Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002"

Transkriptio

1 Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002 Vammaispalvelujen Viisikkotyöryhmä Anne Peltonen

2

3 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä, kirjoittanut Anne Peltonen Nimike Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalitoimi, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi Julkaisuaika Sivumäärä, liitteet 24 sivua + liitteet Sarja nimike Viisikko-työryhmän julkaisusarja Osanumero 3 / 2003 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä raportissa vertaillaan Suomen viiden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen, vammaispalvelulakiin (VpL) perustuvia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vuonna Vertailua on tehty vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 2002 raportissa on vertailtu asiakkaiden, suoritteiden määrää ja kustannuksia eri vammaispalveluissa. Lisäksi on kuvattu tarkemmin VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen kehittämistä Viisikon kunnissa. Vuonna 2002 vammaispalvelujen asiakkaita oli Viisikon kunnissa yhteensä , kokonaiskustannukset olivat yhteensä 71,3 miljoonaa euroa. Asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta 2,7 prosenttia. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa kunnissa, mutta eivät niin merkittävästi kuin kahtena aikaisempana vuotena. Kasvu vuodesta 2001 oli 6,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli yli 13 prosenttia. Vammaispalvelujen kustannuksista suurin osa, keskimäärin 79,2 prosenttia, kului kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä oleviin palveluihin ja taloudellisiin tukitoimiin. Harkinnanvarasten kustannusten osuus on noussut vuodesta 1999 alkaen. Vammaispalvelujen asiakkaista keskimäärin 84,4 prosenttia oli kuljetuspalvelujen asiakkaita ja kustannuksista kului kuljetuspalveluihin keskimäärin 53 prosenttia. Palveluittain tarkasteltuna VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta Helsingissä sekä hieman Vantaalla. Kuljetuspalvelujen kustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Espoossa ja pienimmät Tampereella. Tulkkipalvelujen asiakasmäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turussa tulkkipalvelujen kustannukset asiakasta kohden olivat edellisten vuosien tavoin pienemmät kuin muissa Viisikon kunnissa, suurimmat ne olivat Espoossa. Muissa palveluissa kustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat asunnon muutostöissä ja välineissä ja laitteissa sekä palveluasumisessa Helsingissä ja henkilökohtaisessa avustajatoiminnassa Turussa. Vuoden 2002 vammaispalvelujen Viisikko-raportissa kuvattiin VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen kehittämistä. Kuljetuspalveluissa tavoitteena on toiminnan kehittämisellä varmistaa tarkoituksenmukaiset kuljetuspalvelut vammaisille henkilöille sekä muille, joiden toiminta- ja liikkumiskyky on alentunut siten, että ns. tavallisen julkisen liikenteen käyttäminen ilman tukitoimia on hankalaa. Tulkkipalvelujen kehittämisessä tavoitteena on muun muassa varmistaa palvelujen saatavuus ja laatu, lisätä palvelun tuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä vähentää kuntapuolen työtä palkkioiden maksuun ja niiden tasoon liittyvissä kysymyksissä. Asiasanat Vammaiset, palvelut, kustannukset, lait Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 6 Myynti Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 6

4 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO VAMMAISPALVELUJEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET Asiakkaat Kustannukset VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA MYÖNNETYT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKITOIMET SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelujen kehittäminen Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut...9 Asiakkaat ikäryhmittäin...10 Matkojen määrä...11 Kokonaiskustannukset sekä kustannukset asiakasta ja matkaa kohden Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu...13 Yhteenveto VpL:n ja ShL:n mukaisista kuljetuspalveluista Palvelulinjat Tulkkipalvelut Tulkkipalvelujen käytäntöjä ja kehittäminen Asiakkaat ja kustannukset Vaikeavammaisten palveluasuminen Asunnon muutostyöt Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Henkilökohtainen avustajatoiminta YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET...22 LIITTEET:

5 1 Johdanto Tässä raportissa vertaillaan Suomen viiden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen, vammaispalvelulakiin (VpL) perustuvia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vuonna Vammaispalvelulain tarkoituksena on "edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä" (VpL 380/ ). Vammaispalvelulaki on ns. toissijainen laki eli sen mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Tässä ns. Viisikko-vertailussa keskitytään pääasiassa niihin VpL:n mukaisiin palveluihin ja taloudellisiin tukitoimiin, jotka kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle. Näitä palveluja ovat vaikeavammaisen henkilön kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut sekä palveluasuminen. Taloudellisena tukitoimena kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asunnon välineistä ja laitteista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Harkinnanvaraisista eli määrärahasidonnaisista VpL:n mukaisista palveluista vertailussa on mukana henkilökohtainen avustajatoiminta. Muut harkinnanvaraiset palvelut ja tukitoimet ovat mukana kokonaiskustannuksissa, mutta niitä ei käsitellä erikseen tässä raportissa. Tässä raportissa edellä mainituista palveluista ja taloudellisista tukitoimista käytetään pääosin lyhenteitä vammaispalvelut tai VpL:n mukaiset palvelut. Vertailussa on lisäksi mukana sosiaalihuoltolakiin (ShL) perustuva kuljetuspalvelu sekä tiedot joukkoliikenteen palvelulinjoista kunnalle aiheutuvista kustannuksista. ShL:iin perustuvia kuljetuspalveluja ja joukkoliikenteen palvelulinjoja on kehitetty täydentämään kuntien kuljetuspalvelujen palveluvalikkoa. Vammaispalvelujen Viisikko-vertailua on tehty vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 2002 raportissa on tuotettu vastaavat tiedot kuin vuoden 2001 raportissa pyrkien lisäämään analyysin osuutta. Lisäksi on kuvattu tarkemmin VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen kehittämistä Viisikon kunnissa. Vammaispalvelujen raportin on laatinut työryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut Maritta Samuelsson Espoosta ja sihteerinä Anne Peltonen. Työryhmän jäsenet ja heidän yhteystietonsa ovat liitteessä 6. 3

6 2 Vammaispalvelujen asiakkaat ja kustannukset Asiakkaat Vuonna 2002 Viisikon kunnissa sai vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja / tai taloudellisia tukitoimia henkilöä. Kokonaisasiakasmäärä väheni edellisestä vuodesta 880 henkilöllä. Sama henkilö saattoi saada useampia VpL:n mukaisia palveluja tai tukitoimia, mutta kokonaisasiakasmäärässä eri palveluja saanut henkilö oli mukana kertaalleen. Keskimäärin neljä prosenttia vammaispalvelujen asiakkaista sai vuoden 2002 aikana useampia kuin yhtä VpL:n mukaista palvelua. Vuonna 2002 Helsingissä oli 1 106, Turussa 96 ja Vantaalla 30 asiakasta vähemmän kuin vuonna Espoossa oli 208 asiakasta enemmän ja Tampereella 144 asiakasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vammaispalvelujen asiakkaita oli Viisikon Vantaa Turku Tampere Viisikko ,8-3,3 2,6-2,7 2,07 1,59 2,86 2,35 kunnissa keskimäärin 2,3 prosenttia kuntien väestöstä. Osuus väestöstä oli suurin Helsingissä ja Tampereella ja pienin Espoossa. Kuviossa 1 on eritelty tässä raportissa käsiteltävien VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asiakasmäärä palveluittain. Vammaispalvelujen asiakkaista suurin osa, yli 85 %, oli VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaita. Siten vammaispalveluiden asiakkaiden määrän muutoksiin vaikutti eniten muutokset kuljetuspalvelujen asiakkaiden määrässä. Helsingin asiakasmäärä eri palveluissa oli yleensä noin puolet koko Viisikon asiakasmäärästä sen muita Viisikon kuntia selvästi suuremmasta asukasmäärästä johtuen. Siten esimerkiksi Viisikon kuljetuspalvelujen asiakasmäärän väheneminen johtui pääosin Helsingin asiakkaiden määrän vähenemisestä. Helsingin lisäksi Vantaalla kuljetuspalveluiden asiakasmäärä väheni edellisestä vuodesta, muissa Viisikon kunnissa se lisääntyi. Kappaleessa 3 selvitetään tarkemmin asiakkaiden määrän muutoksia palveluittain. 2.2 Kustannukset VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asiakkaat vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 VpL:n palvelujen asiakkaat Muutos % Asiakkaat % väestöstä Helsinki ,4 2,88 Espoo ,3 1, Kuvio 1. VpL:n mukaisten palvelujen ja tukitoimien asiakasmäärät palveluittain Viisikon kunnissa vuosina Vuonna 2002 Viisikon kuntien vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset olivat noin 71,3 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa kunnissa, mutta eivät niin merkittävästi kuin kahtena aikaisempana vuotena. Vuosina 2000 ja 2001 kustannukset kasvoivat Viisikon kunnissa prosenttia edellisestä vuodesta, vuonna 2002 kasvu oli keskimäärin 6,8 prosenttia. 956 Kuljetuspalvelut Tulkkipalvelut Palveluasuminen Henkilökohtainen avustaja Asunnon muutostyöt Asunnon välineet ja laitteet 4

7 Vertailu edellisiin vuosiin on raportin tauluissa ja tekstiosuuksissa tehty pääosin kunkin vuoden tilinpäätöksen mukaisten kustannusten perusteella. Liitteessä 3G aikaisempien vuosien kustannukset on deflatoitu eli muutettu vuoden 2002 rahan arvoon. VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kokonaiskustannukset 2002 sekä muutos vuodesta 2001 (suluissa defl. muutos) Nettokustannukset euroa Muutos % (muutos % defl) Helsinki ,4 2,7 Espoo ,5 13,6 Vantaa ,9-0,8 Turku ,1 15,1 Tampere ,0 7,1 Viisikko ,8 5,0 VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Espoossa ja pienimmät Tampereella ja Turussa. Asiakasta kohden laskettuihin vuosikustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, kuinka moni asiakas oli vuoden aikana saanut useita vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Kuten aikaisemmin on mainittu, VpL.n mukaisten palvelujen asiakkaista noin neljä prosenttia sai useampaa kuin yhtä vammaispalvelua. Suhteessa vähiten kustannukset kasvoivat Vantaalla ( euroa) ja Helsingissä (1,6 miljoonaa euroa). Turun ja Espoon kustannukset kasvoivat suhteessa eniten, joskin Turun kustannukset olivat selvästi pienemmät kuin muiden Viisikon kuntien kustannukset. VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset euroa / asiakas vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 VpL:n mukaiset kustannukset euroa / asiakas Muutos % Muutos euroa Helsinki ,6 240 Espoo ,6 233 Vantaa ,7 42 Turku ,1 323 Tampere ,3 98 Viisikko , % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 49,2 2,7 22,0 4,0 1,6 15,9 4,6 Espoo 59,2 2,6 10,0 3,7 1,1 14,0 9,4 2,2 0,7 2,5 Vantaa 65,0 6,4 3,3 19,9 1,6 2,9 2,3 Turku 53,1 5,3 26,6 8,2 1,7 Tampere 49,4 4,3 17,8 3,3 11,0 12,5 1,5 Viisikko 53,0 3,0 18,0 3,6 14,9 6,0 Kuljetuspalvelut Tulkkipalvelut Palveluasuminen Asunnon muutostyöt Asunnon välineet ja laitteet Henkilökohtaiset avustajat Muu Kuvio 2. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien osuudet (%) kokonaiskustannuksista vuonna 2002 Viisikon kunnissa 5

8 Eri VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien osuudet kokonaiskustannuksista vaihtelivat jonkin verran Viisikon kunnissa johtuen muun muassa kuntien erilaisista käytännöistä järjestää vammaisten henkilöiden palveluja. Kaikissa kunnissa VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset olivat vähintään noin puolet vammaispalvelujen kustannuksista. Vantaalla niiden osuus oli Viisikon kuntien korkein, 65 prosenttia. Kuljetuspalvelujen osuus kokonaiskustannuksista pieneni edellisestä vuodesta hieman muissa kunnissa paitsi Vantaalla. Eniten eroja kuntien välillä oli palveluasumisen kustannusten osuudessa. Turussa palveluasumisen kustannukset olivat yli neljäsosa vammaispalvelujen kustannuksista (26,6 %), Vantaalla niiden osuus oli ainoastaan 6,4 prosenttia. Muissa kunnissa palveluasumisen osuus kokonaiskustannuksista vaihteli Espoon 10 prosentista Helsingin 22 prosenttiin. Tulkkipalvelujen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli pääkaupunkiseudun kunnissa 2,2-2,7 prosenttia, Tampereella 4,3 ja Turussa 5,3 prosenttia. Asunnon muutostöiden ja asunnon välineiden ja laitteiden osuus kokonaiskustannuksista oli pieni, enimmillään yhteensä noin viisi prosenttia. Henkilökohtaisten avustajien osuus kokonaiskustannuksista oli pienin Turussa (8,2 %) ja suurin Vantaalla (19,9 %). Muiden vammaispalvelujen kustannusosuus vaihteli noin 2,5 prosentista (Vantaa ja Turku) yli 11 prosenttiin (Tampere). Helsinki Espoo euroa Vantaa Turku Tampere Viisikko Kuvio 3. Vammaispalvelujen kustannukset kunnan asukasta kohden vuosina Viisikon kunnissa Kuviossa 3 tarkastellaan vammaispalvelujen kokonaiskustannuksia kunnan asukasta kohden vuosina Kustannukset kunnan asukasta kohden kasvoivat kaikissa muissa Viisikon kunnissa paitsi Vantaalla. 6

9 3 Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu 3.1 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut eroaa muista VpL:n mukaisista palveluista siten, että kuljetuspalvelun tarve syntyy usein henkilön ikääntymiseen liittyvän toiminta- ja liikkumiskyvyn alentumisen seurauksena. Suurin osa VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaista onkin 65 vuotta täyttäneitä. Kuljetuspalvelun asiakasmäärä verrattuna muihin VpL:n mukaisiin palveluihin on moninkertainen. VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun tarve kytkeytyy ainakin osittain siihen, millaisia muita kuljetuspalveluja kunnassa on tarjolla ja miten hyvin kunnan joukkoliikennepalvelut toimivat. Kuljetuspalveluja voidaan järjestää myös ShL:n mukaisina palveluina, lisäksi kunnissa järjestetään muun muassa vammaisille ja vanhuksille tarkoitettua palvelulinjaliikennettä sekä kehitetään joukkoliikennettä palvelemaan paremmin myös vammaisia henkilöitä ja vanhuksia. Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle tulee järjestää jokapäiväiseen elämään kuuluvat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. VpL:n mukainen kuljetuspalvelu on erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuluva palvelu, ns. subjektiivinen oikeus. Sosiaalihuoltolain mukaan kuljetus- ja saattajapalvelua voidaan järjestää muun muassa alentuneen toimintakyvyn tai vammaisuuden perusteella. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on harkinnanvaraista. Sekä VpL:n mukainen että ShL:n mukainen kuljetuspalvelupäätös on henkilökohtainen ja oikeuttaa taksin tai vastaavan ajoneuvon käyttöön. Tässä raportissa käsitellään VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen lisäksi ShL:n mukaisia kuljetuspalveluja sekä palvelulinjatoimintaa, koska kuljetuspalvelut ja joukkoliikenteen järjestäminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa Kuljetuspalvelujen kehittäminen Kuljetuspalveluissa tavoitteena on erilaisia toteuttamismalleja kehittämällä ja toimintakäytäntöjä muuttamalla varmistaa tarkoituksenmukaiset kuljetuspalvelut vammaisille henkilöille sekä muille, joiden toiminta- ja liikkumiskyky on alentunut siten, että ns. tavallisen julkisen liikenteen käyttäminen ilman tukitoimia on hankalaa. Seuraavassa kuvataan, miten kuljetuspalveluja on kehitetty Viisikon kunnissa. Helsingissä kuljetuspalvelukeskus (HKPK) aloitti toimintansa läntisen sosiaalikeskuksen alueella kuljetuspalvelujen kokeilu- ja kehittämishankkeena. Läntisen sosiaalikeskuksen alueella on noin kuljetuspalveluasiakasta. Kaikille asiakkaille on laadittu henkilökohtainen asiakasprofiili, josta käyvät ilmi hänen yksilölliset kuljetukseen liittyvät tarpeensa. HKPK:n toiminnan perusperiaatteet ovat seuraavat: Kaikki kuljetukset tilataan yhdestä puhelinnumerosta, HKPK:sta. Kuljetus tilataan pääsääntöisesti tuntia ennen aiottua matkaa, mutta puolet matkoista voi tehdä ns. pikamatkoina, jolloin auto tulee 20 minuutin kuluessa. Samaan aikaan ja samaan suuntaan tapahtuvat matkat yhdistellään kimppakyydeiksi ja asiakas ohjataan palvelulinjoille silloin, kun hän on menossa kohteeseen, johon palvelulinjalla pääsee. Mikäli asiakas osaa ennakoida menonsa ja tilaa kuljetuksen edellisenä päivänä klo 16 mennessä tai viimeistään 16 tuntia ennen aiottua matkaa, kuluu matkaoikeudesta vain puoli matkaa. Kaikille asiakkaille on toimitettu YTV:n matkakortti, jolla voi matkustaa pääkaupunkiseudun julkisessa joukkoliikenteessä maksutta. 7

10 Kuljetuspalvelupäätöksiä tekeviä sosiaalityöntekijöitä ja kotipalvelunohjaajia on koulutettu vaikeavammaisuuden arvioinnissa. Ainoastaan koulutuksessa olleet voivat tehdä kuljetuspalvelupäätöksiä. Kuljetuspalveluun liittyvät lomakkeet ja toimintaohjeet on uusittu. Sosiaalikeskuksiin on perustettu moniammatilliset arviointityöryhmät, jotka käsittelevät kuljetuspalveluhakemuksia. Ikäihmisten liikkumisvaikeuksien ratkaisemiseksi heille tarjotaan aktiivisesti neuvontaa ja ohjausta kaikille soveltuvan esteettömän julkisen joukkoliikenteen käyttämiseen. Palvelulinjojen liikennöintiä on laajennettu, vuoden 2002 aikana aloitti kuusi uutta palvelulinjaa. Kuljetuspalvelukokeiluun liittyen käynnistyi saattajapalvelukokeilu läntisen sosiaalikeskuksen alueella toukokuussa 2003, jolloin viisi tehtävään perehdytettyä siviilipalvelusmiestä alkoivat toimia saattajina. Sosiaalivirasto ja vammaisjärjestöt perehdyttivät saattajia eri vammaisryhmien erityistarpeiden huomioimiseen. Saattajat saivat opastusta myös fysioterapeutilta muun muassa pyörätuolia käyttävän asiakkaan avustamiseen. Saattajan voi tilata samalla puhelinsoitolla kuin kuljetuksen. Ensisijaisesti saattajat avustavat asiakkaita käyttämään palvelulinjoja ja muuta esteetöntä julkista joukkoliikennettä, mutta myös yksittäiskuljetuksiin voi tarvitessaan saada saattajan auttamaan esimerkiksi portaissa, siirtymisissä ajoneuvoon ja avuksi asiointiin esimerkiksi kampaajalla ja kaupassa. Yhteen saattomatkaan kuluu saattajan työaikaa enintään 1,5 tuntia. Saattaja ei korvaa henkilökohtaisen avustajan tai kodinhoitajan työpanosta. Saattajat raportoivat jokaisen saattotapahtuman ja tiedot kootaan yhteen raportin muotoon. Kokeilun avulla saadaan tietoa muun muassa siitä, millaiset asiakkaat ja missä tilanteissa he tarvitsevat kuljetuspalveluun liittyvää saattajapalvelua. Lisäksi onnistuneet kokemukset esteettömän julkisen joukkoliikenteen käyttämisessä kasvattavat kuljetuspalveluasiakkaan itsetuntoa ja madaltavat kynnystä tehdä seuraava matka itsenäisesti ilman saattajaa. Käytännön kokemukset ja asiakaspalaute ovat olleet myönteisiä. Espoossa kuljetuspalvelukeskustoiminnan suunnittelu käynnistyi syksyllä Esiselvitysraportti valmistui vuoden lopulla, sen pohjalta käynnistyi toteuttamisvaihtoehtojen suunnittelu vuonna Espoon kuljetuspalvelukeskus -hanke on poikkihallinnollinen hanke kaikkien toimialojen kesken. Kehittämistyö jatkuu. Vantaalla muutettiin kuljetuspalvelun toimintaohje alkaen. Uudella ohjeella tavoiteltiin parempaa tutun taksin käytön hallintaa, muutoksia kuljetuspalvelumatkojen käytössä, parempaa matkojen käytön seurantaa ja kustannussäästöjä. Samalla taksin palvelua pyrittiin parantamaan yhteistyössä taksiosapuolen kanssa. Toimintaohjeessa toteutettiin ns. matkojen yhdistelykonseptista yksi sen keskeinen elementti eli keskitetty tilausjärjestelmä. Muutoksen keskeinen sisältö oli matkojen tilausten keskittäminen yhteen Vantaan taksien tilausnumeroon. Keskitetystä tilauksesta voivat poiketa työssä käyvät asiakkaat, päätoimiset opiskelijat, invataksin käyttäjät ja sotainvalidit sekä perustellusta syystä sellaiset asiakkaat, joilla vamma tai sairaus edellyttää tutun taksin käyttömahdollisuutta. Paluumatkalla kotiin voi poiketa keskitetystä tilausjärjestelmästä, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttöönotto laajennetuin myöntämisperustein vuoden 2001 lopulla on vaikuttanut uusien, lähinnä vanhusasiakkaiden kuljetuspalvelupäätöksiin siten, että heille on aiempaa useammin tehty sosiaalihuoltolain mukainen päätös kuljetuspalvelusta. Tämä on selkeyttänyt vammaispalvelulain soveltamista kuljetuspalveluissa. Turussa ei ole vielä käynnistynyt vastaavia kuljetuksien yhdistämiseen tai keskitettyyn tilaamiseen liittyviä kokeiluja kuten Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. 8

11 VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaita on ollut suhteessa vähemmän kuin muissa Viisikon kunnissa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Turussa on vuodesta 1992 alkaen järjestetty sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia käyttää julkisia liikennevälineitä, mutta joiden ei ole katsottu olevan oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua käyttävistä asiakkaista ainoastaan viisi prosenttia on alle 65-vuotiaita. Lisäksi VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen päätösten arvioiminen vuonna 1999 vähensi asiakasmäärää. Asiakasmäärä ja kustannukset ovat kääntyneet uudelleen kasvuun. Kuljetuspalvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen on Turussa lähivuosien kehittämishaaste. Tampereella aloitettiin kaksi vuotta kestävä matkojen yhdistelykokeilu vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalvelumatkoilla. Yhdistelyn tavoitteena on saada kasvavat kuljetuspalvelukustannukset hallintaan ja kehittää kuljetuspalveluja tulevaisuutta varten kestävälle pohjalle. Matkojen yhdistelykokeilun tarkoitus on luoda edellytykset tehokkaalle kuljetusjärjestelmälle, jolla pystytään vastaamaan tulevaisuudessa odotettavissa olevaan matkojen kysynnän lisäykseen. Matkojen yhdistelijänä toimii Tampereen Aluetaksi Oy. Yhdistelykeskus sijaitsee Aluetaksin taksivälityskeskuksen yhteydessä, jossa matkoja yhdistelee vilkkaimpaan aikaan neljä välittäjää. Yhdistelykeskus ottaa vastaan asiakkaiden tilauspuhelut, suunnittelee reitit tilausten perusteella ja lähettää tiedot autoille. Matkoja yhdistellään maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Myös muina aikoina tilaukset vastaanotetaan, mutta ne tehdään yksittäisinä matkoina. Asiakas maksaa taksin tilauksesta normaalin paikallispuhelumaksun, jonotusaika on maksuton. Asiakkaat on ohjeistettu tilaaman matkansa mahdollisimman ajoissa ja vähintään tuntia ennen lähtöä. Kuitenkin asiakkaat voivat tilata myös ennakoimattomia matkoja. Lisäksi taksin voi ottaa ilman ennakkotilausta taksitolpalta. Tällä halutaan sujuvoittaa paluumatkojen tekoa. Kokeilussa pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon asiakkaiden yksilölliset liikkumiseen ja avustamiseen liittyviä tarpeet. Soveltuvan kuljetustavan määrittely perustuu asiakkaille tehtyyn kyselyyn ja asiakkaiden suoriin yhteydenottoihin. Tutulla taksilla voivat matkustaa ne asiakkaat, joiden katsotaan olevan siihen oikeutettuja terveydellistä syistä (esim. afasia) ja jotka tarvitsevat tutun taksinkuljettajan apua matkan aikana tai määränpäässä. Tuttutaksiasiakas tilaa matkansa suoraan kuljettajalta, joka ilmoittaa matkan tiedot yhdistelykeskukseen. Myös tutun taksin käytössä voidaan yhdistellä matkoja. Joillekin asiakkaille matkojen yhdistely ei sovellu lainkaan esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuen. Heillä on mahdollisuus käyttää tuttua taksia ja matkustaa yksin Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus(4 ) säätää kuljetuspalveluista seuraavasti: Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. VpL.n mukaisista kuljetuspalveluista on koottu sekä päätöksen saaneiden että kuljetuspalveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä. Vertailu on tehty kuljetuspalveluja käyttäneistä asiakkaista. 9

12 VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja käyttäneet asiakkaat vuonna 2002, muutos vuodesta 2001 sekä asiakkaiden osuus VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista sekä kunnan väestöstä Kuljetuspalvelujen asiakkaat 2002 Muutos % Vuonna 2002 VpL:n mukaisten kuljetuspalveluja käyttäneitä asiakkaita oli Viisikon kunnissa Asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta merkittävästi Helsingissä (13,2 %) ja lisääntyi Tampereella (13,3 %). Espoossa ja Turussa asiakkaita oli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna Vantaalla asiakasmäärä oli edellisen vuoden tasolla johtuen siitä, että uusista asiakkaista suurelle osalle myönnettiin kuljetuspalveluja ShL:n perusteella. Turussa ja Espoossa VpL.n mukaisen kuljetuspalvelujen asiakkaita muita kuntia pienempään määrään vaikuttaa se, että ShL:n mukaiset kuljetuspalvelut on ollut käytössä useampia vuosia. Helsingissä tarkennettiin asiakastilastointia vuonna 2002, mikä selittää osittain asiakkaiden määrän vähenemisen. Lisäksi palvelujen kriteerien tarkentaminen on vähentänyt asiakkaiden määrää. HKPK -kokeilun seurauksena yksittäiskuljetuksina tapahtuneet matkat ovat jonkin verran vähentyneet. VpL:n mukaisten palvelujen ja tukitoimien asiakkaista suurin osa, keskimäärin 84,4 prosenttia, käytti kuljetuspalveluja vuonna Kuntien väestöstä kuljetuspalvelujen asiakkaita oli vähiten Turussa ja Espoossa (alle 1,5 % väestöstä) ja eniten Helsingissä ja Tampereella (noin 2,5 % väestöstä). Asiakkaat ikäryhmittäin Asiakkaat % Vpl:n mukaisten palvelujen asiakkaista 2002 Osuus% väestöstä Helsinki ,2 84,3 2,4 Espoo ,6 81,0 1,1 Vantaa ,7 84,4 1,7 Turku ,8 85,1 1,4 Tampere ,3 86,4 2,5 Viisikko ,5 84,4 2,0 VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja käyttäneistä asiakkaista 65 vuotta täyttäneitä oli vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaista oli suurin Helsingissä ja Tampereella ja pienin Espoossa. Espoossa, Vantaalla ja Turussa yli 30 prosenttia kuljetuspalveluja käyttäneistä asiakkaista oli työikäisiä (18-64-vuotiaat). Kuljetuspalvelujen asiakkaista vain pieni osa oli alle 18-vuotiaita. 100 % 80 % (77,2) (61,4) (65,9) (66,7) (74,2) (72,9) (65 vuotta täyttäneiden osuus asiakkaista ) 28,0 17,8 15,5 18,2 21,4 23,4 85 vuotta täyttäneet 60 % 33,0 27,1 30,4 31,5 36,4 32, vuotiaat vuotiaat 40 % 16,3 16,4 20,0 17,1 16,4 16, vuotiaat(hki 19-64v) 0-17 vuotiaat (Hki 0-18v) 20 % 21,0 32,9 31,4 30,6 23,7 24,7 1,7 5,7 2,7 2,7 2,1 2,4 0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Kuvio 4. Kuljetuspalveluja käyttäneiden asiakkaiden osuudet (%) ikäryhmittäin

13 Seuraavassa VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaat on suhteutettu kunnan vastaavan ikäiseen väestöön. Alle 18-vuotiaita sekä työikäisiä kuljetuspalvelujen asiakkaita oli kaikissa kunnissa alle prosentti vastaavan ikäisestä väestöstä. Kuljetuspalveluja käyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä lisääntyy, kun tarkastellaan vanhempia ikäryhmiä vuotiaita kuljetuspalvelujen asiakkaita oli edelleen suhteellisen vähän, keskimäärin 4,8 prosenttia, vastaavan ikäisestä väestöstä vuotiaista kuntien asukkaista keskimäärin joka seitsemäs ja 85 vuotta täyttäneistä joka kolmas käytti VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja. Vanhemmissa ikäryhmissä myös kuntien väliset erot olivat suuremmat. Vantaalla 75 vuotta täyttäneestä väestöstä suurempi osa käytti VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja kuin muissa Viisikon kunnissa. Turussa ja Espoossa vanhemmat ikäryhmät käyttivät vähemmän VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja johtuen siitä, että he käyttivät ensisijaisesti ShL:n mukaista kuljetuspalvelua. Matkojen määrä VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja käyttäneet % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2002 Viisikon kunnissa Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Alle 18 v 0,2 0,3 0,2 0,2 0,3 0, v 0,7 0,5 0,8 0,6 0,9 0, v 5,6 3,4 6,1 2,7 5,0 4, v 17,2 11,0 21,9 7,2 17,5 15,1 85+ v 39,8 25,7 43,6 12,5 35,2 33,0 Kaikki 2,4 1,1 1,7 1,4 2,5 2,0 Vammaispalveluasetuksen (6 ) mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että vaikeavammaisella on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista jokapäiväiseen elämään liittyvää yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Viisikon kuntien VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaat tekivät vuoden 2002 aikana 2,1 miljoonaa yhdensuuntaista matkaa, mikä oli 4,6 prosenttia (noin matkaa) vähemmän kuin vuonna ,7 6,8 6,5 8,1 8,2 7,7 7,6 7,7 7, ,8 6,6 6,7 6,4 6,2 6,2 6,0 6,0 5,4 Asiakasta kohden tehtiin Viisikon kunnissa keskimäärin 6,7 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, eniten Espoossa ja Vantaalla ja vähiten Tampereella. 3 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Matkojen määrä asiakasta kohden lisääntyi edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Turussa ja väheni Tampereella. Vantaalla matkojen määrä on ollut samalla tasolla viime vuosina. Kuvio 5. VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun matkat matkoja käyttänyttä asiakasta kohden kuukaudessa vuosina Ikäryhmittäin tarkasteltuna yhdensuuntaisia matkoja kuukaudessa tekivät eniten työikäiset asiakkaat (keskimäärin 9,4 matkaa kuukaudessa) ja vähiten 85 vuotta täyttäneet asiakkaat ( keskimäärin 4,3 matkaa kuukaudessa) (liite 2). 11

14 Kaikista matkoista noin 40 prosenttia oli työikäisten tekemiä, kun heidän osuutensa VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaista oli keskimäärin 24,7 prosenttia (vrt. kuvio 4). Helsingistä ei ole saatavissa matkojen määrää ikäryhmittäin jaoteltuna. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % (42,0) (55,1) (51,0) (64,1) (54,1) (65 vuotta täyttäneiden matkat kaikista matkoista) 12,7 10,9 8,5 14,3 11,9 85 vuotta täyttäneet 22,8 25,5 25,7 31,8 26, vuotiaat vuotiaat 16,0 41,6 18,7 42,4 16,8 45,3 18,0 34,1 17,5 40,2 6,8 2,5 3,7 1,8 3,5 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko ilman Helsinkiä vuotiaat 0-17 vuotiaat Kuvio 6. Eri ikäryhmien tekemien matkojen osuudet (%) VpL:n mukaisista yhdensuuntaisista matkoista 2002 Kokonaiskustannukset sekä kustannukset asiakasta ja matkaa kohden Vuonna 2002 VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset olivat Viisikon kunnissa yhteensä 37,8 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta noin euroa (1,6 %). Kasvu oli hieman pienempi kuin aikaisempina vuosina (liite 3A). Kustannukset pienenivät edellisestä vuodesta Helsingissä. Espoossa ja Turussa kustannukset kasvoivat noin 14 prosenttia ja Tampereella 5,4 prosenttia. Vantaalla kustannukset olivat vuoden 2001 tasolla. Helsingissä kustannusten pienenemiseen vaikutti asiakkaiden määrän vähenemisen lisäksi VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen arvioinnin ja seurannan tehostaminen. Tehostamisen myötä myös yhdensuuntaisten matkojen määrä väheni vuodesta Vantaalla kustannusten kasvu pysähtyi matkojen määrän vähenemisestä ja keskimääräisen matkan pituuden lyhenemisestä johtuen. Kuljetuspalvelujen vuosikustannukset palvelua käyttänyttä asiakasta kohden olivat VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset matkoja käyttänyttä asiakasta kohden, suurimmat Espoossa ja Vantaalla ja pienimmät Tampereella. keskimääräinen matkan hinta vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 Kuljetuspalvelujen Kustannukset palvelua käyttänyttä asiakasta kohden kasvoivat edellisestä vuodesta kustannukset Matkan hinta euroa / asiakas Muutos % euroa / matka Muutos % muissa kunnissa paitsi Tampereella, jossa Helsinki ,5 16 5,1 ne laskivat 71 euroa/asiakas. Eniten ne Espoo ,2 24 0,8 kasvoivat Espoossa (181 euroa) ja Helsingissä (128 euroa). Turussa vuosikustan- Vantaa ,9 21 2,5 Turku ,8 15 0,6 nukset asiakasta kohden kasvoivat 83 euroa ja Vantaalla 36 euroa vuodesta Tampere 948-7,0 15 4,4 Viisikko ,4 18 4,3 Helsingissä asiakaskohtaisen kustannuksen nousuun vaikutti se, että asiakkaiden tilastointia tarkennettiin vuonna Aikaisemmin asiak- 12 VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 (suluissa defl. muutos) muutos% abs. (muutos % defl) Helsinki euroa ,1-5,7 Espoo ,2 12,3 Vantaa ,1-0,6 Turku ,0 12,1 Tampere ,4 3,6 Viisikko ,6-0,1

15 kaissa on saattanut olla mukana asiakkaita, jotka eivät ole käyttäneet kuljetuspalvelua kyseisenä vuonna. Keskimääräinen matkan hinta oli Espoossa ja Vantaalla yli 20 euroa. Muissa Viisikon kunnissa matkan hinta oli keskimäärin noin 15 euroa. Espoossa ja Vantaalla matkat ovat muun muassa maantieteellisistä syistä johtuen yleensä pitempiä kuin muissa Viisikon kunnissa. Keskimääräisen matkan hinta nousi hieman edellisestä vuodesta. Merkittävin syy matkan hinnan nousuun oli taksojen korotus, joka oli keskimäärin 4 prosenttia Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu niihin täydentäviin palveluihin, joita kunnan on mahdollisuus järjestää asukkailleen talousarvion mahdollistamissa rajoissa. Sitä voidaan myöntää harkinnan mukaan muille kuin vaikeavammaisille henkilöille. ShL:n mukaista kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon asiakkaan liikkumisvaikeuksien lisäksi hänen taloudellinen ja sosiaalinen tilanteensa, esimerkiksi myönnettävien matkojen määrä päätetään yksilöllisesti. ShL:n mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään osana kotipalvelun muuta palvelua. Lisäksi kunnan on mahdollista luoda sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun omat toimintaperiaatteet. Tampere ja Vantaa lakkauttivat sosiaalihuoltolain erikseen määritellyillä periaatteilla myönnettävän kuljetuspalvelun 1990-luvulla. Vantaalla se otettiin takaisin palveluvalikkoon lokakuusta 2001 alkaen. Espoossa ja Turussa ShL:n mukainen kuljetuspalvelu on ollut käytössä pitempään. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua tarjoavissa kunnissa tavoitteena on tarjota kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain perusteella erityisesti yli 65-vuotiaille henkilöille, joilla on liikkumisvaikeuksia. ShL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta Espoossa (11 asiakasta) ja Turussa (68 asiakasta). Vantaalla asiakkaiden ja kustannusten määrää ei ole verrattu edelliseen vuoteen, koska myöntämisperusteet muuttuivat merkittävästi vuoden 2001 lopulla. Vuonna 2002 asiakkaista oli 65 vuotta täyttäneitä Espoossa 98,3 %, Turussa 94,2 % ja Vantaalla 76,8 %. ShL:n mukaista kuljetuspalvelua käyttäneet asiakkaat, kokonaiskustannukset ja kustannukset palvelua käyttänyttä asiakasta kohden vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 Asiakkaat Kustannukset euroa / asiakas määrä muutos % euroa muutos % euroa muutos % Helsinki Espoo 541-2, , ,1 Vantaa ,2 Turku , , ,2 Tampere Viisikko , , ,5 Vuosikustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Vantaalla ja pienimmät Turussa. ShL:n mukaisissa kuljetuspalveluissa tehtiin asiakasta kohden keskimäärin 3,4 matkaa kuukaudessa ja yksittäisen matkan hinta oli keskimäärin 14 euroa (liite 3C). Espoossa 97,2 % ja Vantaalla 62 % matkoista oli 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden tekemiä. Turusta ei ole saatavissa ShL:n mukaisten matkojen määrää ikäryhmittäin jaoteltuna. 13

16 Yhteenveto VpL:n ja ShL:n mukaisista kuljetuspalveluista Tarkastelemalla 65 vuotta täyttäneiden kuntalaisten VpL:n mukaisten ja ShL:n mukaisten kuljetuspalvelujen käyttöä yhteensä saadaan käsitys siitä, kuinka suuri osa kunnan tämän ikäisestä väestöstä käytti kuljetuspalveluja. Vuonna 2002 Vantaalla kuljetuspalveluja käytti Vantaa 13,1 2,2 15,3 15,3 prosenttia 65 vuotta täyttäneestä väestöstä. Turku 5,5 1,6 7,1 Helsingissä kuljetuspalveluja käyttäneiden osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 13,9 prosenttia. Turussa vain 7,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista käytti kuljetuspalveluja. Tampere Viisikko 12,5 11,4-12,5 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja käytti Viisikon kunnissa yhteensä asiakasta, joka oli 2,1 prosenttia kuntien väestöstä. Tarkempaa selvitystä ShL:n mukaisen kuljetuspalvelun vaikutuksesta VpL:n mukaiseen kuljetuspalveluun ja kuljetuspalvelujen kokonaisuuden kehityksestä ei ole tässä yhteydessä mahdollista tehdä Palvelulinjat 65 vuotta täyttäneet VpL:n ja ShL:n mukaista kuljetuspalvelua käyttäneet % kunnan vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2002 VpL % ShL% Yhteensä Helsinki 13,9-13,9 Espoo 7,7 2,7 10,4 Palvelulinjaliikenne täydentää kuntien joukkoliikenteen palveluvalikkoa ja saattaa vähentää kuljetuspalvelujen tarvetta. Lähelle asiakasta tulevalla joukkoliikenteellä on normaalia joukkoliikennettä paremmat mahdollisuudet palvella esimerkiksi liikuntarajoitteisia asukkaita. Palvelulinjojen kustannukset maksoi vuonna 2002 kunnan joukkoliikenteestä vastaava hallintokunta muissa Viisikon kunnissa paitsi Tampereella, jossa sen kustannuksista vastasi sosiaali- ja terveystoimi. Palveluliikenteen kokeiluja rahoittivat kuntien lisäksi muun muassa lääninhallitukset. Helsingissä palvelulinjojen liikennöinti laajeni merkittävästi. Vuoden 2002 alussa aloitti neljä uutta palvelulinjaa ja syksyllä kaksi. Ne liikennöivät kaikkien suurpiirien alueella. Lisäksi läntisessä ja itäisessä suurpiirissä liikennöi molemmissa neljä palvelulinjaa. Palvelulinjojen nettokustannukset Viisikon kunnille vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 (suluissa defl. muutos) euroa muutos% abs (muutos % defl) Helsinki ,2 54,5 Espoo ,7 23,6 Vantaa 1) ,0 4,2 Turku ,1 3,3 Tampere ,7-1,1 Viisikko ,8 14,8 1) Vantaalla bruttokustannukset Helsingissä ja Espoossa palvelulinjaliikenteen kustannukset kasvoivat liikennöinnin laajenemisesta johtuen. Espoossa liikennöintiä laajennettiin vuoden 2001 lopussa. Tampereella kustannukset olivat vuoden 2001 tasolla, Vantaalla ja Turussa kasvoivat hieman. 14

17 3.2 Tulkkipalvelut VpL:n mukaisia tulkkipalveluja voi saada vaikeasti kuulovammainen, kuulo- ja näkövammainen tai puhevammainen henkilö. Vaikeasti kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada vähintään 120 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana ja vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella vähintään 240 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Vaikeavammaisen asiakkaan opiskeluun liittyviä tulkkipalveluja kunnan on järjestettävä siinä laajuudessa kuin asiakas niitä tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan. Turussa tulkkipalveluja järjestetään kunnan omasta tulkkikeskuksesta, lisäksi palveluja ostetaan yksityisiltä tulkeilta. Muissa Viisikon kunnissa kaikki tulkkipalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai yksityisiltä tulkeilta. Tulkkipalveluista maksetaan tulkille tunti- tai päiväkorvaus sekä matkakorvaus. Lisäksi opiskelijatulkkauksen palkkiot on määritelty erikseen. Viisikon kunnissa määritellyt tulkkipalvelujen palkkiot ja niihin liittyvät muut säädökset ovat raportin liitteissä 4A ja 4B. Tulkkipalvelujen tuntikorvauksia korotettiin Viisikon kunnissa edellisestä vuodesta keskimäärin neljä prosenttia ja päiväkorvauksia keskimäärin 45 prosenttia. Aikaisemmin päiväkorvaus vastasi noin viiden tunnin tulkkausaikaa. Vuoden 2002 korotuksen myötä päiväkorvaus nostettiin seitsemän tunnin tulkkausaikaa vastaavalle tasolle. Opiskelijatulkkauksen palkkaa korotettiin keskimäärin neljä prosenttia Tulkkipalvelujen käytäntöjä ja kehittäminen Viisikon kunnissa on meneillään kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on kehittää tulkkipalveluja seutukunnallisena yhteistyönä. Turussa järjestetään muista Viisikon kunnista poiketen tulkkipalvelut oman tulkkikeskuksen toimintana. Tulkkipalveluja järjestetään myös seutukunnan kunnille. Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti sekä kehittämishankkeita että Turun käytäntöä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Verkostoituvat erityispalvelut Veturi -hankkeen alainen Uudenmaan Veturi -työryhmä on pohtinut erilaisia tapoja toteuttaa kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat kuulovammaisten ja puhevammaisten tulkkipalvelut. Työryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2002, siinä ovat mukana Viisikon kunnista Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lisäksi työryhmässä ovat edustettuna lääninhallitus, kaksi muuta kuntaa, seitsemän asiakasjärjestöä, tulkkien järjestö ja kaksi palvelun tuottajaa. Ryhmästä löytyy sekä puhevammaisten että kuulovammaisten tulkkipalvelujen asiantuntemus. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi työryhmä totesi puhevammaisten tulkkipalvelut, joita alueella ei juurikaan ole tarjolla. Myöskään kuulovammaisten tulkkipalvelut eivät toimi tyydyttävästi. Osaltaan ongelmia aiheuttavat vaikeus saada päteviä tulkkeja sekä tulkkien työoikeudelliseen asemaan liittyvät epäselvyydet. Kuulovammaisten ja puhevammaisten tulkkipalvelujen saatavuuden ja järjestämisen kehittämisessä työryhmä korostaa seudullisen yhteistyön merkitystä. Työryhmä on ideoinut yhdessä Uudenmaan erityishuollon kuntayhtymän kanssa, että Uudellemaalle perustetaan tulkkipalvelujen ns. hankintapiiri vuonna Hankintapiirin tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus ja laatu, tarjota tulkeille mahdollisuus saada elantonsa tulkkauksesta ja sitä kautta lisätä tulkkien työssä pysymistä, lisätä palvelun tuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä, vähentää kuntapuolen työtä palkkioiden maksuun ja niiden tasoon liittyvissä kysymyksissä sekä vakiinnuttaa hintataso. Hankintapiirin toteuttamista suunnitellaan parhaillaan. 15

18 Tampere on mukana Länsi-Suomen lääninhallituksen toteuttamassa tulkkipalvelujen Veturikehittämishankkeessa Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa tulkkipalvelujen toteuttamisesta, mahdollisista epäkohdista ja kehittämistarpeista Pirkanmaan alueella. Kerätyn tiedon pohjalta luodaan Tampereelle toimiva, seutukunnallinen tulkkipalvelujen järjestämismalli yhteistyössä lähikuntien kanssa. Tampereen vammaispalvelutoimisto on lisäksi ollut mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kuvapuhelinasiointia. Hanketta koordinoi Media Tampere Oy yhteistyössä Suomen kuurosokeat ry:n ja Tampereen kuurosokeiden toimintakeskuksen kanssa. Kuulovammaisten asiointia ja palvelua parannetaan hankkimalla kuvapuhelin myös vammaispalvelutoimistoon. Turussa on ollut sosiaalitoimiston vammaispalvelutoimiston yhteydessä toimiva oma tulkkikeskus vuodesta 1994 alkaen. Toteuttamalla tulkkikeskus kaupungin omana toimintana halutaan turvata kuulovammaisten tulkkipalvelut sekä toteuttaa ne taloudellisesti. Turun tulkkikeskus välittää viittomakielen tulkkeja puhe- ja kielihäiriöisille sekä kuulovammaisille asiakkaille. Tulkkauspalveluja välitetään asioimis- ja opiskelutulkkaukseen, viittomien ja viittomakielen kotiopetuksiin. Turun tulkkikeskuksen palveluja annetaan sekä Turun että ympäristökuntien tulkkipalveluja tarvitseville asukkaille. Noin yksi kolmasosa palveluista suuntautuu ympäristökuntien asiakkaille. Vuonna 2002 tulkkikeskuksessa oli yhteensä viisi viittomakielen tulkin vakanssia ja lisäksi ylimääräisellä palkkausluvulla palkattiin tulkkeja opiskelijoille. Lisäksi Turulla on sopimukset muutaman oppilaitoksen kanssa tulkkauksen järjestämiseksi oppilaitoksen kautta. Tulkkitilausten määrästä yleensä noin puolet on toteutettu omana toimintana. Turun tulkkikeskuksen toiminnan tehostamiseksi ja tulkkipalveluiden saatavuuden parantamiseksi pyritään jatkossa kaikki asioimis- ja opiskelutulkkitilaukset sekä viittomien ja viittomakielen kotiopetukset keskittämään tulkkikeskuksen välitettäväksi Asiakkaat ja kustannukset Vuonna 2002 tulkkipalveluilla oli Viisikon kunnissa yhteensä asiakasta, joka oli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Tulkkipalvelujen asiakkaita oli suhteellisesti eniten Turussa, jossa 9,5 prosenttia VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asiakkaista oli tulkkipalvelujen asiakkaita. Muissa kunnissa osuus oli enimmillään 3,5 prosenttia. Asiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta keskimäärin 3,8 prosenttia. Tulkkipalvelujen kustannukset olivat Viisikon kunnissa 2,1 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat vuodesta 2001 Tampereella, Helsingissä ja Turussa, Espoossa ja Vantaalla ne vähenivät (liite 3D). Nettokustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Helsingissä ja Espoossa (noin euroa) ja aikaisempien vuosien tavoin pienimmät Turussa (noin euroa). Vantaan kustannukset asiakasta kohden laskivat noin 33 VpL:n mukaisen tulkkipalvelun asiakkaat ja asiakaskohtaiset kustannukset vuonna 2002, muutos vuodesta 2001 sekä osuus kaikista VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista vuonna 2002 Kustannukset Asiakkaat % Vpl:n euroa / asiakas mukaisten palvelujen Asiakkaat 2002 Muutos % 2002 Muutos % asiakkaista 2002 Helsinki 403 2, ,1 2,5 Espoo 101 1, ,9 3,3 Vantaa 113 7, ,2 3,0 Turku 265 6, ,2 9,5 Tampere 198 3, ,6 3,5 Viisikko , ,1 3,4 16

19 prosenttia edellisestä vuodesta, myös Espoon kustannusten lasku oli merkittävä. Vantaalla kustannusten pienenemiseen vaikutti eniten tulkkaustuntien väheneminen, Espoossa opiskelijatulkkauksen asiakkaiden väheneminen. Opiskelutulkkauksen asiakkaat % kaikista tulkkipalvelun asiakkaista 2002 (2001) Helsinki 12,4 (14,0) Espoo 12,9 (23,0) Vantaa 12,4 (14,3) Turku 4,9 (4,8) Tulkkipalvelujen asiakkaista opiskelutulkkauksen asiakkaita oli enemmän pääkaupunkiseudun kunnissa kuin Turussa ja Tampereella. Opiskelijat tarvitsevat yleensä enemmän tulkkausta kuin muut tulkkipalvelujen asiakkaat. Espoossa opiskelijatulkkauksen asiakkaiden määrä väheni 23 asiakkaasta 13 asiakkaaseen. Muissa kunnissa opiskelijatulkkauksen asiakkaiden määrä ei muuttunut merkittävästi vuodesta Tampere Viisikko 6,1 9,4 (5,7) (11,2) Vantaalta, Turusta ja Tampereelta saatiin koottua myös tulkkipalvelujen tulkkaustunnit. Tulkkaustunteja oli asiakasta kohden vuodessa Turussa 19, Vantaalla 26 ja Tampereella 54. Opiskelijatulkkauksen tunteja oli asiakasta kohden eniten Tampereella (504 tuntia) ja vähiten Vantaalla (262 tuntia). Vantaan tulkkipalvelun kustannusten pienenemisen yhtenä perusteena oli opiskelijatulkkauksen tuntien väheneminen; vuodesta 2001 opiskelijatulkkauksen tunnit vähenivät 45,2 prosenttia (184 tuntia vähemmän/asiakas) (liite 2 ja 3D). 3.3 Vaikeavammaisten palveluasuminen Vaikeavammaisen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä ne asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Asiakkaat, joille on tehty päätös palveluasumisesta kotiin, eivät sisälly palveluasumisen asiakasmäärään. Myöskään kustannukset kotiin annettavasta palveluasumisesta eivät ole mukana tässä tarkastelussa. Palveluasuminen kotona toteutetaan joko henkilökohtaisten avustajien tai kotipalvelun tuella. Henkilökohtaisia avustajia ja heistä kunnalle aiheutuvia kustannuksia selvitetään kappaleessa 3.6. Palveluasumisen asiakastietojen koontia Viisikko-vertailuun tarkennettiin vuonna 2002 Vantaalla ja Tampereella. Tarkennuksesta johtuen vuoden 2002 tietojen vertaaminen aikaisempiin vuosiin ei ole näissä kunnissa mahdollista. Vuonna 2002 palveluasumisen asiakkaita oli Viisikon kunnissa yhteensä 466. Asiakkaiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta Helsingissä ja Turussa. Espoossa oli neljä asiakasta vähemmän kuin vuonna Vuonna 2002 vaikeavammaisten palveluasumisen kokonaiskustannukset olivat noin 13 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta eniten Helsingissä ja Turussa ja vähiten Vantaalla. Espoossa kustannukset laskivat 6,7 prosenttia (noin euroa). (Liite 3F) 17

20 VpL:n mukaisen palveluasumisen asiakkaat ja asiakaskohtaiset kustannukset vuonna 2002, muutos vuodesta 2001 sekä osuus kaikista VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista vuonna 2002 Asiakkaat 2002 Muutos % Kustannukset euroa / asiakas 2002 Muutos % Helsinki 255 3, ,4 1,6 Espoo 62-6, ,7 2,0 Asiakkaat % Vpl:n mukaisten palvelujen asiakkaista 2002 Palveluasumisen vuosikustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Helsingissä ja pienimmät Vantaalla. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta muissa kunnissa paitsi Espoossa. Vaikeavammaisten palveluasumisessa on viime vuosina ollut Vantaa ,8 Turku 54 3, ,5 1,9 tavoitteena perustaa pienempiä Tampere ,1 yksiköitä kuin aikaisemmin. Pienemmissä yksiköissä on parem- Viisikko 466-3, ,8 1,5 mat mahdollisuudet kodinomaiseen asumiseen, mutta kustannuksiltaan ne ovat yleensä kalliimpia kuin suuret yksiköt joutuen muun muassa siitä, että asumista tukevaa henkilöstöä tarvitaan kuitenkin tietty vähimmäismäärä. Kun suurempi yksikkö on hajautettu useammaksi pienemmäksi, hintatasoa on nostanut myös tilojen ajanmukaistaminen nykyisten vaatimusten edellyttämälle tasolle. Vuonna 2002 palveluasumisen asiakkaista osa siirtyi pienempiin yksiköihin Helsingissä ja Vantaalla. 3.4 Asunnon muutostyöt Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän sairautensa tai vammansa vuoksi tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa (VpL 9 ). Tässä raportissa tarkastellaan erikseen asunnon muutostöiden ja asunnon välineiden ja laitteiden asiakkaita ja kustannuksia. Asunnon välineiden ja laitteiden asiakkaista ja kustannuksista pieni osa on saattanut kirjautua asunnon muutostöihin niissä tapauksissa, kun asiakkaalle on samanaikaisesti annettu molempia tukitoimia. Viisikon kunnissa kilpailutetaan asunnon muutostöiden teettäminen. Turussa suurimman osan muutostöistä tekee kunnan oma työkeskus. Asunnon muutostöiden tarve on vaikeasti ennakoitavissa, mistä johtuen eri vuosina voi olla merkittäviä muutoksia sekä asiakasmäärässä että kustannuksissa. Vuonna 2002 asunnon muutostöiden asiakkaita oli Viisikon kunnissa 1 429, heistä noin puolet oli helsinkiläisiä (728 asiakasta). Asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta Helsingissä ja Vantaalla ja kasvoi Espoossa, Turussa ja Tampereella. Asunnon muutostöiden kokonaiskustannukset olivat vuonna 2002 noin 2,6 miljoonaa euroa, ne kasvoivat edellisestä vuodesta keskimäärin 13,2 prosenttia. Vuosikustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Helsingissä ja pienimmät Turussa ja Tampereella. Kustannukset asiakasta kohden kasvoivat edellisestä vuodesta Helsingissä lähes 50 prosenttia, Vantaalla ja Tampe- VpL:n mukaiset asunnon muutostöiden asiakkaat vuonna 2002, kustannukset euroa / asiakas sekä osuus kaikista VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista Asiakkaat 2002 Muutos % Kustannukset euroa / asiakas 2002 Muutos % Asiakkaat % Vpl:n mukaisten palvelujen asiakkaista 2002 Helsinki , ,3 4,5 Espoo , ,0 6,6 Vantaa , ,9 4,5 Turku 71 18, ,4 2,6 Tampere , ,2 4,6 Viisikko , ,7 4,6 18

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 1 Vammaispalvelun asiakkaat vuonna 2006 Sisältää vammaispalvelulain (VpL) mukaisia palveluja

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA

PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007 Vammaispalvelujen Kuusikkotyöryhmä Aila Kumpulainen 27.6.2008 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelun toteuttaminen pohjautuu vammaispalvelulakiin ja asetukseen sekä soveltamisohjeisiin. Lain tarkoitus on - edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.6.2011 Taltionumero 1601 Diaarinumero 1543/3/10 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.3.2014 Taltionumero 878 Diaarinumero 3782/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje alkaen

Johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje alkaen Johtokunta 19.12.2016 142 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.2.2017 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista tarveharkintaan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet Yhtymähallitus 15.12.2017 122 Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 2. KULJETUSPALVELUN LAAJUUS... 2 3. MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 4.

Lisätiedot

Kuljetuksesta liikkumiseen työkokous

Kuljetuksesta liikkumiseen työkokous Kuljetuksesta liikkumiseen 26.09.2016 työkokous Kuljetuspalvelut ja kuljetuspalveluiden muutokset ja muutosehdotukset Henkilöliikenteen tulevaisuuden näkymiä ja vammaispalvelun kuljetuspalveluiden mahdollisuudet

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä 1.1.2014 alkaen seuraavat kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ja laskutusohjeet.

Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä 1.1.2014 alkaen seuraavat kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ja laskutusohjeet. Asia 5 67 Kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet 1.1.2014 alkaen Kuljetuspalvelut ovat osa vanhus- ja vammaispalvelua. Palvelun myöntäminen perustuu kullekin hakijalle tehtävään palveluntarpeen arviointiin.

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet. vuonna 2015

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet. vuonna 2015 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet vuonna 2015 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 1/2016 1 Esipuhe Kuusikko-työssä vertaillaan kuutoskaupunkien

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2010

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2010 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2010 Kuusikko-työryhmä Vammaispalvelut Aura Pasila 20.6.2011 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aura Pasila

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään. Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (5) 202 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla järjestettyjen kuljetuspalvelumatkojen asiakaskannusteista luopuminen HEL 2014-005453 T 05 03 00 Päätös

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 19.12.2013 220. KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa

Perusturvalautakunta 19.12.2013 220. KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa 1 Perusturvalautakunta 19.12.2013 220 KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa 2 SISÄLLYS 1. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELU 1.1. Kenelle? 1.2. Myönnettävät matkat

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 479 Diaarinumero 2986/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestämisohjeet

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestämisohjeet Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestämisohjeet Sosiaalilautakunta 16.11.2017 84 2 Sisällys 1. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelu... 3 1.1. Kuljetuspalvelun sisältö... 3 2. Kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Vaikeavammaisten ihmisten liikkumisen tuki ja kuljetuspalvelut

Vaikeavammaisten ihmisten liikkumisen tuki ja kuljetuspalvelut Aikuisväestön lautakunta 8.6.2017 70 Vaikeavammaisten ihmisten liikkumisen tuki ja kuljetuspalvelut Päivitetty 28.2.2018 Liikkumiseen on vaihtoehtoja JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUT Kouvolan kaupunki kehittää

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.10.2011 Taltionumero 3005 Diaarinumero 1196/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki. Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle

Kaarinan kaupunki. Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle 1 Kaarinan kaupunki Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle 1 2 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN LIIKKUMISTA TUKEVIEN PALVELUIDEN TOIMINTAOHJE Tavoite Sosiaalihuoltolain (23 :n) mukaan esteetön ja toimiva joukkoliikenne

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007 Vammaispalvelujen Kuusikkotyöryhmä Aila Kumpulainen 27.6.2008 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2009

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2009 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2009 Vammaispalvelujen Kuusikkotyöryhmä Aila Kumpulainen 10.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTA- OHJE ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTA- OHJE ALKAEN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTA- OHJE 1.7.2018 ALKAEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.6.2018 56 1. TOISSIJAISUUS Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 6.9.2013 Taltionumero 2764 Diaarinumero 866/3/12 1 (7) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu matkoilla Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto

Henkilökohtainen apu matkoilla Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto Henkilökohtainen apu matkoilla 29.4.2017 Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto Taustaa Vammaispalvelulaki Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 483 Diaarinumero 2577/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 17.12.2015 Taltionumero 3739 Diaarinumero 219/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje alkaen

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje alkaen SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2018 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista tarveharkintaan ja Suupohjan

Lisätiedot

taloudelliset tukitoimet vuonna 2013

taloudelliset tukitoimet vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet vuonna 2013 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 3/2014 Etukansilehti Kuusikko-työskentelyn

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA Perusturvaltk. 24.3.2014 32 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA kuva Anne-Maria Näkkäläjärvi SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAKI 2015

VAMMAISPALVELULAKI 2015 VAMMAISPALVELULAKI 215 Tilastollinen huomio Aikasarjoissa, joissa keskiarvo on mukana, kyseessä on keskiarvo joka on laskettu vain ko. aikasarjassa esiintyvien kuntien luvuista. Se siis poikkeaa ko. vuoden

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.11.2016 Taltionumero 5074 Diaarinumero 3514/3/15 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A huoltajinaan B ja C Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen Lohjan kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa 1.10.2013 alkaen Myöntämisen perusteet Hakijalla tulee olla kuntalain mukainen kotipaikka Lohjan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT

1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT 1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT Julkisen liikenteen palvelut Kouvolan kaupunki kehittää joukkoliikenteen esteettömyyttä ja huomioi myös pysäkkien käytettävyyden.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Miksi tulkkaus on järjestetty vammaryhmän mukaan? Kela hankkii tulkkauspalvelun ulkopuolisilta palveluntuottajilta tarjouskilpailuna

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2008

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2008 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2008 Vammaispalvelujen Kuusikkotyöryhmä Aila Kumpulainen 9.6.09 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2005

Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2005 Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2005 Vammaispalvelujen Kuusikkotyöryhmä Anne Peltonen 18.10.2006 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU HAKEMUS

KULJETUSPALVELU HAKEMUS 1 Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisille: Sosiaalihuoltolain mukaan: Hakemuksen saapumispvm. / 200 vapaa-ajan matkat, enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk Kokkolan kaupungin ja lähikuntien alueilla,

Lisätiedot

Oikeuskäytännöstä uuteen lainsäädäntöön

Oikeuskäytännöstä uuteen lainsäädäntöön Oikeuskäytännöstä uuteen lainsäädäntöön Juha-Pekka Konttinen, OTM Helsinki 29.1.2015 HE 219/1986 (Yleisperustelut s. 6.) Liikkuminen on osa eräs olennaisimpia osallistumisen edellytyksiä. Koulunkäynti,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELU LAIN MUKAISTEN KULJETUS- JA SAATTAJAPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

VAMMAISPALVELU LAIN MUKAISTEN KULJETUS- JA SAATTAJAPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN Perusturvaltk. 6.6.2019 Liite nro 12 VAMMAISPALVELU LAIN MUKAISTEN KULJETUS- JA SAATTAJAPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET 1.9.2019 ALKAEN Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Toivakan kunnassa

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Toivakan kunnassa Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Toivakan kunnassa Perusturvalautakunta 13.2.2018 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. TAVOITE...3 3. KULJETUSPALVELUN LAAJUUS...3 4. MYÖNTÄMISEN PERUSTEET...4 5. HAKUMENETTELY...4

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET 1111 NOKIAN KAUPUNKI 1 Perusturvakeskus/Vammaispalvelut ASIAKASNUMERONNE ON: VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat myönnetään määräaikaisesti

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 4.2.2015 Taltionumero 278 Diaarinumero 4064/3/13 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Nokian kaupunki, perusturvakeskus Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.5.2015 Taltionumero 1249 Diaarinumero 4087/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.11.2014 Taltionumero 3614 Diaarinumero 224/3/13 1 (9) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN Liite nro Per 6.4.2016 43 Perusturvaosasto Yhteistoiminta-alue VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN ID 1412309 2 (8) SISÄLLYS 1. KULJETUSPALVELUN HAKEMINEN

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot