YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO?
|
|
- Heidi Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO? Mervi Eskelinen Erityispedagogiigan perusopinnot Tampereen yliopisto 2008
2 YKSI KOULU KAIKILLE UTOPIA VAI TODELLINEN VAIHTOEHTO? 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET KÄSITTEET Integraatio Inkluusio Segregaatio (erillistäminen) 7 3. HAASTEET INKLUUSIIVISEN KOULUJÄRJESTELMÄN TIELLÄ Opettajien asenteet Yksi yhteinen koulu kaikille? TOIMIVAN INKLUSIIVISEN KOULUN EDELLYTYKSET Inkluusion edellytykset Tehokkaat opetuskäytännöt inklusiivisessa koulussa JOHTOPÄÄTÖKSET 16 LÄHDELUETTELO 18 2
3 1. JOHDANTO 1960-luvulla poliittisen liikehdinnän (mm. mustien taistelu oikeuksistaan Yhdysvalloissa) seurauksena alettiin yleisesti vaalia ihmisarvoa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tässä yhteydessä myös vammaiset alettiin nähdä ihmisarvoisina olentoina. Poikkeavaksi leimaaminen ja vammaisten eristäminen laitoksiin alettiin pitää yksinomaan syrjivinä ja alentavina käytäntöinä. (Moberg 2008a, liite 5.) Tasa-arvoisuus edellyttää, että kaikki saavat opetusta. Suomessa viimeiset rajoitukset poistettiin vasta 1980-luvulla, jolloin oppivelvollisuus ulotettiin koskemaan myös vaikeimmin vammaisia. (Moberg 2008b.) Suomessa on kaksoisjärjestelmä: yleisopetus ja erityisopetus on erotettu toisistaan. Erityisluokissa ja erityiskouluissa on noin neljä prosenttia peruskouluikäisistä (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita, 2007). Perusteena erityisopetukseen siirtämiseen/ottamiseen on käytetty yksilöstä johtuvia syitä (yksilön patologia). Erityisopetuksella pyritään vastaamaan tämän poikkeavan oppilaan erityisiin opetuksellisiin tarpeisiin. Kuitenkin useissa tutkimuksissa on havaittu, ettei erityisopetus ole yleisopetusta tehokkaampaa sen puoleen oppimisen kuin kustannustenkaan kannalta. Inklusiivinen ajattelu luopuu yksilön patologiaa korostavasta lähtökohdasta ja korostaa sen sijaan ihmisoikeuksien turvaamista. Elleivät oppilaat opi, pitää ympäristön muuttua ja oppimisen esteiden poistua (yhteisön patologia). (Moberg 2008a, liite 9/2.) Onhan vammattomissa ja ei-erityistarpeissakin oppilaissa kyvyiltään ja taipumuksiltaan hyvinkin erilaisia lapsia, jotka hyötyisivät yksilöllisemmistä menetelmistä ja tavoitteista. (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007) Erityisopetusta on arvosteltu erityisesti siksi, että se leimaa lapsia poikkeaviksi ja erilaisiksi. Pahimmassa tapauksessa lapsi alkaa toteuttaa itseensä lyötyä leimaa. Inklusiivisuuteen erilaisuus sen sijaan kuuluu olennaisena osana me kaikki olemme erilaisia! (Lehtomäki & Takala 2005, 97.) Vaikka Suomi on sitoutunut sekä YK:n päätösasiakirjaan (vammaisten henkilöiden opetuksen järjestämisestä muiden kanssa) että UNESCO:n ns. Salamancajulistukseen (kaikkien lasten oikeus käydä koulua yhteisillä luokilla siten, että koulu mukautuu oppilaiden erilaisiin tarpeisiin), mainittavampiin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole ryhdytty. (Rimpiläinen, Bruun 3
4 & Kekäläinen 2007, 16.) Oppilaan opettaminen yleisopetuksessa on tietenkin aina ensisijainen vaihtoehto ja lapsi sijoitetaan erityisluokkaan vain silloin, kun opetuksen järjestäminen ei ole muuten mahdollista. Tästä tulee helposti sellainen kuva, että integraatio on jo toteutunut. Todellisuudessa erityisluokkien ja pienryhmien määrä on viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja erityiskouluja on vielä satoja. Erityisopetuksessa olevista oppilaista neljännes on pysyvästi sijoitettu yleisopetuksen yhteyteen. (Naukkarinen, Ladonlahti, Saloviita 2007.) Työssäni tarkastelukulma on lähes yksinomaan koulutuksellinen ja kyseessä olevat oppilaat ovat peruskouluikäisiä. Käytän kirjoitelmassani termejä integraatio ja inkluusio alkuperäislähteiden mukaisesti. 4
5 2. KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Integraatio Integraatio merkitsee, että erityistä tukea tarvitseva oppilas sijoitetaan tavalliseen kouluun. Tarkoituksena on, että lapsen tulisi voida olla ja elää luonnollisessa ympäristössään. Tähän kuuluu omien edellytysten mukainen opetus luonnollisessa kouluympäristössä, joka yleensä tarkoittaa lähikoulua. (Moberg 2001.) Koska integraatio merkitsee yleisopetuksesta erityisopetukseen otetun/siirretyn oppilaan palauttamista yleisopetukseen, sitä ei voi olla ilman segregaatiota. Oppilas integroidaan vain siinä tapauksessa, että hänen arvellaan pärjäävän yleisopetuksen ryhmässä eli se ei siis koske kaikkia vaan vain todennäköisiä pärjääjiä (Saloviita 2001, 100). Mobergin mukaan integraation tasot ovat (Moberg 2008a, liite 1b): 1) fyysinen integraatio 2) toiminnallinen integraatio 3) sosiaalinen integraatio 4) yhteiskunnallinen integraatio syvenee Integraatio lähtee kaikkien oppilaiden sijoittamisesta samaan kouluun tai luokkaan (fyysinen integraatio), mikä luo pohjan yhteistoiminnalle ja yhteistyölle (toiminnallinen integraatio). Tämä taas edistää kaikkien mukanaolijoiden kehittymistä, toisten hyväksymistä ja arvostamista sekä myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä (psykologinen ja sosiaalinen integraatio). Tämä taas mahdollistaa ihmisten tasa-arvon kaikille yhteisessä yhteiskunnassa (yhteiskunnallinen integraatio). Koulussa todellista integraatiota on sosiaalinen integraatio. (Moberg 2001, 85.) Oppilaiden opettaminen samoissa ryhmissä on keino saavuttaa sosiaalisia suhteita, mutta fyysinen integraatio ei tietenkään ilman muuta johda sosiaaliseen integraatioon.toiminnallisessa integraatiossa yleisopetus ja erityisopetus on yhdistetty. Parhaimmillaan tämä johtaa yhteistoimintaan. Sosiaalisen integraation toteutuminen on kouluaikana päämäärä, sillä se tarkoittaa, että integroidut ja enemmistö tulevat hyvin toimeen ja ovat ystäviä. Yhteiskunnallisessa integraatiossa kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet vammoista tai pulmista riippumatta. (Moberg 2008a, liite 1b; 2008b.) 5
6 2.2 Inkluusio Inklusiiviselle kasvatukselle ei ole toistaiseksi löydetty hyvää suomenkielistä vastinetta. Slogan Yksi koulu kaikille kuvaa ajatusta kuitenkin hyvin. Integraation syvin olemus (sosiaalinen integraatio ja yhteisöllisyys) on lähellä inklusiivisen kasvatuksen tavoitteita (Moberg 2001, 85) ja niitä käytetään monesti synonyymeina. Inkluusio merkitsee osallistavaa opetusta ja syrjäytymättömyyttä, kaikkien mukana olemista (vrt. integraatio, joka tarkoittaa joidenkin mukaan pääsemistä) (Kaukola 2003). Inkluusion ydin on kaikkien ihmisten tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallistuminen. Kaikki lapset sijoitetaan lähikouluunsa ja tarvittavat tukitoimenpiteet tuodaan heidän luokseen sinne. (Hyväri 2003.) Näin lapsi pääsee mukaan lähiyhteisönsä toimintaan ja saa tilaisuuden solmia sosiaalisia suhteita vammattomiin ikätovereihinsa (Moberg 2008b). UNESCO:n julistuksessa inkluusio on esitetty ajattelutapana, jonka mukaan ihmiset ovat samanarvoisia ja heitä tulee sellaisenaan kunnioittaa ja arvostaa. Inkluusio on ikuinen prosessi, jonka tarkoituksena on saattaa erityistarpeiset ihmiset mukaan kaikkiin niihin yhteisön toimintoihin, jotka ovat tarjolla niille, joilla ei ole erityistarpeita. Lisäksi paras tapa ennakkoluulojen vähentämiseen, kaikille avoimen yhteiskunnan toteutumiseen ja opetuksen järjestämiseen kaikille on inklusiivinen koulu. (Moberg 2008a, liite 9/1; Kaatrasalo 2006, 10.) Mobergin mukaan (Moberg 2008a, liite 9/2) inkluusiossa on siirrytty yksilön ongelmasta järjestelmän ongelmaan. Koulujärjestelmä on nykyisellään joustamaton ja valmistautumaton kohtaamaan erilaisuutta. Niin sanotut normaalitkaan oppilaat eivät ole samanlaisia kyvyiltään tai tavoiltaan ja kaikki hyötyisivät pedagogisesta diagnoosista : yhteinen opetus tulisi järjestää kunkin oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaisesti. (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007.) Inkluusio ei tarkoita erityisopetuksesta tai tukitoimista luopumista vaan niiden uudelleen järjestämistä. Erityisen tuen tarve määritellään moniammatillisessa työryhmässä ja tukipalvelut tuodaan oppilaan luo. (Mäkinen 2007.) Aikana, jonka inkluusio on ollut Suomessa virallinen koulutuspolitiikkaa ohjaava ideologia, erillinen erityisopetus on Suomessa lisääntynyt. Sen lisäksi tilastojen mukaan inkluusio on luonteeltaan fyysistä eli pelkkä säästöintegraatio. (Moberg 2008a, liite 4/3). Opiskeluympäristön normalisoiminen ilman opetuksen ja tukitoiminen yksilöllistämistä on osallistavan opetuksen ja syrjäytymättömyyden vastakohta. (Kaatrasalo 2006, 8) 6
7 2.3 Segregaatio (erillistäminen) Suomessa on perinteisesti ollut kaksoisjärjestelmä eli yleisopetus ja erityisopetus ovat toisistaan fyysisesti erillisiä. Poikkeavat oppilaat, joilla on opetuksellisia erityistarpeita ja joiden tarpeisiin ei yleisopetus pysty vastaamaan, erotetaan omiksi, opetuksen kannalta mahdollisimman samanlaisiksi ryhmiksi ja siirretään yleisopetuken ulkopuolelle (erityisopetukseen joko osaaikaisesti tai kokonaan). (Mäkinen 2007.) Viranomaisten käyttämässä retoriikassa erityisopetus on tulkittu kädenojennukseksi heikommille oppilaille. Inkluusion kannattajien puheenvuoroissa erillinen erityisopetus on kuitenkin nähty oppilaiden valikoimisena ja syrjimisenä. (Saloviita 2001, 139.) Kuten Moberg toteaa, virallisesti erillinen erityisopetus palvelee poikkeavien oppilaiden tarpeita, mutta se toimii myös yleisopetuksen varaventtiilinä : on erityinen paikka, johon yleisopetukseen sopimattomat tapaukset häiriköt ja vammaiset saatettiin siirtää pääjärjestelmästä sivuun.(moberg 2002, 35.) 7
8 3. HAASTEET INKLUUSIIVISEN KOULUJÄRJESTELMÄN TIELLÄ Moberg (2008b) esitteli luennollaan keskeisimmät esteet inkluusioon siirtymisessä: 1) Käsitteellinen sekavuus Inkluusio ei terminä ole täysin vakiintunut ja eri yhteyksissä ja eri puhujien käyttämänä se voi tarkoittaa eri asioita. 2) Asenteelliset esteet Inkluusion asiallinen toteuttaminen vaatii ihmisten (esimerkiksi opettajien ja vanhempien) positiivisen ja innostuneen asenteen sekä sitoutumisen asiaan. Inkluusio voi edetä vain, jos suorittava porras siihen uskoo. 3) Hallinnolliset ja rakenteelliset esteet Koska koulujärjestelmämme on perinteisesti ollut kaksoisjärjestelmä, on kouluorganisaatio, rakenteet ja historia muotoutuneet sen mukaisiksi. Samoin opettajankoulutus heijastelee sitä, että erityisopetus on alunperin kehitetty yleisopetuksesta erilliseksi järjestelmäksi. Kouluhallinnossa kuntatasolla on yleisopetuksessa ja erityisopetuksessa erilliset henkilöstöt, virastot ja koulutilat. Tämän lisäksi oppilaat on jaoteltu asiantuntijatahon toimesta normaaleihin ja tukea tarvitseviin. Tukea tarvitsevat ovat sitten menneet palvelujen luo sen sijaan että tukipalvelut tuotaisiin oppilaan luo. (Naukkarinen 2002, 346.) 4) Lainsäädännöllinen väljyys Perusopetuslaki on melko väljä, eikä siitä ilmene, mikä ideologia taustalla vaikuttaa (inkluusio/integraatio/joku muu). Vastuu inkluusion toteuttamisesta on siirretty kunnille. Vain inkluusiouskoinen ja sitoutunut rehtori sekä opettajakunta pystyvät huolehtimaan toteutuksesta ja hekin vain, jos käytettävissä on riittävät resurssit. 8
9 5) Pedagogiset perusteet Ensin pitää huolehtia lasten hyvästä opetuksesta ja sitten vasta fyysisestä integraatiosta. Inkluusiosta innostuneimmat eivät yleensä ole pedagogeja (vaan esimerkiksi psykologeja). 3.1 Opettajien asenteet Opettajien asenteita inklusiivista koulua kohtaan on tutkittu useissa tutkimuksissa, joista seuraavassa esittelen yhteenvetoa perustuen Mobergin tutkimukseen Opettajien suhtautuminen integraatioon Suomessa (Moberg 2008a, liite 13, 14 ja 14/2) ja Kaatrasalon pro graduaan varten tekemään tutkimukseen suomalaisten ja tsekkiläisten opettajien suhtautumisesta integraatioon (Kaatrasalo 2006, 45). Niiden tulosten perusteella opettajat suhtautuivat varsin kriittisesti inkluusioon. Positiivisin suhtautuminen inkluusioon: - kun kysymys oli inkluusion ihmisarvo-ulottuvuudesta - rehtorit olivat yleisesti myönteisempiä kuin opettajat (kansliasta helppo huudella?) - erityisopettajaopiskelijat suosivat integroivia kasvuympäristöjä - jos opettajalla oli positiivinen kokemus integraatioluokan opettamisesta - jos integroitava oppilas oli lahjakas tai lukihäiriöinen Negatiivisin suhtautuminen inkluusioon: - jos opettaja oli luokanopettaja - jos opettajalla oli jo opettamiskokemusta (silloin hän suosi segregoivampia ratkaisuja) - jos mukaan tuleva oppilas oli kehitysvammainen tai käytöshäiriöinen Periaatteessa integraatioon suhtauduttiin hyväksyvästi asenteeseen vaikutti oppilaan vamman ja integraation aste. Opettajat kokivat yleisesti, että heidän koulutuksensa oli riittämätöntä poikkeavien oppilaiden kohtaamiseen. Suuri osa myöskin epäili resurssien ja ajan riittävyyttä integraation toteuttamiseksi. Opettajat olettivat oppilaiden hyötyvän integraatiosta, mutta vain harvat pitivät normaaliluokkasijoitusta vammaisen lapsen parhaana oppimisympäristönä. (Moberg 2008a, liite 14/2). Yleisesti opettamiskokemus vähensi sekä luokan- että erityisopettajien integraatiomyönteisyyttä. (Moberg 2008a, liite 14/3.) 9
10 Opettajien ja erityiskasvattajien liitot ovat todenneet, että inklusiivinen kehitys on hyvä asia, kunhan pystytään takaamaan riittävät resurssit (mm. opettajien koulutus ja palkat) ja oppilaiden oppiminen. Naukkarinen (2000) kuitenkin pohtii, painottavatko opettajajärjestöt liiaksi integraation esteitä ja vaatimuksia. Kun kasataan tarpeeksi esteitä integraation tielle, alkaa lopputulos (inkluusion tavoittelu) tuntua mahdottomalta. 3.2 Yksi yhteinen koulu kaikille? Tilanteessa, jossa inklusiivisen koulun pitäisi ihannetilanteessa olla vain väliporras kaikille yhteiseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, on epämielekästä kysyä, kenelle inkluusio sopii ja kenelle ei. Koska koulun kuitenkin täytyy palvella parhaalla mahdollisella tavalla oppilasta, ei yhteiskuntaa tai ideologiaa, esittelen esimerkinomaisesti kaksi ryhmää, joiden mukaantulo edellyttää erityisen tarkkaa miettimistä ja etukäteissuunnittelua Autistit Kyllikki Kerola (2006) pohtii kirjoituksessaan, miten autististen lasten integraatio onnistuisi. Autistiset lapset kaipaavat muihin lapsiin verrattuna visuaalisesti erittäin selkeää ja säännöllistä ympäristöä tuekseen. He häiriintyvät yleensä vähäisistäkin äänistä tai muutoksista ympäristössä (paikka, henkilöt) tai työjärjestyksessä eivätkä pysty keskittymään mihinkään muuhun jos vaikka luokan ikkuna on jäänyt auki, autistinen oppilas ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä. Tällaisia muutoksia kohdataan normaalissa koulussa aivan jatkuvasti ja niitä tuskin pystyisi täysin eliminoimaan. Lisäksi autistinen lapsi omaksuu monesti ympäristöstään ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä kuten pulpetinkannen paukuttamista. Normaaleja käyttäytymismalleja autistit sen sijaan eivät näytä oppivan ilman tarkoituksellista opettamista. On siis syytä etukäteen tarkkaan arvioida, hyötyykö autistinen lapsi muilta lapsilta saamastaan mallista. Myös täytyy selvittää, pystytäänkö opetusympäristö saattamaan riittävän visuaaliseksi ja strukturoiduksi. Monesti nimittäin yleisopetukseen integroitu autistinen lapsi on tosiasiallisesti eristetty muista lapsista oman avustajansa seuraan ja koulunkäynti saattaakin muuttua pelkäksi ajan kuluttamiseksi ja huonojen käyttäytymismallien oppimiseksi. Jos opiskeluympäristö ja opiskeluohjelma saadaan lapselle sopivaksi, autistinen lapsi voi hyvin opiskella normaalissa luokassa. (Kerola 2006, ) 10
11 3.2.2 Kuurot ja vaikeasti kuulovammaiset Lehtomäki ja Takala (2005, 98) esittelevät artikkelissaan näkökulmia kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten (joilla ei ole muita oppimisen vaikeuksia) kouluvalintoihin. Huonokuuloiset lapset suorittavat peruskoulun yleensä yleisopetuksessa, joten tämä tarkastelu ei koske heitä eikä myöskään implantoituja lapsia. Kirjoittajat mainitsevat yhtenä suurimpana kompastuskivenä kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten integroinnissa yhteisen kielen puuttumisen vammattomien lasten kanssa. Kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten äidinkieli on yleensä viittomakieli. Kun yhteistä kieltä ei ole, sosiaalisten suhteiden solmiminen on vaikeaa, vaikka lapsella olisi tulkki mukanaan. Yksin vietetyt välitunnit vievät mielekkyyden koko koulunkäynniltä (Lehtomäki & Takala 2005, 102). Vaikka kuurolla tai vaikeasti kuulovammaisella ei olisi muita oppimisen vaikeuksia, hänellä voi olla pulmia kielenkehityksessä eivätkä kognitiiviset taidot tästä johtuen välttämättä vastaa ikäkauden tasoa. Tällaisessa tapauksessa oppimistulokset jäävät todennäköisesti heikoiksi, mikä osaltaan vähentää lapsen motivaatiota ja laskee itsetuntoa. (Kärkkäinen 2005, 89.) Haasteita koulutielle tuovat myös vertaisryhmän tuen puuttuminen, opetustilojen huono valmistelu (esim. vääränlainen akustiikka), opettajan puutteelliset tiedot kuulovammaisuudesta sekä ymmärrys siitä, että suomen kieli on kuurolle tai kuulovammaiselle vieras kieli. Esimerkiksi kokeet testaavat todennäköisesti ennemmin vieraan kielen (eli suomen) taitoa kuin asiasisällön hallintaa. (Lehtomäki & Takala 2005, ) Lisähaastetta kuulovammaiselle lapselle tuo koulun muuttuneet opetusmenetelmät. Nykyään oppilas on aktiivinen tiedonrakentaja ja opettajan rooli on ohjata oppilasta. Yhteistoiminnallinen opiskelu, parityöskentely ja tutkiva oppiminen ovat yleisesti menetelminä peruskoulussa. (Kärkkäinen 2005, 91-92). Jotta kuulovammaisen lapsen koulunkäynti onnistuisi yleisopetuksessa, täytyy oppilaalla ja hänen vanhemmillaan sekä koulun henkilökunnalla olla motivaatiota, jotta asiat saadaan sujumaan vaikeuksista huolimatta. Siinä missä sosiaalisesti ja kielellisesti valmis lapsi integroituu, toisenlainen lapsi turhautuu ja hänen itsetuntonsa laskee. (Lehtomäki & Takala 2005, 98). Lapsi saattaa myös tarvita tukea sosiaalisissa tilanteissa ja/tai opiskelussa. Toisille riittää pelkkä tulkkaus kun taas toinen tarvitsee tulkkausta, käsitteiden selventämistä ja perinteistä tukiopetusta. Opettajan tulee myös aina varmistaa, että oppilas on ymmärtänyt opetettavan asian (Lehtomäki & Takala 2005, 101). Opettajakin tarvitsee säännöllistä ja monipuolista tukea työhönsä. (Lehtomäki & Takala 2005, 103.) 11
12 4. TOIMIVAN INKLUSIIVISEN KOULUN EDELLYTYKSET Naukkarinen ja Ladonlahti (2001) ovat tiivistäneet inkluusion ideaalin osuvasti: inklusiivisen koulun pyrkimyksenä on kehittää opetus sellaiseksi, että opettajien asenteelliset että materiaaliset voimavarat saadaan vastaamaan hyvin erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Kun keskitytään nimenomaan yleisopetuksen kehittämiseen painotetaan samalla sitä, että inkluusiossa kyse on kaikkien, normaalien ja poikkeavien, oppimisen mahdollisuuksien kohentamisesta. (Naukkarinen & Ladonlahti 2001, 98-99). Kaikki hyötyvät siitä, mistä hyötyvät erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat (Meijer 2005, 9). Kaikille yhteiseen kouluun siirtyminen edellyttää muutoksia olemassa olevaan koulujärjestelmään. Etenkin käsitykset oppimisesta, oppimisen ohjaamisesta, koulukulttuurista ja koulun tehtävästä yhteiskunnassa pitää järjestellä uudelleen. Inklusiivisessa koulussa mukana olijat kasvavat alusta saakka koulujärjestelmässä, jossa joustavat, kaikkien mukana oloa painottavat järjestelyt ovat keskeisiä. (Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007.) Inkluusion onnistumisen edellytykset ja siihen olennaisesti liittyvät osallistavan opetuksen tehokkaat opetusmenetelmät esittelen seuraavassa. 4.1 Inkluusion edellytykset Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (Meijer 2005) on vuonna 2005 julkaistussa raportissaan esitellyt mielestäni varsin hyvät edellytykset inkluusion onnistumiselle. Miten inkluusion sitten voi toteuttaa? Ensinkin on löydettävä oikeanlaiset strategiat osallistavaan opetusympäristöön. Sen lisäksi on ymmärrettävä, miten ja miksi inklusiivinen opetus toimii. (Meijer 2005, 9.) Opettajat: Keskeisintä inkluusion toteuttamisessa tässä ryhmässä olivat asenteiden kehittyminen myönteisempään suuntaan. Jotta asenteet voisivat parantua, tarvitaan myönteisiä kokemuksia erityisoppilaista. Myös opettajan koulutus (opettajankoulutus sekä lisäkoulutus), opetusryhmien koko ja opettajien työtaakan arviointi ovat avainasemassa. Opettajan tärkeänä tehtävänä nähtiin myös yhteenkuuluvuuden edistäminen: tarkoituksena on saada oppilas tuntemaan itsensä luokan ja 12
13 yhteisön arvostetuksi ja täysivaltaiseksi jäseneksi. Opettajan vastuulla on myös valita parhaat pedagogiset menetelmät oppilaiden edellytykset huomioon ottaen. Opettajille täytyy varata aikaa pohdinnalle sekä keskustelulle kysymyksistä ja kokemuksista. (Meijer 2005, ) Koulu: Perusopetuksen alemmilla luokilla (1-4) perusopetuksen opetussuunnitelman puitteissa on yleensä mahdollista toteuttaa osallistavaa opetusta. Ylemmillä luokilla, jossa oppiaineet ovat monesti eriytyneet usean opettajan vastuulle, jokaisen opettajan on aktiivisesti huomioitava erityistarpeiset oppilaat. Koko koulussa vallitsevan yhteisvastuullisuuden ja yhteisen tietoisuuden oppilaiden vaikeuksista on havaittu parantavan oppimistuloksia paremmin kuin yksittäisen opettajan aktiivisuuden. (Meijer 2005, ) Rimpiläinen ja Bruun (2007) esittelevät Helakorven ajatusta tiimiorganisoidusta koulusta. Tiimiorganisoidussa mallissa huomioidaan opettajien yksilöllisyys sekä suunnittelussa että opetuksessa. Opettajille tarjotaan myös koulutusta ja kannustetaan innovaatioihin. Opetuksen painopiste siirretään ryhmätöihin luokkaopetuksen sijaan ja opettajan työajasta suuri osa kuluu ryhmä- ja yksilötöiden ohjaamiseen. Koulun apuhenkilökunta valjastetaan tehokkaasti mukaan opetukseen ja koulun tilaratkaisut järjestetään uuden toimintakulttuurin mukaisesti. (Rimpiläinen, Bruun & Kekäläinen 2007, 33.) Käytännössä tiimiorganisoidussa mallissa esimerkiksi luokanopettaja ja erityisopettaja tekevät kiinteää yhteistyötä vaikkapa pariopetuksen muodossa. Molemmat opettajat parhaimmillaan hyötyvät käytännöstä ammatillisesti ja tarjoavat toisilleen tukea vaikeissa tilantaissa. Erityisopettajan jatkuva läsnäolo mahdollistaa erityisen tuen tarjoamisen oppilaan omassa luokassa ja hyödyttää kaikkia oppilaita. (Meijer 2005, 28.) Inklusiivisen koulun takana on aina ammattitaitoinen, osaava ja näkemyksellinen johto, joka uskoo inkluusioon ja haluaa sitä toteuttaa (Meijer 2005, 30). Ulkoiset olosuhteet: Kansallisten ja paikallisten päättäjien tuki on olennaisen tärkeää inklusiiviseen kouluun siirryttäessä. Alueellisen moniammatillisen tuen koordinoinnin täytyy myös olla kohdallaan. Koulun rahoituksen pitäisi olla joustavaa siten, että koulun johto voi päättää, mihin sitä kulloinkin eniten tarvitaan: remonttiin ja esteiden poistamiseen vai uuden opettajan palkkaamiseen. (Meijer 2005, ) 13
14 4.2 Tehokkaat opetuskäytännöt inklusiivisessa koulussa Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen raportissa (Meijer, 2005) oli tutkimuskohteena myös osallistavan opetuksen tehokkaat opetuskäytännöt. Havaintojen perusteella toimivat inkluusiomenetelmät voidaan jakaa seitsemään ryhmään, jotka esittelen lyhyesti seuraavassa. (Meijer 2005, 15.) 1. Yhteistoiminnallinen opetus Opettajat tekevät yhteistyötä muiden opettajien (esim. erityisopettaja) ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa saadakseen tukea tilanteissa, joissa opettaja ei pysty yksin tarjoamaan riittävää tukea oppilaalle (Meijer 2005, 15-16). 2. Yhteistoiminnallinen oppiminen Oppilaat opiskelevat kahden tai kolmen hengen ryhmissä, joissa yksi on opettaja (tutor), toinen oppilas ja kolmas esimerkiksi havainnoija. Kaikki myös heikoin oppilas - ovat vuorollaan jokaisessa roolissa. Tutkimuksen mukaan tästä on hyötyä sekä tiedollisessa että sosio-emotionaalisessa mielessä eivätkä kyvykkäämmätkään oppilaat kärsi haasteiden tai mahdollisuuksien puutteesta. Edellyttää joustavaa ja heterogeenista ryhmäjakoa. (Meijer 2005, 17.) 3. Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Järjestelmällinen tapa puuttua opetuksen aikaiseen häiriökäyttäytymiseen. Kaikkien oppilaiden kanssa sovitut pelisäännöt sekä kannustimet ja keinot, joilla ehkäistään häiriökäyttäytymistä. (Meijer 2005, 18.) Osoittautunut toimivaksi keinoksi etenkin, jos kyseessä on sosiaalisesti ongelmainen tai käytöshäiriöinen oppilas (Meijer 2005, 5). 4. Heterogeeninen ryhmäjako Oppimisympäristö, jossa samanikäiset eritasoiset oppilaat opiskelevat yhdessä. Tämä lisää erilaisuuden kunnioittamista ja johtaa erottelun välttämiseen. Järjestely korostaa yhdenvertaisuutta ja kaventaa kuilua normaalien ja poikkeavien oppilaiden välillä. (Meijer 2005, 20.) 14
15 5. Tuloksellinen opetus Kaikilla oppilailla on haastavat tavoitteet ja niiden saavuttamista seurataan arvioinnein. Opetuksessa sovelletaan kaikkiin yleistä opetussuunnitelmaa, jota sitten tarpeen mukaan sopeutetaan ja yksilöllistetään. Sopeuttamien ja yksilöllistäminen koskee kaikkia, ei vain erityistarpeisia oppilaita. (Meijer 2005, 21.) Sekä lisäksi isommilla oppilailla (5. 8. luokkalaisilla): 6. Kotiluokka-alueet Opetus järjestetään korkeintaan 2-3 eri luokassa ja kaikesta opetuksesta vastaa pieni opettajajoukko. Näin on mahdollista tarjota oppilaille muuttumaton ja vakaa ympäristö, mikä lisää erityisoppilaiden kaipaamaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös opettajat saavat tilaisuuden epävirallisiin oppimismahdollisuuksiin. (Meijer 2005, 23.) 7. Vaihtoehtoiset oppimisstrategiat Viime vuosina on inkluusion tukemiseksi kehitetty oppimisstrategioihin keskittyviä malleja. Mallit auttavat oppilaita soveltamaan oppimiaan strategioita oikeissa tilanteissa. On havaittu, että perusasteen ylempien luokkien inkluusiota edistää se, että oppilaille annetaan suurempi vastuu omasta oppimisestaan. (Meijer 2005, 25.) 15
16 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Ennen kuin aloitin tämän kirjoitelman työstämisen olin erittäin inkluusiokriittinen. Työn edetessä suhtautumiseni on kuitenkin muuttunut ainakin piirun verran myönteisempään suuntaan. Inkluusion luonne periaatteellisena ohjeena ja ihmisoikeuskysymyksenä avautui minulle vasta viime aikoina. Tärkein ymmärtämäni asia oli se, että me kaikki, vammaiset ja vammattomat, normaalit ja poikkeavat, olemme kaikki erilaisia. Siitä näkökulmasta ihmisten erotteleminen leimaaminen tuntuu vanhanaikaiselta ja epäoikeudenmukaiselta. On tutkittu, toteutuuko oikeus oppimiseen parhaiten yleis- vai erityisopetuksessa. Aliisa Alijoki on vuonna 2006 valmistuneessa tutkimuksessaan havainnut, että vaikka inkluusio näyttää tarjoavan kaikille lapsille täydet mahdollisuudet oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, niin todellisuus ei ole ihan niin yksioikoinen. Tutkimusaineiston perusteella voi päätellä, että aina inklusiivinen ratkaisu ei ole lapsen kannalta paras. Toisinaan segregoitu sijoitusratkaisu pystyy turvaamaan lapsen kehityksen parhaiten. Lisäksi Suomessa lapsen sijoittaminen erityisopetukseen on huolellisen prosessin tulos, joka yleensä on sekä opettajien, lapsen että hänen vanhempiensa mielestä perusteltu ja paras ratkaisu lapsen kokonaiskehityksen kannalta. (Alijoki 2008, 158) Mielestäni keskustelussa puhutaan (poikkeavan) yksilön näkökulmasta liian vähän. Miltä tuntuu olla aina se ainoa erilainen? Miltä tuntuu jäädä kaveriporukan ulkopuolelle erilaisuuden takia (vrt. kuurot, joilla ei ole mahdollisesti lainkaan yhteistä kieltä kuulevien kanssa)? Miltä tuntuu olla aina heikoin akateemisissa taidoissa? Näihin kysymyksiin ei tietenkään ole yksiselitteistä ratkaisua ja vaikka olisikin, se ratkaisu tuskin olisi segregointi. Inkluusiokehityksen syveneminen edellyttäisi koulujärjestelmältä paljon uudistuksia ja joustavuutta. Suomessa on ainakin kahdessa kunnassa kokeiltu yhteistoiminnallista opettamista (kts. tiimiorganisoitu malli s. 13) eli sitä, että luokassa on yhtä aikaa sekä luokanopettaja että erityisluokanopettaja ja sen lisäksi ainakin yksi koulunkäyntiavustaja. Kokemukset ovat olleet hyviä. Tämä malli mielestäni turvaa sekä erityistarpeisten että normaalien oppilaiden opetukselliset tarpeet näin pystytään välttämään toisaalta se, että luokanopettajasta tulee pelkkä järjestyksenvalvoja ja toisaalta se, ettei erityistarpeinen lapsi jää kahdestaan (mahdollisesti kouluttamattoman) avustajansa kanssa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina korostunut tulosvastuu. Tämä heijastelee kaikille elämän aloille, myös kouluun. Kunnat supistavat kouluverkkoaan sulkemalla pieniä kouluja ja keskittämällä opetuksen suuriin koulukeskuksiin. Ryhmäkoot kasvavat ja yksilöllistetyn 16
17 opetuksen järjestäminen isossa luokassa vaikeutuu. Erityistukea tarvitsevia lapsia on myös sijoitettu yleisopetuksen kouluihin ilman moniammatillista tukea ja lisäresursseja ja näin toteutettu säästöintegraatio. Tässä valossa ei ole ihme, että luokanopettajat suhtautuvat varautuneesti integraatioon ja inkluusioon. Jos sekä oppilaalle että opettajalle saadaan luotua riittävä tukiverkosto, inkluusiossa ja integraatiossa on paljon hyvää: mahdollisuus opiskella ikätoverien seurassa, omien edellytysten ja kykyjen mukaisesti sekä kokea iloa yhteenkuuluvuudesta ja onnistumisesta. Jos tämä vielä tapahtuu lähikoulussa, lapsen on mahdollista solmia sellaisia sosiaalisia suhteita, joita hän voi itsenäisesti ja helposti ylläpitää (vrt. kaverit asuntolakoulussa mahdollisesti satojen kilometrien päässä). (Kärkkäinen 2005, 92.) Kaikille yhteinen koulu on mahdollinen sitten joskus. Se edellyttää kuitenkin muutoksia sekä koulujärjestelmässä että opettajankoulutuksessa. Myös asenteiden on muututtava inhimillisempään suuntaan. Kun inkluusio jonakin päivänä toteutuu, moni sellainenkin, joka ei edes apua kaivannut, saa sitä: tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu sellaisena kuin on ja saada sen lisäksi huomioonottavaa ja mukautuvaa opetusta omien edellytysten ja kykyjen mukaisesti. Let s celebrate the diversity! 17
18 LÄHDELUETTELO Alijoki, A Erityistä tukea tarvitsevien lasten integraatio ja segregaatio opetusjärjestelyjen lähtökohtana. Teoksessa M. Hillilä & P. Räihä (toim.) Samalta viivalta 2. WS Bookwell Oy Kerola, K Autistisesti käyttäytyvien lasten kuntoutus strukturoitu opetus. Teoksessa K. Launonen (toim.) & A-M. Korpijaakko-Huuhka (toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Yliopistopaino Kustannus Kärkkäinen, P Kuulovammaisen oppilaan kouluvalinnat. Teoksessa M. Takala & E. Lehtomäki (toim.) Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finn Lectura Lehtomäki, E. & Takala, M Kohti inkluusiota? Teoksessa M. Takala & E. Lehtomäki (toim.) Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finn Lectura Moberg, S Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & Saloviita, T. (toim.) Inkluusion haaste koululle. Gummerus Kirjapaino Oy Moberg, S Integraation ja inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kehittyminen. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. WS Bookwell Oy Moberg, S. 2008a. Erityiskasvatuksen historia, palvelujärjestelmä ja elämänkulku opintojakson. Erityispedagogiikka. Opetusmoniste. Liitteet Naukkarinen, A. & Ladonlahti, T Sitoutuminen, joustavat resurssit ja yhteistyö välineitä kaikille yhteiseen kouluun. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & Saloviita, T. (toim.) Inkluusion haaste koululle. Gummerus Kirjapaino Oy Naukkarinen, A Oppiva koulu oppilaan yksilöllisyyden ohjaajana. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. WS Bookwell Oy
19 Saloviita, T Erityisopetuksen virallisen legitimaatiotarinan kehitysvaiheita. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & Saloviita, T. (toim.) Inkluusion haaste koululle. Gummerus Kirjapaino Oy Verkkojulkaisut Hyväri, H Kaikille avoin koulu. Artikkeli Ketju-verkkolehdessä. Kehitysvammaliitto. Luettu Kaatrasalo, M Suomalaisten ja tsekkiläisten opettajaksi opiskelevien suhtautuminen inkluusioon. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. Pro gradu tutkielma. Luettu Kaukola, J Integraatio ja inkluusio. Kehitysvammaisten tukiliitto. Luettu Meijer, C.J.W. (toim.) Osallistava opetus ja opetuskäytännöt perusasteen ylempien luokkien opetuksessa. Yhteenvetoraportti. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus. Luettu Naukkarinen, A Inkluusiodiskurssit. Artikkeli TUHTI-seminaarin alustuksen pohjalta. Nuorisotutkimusseura. Luettu Naukkarinen, A, Ladonlahti, T & Saloviita T Yhteinen koulu kaikille. Opetushallitus. Luettu Rimpiläinen, P, Bruun, J & Kekäläinen, A. (toim.) Värikkäät oppilaamme inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa. Opetushallitus. Luettu
20 Julkaisemattomat lähteet Moberg, S. 2008b. Erityiskasvatuksen historia, palvelujärjestelmä ja elämänkulku opintojakson luennot ja opetusmoniste. Erityispedagogiikan perusopinnot Mäkinen, M Erityispedagogiikan peruskurssin luennot. Erityispedagogiikan perusopinnot
Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotInklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä
Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet ja käytännöt on suunniteltu edistämään kaikkien
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotInklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä
ARVIOINTI INKLUSIIVISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ FI Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat
LisätiedotInklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke
ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
LisätiedotKoulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta
Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Matti Kuorelahti, KT Erityispedagogiikan lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto Sisältö Koulukulttuuri
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotOsa 1 Koulu työyhteisönä
Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi
Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.
LisätiedotKolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotHYVÄ JA KAUNIS INKLUUSIO
KASVATUKSELLINEN KUNTOUTUS FYYSISET VALMIUDET Fyysinen toimintakyky liikunnallinen, motorinen ja toiminnallinen kyky jne. SOSIAALISET VALMIUDET Vuorovaikutustaidot omien ajatusten, tunteiden ja tahdon
LisätiedotPeruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus
Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA la 8.10.2011 - nauhoite b Pekka Matilainen ERITYISKASVATUKSEN HISTORIA VAMMAISUUTEEN SUHTAUTUMINEN ENNEN 1800-LUKUA Vammaisten lasten surmaaminen Vammaisten vainoaminen
LisätiedotLaaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012
Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotAutismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut
Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotLiite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet
LisätiedotOppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotOppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus
ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki Inklusiivinen toimintakulttuuri
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Inklusiivinen toimintakulttuuri Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kauhava 6.10.2018 7.10.2018 tiina.pilbackaronka@valteri.fi Aamupäivän yhteisluento 1. Normikertaus oppimisen-
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay
Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay 27.9.2012 1) Paras kokemuksesi erityisopetuksesta 2) Mikä tämänhetkisessä toimintaympäristössäsi a. toimii b. ei toimi erityisopetuksen ja tuen antamisen osalta?
LisätiedotJoustavaa perusopetusta Kouvolassa
Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä
LisätiedotKota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen
Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012
Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun Hannu Savolainen 26.4.2012 Opetuksen uudistus mahdollisuutena ja haasteena Tuen kolmiportaisuus perinteisen yleisopetuksen ja erityisopetuksen
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotLiite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen
Lisätiedot5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotAjatuksia vaativasta erityisopetuksesta
Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta Rinnekodin koulun virkaapulaisrehtori Arja Holm, Espoo Perusopetuksen tavoitteet (POL) 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotErityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala
Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi
LisätiedotYleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori
Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni
LisätiedotMatinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay
Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay ELA ja samanaikaisopettajuus Kokemuksia samanaikaisesta pedagogiikasta Tallenne (dvd) yhteisopettajuusmallista
LisätiedotYLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotHuoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi
Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginvaltuusto Asianro 2717/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2017 1 (6) Kasvun ja oppimisen lautakunta 39 21.11.2017 Kaupunginhallitus 211 4.12.2017 82 Asianro 2717/12.00.01.00/2017 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Erityisopetuksen tila
LisätiedotSAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU
SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU OPS:in lähtökohdat ja yleiset tavoitteet sekä oppiaineet OPETUSSUUNNITELMA Saaristen koulu on erityiskoulu, joka toteuttaa perusopetuslain 25 2 momentin
LisätiedotTehostettu tuki käytännössä
Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
Lisätiedot(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotErityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden
Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotErityisluokanopettajien syysseminaari. Siuntiossa
Erityisluokanopettajien syysseminaari Siuntiossa 27.9.2012 (Mikola 2012, Booth, Ainscow ja Dyson 2006) Integraatio on ehdollinen käsite: Oppilaan tulee täyttää tiettyjä kriteerejä voidakseen käydä lähikouluaan.
LisätiedotOpintielle pienluokan kautta
Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana
LisätiedotOppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat
SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotVaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen. Lempäälä
Vaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen Lempäälä 1 Taustalla vaikuttavat Kuntastrategia: Huolehdimme siitä, että kouluissa ja päiväkodeissa pystytään huomioimaan jokainen lapsi
LisätiedotNÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)
NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.
Lisätiedot