MISTÄ SYNTYY PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MISTÄ SYNTYY PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS?"

Transkriptio

1 Ratkes 2 / 2010 MISTÄ SYNTYY PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS? Osa 1 Minut muistetaan.pyydetään käymään. Annetaan aikaa lapsille ja lastenlapsille. Paistetaan yhdessä lettuja. (isoäidin vastaus kysymykseen, mikä luo itsellesi ja läheisellesi turvallisuutta) Tässä kaksiosaisessa artikkelissa haluan jakaa ajatuksiamme ja huomioitamme, jotka ovat syntyneet Lahden ensi- ja turvakodin vuonna 2009 käynnistämässä Turvallisten perheiden Päijät-Häme projektissa. Projektin arvioinnin ja siihen liittyvän tutkimuksen toteuttaa Päijät-Hämeen sosiaalialan osaamiskeskus Verso olemalla osaltaan mukana projektin toiminnassa osallistuvan ja kehittävän arvioinnin periaatteilla. Turvallisten perheiden Päijät-Häme- projekti on perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien kehittämisprojekti, jolla pyritään kehittämään toimintatapoja, joilla ehkäistään kotona ja lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Työskentelen osa-aikaisena projektissa ja esitän tässä artikkelissa joitakin keskeisiä tausta-ajatuksia näkökulmastamme turvallisuuteen ja seuraavassa numerossa esitellään kehittelemiämme työtapoja kysyä turvallisuudesta, joista tavoista kysyä olemme käyttäneet työnimenä turvallisuusseula. Huomio turvallisuutta tuottavissa tekijöissä Projektissamme lähtöajatuksena on ollut haastaa, ei ainoastaan auttajatahoja, vaan kaikkia Päijät-Hämeen maakunnan asukkaita vaikuttamaan perheen arkielämän turvallisuuteen. Emme niinkään kiinnitä huomiota turvallisuusuhkiin ja riskeihin, vaan haluamme tutkia sitä, mikä tällä hetkellä tuo ihmisille turvallisuutta ja sen tunnetta. Pohdimme sitä, miten eri tavoin kysymällä turvallisuudesta, voisimme herättää ihmisille turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta toimintavalmiutta lisätä omaa ja läheisten turvallisuutta. Tavoitteinamme ovat mm. nostaa perheen turvalliseen elämään liittyvät kysymykset osaksi toimijoiden ja kansalaisten arjen kanssakäymistä, lisätä turvallisuusnäkökulman osuutta auttamistyössä osaksi eri ammattiryhmien toimintaa sekä kehittää ajattelu- ja toimintatapaa, joka vahvistaa lähipiirin mahdollisuuksia luoda turvallisen perhe-elämän edellytyksiä ja kykyä toimia perheväkivaltakriisin eri vaiheissa. Ennen kaikkea pyrimme vaikuttamaan siihen, että turvallisuus ja hyvinvointi otetaan puheeksi osana jokapäiväistä toimintaa. Projekti etsii ja kehittää keinoja mallintaa niitä tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä turvallisen perhe-elämän toteutumisen kannalta perhe-elämän eri vaiheissa. Tähän mennessä olemme jo kartoittaneet eri toimijoiden aihealueeseen liittyviä tarpeita ja

2 nykyistä toimintaa. Maakunnan asukkaiden ajatuksia perheiden turvallisuudesta on koottu erilaisten tapahtumien yhteydessä tehdyillä kansalaiskyselyillä. Jo kyselyjä tehdessämme olemme huomanneet, että turvallisuutta tuottavien tekijöiden tutkiminen ja näkyväksi tekeminen aktivoi ihmisiä katsomaan uudella ja turvallisuutta hyödyttävällä tavalla arkeaan. Kysymyksiä, joihin etsimme vastauksia ovat mm. miten tulisi huomioida entistä paremmin ihmisten omat, tärkeiksi kokemansa tavat ja ajatukset turvallisuudesta erilaisia palveluja kehitettäessä sekä miten määrittelemme tänä päivänä perheen ja siihen liittyvän turvallisuuden, niin että jo itse käsittelytapa synnyttäisi näkemyksiä keinoista lisätä turvallisuutta? Turvallisuus puheeksi -ajattelun taustaa Projektin yhtenä keskeisenä lähtökohtana on kiinnittää huomiota tapoihin, millä käsittelemme ja puhumme perheväkivallasta. Ennakkoajatuksemme luovat jo valintoja välineisiin ja työskentelytapoihin ja mielikuvamme ohjaavat toimintaamme. Yhtenä tarkoituksenamme on tutkia projektissamme sitä, tuottaako jo se, että lähdemme kysymään turvallisuudesta ja huomiomme on kotielämän turvallisuutta tuottavissa tekijöissä, jotain toimivaa ja uudenlaista näkökulmaa työskentelyyn perheväkivaltaasioissa. Ohjaisiko turvallisuushakuinen ajattelu- ja keskustelutapa helpommin ihmiset puhumaan myös kotielämän turvattomuudesta, madaltaisi avun hakemisen kynnystä haettaessa apua väkivaltakokemuksiin? Elävöittäisikö turvallisuudesta kysyminen erilaisissa asiakastyön tilanteissa keskusteluun toimijuutta ja toiveikkuutta lisääviä mielikuvia. Kysymykset Onko sinua kotona lyöty tai uhattu väkivalla? ja Oletko lyönyt riitatilanteissa läheisiäsi? avaavat hyvin erilaisen maiseman kuin kysymykset Mitkä asiat sinulle tuovat kotona turvallisuutta? ja Miten sinä huolehdit itsesi ja läheistesi turvallisuudesta?. Tutkija Hille Koskela, joka on tutkinut kaupunkikulttuuria turvallisuuden ja ns. pelon kulttuurin näkökulmasta, puhuu turvallisuusparadokseista. Hän toteaa, että turvallisuudesta on tullut aikamme suuri kertomus, jota on hankala tavoittaa ja joka läpäisee kasvatuksemme, sosiaaliset suhteet, arkkitehtuurin ja yhteiskunnallisen päätöksenteon. Kun puhumme turvallisuudesta, on vallitseva tapa ollut tutkia yksipuolisesti sitä, mikä meitä uhkaa, miltä pitää suojautua ja mitä pitää pelätä. Perustelemalla eriasteisilla tilastollisilla ja tutkimukselllisilla uhkakuvilla (tiedolla?)suojautumisen ja puuttumisen tarvettamme eri elämänilmiöiden suhteen, emme lisääkään valmiuttamme turvallisuuteen, vaan tapamme toimia turvallisuutemme edistämiseksi lisääkin turvallisuuden kaipuutamme ja turvattomuuden tunnetta. Tämä paradoksaalinen näkökulma turvallisuuteen muuttaa tulevaisuuteen katsomisemme perspektiiviä. Uutisoidut ilmaston muutosten vaarat, erilaiset suuret yhteiskunnalliset epäkohdat, kuten työttömyys ja köyhyys, koulusurmat sekä vuosi vuodelta kasvaviksi kuvatut tilastot lähisuhteessa tapahtuvien surmien ja pahoinpitelyjen määristä luovat

3 tulevaisuuden katsomisen lähtökohdaksi pessimismin. Me teemme enemmän elämässämme valintoja siksi, etteivät uhkat toteutuisi eli enemmän pelosta kuin pyrkiäksemme johonkin, mitä haluamme, toivomme. Liiaksi ja yksipuolisesti uhkakuvilla kuvattu perheväkivalta voi puolestaan lisätä perhekeskeistä suojautumista ja ehkäistä halukkuutta hakea apua. Puhumattakaan pelon kulttuurin vaikutuksista käsityksiimme itsestämme toimijana ja oman elämämme hallitsijoina. Miten pelon kulttuurin liiallinen osuus elämässämme voi ehkä vaikuttaa motivoitumiseemme ja valintoihimme? Esimerkiksi nuoren suunnitellessa tulevaisuuttaan on selvä ero siinä, valitseeko hän opiskelu- tai työpaikkaansa syrjäytymisen pelosta vai siksi että juuri tuolla alalla on mielenkiintoista työskennellä. Tutkimuksissa on todettu, että aikaisempiin sukupolviin verrattuna ihmisten elinpiiri, eritoten kaupungeissa ja taajamissa, on kaventunut. Niin lapset kuin aikuisetkin liikkuvat kodin ulkopuolella aikasempaa rajatummin ja pienemmällä säteellä. Varmasti asiaan vaikuttavat useat tekijät samanaikaisesti, mutta syytä on ainakin pohtia sitä, onko tavoillamme käsitellä ja puhua turvallisuudesta vaikutusta elinpiirimme kaventumiseen. Olemmeko alkaneet itsesensuroida mahdollisuuksiamme ja kaventamaan elinpiiriämme uhkakuvien pelosta. Tämä aikana, joka verrattaessa aikaisempiin vuosikymmeniin, on erilaisilla turvallisuusmittareilla mitattuna turvallisempi. Jo yksinkertainen kysymys helsinkiläisille vanhemmille siitä, saako 12-vuotias lapsenne matkustaa yksin metrolla illalla tai päivällä mennä yksin sähköjunalla Tikkurilaan, avaa erilaisia kertomuksia turvattomuustekijöistä. Miten sinä vastaisit? Mitä vastauksemme kertovat näkemyksistämme 12-vuotiaan mahdollisuuksista arkielämässään ja siitä millaista toiminta-avaruutta rakennamme lapsillemme? Pelon kulttuuri ei ole tietenkään yksipuolisesti ja kaikenkattavasti vallitseva. Tärkeää on myös nähdä ja puhua turvattomuutta tuottavista tekijöistä, jotta voimme niihin puuttua. Kyse on pikemminkin tasapainosta ja suhteesta ajattelussamme turvattomuutta ja turvallisuutta tuottavien tekijöiden välillä. Koen, että olemme liukuneet liiaksi motivoimaan toisiamme pelko- ja uhkakuvilla ja tarvitsisimme pelon kulttuurin luomisen rinnalle arjessamme vaikuttavien turvallisuutta tuottavien tekijöiden esiinnostamista ja ajattelussamme pelon ja pessimismin sijaan toivon näkökulman herättämistä. Puutarhan kukoistukseen ei riitä rikkaruohojen kitkeminen Kun aikoinaan ideoimme projektiamme, oli yhtenä kantavana ajatuksenamme kysymys siitä, onko tavassamme tutkia ja kuvata perheväkivaltailmiötä jotain samankaltaista kuin edellä mainitussa pelon kulttuurin ajatuksissa? Meitä pohditutti siihen liittyen oletukset siitä, että uhkakuvilla ja yksipuolisesti väkivaltaan keskittyvänä perheväkivallan hoidossa käyttämämme työtapamme ja tapamme puhua ilmiöstä voi ehkä tuottaa työntekijöille vaikeutta ottaa asiaa puheeksi. Lisäksi se voi tuoda väkivallan käsittelyyn, niin auttajajille kuin apua hakeville ihmisille, liiaksi toivottomuuden ja

4 raskauden tuntua, - näköalattomuutta. Ehkä jotkut ovat voineet ajatella, että perheväkivalta on niin vaikea ja monimutkainen ilmiö, että sitä ei voi käsitellä kuin asiaan koulutettu ja kokenut työntekijä. Koska asia ei varsinaisesti kuulu omaan osaamiseeni, jätän kysymättä tärkeitä perheen tai sen jonkun jäsenen kotielämään liittyviä kysymyksiä. Riittää kun ohjaan ihmisen paremmin väkivaltaa käsittelemään koulutettujen auttajien puheille. Kärjekkäästi ilmaistuna tapamme auttaa voi em lähtökohdista itsessään tuottaa pelkoa, etäisyydenottoa ja kotona tapahtuvan väkivallan ehkäiseminen voi jäädä marginaaliin niin ajattelussamme kuin toimenpiteissämme. Seurauksena voi olla, että ne ihmiset, jotka miettivät tohtisiko ottaa kotona tapahtuvaa väkivaltaa puheeksi ja arvioivat itsekseen, kuinka vakavasti se pitäisi ottaa, jäävät vaille tarvitsemaansa apua. Perheväkivaltailmiötä voi tarkastella myös sen kautta, millaisena prosessina se on näyttäynyt yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vielä 90-luvun alussa, jolloin olin sosiaalityöntekijänä Pääkaupungin turvakodissa, ei kovinkaan moni työmme ulkopuolinen ollut kiinnostunut tai tietoinen perheväkivaltailmiöstä. 90-luvulla opettelimme jollakin tavoin puhumaan perheväkivallasta ja tekemään kotona tapahtuvaa väkivaltaa ilmiönä näkyvämmäksi yhteiskunnassamme luvulla olemme Suomessa pyrkineet leventämään keskustelua ja perheväkivallan hoitamiseen on synnytetty turvakotien rinnalle erilaisia toimintamuotoja. Lähisuhdeväkivalta, joka on monestakin syystä ja eritavoin ollut piilossa yhteiskunnassa, on saatu osittain näkyväksi, vaikkei vieläkään riittävästi. Ehkä asiaan puuttumisen tärkeys ja ihmisten herättäminen asiaan puuttumiseksi on vaatinut puhetta, jossa on korostetusti tuotu esiin väkivallan vaurioita, vaikutuksia kaikkiin perheenjäseniin ja pyritty hahmottamaan väkivaltaa ääritilanteiden, vakavampien tapausten kautta. Ehkä nyt olemme tilanteessa, jossa emme tarvitse enää pelkästään uhkakuvia motivoituaksemme toimimaan perhe-elämän turvallisuuden lisäämiseksi, vaan voimme luottaa, että jonkinasteisesti yhteiskunnassamme on ymmärretty asiaan puuttumisen vakavuus ja meidän kaikkien vastuu siinä. Jos kömpelöhkösti käyttää puutarha-vertausta, olemme ymmärtäneet rikkaruohojen kitkemisen välttämättömyyden ja nyt on tarpeen sen rinnalla katsoa, mitkä toimet saavat puutarhan kukoistamaan ja ylläpitävät sitä. Kokemukset perheväkivaltatyöstä ovat osoittaneet, että väkivallan kokemuksiin liittyy häpeän tunteita siihen osallisilla, joka puolestaan johtaa vaikenemiseen. Myös kulttuurillisesti meillä on arvoja perheen yksityisyyden kunnioittamisesta, jotka voivat ehkäistä asian puheeksiottamista. Miten luoda sellaisia kulttuurellisia tapoja, niin lähipiirissä kuin palvelujärjestelmässä, joilla voisimme helpottaa asiasta puhumista. Kun on kokenut kotona väkivaltaa, tarvitsee erilaisia tilanteita ja erilaisia ja -tasoisia keskusteluja ihmisten kanssa, jossa voi avata perhetilannettaan, herätellä omaa motivaatiotaan asian korjaamiseksi ja tutkiakseen omaa suhdettaan väkivaltaan. Lähtiessään puhumaan siitä, minkä kokee kotona turvallisuutta tuottavaksi voi luoda toisenlaista rohkeutta ja suhdetta ottaa esille asioita, jotka kokee turvattomuutta tuottaviksi.

5 Kummalle puolelle rajaa katsomme? Turvallisuus-ajattelun näkökulmaa, turvallisuushakuisen katseen suuntaa, voi kuvata seuraavalla kuviolla. Kuvion esitystapa on yleistävä ja sen tarkoituksena on korostaa turvahakuisen työskentelyn periaatteita. Turvallisuus-ajattelu ei ole vastakkainen ylläolevan suojaamiseen tähtäävien toimien kanssa. Olemme katsoneet, että sen rinnalla on tärkeää olla mukana työtapoja, joilla elävöitetään turvallisuuden ajatuksia ja että tavoitteet väkivaltatyöskentelyssä pitää etsiä turvallisuutta ylläpitävistä tekijöistä. UHKAAN JA SUOJAAMISEEN VARAUTUVA TYÖOTE Etsimme merkkejä siitä, miten väkivallattomuuden raja on jo ylitetty. - katse mahdollisissa väkivallan tunnusmerkeissä - sen pohtiminen, mikä määritellään väkivallaksi - epäilyjä ja oletuksia, joita testataan kysyen ja tulkiten erilaisia arvioita ja tapahtumia - jo tapahtuneen väkivallan tutkimista, arviota toteutuuko se uudestaan vai ei - mitä vaikutuksia eri perheenjäsenille on väkivallasta seurannut - mistä väkivalta johtuu? - erilaiset suojautumisen ja eristämisen keinot keskiössä, jottei väkivaltaa enää tapahtuisi - keskiössä väkivallalta suojautumisen ja väkivallan eristämisen(kontrollin) välineet - päätavoite väkivallan loppuminen TURVAHAKUINEN TYÖSKENTELY - turvallisuutta pidetään normina - ollaan uteliaita, miten turvallisuus perheen arjessa toteutuu - mitä merkkejä turvallisuudesta(tavoista toimia, ajatella, olla vuorovaikutuksessa) on nykyhetkessä - tutkitaan sitä, mitä kukin perheenjäsen pitää turvallisuudelleen tärkeimpänä kotona - asetetaan turvattomuudelle/väkivallalle rajat turvallisuuden ja turvallisuuden tunnetta tuottavien tekojen kautta, tätä rajaa ei saa ylittää - jos raja jo ylittynyt, on jo elävöitetty se, mihin pitää palata takaisin - päätavoite turvallisuus ja ylläpito Turvallisuushakuista näkökulmaa voi soveltaa luontevasti ennaltaehkäisevässä tai ns. korjaavassa tarkoituksessa, kun väkivaltaa on jo ilmennyt perheissä. Vaikka väkivalta olisikin loppunut, eivät sen vaikutukset ole välttämättä lakanneet. Turvallisuuden tekijöiden elävöittämisellä omassa arjessaan on merkitystä katseen avartamisessa omaan hyvinvointiin lisääviin tekijöihin, oli kyseessä sitten väkivallan kokijat tai tekijät. Se luo myös turvallisuuden tunnetta nykyhetkeen sekä valmiutta toimia ja rakentaa turvallisuutta. Vastaavasti tilanteissa, joissa on vaikeampi määrittää, onko väkivaltaa tapahtunut tai onko kyse henkisestä vai fyysisestä väkivallasta, on turvallisuuden tekijöiden kautta helpompaa määrittää reunaehtoja kodin turvallisuudelle ja huomioida tekijöitä, jotka voivat tuottaa turvattomuutta. Sen pohtiminen kuuluuko tämä tai tuo tilanne perheväkivaltailmiön alle voi jopa käytännön, ihmisten arjen tasolla, sumentaa käsitystämme siitä, mihin juuri tässä tilanteessa olisi syytä kiinnittää huomiomme. Rationaalisesti ajatellen, ottamalla faktat faktoina, voi näyttää, että on aivan sama kummalla puolella turvallisuuden rajaa olemme, uhkakuvien vai turvallisuuden. Molemmissa on huomioitava turvattomuutta ja turvallisuutta tuottavia tekijöitä ja varauduttava pahaan ja olemalla tyytyväinen hyvään. Turvallisuus on kuitenkin

6 kokonaisvaltainen kokemus, joka koostuu erilaisista tekijöistä, vuorovaikutuksen luonteesta ollessamme ihmisten kanssa tekemisissä, miten tulkitsemme tapahtumat, millaisia tunteita asian käsittely meissä herättävät jne. Nämä tekijät määrittävät turvallisuuden tunnettamme. Elävöittäessämme turvallisuuden kokemuksiamme saamme myös enemmän toimintavalmiutta. Pelko tai uhkan tunne voi olla lyhyellä aikavälillä hyväkin toimintaan motivoija, mutta pitkäänjatkunut tai ei niin konkreettisista tilanteista ja kokemuksista syntyvä turvattomuuden tunne, voi saada meidät menettämään harkintakykyämme, suojautumisen tarve ehkäistä meitä tekemästä hyvinvointiamme lisääviä toimia ja viime kädessä saada meidät toivottomiksi. Asettumalla turvallisuuden näkökulmaan saamme paremmin voimavaroja käyttöömme ja kokemuksellisen tunteen pystyvyydestämme paremmin kohdata niitä faktoja. Mikä luo itsellesi ja läheisillesi turvallisuutta? Tähän loppuun on laitettu muutama vastaus kansalaiskyselyistä, joissa kysyimme mikä luo ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen turvallisuutta. Meille projektissa työskenteleville on ollut yllätys, miten yksinkertaisilla kysymyksillä turvallisuudesta olemme saaneet ihmisiltä hyvinkin syvällisiä ja henkilökohtaisia vastauksia elämästään. Vastausten pääteemat voi jakaa kahteen luokkaan. Ensinnäkin vastauksissa näkyi mediassa esiintyviä kestoaiheita turvattomuuden tunnetta ja huolta aiheuttavista tekijöistä: nuorten päihteidenkäyttö, vanhempien alkoholiongelmat, väkivalta, sodat ja työttömyys, ympäristön saastuminen jne. Toiseksi lähes jokaisessa vastauksessa henkilökohtaisen elämän osalta turvallisuuden tekijät liittyivät läheisiin ihmissuhteisiin, tapoihin millä välitämme toisistamme, tapaan olla vuorovaikutuksessa ja kuulla toisiamme, sekä oikeuteen sanoa mielipiteensä ja olla eri mieltäkin. Lähipiirin aktiivinen osallisuus elämässämme, ystävät ja lähiyhtiesöihin kuulumisen tunne toivottuna jäsenenä, olivat tarpeita, jotka ihmiset kokivat tärkeimmiksi turvallisuutta luoviksi tekijöiksi. Vastausten viestiä palvelujärjestelmälle voisi tulkita kysymällä, olisiko meidän syytä huomioida eri toimijoiden työkäytännöissä aikasempaa enemmän ihmisten lähipiiriä huomioivia työtapoja? Vanhemmuuden roolia turvallisuuden lisääjänä pohtiessaan nousi eniten huoli työelämän kiristyvästä työtahdista, vanhempien ajan puutteesta olla läsnä lapsiensa arjessa ja taloudellisen epävakauden,lomautukset ja työttömyys, aiheuttamat pelot. Nuorten vastauksissa nousivat esiin mm perheväkivallan keskellä elävien lasten erityinen suojelu, oikeus vanhempien rakkauteen, oikeus turvalliseen ja lämpöiseen kotiin, oikeus opetukseen ja leikkiin, huoli yksinäisyydestä, oikeus onnellisuuteen ja hyvään oloon, nuorten keskinäisen tuen tärkeys sekä lapsiprostituutioon ja lapsikauppaan liittyvä huoli. Lasten ja nuorten mielipiteissä näkyy ajatus, että turvalliseen perhe-elämään ei riitä pelkästään se, että ketään ei kohdella väkivaltaisesti. Kotielämässä turvallisuus syntyy toiminnasta ja teoista, joista välittyy huolenpito, arvostus ja kunnioitus toisia perheenjäseniä kohtaan.

7 Ote 9-luokkalaisen kirjoitelmasta, joka tavoittaa hienolla tavalla vastuita luotaessa turvallista perhe-elämää: Turvallinen perhe on ensinnäkin sellainen, jossa kaikki perheenjäsenet voivat luottaa toisiinsa. Kenenkään ei tarvitse pelätä toista (enkä välttämättä tarkoita nyt väkivallanpelkoa, vaan myös sellaista henkistä väkivaltaa ym.), vaan kaikki saavat rauhassa kehittyä omina yksilöinään. Turvallisessa perheessä on tärkeää myös se, että on jonkintasoinen hyvä yhteishenki ja toisten kunnioitus ihmisten välillä. Kukaan ei saa tuntea oloansa vähemmän arvokkaaksi ja ihmisillä on oltava samat velvollisuudet ja oikeudet, ottaen tietysti huomioon eri-ikäiset ihmiset. Erityisesti uusio- ja muissa sellaisissa perheissä nämä asiat tulee ottaa huomioon, sillä perhesuhteilla saattaa muutenkin olla vaarana tulehtua erikoistilanteissa. Tämä tekee perheestä turvattoman. Myös väkivalta, jonkun liika päihteidenkäyttö tai muu sellainen tekee perheestä turvattoman. Tässä lisäksi muutama sitaatti aikuisten vastauksista kyselyihimme: Luottamus, tasapainoisuus, tunne siitä, että minua arvostetaan olin mitä tahansa, asioista keskustelu, toisten arvostaminen. Perhe on tärkein; saapuminen kotiin ilman fanfaareja, vain ovi aukaisten... ja kuuluminen TOINEN TOISILLEEN. Luottamus ja välittäminen. Yhteistä aikaa läheisten kanssa. Toisten kuunteleminen, välittäminen, halaaminen, rakastaminen. ja se, että tuntee että sinun on hyvä ja turvallinen olla läheistesi kanssa ja ettei tarvitse pelätä mitään ja että mikään ei uhkaa oloasi. Läheiset suhteet perheenjäsenten, sukulaisten ja naapureiden kesken... talouden tasapaino. Ajatus siitä, että voin itse vaikuttaa omassa elämässäni tapahtuviin asioihin. Toisistamme välittäminen ja huolehtiminen. Lapsille hyvät eväät elämään. Tiedostettavat turvaverkostot. Ja aivan lopuksi sinulle lukija kysymys: Millä teoilla sinä itse luot ja läheisesi luovat sinulle arkeenne turvallisuuden tunnetta? Timo Rytkönen, perheterapeutti Artikkelin herättämistä ajatuksista voi viestittää ja projektista kysyä myös projektipäällikkö Jukka Ihalaiselta s-osoitteessa: Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projekti

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä !"$"%&'&(")*+,!*-*',$., /*-0"&1"123,-2 TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 45676489:, "(;(, Timo Rytkönen Mielen kielellä Timo

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Jaana Simola Jukka Ihalainen Kirsi Kuusinen-James Marjaana Seppänen Timo Rytkönen TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A189 * 2011

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

- Ratkes-lehti 3/2012 - Yksikin kysymys avaa mahdollisuuden

- Ratkes-lehti 3/2012 - Yksikin kysymys avaa mahdollisuuden - Ratkes-lehti 3/2012 - Yksikin kysymys avaa mahdollisuuden - kokemuksia Turvallisten perheiden Päijät-Häme projektista Tässä artikkelissa esitän joitakin keskeisiä ajatuksia ja havaintoja, joita on syntynyt

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Turvallisuus päihdeperheessä

Turvallisuus päihdeperheessä Turvallisuus päihdeperheessä AIKUINEN, KOTIELÄMÄ JA TURVALLISUUS Lahdessa 21.10.2010 Sirpa Hopiavuori Miestyönkehittäjä psykoterapeutti, työnohjaaja Miesten keskus, Ensi- ja turvakotienliitto Miksi turvallisuutta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013 Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen Lasten turvataitokasvatus suomalainen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Ratkes 3 / 2010 MISTÄ SYNTYY PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS? Osa 2

Ratkes 3 / 2010 MISTÄ SYNTYY PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS? Osa 2 Ratkes 3 / 2010 MISTÄ SYNTYY PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS? Osa 2 Tämä on jatkoa edellisessä numerossa olleelle artikkelille, jossa esittelin ajatuksiamme ja huomioitamme, jotka ovat syntyneet Lahden Ensi-

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

TURVALLISUUSSEULA. - esimerkkejä turvallisuutta avaavista kysymyksistä TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME PROJEKTI 2009-2011

TURVALLISUUSSEULA. - esimerkkejä turvallisuutta avaavista kysymyksistä TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME PROJEKTI 2009-2011 TURVALLISUUSSEULA esimerkkejä turvallisuutta avaavista kysymyksistä TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄTHÄME PROJEKTI 2009 2011 Lahden ensi ja turvakoti ry. 2 TURVALLINEN PERHEELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA! AVAAV

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Kehittäjäryhmään haettiin kutsukirjeellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta halukkaita vanhempia Kehittäjäryhmässä aloitti 8 kehittäjäasiakasvanhempaa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot