, liite 4/3). Opiskeluympäristön normalisoiminen ilman opetuksen ja tukitoiminen yksilöllistämistä on osallistavan opetuksen ja syrjäytymättömyyden vastakohta. (Kaatrasalo 2006, 8) 6

7 2.3 Segregaatio (erillistäminen) Suomessa on perinteisesti ollut kaksoisjärjestelmä eli yleisopetus ja erityisopetus ovat toisistaan fyysisesti erillisiä. Poikkeavat oppilaat, joilla on opetuksellisia erityistarpeita ja joiden tarpeisiin ei yleisopetus pysty vastaamaan, erotetaan omiksi, opetuksen kannalta mahdollisimman samanlaisiksi ryhmiksi ja siirretään yleisopetuken ulkopuolelle (erityisopetukseen joko osaaikaisesti tai kokonaan). (Mäkinen 2007.) Viranomaisten käyttämässä retoriikassa erityisopetus on tulkittu kädenojennukseksi heikommille oppilaille. Inkluusion kannattajien puheenvuoroissa erillinen erityisopetus on kuitenkin nähty oppilaiden valikoimisena ja syrjimisenä. (Saloviita 2001, 139.) Kuten Moberg toteaa, virallisesti erillinen erityisopetus palvelee poikkeavien oppilaiden tarpeita, mutta se toimii myös yleisopetuksen varaventtiilinä : on erityinen paikka, johon yleisopetukseen sopimattomat tapaukset häiriköt ja vammaiset saatettiin siirtää pääjärjestelmästä sivuun.(moberg 2002, 35.) 7

8 3. HAASTEET INKLUUSIIVISEN KOULUJÄRJESTELMÄN TIELLÄ Moberg (2008b) esitteli luennollaan keskeisimmät esteet inkluusioon siirtymisessä: 1) Käsitteellinen sekavuus Inkluusio ei terminä ole täysin vakiintunut ja eri yhteyksissä ja eri puhujien käyttämänä se voi tarkoittaa eri asioita. 2) Asenteelliset esteet Inkluusion asiallinen toteuttaminen vaatii ihmisten (esimerkiksi opettajien ja vanhempien) positiivisen ja innostuneen asenteen sekä sitoutumisen asiaan. Inkluusio voi edetä vain, jos suorittava porras siihen uskoo. 3) Hallinnolliset ja rakenteelliset esteet Koska koulujärjestelmämme on perinteisesti ollut kaksoisjärjestelmä, on kouluorganisaatio, rakenteet ja historia muotoutuneet sen mukaisiksi. Samoin opettajankoulutus heijastelee sitä, että erityisopetus on alunperin kehitetty yleisopetuksesta erilliseksi järjestelmäksi. Kouluhallinnossa kuntatasolla on yleisopetuksessa ja erityisopetuksessa erilliset henkilöstöt, virastot ja koulutilat. Tämän lisäksi oppilaat on jaoteltu asiantuntijatahon toimesta normaaleihin ja tukea tarvitseviin. Tukea tarvitsevat ovat sitten menneet palvelujen luo sen sijaan että tukipalvelut tuotaisiin oppilaan luo. (Naukkarinen 2002, 346.) 4) Lainsäädännöllinen väljyys Perusopetuslaki on melko väljä, eikä siitä ilmene, mikä ideologia taustalla vaikuttaa (inkluusio/integraatio/joku muu). Vastuu inkluusion toteuttamisesta on siirretty kunnille. Vain inkluusiouskoinen ja sitoutunut rehtori sekä opettajakunta pystyvät huolehtimaan toteutuksesta ja hekin vain, jos käytettävissä on riittävät resurssit. 8

9 5) Pedagogiset perusteet Ensin pitää huolehtia lasten hyvästä opetuksesta ja sitten vasta fyysisestä integraatiosta. Inkluusiosta innostuneimmat eivät yleensä ole pedagogeja (vaan esimerkiksi psykologeja). 3.1 Opettajien asenteet Opettajien asenteita inklusiivista koulua kohtaan on tutkittu useissa tutkimuksissa, joista seuraavassa esittelen yhteenvetoa perustuen Mobergin tutkimukseen Opettajien suhtautuminen integraatioon Suomessa (Moberg 2008a, liite 13, 14 ja 14/2) ja Kaatrasalon pro graduaan varten tekemään tutkimukseen suomalaisten ja tsekkiläisten opettajien suhtautumisesta integraatioon (Kaatrasalo 2006, 45). Niiden tulosten perusteella opettajat suhtautuivat varsin kriittisesti inkluusioon. Positiivisin suhtautuminen inkluusioon: - kun kysymys oli inkluusion ihmisarvo-ulottuvuudesta - rehtorit olivat yleisesti myönteisempiä kuin opettajat (kansliasta helppo huudella?) - erityisopettajaopiskelijat suosivat integroivia kasvuympäristöjä - jos opettajalla oli positiivinen kokemus integraatioluokan opettamisesta - jos integroitava oppilas oli lahjakas tai lukihäiriöinen Negatiivisin suhtautuminen inkluusioon: - jos opettaja oli luokanopettaja - jos opettajalla oli jo opettamiskokemusta (silloin hän suosi segregoivampia ratkaisuja) - jos mukaan tuleva oppilas oli kehitysvammainen tai käytöshäiriöinen Periaatteessa integraatioon suhtauduttiin hyväksyvästi asenteeseen vaikutti oppilaan vamman ja integraation aste. Opettajat kokivat yleisesti, että heidän koulutuksensa oli riittämätöntä poikkeavien oppilaiden kohtaamiseen. Suuri osa myöskin epäili resurssien ja ajan riittävyyttä integraation toteuttamiseksi. Opettajat olettivat oppilaiden hyötyvän integraatiosta, mutta vain harvat pitivät normaaliluokkasijoitusta vammaisen lapsen parhaana oppimisympäristönä. (Moberg 2008a, liite 14/2). Yleisesti opettamiskokemus vähensi sekä luokan- että erityisopettajien integraatiomyönteisyyttä. (Moberg 2008a, liite 14/3.) 9

10 Opettajien ja erityiskasvattajien liitot ovat todenneet, että inklusiivinen kehitys on hyvä asia, kunhan pystytään takaamaan riittävät resurssit (mm. opettajien koulutus ja palkat) ja oppilaiden oppiminen. Naukkarinen (2000) kuitenkin pohtii, painottavatko opettajajärjestöt liiaksi integraation esteitä ja vaatimuksia. Kun kasataan tarpeeksi esteitä integraation tielle, alkaa lopputulos (inkluusion tavoittelu) tuntua mahdottomalta. 3.2 Yksi yhteinen koulu kaikille? Tilanteessa, jossa inklusiivisen koulun pitäisi ihannetilanteessa olla vain väliporras kaikille yhteiseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, on epämielekästä kysyä, kenelle inkluusio sopii ja kenelle ei. Koska koulun kuitenkin täytyy palvella parhaalla mahdollisella tavalla oppilasta, ei yhteiskuntaa tai ideologiaa, esittelen esimerkinomaisesti kaksi ryhmää, joiden mukaantulo edellyttää erityisen tarkkaa miettimistä ja etukäteissuunnittelua Autistit Kyllikki Kerola (2006) pohtii kirjoituksessaan, miten autististen lasten integraatio onnistuisi. Autistiset lapset kaipaavat muihin lapsiin verrattuna visuaalisesti erittäin selkeää ja säännöllistä ympäristöä tuekseen. He häiriintyvät yleensä vähäisistäkin äänistä tai muutoksista ympäristössä (paikka, henkilöt) tai työjärjestyksessä eivätkä pysty keskittymään mihinkään muuhun jos vaikka luokan ikkuna on jäänyt auki, autistinen oppilas ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä. Tällaisia muutoksia kohdataan normaalissa koulussa aivan jatkuvasti ja niitä tuskin pystyisi täysin eliminoimaan. Lisäksi autistinen lapsi omaksuu monesti ympäristöstään ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä kuten pulpetinkannen paukuttamista. Normaaleja käyttäytymismalleja autistit sen sijaan eivät näytä oppivan ilman tarkoituksellista opettamista. On siis syytä etukäteen tarkkaan arvioida, hyötyykö autistinen lapsi muilta lapsilta saamastaan mallista. Myös täytyy selvittää, pystytäänkö opetusympäristö saattamaan riittävän visuaaliseksi ja strukturoiduksi. Monesti nimittäin yleisopetukseen integroitu autistinen lapsi on tosiasiallisesti eristetty muista lapsista oman avustajansa seuraan ja koulunkäynti saattaakin muuttua pelkäksi ajan kuluttamiseksi ja huonojen käyttäytymismallien oppimiseksi. Jos opiskeluympäristö ja opiskeluohjelma saadaan lapselle sopivaksi, autistinen lapsi voi hyvin opiskella normaalissa luokassa. (Kerola 2006, ) 10

11 3.2.2 Kuurot ja vaikeasti kuulovammaiset Lehtomäki ja Takala (2005, 98) esittelevät artikkelissaan näkökulmia kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten (joilla ei ole muita oppimisen vaikeuksia) kouluvalintoihin. Huonokuuloiset lapset suorittavat peruskoulun yleensä yleisopetuksessa, joten tämä tarkastelu ei koske heitä eikä myöskään implantoituja lapsia. Kirjoittajat mainitsevat yhtenä suurimpana kompastuskivenä kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten integroinnissa yhteisen kielen puuttumisen vammattomien lasten kanssa. Kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten äidinkieli on yleensä viittomakieli. Kun yhteistä kieltä ei ole, sosiaalisten suhteiden solmiminen on vaikeaa, vaikka lapsella olisi tulkki mukanaan. Yksin vietetyt välitunnit vievät mielekkyyden koko koulunkäynniltä (Lehtomäki & Takala 2005, 102). Vaikka kuurolla tai vaikeasti kuulovammaisella ei olisi muita oppimisen vaikeuksia, hänellä voi olla pulmia kielenkehityksessä eivätkä kognitiiviset taidot tästä johtuen välttämättä vastaa ikäkauden tasoa. Tällaisessa tapauksessa oppimistulokset jäävät todennäköisesti heikoiksi, mikä osaltaan vähentää lapsen motivaatiota ja laskee itsetuntoa. (Kärkkäinen 2005, 89.) Haasteita koulutielle tuovat myös vertaisryhmän tuen puuttuminen, opetustilojen huono valmistelu (esim. vääränlainen akustiikka), opettajan puutteelliset tiedot kuulovammaisuudesta sekä ymmärrys siitä, että suomen kieli on kuurolle tai kuulovammaiselle vieras kieli. Esimerkiksi kokeet testaavat todennäköisesti ennemmin vieraan kielen (eli suomen) taitoa kuin asiasisällön hallintaa. (Lehtomäki & Takala 2005, ) Lisähaastetta kuulovammaiselle lapselle tuo koulun muuttuneet opetusmenetelmät. Nykyään oppilas on aktiivinen tiedonrakentaja ja opettajan rooli on ohjata oppilasta. Yhteistoiminnallinen opiskelu, parityöskentely ja tutkiva oppiminen ovat yleisesti menetelminä peruskoulussa. (Kärkkäinen 2005, 91-92). Jotta kuulovammaisen lapsen koulunkäynti onnistuisi yleisopetuksessa, täytyy oppilaalla ja hänen vanhemmillaan sekä koulun henkilökunnalla olla motivaatiota, jotta asiat saadaan sujumaan vaikeuksista huolimatta. Siinä missä sosiaalisesti ja kielellisesti valmis lapsi integroituu, toisenlainen lapsi turhautuu ja hänen itsetuntonsa laskee. (Lehtomäki & Takala 2005, 98). Lapsi saattaa myös tarvita tukea sosiaalisissa tilanteissa ja/tai opiskelussa. Toisille riittää pelkkä tulkkaus kun taas toinen tarvitsee tulkkausta, käsitteiden selventämistä ja perinteistä tukiopetusta. Opettajan tulee myös aina varmistaa, että oppilas on ymmärtänyt opetettavan asian (Lehtomäki & Takala 2005, 101). Opettajakin tarvitsee säännöllistä ja monipuolista tukea työhönsä. (Lehtomäki & Takala 2005, 103.) 11

12 4. TOIMIVAN INKLUSIIVISEN KOULUN EDELLYTYKSET Naukkarinen ja Ladonlahti (2001) ovat tiivistäneet inkluusion ideaalin osuvasti: inklusiivisen koulun pyrkimyksenä on kehittää opetus sellaiseksi, että opettajien asenteelliset että materiaaliset voimavarat saadaan vastaamaan hyvin erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Kun keskitytään nimenomaan yleisopetuksen kehittämiseen painotetaan samalla sitä, että inkluusiossa kyse on kaikkien, normaalien ja poikkeavien, oppimisen mahdollisuuksien kohentamisesta. (Naukkarinen & Ladonlahti 2001, 98-99). Kaikki hyötyvät siitä, mistä hyötyvät erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat (Meijer 2005, 9). Kaikille yhteiseen kouluun siirtyminen edellyttää muutoksia olemassa olevaan koulujärjestelmään. Etenkin käsitykset oppimisesta, oppimisen ohjaamisesta, koulukulttuurista ja koulun tehtävästä yhteiskunnassa pitää järjestellä uudelleen. Inklusiivisessa koulussa mukana olijat kasvavat alusta saakka koulujärjestelmässä, jossa joustavat, kaikkien mukana oloa painottavat järjestelyt ovat keskeisiä. (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007.) Inkluusion onnistumisen edellytykset ja siihen olennaisesti liittyvät osallistavan opetuksen tehokkaat opetusmenetelmät esittelen seuraavassa. 4.1 Inkluusion edellytykset Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (Meijer 2005) on vuonna 2005 julkaistussa raportissaan esitellyt mielestäni varsin hyvät edellytykset inkluusion onnistumiselle. Miten inkluusion sitten voi toteuttaa? Ensinkin on löydettävä oikeanlaiset strategiat osallistavaan opetusympäristöön. Sen lisäksi on ymmärrettävä, miten ja miksi inklusiivinen opetus toimii. (Meijer 2005, 9.) Opettajat: Keskeisintä inkluusion toteuttamisessa tässä ryhmässä olivat asenteiden kehittyminen myönteisempään suuntaan. Jotta asenteet voisivat parantua, tarvitaan myönteisiä kokemuksia erityisoppilaista. Myös opettajan koulutus (opettajankoulutus sekä lisäkoulutus), opetusryhmien koko ja opettajien työtaakan arviointi ovat avainasemassa. Opettajan tärkeänä tehtävänä nähtiin myös yhteenkuuluvuuden edistäminen: tarkoituksena on saada oppilas tuntemaan itsensä luokan ja 12

13 yhteisön arvostetuksi ja täysivaltaiseksi jäseneksi. Opettajan vastuulla on myös valita parhaat pedagogiset menetelmät oppilaiden edellytykset huomioon ottaen. Opettajille täytyy varata aikaa pohdinnalle sekä keskustelulle kysymyksistä ja kokemuksista. (Meijer 2005, ) Koulu: Perusopetuksen alemmilla luokilla (1-4) perusopetuksen opetussuunnitelman puitteissa on yleensä mahdollista toteuttaa osallistavaa opetusta. Ylemmillä luokilla, jossa oppiaineet ovat monesti eriytyneet usean opettajan vastuulle, jokaisen opettajan on aktiivisesti huomioitava erityistarpeiset oppilaat. Koko koulussa vallitsevan yhteisvastuullisuuden ja yhteisen tietoisuuden oppilaiden vaikeuksista on havaittu parantavan oppimistuloksia paremmin kuin yksittäisen opettajan aktiivisuuden. (Meijer 2005, ) Rimpiläinen ja Bruun (2007) esittelevät Helakorven ajatusta tiimiorganisoidusta koulusta. Tiimiorganisoidussa mallissa huomioidaan opettajien yksilöllisyys sekä suunnittelussa että opetuksessa. Opettajille tarjotaan myös koulutusta ja kannustetaan innovaatioihin. Opetuksen painopiste siirretään ryhmätöihin luokkaopetuksen sijaan ja opettajan työajasta suuri osa kuluu ryhmä- ja yksilötöiden ohjaamiseen. Koulun apuhenkilökunta valjastetaan tehokkaasti mukaan opetukseen ja koulun tilaratkaisut järjestetään uuden toimintakulttuurin mukaisesti. (Rimpiläinen, Bruun & Kekäläinen 2007, 33.) Käytännössä tiimiorganisoidussa mallissa esimerkiksi luokanopettaja ja erityisopettaja tekevät kiinteää yhteistyötä vaikkapa pariopetuksen muodossa. Molemmat opettajat parhaimmillaan hyötyvät käytännöstä ammatillisesti ja tarjoavat toisilleen tukea vaikeissa tilantaissa. Erityisopettajan jatkuva läsnäolo mahdollistaa erityisen tuen tarjoamisen oppilaan omassa luokassa ja hyödyttää kaikkia oppilaita. (Meijer 2005, 28.) Inklusiivisen koulun takana on aina ammattitaitoinen, osaava ja näkemyksellinen johto, joka uskoo inkluusioon ja haluaa sitä toteuttaa (Meijer 2005, 30). Ulkoiset olosuhteet: Kansallisten ja paikallisten päättäjien tuki on olennaisen tärkeää inklusiiviseen kouluun siirryttäessä. Alueellisen moniammatillisen tuen koordinoinnin täytyy myös olla kohdallaan. Koulun rahoituksen pitäisi olla joustavaa siten, että koulun johto voi päättää, mihin sitä kulloinkin eniten tarvitaan: remonttiin ja esteiden poistamiseen vai uuden opettajan palkkaamiseen. (Meijer 2005, ) 13

14 4.2 Tehokkaat opetuskäytännöt inklusiivisessa koulussa Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen raportissa (Meijer, 2005) oli tutkimuskohteena myös osallistavan opetuksen tehokkaat opetuskäytännöt. Havaintojen perusteella toimivat inkluusiomenetelmät voidaan jakaa seitsemään ryhmään, jotka esittelen lyhyesti seuraavassa. (Meijer 2005, 15.) 1. Yhteistoiminnallinen opetus Opettajat tekevät yhteistyötä muiden opettajien (esim. erityisopettaja) ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa saadakseen tukea tilanteissa, joissa opettaja ei pysty yksin tarjoamaan riittävää tukea oppilaalle (Meijer 2005, 15-16). 2. Yhteistoiminnallinen oppiminen Oppilaat opiskelevat kahden tai kolmen hengen ryhmissä, joissa yksi on opettaja (tutor), toinen oppilas ja kolmas esimerkiksi havainnoija. Kaikki myös heikoin oppilas - ovat vuorollaan jokaisessa roolissa. Tutkimuksen mukaan tästä on hyötyä sekä tiedollisessa että sosio-emotionaalisessa mielessä eivätkä kyvykkäämmätkään oppilaat kärsi haasteiden tai mahdollisuuksien puutteesta. Edellyttää joustavaa ja heterogeenista ryhmäjakoa. (Meijer 2005, 17.) 3. Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Järjestelmällinen tapa puuttua opetuksen aikaiseen häiriökäyttäytymiseen. Kaikkien oppilaiden kanssa sovitut pelisäännöt sekä kannustimet ja keinot, joilla ehkäistään häiriökäyttäytymistä. (Meijer 2005, 18.) Osoittautunut toimivaksi keinoksi etenkin, jos kyseessä on sosiaalisesti ongelmainen tai käytöshäiriöinen oppilas (Meijer 2005, 5). 4. Heterogeeninen ryhmäjako Oppimisympäristö, jossa samanikäiset eritasoiset oppilaat opiskelevat yhdessä. Tämä lisää erilaisuuden kunnioittamista ja johtaa erottelun välttämiseen. Järjestely korostaa yhdenvertaisuutta ja kaventaa kuilua normaalien ja poikkeavien oppilaiden välillä. (Meijer 2005, 20.) 14

15 5. Tuloksellinen opetus Kaikilla oppilailla on haastavat tavoitteet ja niiden saavuttamista seurataan arvioinnein. Opetuksessa sovelletaan kaikkiin yleistä opetussuunnitelmaa, jota sitten tarpeen mukaan sopeutetaan ja yksilöllistetään. Sopeuttamien ja yksilöllistäminen koskee kaikkia, ei vain erityistarpeisia oppilaita. (Meijer 2005, 21.) Sekä lisäksi isommilla oppilailla (5. 8. luokkalaisilla): 6. Kotiluokka-alueet Opetus järjestetään korkeintaan 2-3 eri luokassa ja kaikesta opetuksesta vastaa pieni opettajajoukko. Näin on mahdollista tarjota oppilaille muuttumaton ja vakaa ympäristö, mikä lisää erityisoppilaiden kaipaamaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös opettajat saavat tilaisuuden epävirallisiin oppimismahdollisuuksiin. (Meijer 2005, 23.) 7. Vaihtoehtoiset oppimisstrategiat Viime vuosina on inkluusion tukemiseksi kehitetty oppimisstrategioihin keskittyviä malleja. Mallit auttavat oppilaita soveltamaan oppimiaan strategioita oikeissa tilanteissa. On havaittu, että perusasteen ylempien luokkien inkluusiota edistää se, että oppilaille annetaan suurempi vastuu omasta oppimisestaan. (Meijer 2005, 25.) 15

16 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Ennen kuin aloitin tämän kirjoitelman työstämisen olin erittäin inkluusiokriittinen. Työn edetessä suhtautumiseni on kuitenkin muuttunut ainakin piirun verran myönteisempään suuntaan. Inkluusion luonne periaatteellisena ohjeena ja ihmisoikeuskysymyksenä avautui minulle vasta viime aikoina. Tärkein ymmärtämäni asia oli se, että me kaikki, vammaiset ja vammattomat, normaalit ja poikkeavat, olemme kaikki erilaisia. Siitä näkökulmasta ihmisten erotteleminen leimaaminen tuntuu vanhanaikaiselta ja epäoikeudenmukaiselta. On tutkittu, toteutuuko oikeus oppimiseen parhaiten yleis- vai erityisopetuksessa. Aliisa Alijoki on vuonna 2006 valmistuneessa tutkimuksessaan havainnut, että vaikka inkluusio näyttää tarjoavan kaikille lapsille täydet mahdollisuudet oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, niin todellisuus ei ole ihan niin yksioikoinen. Tutkimusaineiston perusteella voi päätellä, että aina inklusiivinen ratkaisu ei ole lapsen kannalta paras. Toisinaan segregoitu sijoitusratkaisu pystyy turvaamaan lapsen kehityksen parhaiten. Lisäksi Suomessa lapsen sijoittaminen erityisopetukseen on huolellisen prosessin tulos, joka yleensä on sekä opettajien, lapsen että hänen vanhempiensa mielestä perusteltu ja paras ratkaisu lapsen kokonaiskehityksen kannalta. (Alijoki 2008, 158) Mielestäni keskustelussa puhutaan (poikkeavan) yksilön näkökulmasta liian vähän. Miltä tuntuu olla aina se ainoa erilainen? Miltä tuntuu jäädä kaveriporukan ulkopuolelle erilaisuuden takia (vrt. kuurot, joilla ei ole mahdollisesti lainkaan yhteistä kieltä kuulevien kanssa)? Miltä tuntuu olla aina heikoin akateemisissa taidoissa? Näihin kysymyksiin ei tietenkään ole yksiselitteistä ratkaisua ja vaikka olisikin, se ratkaisu tuskin olisi segregointi. Inkluusiokehityksen syveneminen edellyttäisi koulujärjestelmältä paljon uudistuksia ja joustavuutta. Suomessa on ainakin kahdessa kunnassa kokeiltu yhteistoiminnallista opettamista (kts. tiimiorganisoitu malli s. 13) eli sitä, että luokassa on yhtä aikaa sekä luokanopettaja että erityisluokanopettaja ja sen lisäksi ainakin yksi koulunkäyntiavustaja. Kokemukset ovat olleet hyviä. Tämä malli mielestäni turvaa sekä erityistarpeisten että normaalien oppilaiden opetukselliset tarpeet näin pystytään välttämään toisaalta se, että luokanopettajasta tulee pelkkä järjestyksenvalvoja ja toisaalta se, ettei erityistarpeinen lapsi jää kahdestaan (mahdollisesti kouluttamattoman) avustajansa kanssa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina korostunut tulosvastuu. Tämä heijastelee kaikille elämän aloille, myös kouluun. Kunnat supistavat kouluverkkoaan sulkemalla pieniä kouluja ja keskittämällä opetuksen suuriin koulukeskuksiin. Ryhmäkoot kasvavat ja yksilöllistetyn 16

17 opetuksen järjestäminen isossa luokassa vaikeutuu. Erityistukea tarvitsevia lapsia on myös sijoitettu yleisopetuksen kouluihin ilman moniammatillista tukea ja lisäresursseja ja näin toteutettu säästöintegraatio. Tässä valossa ei ole ihme, että luokanopettajat suhtautuvat varautuneesti integraatioon ja inkluusioon. Jos sekä oppilaalle että opettajalle saadaan luotua riittävä tukiverkosto, inkluusiossa ja integraatiossa on paljon hyvää: mahdollisuus opiskella ikätoverien seurassa, omien edellytysten ja kykyjen mukaisesti sekä kokea iloa yhteenkuuluvuudesta ja onnistumisesta. Jos tämä vielä tapahtuu lähikoulussa, lapsen on mahdollista solmia sellaisia sosiaalisia suhteita, joita hän voi itsenäisesti ja helposti ylläpitää (vrt. kaverit asuntolakoulussa mahdollisesti satojen kilometrien päässä). (Kärkkäinen 2005, 92.) Kaikille yhteinen koulu on mahdollinen sitten joskus. Se edellyttää kuitenkin muutoksia sekä koulujärjestelmässä että opettajankoulutuksessa. Myös asenteiden on muututtava inhimillisempään suuntaan. Kun inkluusio jonakin päivänä toteutuu, moni sellainenkin, joka ei edes apua kaivannut, saa sitä: tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu sellaisena kuin on ja saada sen lisäksi huomioonottavaa ja mukautuvaa opetusta omien edellytysten ja kykyjen mukaisesti. Let s celebrate the diversity! 17

18 LÄHDELUETTELO Alijoki, A Erityistä tukea tarvitsevien lasten integraatio ja segregaatio opetusjärjestelyjen lähtökohtana. Teoksessa M. Hillilä & P. Räihä (toim.) Samalta viivalta 2. WS Bookwell Oy Kerola, K Autistisesti käyttäytyvien lasten kuntoutus strukturoitu opetus. Teoksessa K. Launonen (toim.) & A-M. Korpijaakko-Huuhka (toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Yliopistopaino Kustannus Kärkkäinen, P Kuulovammaisen oppilaan kouluvalinnat. Teoksessa M. Takala & E. Lehtomäki (toim.) Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finn Lectura Lehtomäki, E. & Takala, M Kohti inkluusiota? Teoksessa M. Takala & E. Lehtomäki (toim.) Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finn Lectura Moberg, S Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & Saloviita, T. (toim.) Inkluusion haaste koululle. Gummerus Kirjapaino Oy Moberg, S Integraation ja inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kehittyminen. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. WS Bookwell Oy Moberg, S. 2008a. Erityiskasvatuksen historia, palvelujärjestelmä ja elämänkulku opintojakson. Erityispedagogiikka. Opetusmoniste. Liitteet Naukkarinen, A. & Ladonlahti, T Sitoutuminen, joustavat resurssit ja yhteistyö välineitä kaikille yhteiseen kouluun. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & Saloviita, T. (toim.) Inkluusion haaste koululle. Gummerus Kirjapaino Oy Naukkarinen, A Oppiva koulu oppilaan yksilöllisyyden ohjaajana. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. WS Bookwell Oy

19 Saloviita, T Erityisopetuksen virallisen legitimaatiotarinan kehitysvaiheita. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & Saloviita, T. (toim.) Inkluusion haaste koululle. Gummerus Kirjapaino Oy Verkkojulkaisut Hyväri, H Kaikille avoin koulu. Artikkeli Ketju-verkkolehdessä. Kehitysvammaliitto. Luettu Kaatrasalo, M Suomalaisten ja tsekkiläisten opettajaksi opiskelevien suhtautuminen inkluusioon. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. Pro gradu tutkielma. Luettu Kaukola, J Integraatio ja inkluusio. Kehitysvammaisten tukiliitto. Luettu Meijer, C.J.W. (toim.) Osallistava opetus ja opetuskäytännöt perusasteen ylempien luokkien opetuksessa. Yhteenvetoraportti. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus. Luettu Naukkarinen, A Inkluusiodiskurssit. Artikkeli TUHTI-seminaarin alustuksen pohjalta. Nuorisotutkimusseura. Luettu Naukkarinen, A, Ladonlahti, T & Saloviita T Yhteinen koulu kaikille. Opetushallitus. Luettu Rimpiläinen, P, Bruun, J & Kekäläinen, A. (toim.) Värikkäät oppilaamme inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa. Opetushallitus. Luettu

20 Julkaisemattomat lähteet Moberg, S. 2008b. Erityiskasvatuksen historia, palvelujärjestelmä ja elämänkulku opintojakson luennot ja opetusmoniste. Erityispedagogiikan perusopinnot Mäkinen, M Erityispedagogiikan peruskurssin luennot. Erityispedagogiikan perusopinnot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012 Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun Hannu Savolainen 26.4.2012 Opetuksen uudistus mahdollisuutena ja haasteena Tuen kolmiportaisuus perinteisen yleisopetuksen ja erityisopetuksen

Lisätiedot

Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay

Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay ELA ja samanaikaisopettajuus Kokemuksia samanaikaisesta pedagogiikasta Tallenne (dvd) yhteisopettajuusmallista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Särkelässä tehdään työtä iloisessa kouluhengessä lähtökohtana kotiympäristö ja jokaisen yksilölliset kyvyt.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien joustava perusopetus

Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella Aija Vartiainen, Kontiolahden koulu, tammikuu 2008

Lisätiedot

Ajankohtaisia haasteita koulujen ja oppilaitosten moniammatillisessa yhteistyössä Ritva Järvinen

Ajankohtaisia haasteita koulujen ja oppilaitosten moniammatillisessa yhteistyössä Ritva Järvinen Ajankohtaisia haasteita koulujen ja oppilaitosten moniammatillisessa yhteistyössä 2.12.2009 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Työrauha tavaksi Työrauha tavaksi j u l

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto TOINEN KELPO-AALTO Aalto syntyy, kun tuuli tarttuu vesimolekyyleihin ja ne lähtevät pyörivään liikkeeseen. Rikkoutuneeseen vedenpintaan syntyy lisää kitkaa, jolloin tuuli tarttuu siihen paremmin- - (Wikipedia,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot