Turvallisten perheiden PäijätHäme projekti Turvallisten perheiden Päijät-Häme jatkoprojektin ( ) johtopäätökset ja.

Transkriptio

1 + Turvallisten perheiden PäijätHäme projekti Turvallisten perheiden Päijät-Häme jatkoprojektin ( ) johtopäätökset ja tulokset

2 + Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta Projektin ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet: Helena Ewalds ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Mika Forsberg /Sirpa Ernvall / Marja Koivisto (Oiva ) Heli Haapala (Heinola) Jukka Ihalainen (Letk ry) Eija Kallio (Lahti) Kirsi Kuusinen-James (Verso) Jussi Pulli (Ensi- ja turvakotien liitto) Tero Seppänen (P-H:n poliisilaitos) Jaana Simola ( Päijät-Hämeen liitto) Niina Viholainen / Minna Remes-Sievänen (PHSOTEY) Jatkoprojektin työntekijöinä toimivat: Timo Rytkönen Jukka Suni Sirpa Knaappila Jatkoprojektin tavoitteet 1. Auttamistoiminta Turvallisuusseula-työkalun kehittäminen, työkalun käyttökokemus ja juurruttaminen. Toimijalähtöisten sovellusten kehittäminen ja käyttöönotto yhteistyössä toimijoiden kanssa. (esim. neuvola, sosiaalitoimi, päivähoito, koulu) 2. Turvallisuuskumppanuus Resurssikeskuksen rakenteiden luominen, johon kuuluu keskeisten toimijoiden LETK ry:n perheväkivaltatyön ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verson yhteistoiminnan vahvistaminen. Keskeisenä tehtävänä yhteistoiminnan vahvistaminen, turvallisuusnäkökulman juurruttaminen ja maakunnallisten perheväkivaltaa ehkäisevien toimenpiteiden koordinointi. 3. Kansalais- ja vaikuttamistoimintatoiminta Osallistua soveltuvin osin kansalaistapahtumiin, joissa esitellään turvallisuusnäkökulmaa. Eri järjestöille, koulutustahoille ja tilaisuuksissa turvallisuusajattelun esittelyä. Turvallisuusseula-työkalun edelleen kehittäminen: mini-interventio -mallin tekeminen, joka soveltuu avaavana ja puheeksiottamisen nopeana välineenä eri toimijoilla niin ennaltaehkäisevässä kuin väkivaltaa kartoittavassa mielessä. 2

3 + 1. Turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja vuorovaikutteisena välineenä Piirun verran turvallisempi Päijät-Häme Turvallisuusnäkökulman perusajatus Lähisuhteiden turvallisuudesta kysymisellä halutaan kiinnittää huomiota tapoihin, millä käsittelemme ja puhumme perheväkivallasta. Ennakkoajatuksemme luovat jo valintoja välineisiin sekä työskentelytapoihin, ja mielikuvamme ohjaavat toimintaamme. Yhtenä tarkoituksena on ollut tutkia sitä, tuottaako jo se, että lähdemme kysymään turvallisuudesta ja huomiomme on koti-elämän turvallisuutta tuottavissa tekijöissä, jotain toimivaa ja uudenlaista näkökulmaa työskentelyyn perheväkivalta-asioissa. Kysymykset: Onko sinua kotona lyöty tai uhattu väkivalla? tai Oletko lyönyt riitatilanteissa läheisiäsi? avaavat hyvin erilaisen maiseman kuin kysymykset: Mitkä asiat sinulle tuovat kotona turvallisuutta? ja Miten sinä huolehdit itsesi ja läheistesi turvallisuudesta?. Turvallisuusnäkökulman esiinnostaminen lähisuhteissa kääntää katsetta myös ehkäisevään suuntaan ja nostaa lähisuhteiden merkityksen keskeiseksi. Turvattomuuteen ja väkivallan uhkiin varautumisen välttämättömyydestä kertovien kuvausten rinnalle tarvitaan TURVALLISUUSPUHETTA, jolla elävöitetään turvallisuuden tunnetta, toimintavalmiutta ja turvallisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Vastapaino väkivallalle on aina herätettävä puhuttaessa väkivallasta, se piirtää rajaa sallitun ja ei sallitun välille. On tärkeää tutkia, niin väkivaltaa ehkäisevässä kuin korjaavassa työssä sitä, mikä tuottaa ihmisille turvallisuutta lähisuhteissa ja miten eri tavoin kysymällä turvallisuudesta voisimme herättää ihmisille turvallisuuden tunnetta sekä sitä kautta toimintavalmiutta lisätä omaa ja läheisten turvallisuutta. Turvallisuusnäkökulma helpottaa myös eri auttajatahoja määrittämään paremmin rooliaan väkivallan ehkäisytyössä akselilla ehkäisevä-korjaava / puuttuva. Turvallisuushakuista näkökulmaa on myös tärkeää soveltaa niissä tilanteissa, kun väkivaltaa on jo ilmennyt perheissä. Vaikka väkivalta olisikin loppunut, eivät sen vaikutukset ole välttämättä lakanneet tai kuten projektimme aikana eräs nuori vastasi kysymykseemme kotielämän turvallisuudesta: Turvalliseen perhe-elämään ei riitä pelkästään se, että ketään ei kohdella väkivaltaisesti. Kotielämässä turvallisuus syntyy toiminnasta ja teoista, joista välittyy huolenpito, arvostus ja kunnioitus toisia perheenjäseniä kohtaan. Turvallisuuden tekijöiden elävöittäminen havahduttaa katsomaan omaa ja läheisten hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä tekijöitä. Turvallisuus luo myös keskeiset tavoitteet itse väkivallan haittoja korjaavalle työlle. Tilanteissa, joissa on vaikeampi määrittää, onko väkivaltaa tapahtunut tai onko kyse henkisestä vai fyysisestä väkivallasta, on turvallisuuden tekijöiden esiinnostamisen avulla helpompaa määrittää reunaehtoja kodin turvallisuudelle ja huomioida tekijöitä, jotka voivat tuottaa turvattomuutta. Tilanteissa, joissa kielletään tai vähätellään väkivaltatilanteita asianomaisten toimesta, voi turvallisuusnäkökulmalla tuoda totuuden selvittämisen, tunnustusta jahtaavan työtyylin sijaan vastakkainasettelua ylittävää näkökulmaa: mitä sinä/te aiotte tehdä, miten toimien parannatte perheenne turvallisuutta niin, ettei ulkopuolisille syntyisi edes pienintä epäilyä väkivallasta? Mikä olisi ensimmäisiä askeleita muutokseen? Miksi keskittyä vuorovaikutuksen ja hyvän yhteistyösuhteen luomiseen? Turvallisuudesta kysymisen keskeinen ajatus on rakentaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotta asiakas pystyisi helpommin kertomaan turvattomuutta tuottavasta väkivallasta. Kun lähdemme kysymään ihmisiltä turvallisuudesta: vuorovaikutuksellisella työtavalla mahdollistetaan kuulluksitulemista, luottamuksen syntymistä ja keskiössä on asianomaisen ihmisen omat tarpeet. Se avaa ikkunan toivetilaan: niihin hetkiin, milloin ihminen kokee asioiden olevan hyvin = subjektiivinen turvallisuuden kokemus/tunne. Se elävöittää muistot, kehollisen kokemuksen ja luo ihmisen pystyvyyden sekä turvallisuuden tunnetta aktivoivia mielikuvia turvattomuuden tunteiden rinnalle. Arki näyttäytyy kokonaisvaltaisena ja ihminen itse saa määrittää tärkeäksi kokemansa asiat. Turvallisuudesta kyseleminen herättää myös turvattomuuden kokemukset. 3

4 Turvallisuudesta puhumisen kautta ihmisten on helpompi lähteä puhumaan kokemastaan turvattomuudesta, myös väkivaltakokemuksista. Vaikkei hän olisikaan kokenut arjessaan väkivaltaa, on tärkeää tuoda näkyville kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta. Jos vastaavasti ilmenee väkivaltakokemuksia, on helpompi lähteä tekemään täsmentäviä kysymyksiä väkivallan luonteesta. TURVALLISUUDESTA PUHUMINEN "eteinen", joka johdattaa ihmistä puhumaan kokonaisvaltaisemmin elämästään ja helpottaa mahdollisten väkivallan kokemusten tarkempaa tutkimista Kysymällä ihmisten käsityksiä ja kokemuksia turvallisista tilanteista tuo se välittömästi keskusteluun tavoitteet, mihin haluaa pyrkiä turvallisuutensa lisäämiseksi ja vahvistaa jo olemassa olevia turvallisuutta tuovia tekijöitä. Kynnys puhua turvattomuutta tuottavista tekijöistä, kuten perheväkivalta, voi madaltua. Myös työntekijöiden valmius ottaa väkivalta puheeksi madaltuu. TURVALLISUUSNÄKÖKULMA kääntää katsetta myös ennaltaehkäisevään suuntaan TURVALLISUUS On vastavoima väkivallalle, joka on aina herätettävä puhuttaessa väkivallasta: luo tavoitteet mihin pyritään luo toivoa Korostaa ihmisen käyttäytymistä turvallisuuden/turvattomuuden kokijana, mutta samalla sen tekijänä. Turvallisuusnäkökulma on kokoava näkökulma, joka yhdistää väkivaltaa ehkäisevän ja korjaavan työn Turvallisuusnäkökulma yhdistää lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevän ja siihen puuttuvan / korjaavan työn Turvallisuudesta ei kysytä vain silloin, kun väkivaltaa on ilmennyt. Lähisuhteen turvallisuutta on hyvä pysähtyä miettimään eri elämän vaiheissa ja solmukohdissa, niin pienen huolen kysymyksissä kuin elämän muutostilanteissa. Turvallisuutta on hyvä kartoittaa systemaattisesti (kohdennettu ehkäisevä työ) kaikissa peruspalveluiden työmuodoissa, joissa kohdataan perheitä. Turvallisuus- ja ennaltaehkäisevän näkökulman avulla eri auttajatahojen ja työntekijöiden on helpompi määritellä rooliaan väkivallan ehkäisytyössä. Turvallisuusnäkökulma kohdistaa myös huomion kulttuurillisiin ja yhteisöllisiin tapoihimme käsitellä ja ratkaista konflikteja ja erimielisyyksiä arjessamme, sekä siihen, miten rakennamme turvallisuutta lähisuhteissamme. Meillä jokaisella on oma roolimme turvallisuuden luomisessa ja ylläpitämisessä. 4

5 1 2 + Turvallisuustyön näkökulmat ja periaattteet: TURVALLISUUTTA LUOVAT LIITETÄÄN TAKAISIN TURVALLISIIN KULTUURILLISET JA YHTEISÖLLISET SUHTEISIIN JA VERKOSTOIHIN: TOIMINTATAPAMME: - turvallisuus, kuten väkivaltakin, on aina - miten huomioimme toisiamme ja samanaikaisesti niin yksilöllistä kuin ratkaisemme konflikteja sosiaalistakin. Väkivalta lakkaa olemasta vain, jos kaikki sen havainneet ja VUOROVAIKUTUKSELLISUUS JA kokeneet voivat todeta turvallisuuden OSALLISUUS: palautuneen. - subjektiivinen kokemus esiin; ihmisiltä kysytään turvallisuudesta ja madalletaan kynnystä puhua ja ottaa puheeksi ULKOAPÄIN, VAAN SITÄ LUOMME JOKAINEN ITSE LÄHISUHTEISSAMME JA Emme tee jotain ihmisille, vaan YHTEISÖISSÄMME JOTAKIN IHMISTEN KANSSA ( Tom Andersen) - puhumalla turvallisuudesta herätetään SAMANAIKAISESTI esille tavoitteet ja toiveikkuus, suunta ENNALTAEHKÄISEVÄN JA KORJAAVAN siihen, mihin tulee pyrkiä. VÄKIVALLASTA TURVALLISUUTEEN: TURVALLISUUDEN KAUTTA NÄEMME TYÖN MAHDOLLISUUDET TURVALLISUUTTA EI TUOTETA MEILLE TURVALLISUUSTYÖ ON TOIMINTAA JA JOKAISELLA MEISTÄ ON OMA TEKOJA, JOISTA VÄLITTYY ROOLIMME TURVALLISUUDEN HUOLENPITO, ARVOSTUS JA LUOJANA JA SEN YLLÄPITÄJÄNÄ VÄLITTÄMINEN ON HUOLEHDITTAVA, ETTÄ NIIN VÄKIVALLAN TEKIJÄT KUIN KOKIJATKIN 5

6 3. Turvallisuusnäkökulman pilotointi eri auttajatahoille Millä periaatteilla ja mallilla pilotoinnit toteutettiin? Pilotoinnissa lähdettiin vuorovaikutteisella tavalla esittelemään turvallisuusnäkökulmaa ja välineitä. Pilotoinneissa toteutettiin seuraavaa väljää rakennetta: a) alkuesittely siitä, mistä turvallisuusnäkökulmassa on kyse b) Käydään keskustelu, miten heidän työyhteisöissään näkyy lähisuhdeväkivalta ja turvallisuustekijät/ turvattomuustekijät. Millaisia välineitä käytössä? Mitä vaikeuksia? Mitkä ovat olleet toimivia työtapoja? c) Arvostavasta haastattelusta mallihaastattelu parihaastatteluharjoituksena, malli vuorovaikutteisesta tavasta haastatella. d) Turvallisuusseulojen esittely, keskustelu, miten jatkossa voidaan olla yhteydessä väkvialtatapauksissa, säännöllisen konsultaation tarjoaminen välivaltakysymyksissä ja Letk:n toimintamuotojen esittely Aava-kuntayhtymän sote työntekijät - pilotointeihin osallistui yhteensä 51 työntekijää Palaute/kokemukset: uskallus kysyä väkivallasta lisääntynyt kaivattiin tietoa, mihin ohjataan (selkeät hoitopolut) koettiin helpommaksi tarttua turvallisuusseulan kysymysten avulla perheväkivalta-asioihin on helpompi ottaa yhteyttä konsultoinnin merkeissä, kun Lahden ensi- ja turvakodin henkilökunta tulee tutuksi jo itse turvallisuus-sanan käyttö lisääntynyt ja avannut hyvällä tavalla ikkunaa turvattomuustekijöihin ei kysytä, kun ei tiedetä mitä tehdä?, jolla ilmaistiin tarvetta käydä työnohjauksellisestikin niitä työkäytäntöjä läpi, joilla käsitellään lähisuhdeväkivaltaa joissakin neuvoloissa oma voimavarakyselylomake, joissa osiot väkivallasta ja turvallisuudesta Aavan neuvoloissa THL:n väkivaltaseulalomaketta vähän käytetty, mutta työntekijät totesivat, että turvallisuusseulan käyttö helpottanut myös THL:n seulan käyttöä toivottiin neuvolan ja sosiaalitoimiston yhteistyöhön tiedonkulun paranemista: tieto siitä onko asia hoidossa, jos neuvolasta mennyt lastensuojeluilmoitus ja vastaavasti tarvitseeko neuvoloissa tehdä asialle jotain sote-puolella organisaatiouudistuksen myötä toiminnat pirstoutuneet ja osa hyvistä työkäytännöistä(yhteistyö etenkin eri toimijoiden välillä) unohtuneet, joka vaikeuttanut yhteistyötä. Syytä pohtia, miten hyviä yhteistyökäytäntöjä palautetaan takaisin. Keskeiset huomiot: Pysäyttäminen(eli puheeksiottaminen, väkivallan näkyväksi tekeminen) tärkeää, siihen panostettava. Työntekijät kokivat tarvitsevansa enemmän koulutusta kysely- ja vuorovaikutteisista työtavoista. Viranomaisyhteistyön parantaminen näissä asioissa koettiin tärkeäksi 6 Lähisuhdeväkivaltaan puuttuvien ja ehkäisevien työkäytäntöjen ylläpito vaatii säännöllisiä toimia ( asiaa päivitettävä ajoittain työtiimeissä, konsultaation mahdollisuus yksittäisissä asiakastapauksissa jne.)

7 Lahden alueen lastenneuvoloiden työntekijät - pilotointeihin osallistui yhteensä 43 työntekijää Palaute/kokemukset Useissa palautteissa korostui aikapula: mistä otetaan aika keskusteluille, kun on erittäin tiivis työtahti? miten organisaation johto antaa tilaa lähisuhdeväkivallan käsittelylle resursseissa ja nähdäänkö lähisuhdeväkivallan ehkäisy kaikissa organisaation tasoilla tarpeelliseksi ja osana perustehtäviä turvallisuuspuhe on ollut helppo liittää jo olemassaoleviin työkäytäntöihin, esimerkiksi kysymällä parisuhteen turvallisuudesta voi jo se avata näkymää suhteen turvallisuuteen ja turvattomuuteen todettiin, että isien huomioimiseen kehitettävä työtapoja ==> isälle oma aika yksilökäynnille, isätarkastus?, THL:n väkivaltaseulan käyttö molemmille? Koettiin tarve selkeämpään infoon, mistä perheet saavat jatkoapua: hoitopolut selkeämmiksi, nimet ja numerot, kehen voi ottaa yhteyttä jne. tarvitaan tilaa ja aikaa sen pohtimiseen yhdessä tiimin kanssa, miten yksittäinen työntekijä mieltää oman roolinsa ja asenteensa suhteessa väkivaltaan: työntekijöillä erilaisia lähtökohtia asiaan, kuka juuri aloittanut työt, kenellä pidempi työkokemus jne. työntekijän ja asiakkaan odotuksia siitä, missä voi puhua väkivalta-asioista selkeytettävä: annettava viesti= täällä on lupa puhua väkivallasta/turvallisuudesta työntekijällä oltava aikaa ja tilaa opetella kysymään lähisuhdeväkivallasta ja mahdollisuus tutkia omaa suhdettaan väkivalta-asioihin miten välittää uusille työntekijöille työkäytäntöjä käsitellä lähisuhdeväkivaltaa(koulutus, työnohjaus, tiimipalaverit) Heti ekalla käynnillä kerrotaan, että tavataan pariskuntia erikseen eli ennakoimalla voidaan vähentää tilanteiden jännittyneisyyttä myös työntekijöiden osalta. Nämä tavat ovat normaaleja työrutiineja, joita tehdään kaikkien asiakkaiden kohdalla. Neuvolat ovat paikkoja, joissa luontevasti Keskeiset huomiot: voi pysäyttää ihmiset väkivaltatilanteissa ja havahduttaa miettimään, mitä asialle voisi tehdä turvallisuus ja väkivallan tuottamasta turvattomuus liittyvät olennaisesti perustehtävään: terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitoon ensin luotava luottamuksellinen suhde asiakkaaseen ja turvallinen keskustelutilanne => palautteissa katsottiin, että turvallisuudesta kysyminen soveltuu hyvin tähän selkeästi olisi määriteltävä hyvät työkäytännöt: a) koko organisaation tasolla b) tiimien tasolla c) työntekijätasolla turvallisuusseulan kysymyksiä on helppo tehdä tuntemattomille= aloittaa yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteen rakentaminen turvallisuudesta kysyminen kiinnittää huomion kokonaisvaltaisemmin myös väkivaltaprosessiin=> nostaa esiin muitakin turvattomuustekijöitä kuin fyysisen väkivallan, luo mahdollisuuden sanoittaa väkivaltaa monimuotoisemmin 7

8 Lahden läntisen alueen päiväkotien henkilökunta pilotointeihin osallistui yhteensä 75 työntekijää Palaute/kokemukset päiväkoti hyvä näköalapaikka lasten kautta kotielämän turvallisuuteen ja turvattomuuteen hyvänä käytäntöänä mainittiin tiivis yhteistyö neuvolan kanssa. lastensuojelun sosiaalitoimen kanssa kaivattiin yhteistyön kehittämistä=> tiedonkulku, työnjako yms. havaittiin ristiriitaa perustehtävän fokusoinnissa= miten tuetaan vanhemmuutta, kun painopiste varhaiskasvatuksessa lapsen näkökulmassa?=> hyvä tarkastella, miten työkäytännöissä voisi olla enemmän vanhempien kanssa työskentelyä esitettiin kysymys: voisiko olla hyvä (kiertävän erityisopettajan tapaan) varhaiskasvatuksen sosiaalityöntekijän virka= pitäisi huolta perheiden tukipalveluista niin ehkäisevässä kuin korjaavassa mielessä lähisuhdeväkivaltaan on käytössä välineitä: huoli puheeksi-kaavake, vasu-keskustelut, vanhempainillat lasten turvallisuus=> työkäytäntöihin kuuluvan lasten tunnetaitojen opettelun avulla mahdollisuus ottaa puheeksi erilaiset pelot, turvallisuudentunne jne. ja liittää siihen turvallisuusajattelun sisältöjä useissa palautteissa ilmeni, että on epäselvyyttä siitä, miten välitetään tietoa muille viranomaisille perheen asioista ja vastaavasti, miten saadaan tietoa viranomaisilta; salassapitosäännökset yms. Keskeiset huomiot: eroperheiden tilanne nousi selvästi esille ja päivähoidossa on havaittu tarve suunnata tukea koko perheelle erotilanteissa: esim. eroryhmät vanhemmile ja lapsille(vertaistuki) tiedon tarve siitä, mihin ohjata, kun väkivaltaa ilmenee nousi myös päivähoidon henkilökunnan palautteissa esille tarvetta työntekijöiden keskinäiselle keskustelulle siitä, mitä tunteita/ajatuksia lasten kotitilanteet herättävät työntekijöissä( työnohjaus, konsultointi jne.) Lahden ensi- ja turvakoti ry:n eri työmuodot pilotointeihin osallistui yhteensä 35 työntekijää Palaute/Kokemukset palautteissa nostettin esille, että huomiota kiinnitettävä laajemminkin lasten/vauvojen kaltoinkohteluun ja kuritusväkivaltaan. Eri toimintamuodoissa nämä ongelmat tulevat säännöllisesti asiakastyössä esille varhaisen puuttumisen periaatteen konkretisoituminen työkäytännöiksi eri perheiden palvelupisteissä koettiin välttämättömäksi koettiin myös tärkeäksi nostaa sekä turvallisuus että turvattomuus yhteiskunnallisessa keskustelussa esille: yhteiskunnallisten tekijöiden(huonoosaisuus, köyhyys) => laman ja huonoosaisuuden merkitys korostuu Letk:n eri asiakastyön muodoissa= vähemmän välineitä itseauttamiseen, ylisukupolvinen huono-osaisuus jne. koko perheen hoitamisen välttämättömyyttä korostettiin kaikkien työmuotojen palautteissa yksittäisten perheiden asioissa olisi tärkeää saada kaikki perheen kanssa työskentelevät tahot yhteen yhdessä perheen kanssa työskentelemään= yhteiset tavoitteet, tukeva turvaverkko perheen ympärille perhe-elämän turvallisuuden ylläpito(palauttaminen) liittyy kaikkien toimintamuotojen tavoitteisiin kaikkien asiakasperheiden kohdalla keskeisiä työn herättämiä kysymyksiä työn kehittämiselle: miten vanhempia autetaan näkemään lasten tarpeet, uteliaisuuden lisääminen asiakkaissa oman toiminnan, tunteiden ja arvojen suhteista tärkeää asettaa niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin tavoitteet turvallisuudesta käsin/tai kohti turvallisuutta turvallisuus nousee/lähtee/rakentuu pienistä arkisista asioista viranomaisyhteistyön kehittämisen välttämättömyys nousi kaikkien toimintamuotojen palautteissa esille: keinoja toimia on, mutta miten ne otetaan yhdessä käyttöön. 8

9 Keskeiset huomiot: Letk ry:n työntekijöiden palautteissa todettiin asiakasperheistä saadun kokemuksen pohjalta, että perheille(ja eri perheenjäsenille) tärkeintä on tulla kuulluksi asiassaan, miten he kokevat tilanteet, mikä merkitys heille niillä on jne. kun perheissä on paljon eriasteista huolta ja ongelmia, normalisoituuko väkivaltaongelmat myös auttajatahojen silmissä= tuo on vakavampi ongelma,siihen puututaan, mutta ei nähdä kaikkia huolenaiheita puuttumisen arvoisiksi. Lisäksi, mihin ensiksi puututaan? Senkin takia tärkeää moniammatillinen yhteistyö, jossa voidaan eri ongelmia fokusoida tavoitteiksi vertaistukeen (vertaisryhmät, kokoontumiset yms.) koettiin yhtenä ratkaisevana osatekijänä selviytymiselle ja muutokselle parempaan koska työmodoissa joutuvat työntekijät kohtaamaan asiakkaiden taholta väkivallan uhkaa, nousi palautteissa työntekijän omaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset esille: säännöllisen pohtimisen välttämättömyys, mitkä työkäytännöt ja rutiinit yllpitävät työntekijöiden turvallisuutta Yksittäiset osiot eri terapia- ja koulutusryhmien koulutuksissa ja erilaisissa seminaareissa Turvallisuusajatusta ja seuloja ovat projektin työntekijät esitelleet eri koulutuksissa, seminaareissa ja eri toimijoiden tilaisuuksissa mm. Lyhytterapiainstituutin psykoterapiakoulutuksessa (1/2 pvän luento) Osuuskunta Toivon ja Taitoban psykoterapiakoulutuksessa (1 pvän luento keskusteluharjoituksineen sekä paikalla olleen asiakkaan kanssa demonstrointi) THL:n pilotointi ja kehittämishanke; lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde ja mielenterveystyössä ( projektityöntekijä 2:ssa päivän kestävässä prosessikoulutuksessa sekä 8 työnohjausta väkivallan puheeksiottamisesta prosessikoulutukseen ja hankkeen pilotointiin osallistuville päihde- ja mielenterveystyön työntekijöille) Laurean amk:ssa perhetyön erikositumisopintojaksolla syksy 2013 ( 1 pvä) Lahden perhetyöntekijöiden vertaisverkoston kokous Lahden perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijöiden tapaaminen ( ½ pvää) Mehiläisen lastensuojeluyksikkö Peiponpesän henkilökunnalle koulutus turvallisuusajattelusta heidän työssään Lahden Akateemisten naisten tilaisuus Zonta-naisten tilaisuus Tapiolan koulun oppilashuollon henkilökunnalle (1/2 päivän koulutus) Koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajien kurssille (1/2 pvän koulutusosio) Projektin työntekijä oli keväällä 2013 yhtenä ohjaajana Irti huumeista ry:n omaisryhmän kokouksissa( 6 ryhmäkokoontumista 9 hengen ryhmä) yhdessä Kahden kodin lapset projektin kanssa koulutustilaisuus varhaiskasvatuksen ja neuvolan työntekijöille turvallinen ero teemalla ( ½ pvää) puheenvuoro Lahden turvalisuusmessuilla puheenvuoro Terve-sos -messuilla Turussa. 9

10 10 Keskeiset huomiot: Eri koulutus- ja turvallisuusseulojen esittelytilaisuuksissa nousi keskeisesti esille seuraavat keskeiset asiat: Väkivallan aihealueen koulutuksissa ja konsultaatioissa tärkeää huomioida, että olisi tilaa vuorovaikutteiselle toteuttamistavalle; aihealueen sisäistämiseen tarvitaan keskustelua, kokemusten jakamista, jotta työntekijät voivat luoda omaa suhdetta väkivalta-asioihin kulttuurillisten tapojen merkitys koettiin merkitykselliseksi turvallisuuden ylläpitämisessä; kuten miten kohtelemme toisiamme arkisissa tilanteissa, ratkaisemme konflikteja ja rakennamme toisia kunnioittavaa ja arvostavaa yhteisöllisyyttä. asiakastyössä ei pelkkä tiedon antaminen riitä siitä, miten väkivaltatilanteissa tulee toimia ja mistä saa apua. Tarvitaan vuorovaikutuksellisia työtapoja(kuten turvallisuuskysely), jotka mahdollistavat asiakkaalle kokemuksen kuulluksi tulemisesta niin asenteissaan, tunteistaan kuin suhteestaan väkivaltakokemuksiin. jonkin asian (kuten väkivalta tai päihdeongelma) puheeksiottamisesta keskustelu herättää ensiksi työntekijöissä ajatuksen, että pitäisi tehdä jotakin ylimääräistä perustehtävien lisäksi, mutta projektin saama palaute vahvisti sitä käsitystä, että turvallisuuspuhe on helppo liittää jo olemassaoleviin työ- ja keskustelurutiineihin. opiskelijoiden taholta koettiin tärkeäksi saada riittävästi tietoa jo opiskeluvaiheessa niin väkivaltailmiöstä kuin turvallisuuspuheen kaltaisesta lähestymistavasta, jotta voi jäsentää tältäkin aihealueelta työnkuvaansa tulevia harjoittelujaksoja ja työtään varten. ehdotettiin (Lahden Akateemiset naiset), että turvallisuusseula-materiaali olisi hyvä käännättää myös muille kielille maahanmuuttajia varten. 4. Kansalais ja vaikuttamistoiminta Puheeksiottamisen mini-intervention kehittäminen ja kokeilu terveyskioskissa ja koulujen vanhempainilloissa Turvallisuuskyselystä tehtiin jatkoprojektin aikana miniturvallisuusseulan lisäksi tiiviimpi versio ( ks. liite kansalaislipuke) suoraan kansalaisille jaettavaksi. Turvallisuusasiaa kokeiltiin Lahden terveyskioskin yhteydessä, jolloin terveyskioskissa oleville asiakkaille jaettiin em. versiota turvallisuusseulasta ja keskusteltiin asioijien kanssa siitä, minkä he kokevat lähisuhteissaan turvalliseksi ja mikä tuottaa turvattomuutta. Näitä toteutettiin 3 kertaa syksyn 2013 aikana. Projekti järjesti (yhteistyössä Valopilkku-projektin ja poliisin kanssa, osana Koulukiusaamisen ehkäisemishanketta) kahdessa lahtelaisessa koulussa vanhempainillat, joissa käsiteltiin koulukiusaamista ja joissa oli myös oma osio lähisuhteiden turvallisuudesta. Keskeiset huomiot: terveyskioskin yhteydessä turvallisuus kyselyjen tekeminen koettiin myönteisenä ja päätettiin, että vastaavaa toimintaa Lahden ensi- ja turvakoti ry:n toimesta järjestetään säännöllisesti tulevaisuudessakin. Koulujen taholta vanhempainillat saivat kiittävää palautetta ja vastaavanlaisia vanhempainiltoja tullaan myös tulevaisuudessa järjestämään säännöllisesti osana resurssikeskuksen toimintaa. Tapahtumatoiminta ja tilaisuudet Jatkoprojektin aikana esiteltiin turvallisuusajatusta ja tehtiin kansalaiskyselyjä turvallisuudesta mm. seuraavissa tapahtumissa: Turvallisuusmessut Päihde- ja mielenterveysmessut Parisuhdeillat (yhteistyössä osana Kumppanuus-hankketta) 2 x Miestenviikolla järjestettävissä Vahvista isyyttä - tapahtumissa Lahden Joulutoritapahtumat 2012 Monikulttuuritapahtuma yhtenä Leppäkertun pilkkuja musiikkinäytelmän järjestäjänä

11 5. Turvallisuuskumppanuus Resurssikeskuksen toiminta-ajatus Jotta voitaisiin toimia Päijät-Hämeen alueella systeemaattisemmin ja seudullisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä, tarvitaan alueella perheväkivalta-asioissa koordinoivaa elintä. Tarkoitus on, että tarvittava tieto ja tuki tavoittaisi paremmin niin työntekijät kuin apua tarvitsevat asiakkaat. Projekti tavoitteena on ollut resurssikeskuksen rakenteiden kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Projekti on osallistunut aktiivisesti turvallisuusverkoston kokouksiin sekä ollut mukana Päijät-Hämeen seudullisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelman teossa. Tämän yhteistyön tuloksena on jäsentynyt alla olevan (Kirsi Kuusinen-Jamesin,Verso, hahmotteleman) kuvan mukaiset rakenteet resurssikeskukselle. Resurssikeskuksen ytimen muodostavat sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Letk ry., Päijät-Hämeen poliisilaitoksen edustajat sekä tulevaisuudessa nimettävät kuntakoordinaattorit. Resurssikeskus-luonnos Miksi: tarve tehdä toimintaa systemaattisemmin ja seudullisesti, jotta apua ja/tai tietoa tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät saavat sen Keistä koostuu: eri kohdista resurssikeskukseen linkittyvät päijäthämäläiset asukkaat, perus- ja erityistyöntekijät sekä alueen kuntien johto ja valtakunnallinen aihealueenkoordinaatio Kuka koordinoi: Letk, Verso, turvallisuusverkosto, kuntien koordinaattorit Rahoitus: osana jokaisen toimintaa (eri osioiden kehittämiseen tarvittaessa hankerahoitusta) , Resurssikeskus- luonnos, KK-J 11

12 6. Arviot projektin tuloksista Projektia aloittaessa on ollut valmiina riittävän laaja yhteistyöverkosto ja LETK ry:n rooli yhteistyöverkostossa ollut luotettava ja sitä on arvostettu. Tämä on helpottanut ratkaisevasti projektin käynnistämistä ja toteutusta Lähtökohta, että alusta lähtien lähdetty työskentelemään riittävän leveästi osoittautui hyväksi ja projektin sisältöä/toiminta-ajatusta on lähdetty esittämään usealle taholle. Turvallisuus-käsitteen täsmentäminen ja kehittämiseen on tarvittu riittävän laajaa reflektiopintaa. Turvallisuusajattelu sisältönä on ollut helposti lähestyttävä ja se on vastannut tarpeeseen; työntekijät kokeneet helpotusta siitä, että ovat löytäneet työtä helpottavia (omia pelkoja vähentäviä, omia asenteita vastaavia jne.) näkökulmia. Yhteistyö kehittämiskeskus Verson kanssa on ollut merkittävä, koska Versolla on laaja yhteistyöverkosto ja toimivia linkkejä alueen toimijoiden keskuudessa. Ohjausryhmään osallistuvat Poliisin, Päijät- Hämeen liiton ja sotekuntayhtymien edustajat ovat ottaneet asian omakseen, nähneet turvallisuusajattelun ja projektin toiminnan tärkeäksi, ja sitä kautta vieneet asiaa omissa organisaatioissa eteenpäin. Esimerkiksi Seudullisen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisysuunnitelman tekeminen syntyi ohjausryhmässämme ja siihen jo alusta lähtien kirjattiin myös Resurssikeskuksen rakenteiden luominen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Oman osansa varmaan on tuottanut tavoitteiden ylittämiseen se, että projektin työskentely on lähtenyt alusta lähtien dialogisesta toimintatavasta. Projekti ei ole luonut eikä vienyt yhteistyötahoille valmiiksi pureskeltuja malleja ja ideoita, vaan olemme eri tilanteissa (kokouksissa, neuvotteluissa, pienemmissä tapaamisissa) lähteneet ensin kysymään ko. kohteen tarpeista aihealueella ja sitten yhdessä pohtineet yhteistyökumppaneiden kanssa, miten voisimme asiaa edistää. Yhdessä tekemisen kautta tavoitteisiin on sitouduttu vahvemmin, koettu oikeutetusti ne myös omiksi. Turvallisuusajattelussa on tavoitettu kokonaisvaltaisemmin kuin väkivaltailmiöön pelkästään keskittyvässä tarkastelutavassa ihmisen elämä kokonaisvaltaisemmin. Samalla se on yhdistänyt ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn samalle palvelun tarjoamisen janalle. Ei ole jakoa perheväkivallan erityisosaajat ja ei osaajat, vaan kukin palveluntarjoaja ja työntekijä voi määrittää samalle aihealueelle oman roolinsa: joku ehkäisevän ja turvallisuutta ylläpitävään päähän ja joku enemmän korjaavaan ja erityisosaamisen päähän. Turvallisuusajattelu on otettu yhteistyöverkostoissa omaksi jutuksi ja se on alkanut elää eri tavoin, puheessa ja toiminnassa. Seudulliseen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisysuunnitelman johdantoon työryhmä koki tärkeäksi sen, että TPPH-projekti tuottaa tekstiä turvallisuusnäkökulmasta Osia resurssikeskuksen rakenteista on jo syntynyt; toimiva ja aktiivinen yhteistyö osaamiskeskus Verson, poliisin ja Soteyhtymien johdon edustajien kanssa. Seudullinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisysuunnitelma valmistui vuoden 2013 aikana laajapohjaisesti, kooten eri toimijoita suunnitelman tekoon. Resurssikeskuksella on kaikkien nähtävillä oleva verkkosivu, Päijät-Hämeen turvallisuusverkosto sivu, jonne tuotetaan materiaalia ehkäisysuunnitelman eteenpäinmenosta, jonne tulee turvallisuusverkoston muistiot ja TPPHprojektin tuottama materiaali kaikkien käyttöön. THL:n kouluttamat Avain-kouluttajat ovat kokoontuneet säännöllisesti ja tuottaneet ideoita projektiimme, ollen samalla jo osana Resurssikeskusta. Ensi- ja turvakotien liitto on ottanut projektin tuottamaa materiaalia laajasti käyttöönsä hyödyntämällä niitä useissa eri yhteyksissä: isä-kortit, turvakoti.net nettipalvelu. Miniturvallisuusseula on otettu pilotointikohteissa vastaan myönteisesti ja siitä on saatu jo nyt myönteistä palautetta. Se myös poiki myös pyyntöjä tulla pilotoimaan laajemminkin, esim. Aava-kuntayhtymän alueelle. Projektin alussa asetettu tavoite siitä, miten kehittää perheväkivaltakysymyksissä ennaltaehkäisevää työtä on ajatuksena ja käytännössä konkretisoitunut ja olemme luoneet selkeän, helposti omaksuttavan mallin siitä, kuinka jokainen perheille palveluita tarjoava voi löytää ja määrittää omaa rooliaan myös perheväkivallan ehkäisytyössä. Projektissa on luotu kansalaisille suoraan suunnattu säännöllinen työmalli Turvallisuuskioski, mahdollisesti osana paikallisia terveyskioskeja, matalankynnyksen palveluna, jossa voi ottaa terveydentilansa lisäksi puheeksi lähisuhteen turvallisuuteen liittyviä asioita. 12

13 13

14 TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Turvallisten perheiden Päijät-Häme projekti