Lausunto: Julkisen hallinnon ICT-linjauksia

Transkriptio

1 LAUSUNTO L_112/ (7) Valtiovarainministeriö Mariankatu Helsinki Viite: Lausuntopyynnön diaarinumero: VM/711/ /2015 Lausunto: Julkisen hallinnon ICT-linjauksia Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset, TIVIA ry (entinen Tietotekniikan liitto ry), kiittää mahdollisuudesta kommentoida Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon ICT-linjaukset luonnosta. Haluamme asiaan liittyen todeta seuraavaa: Yleistä Näemme erittäin hyvänä, että julkisen sektorin ICT-linjauksia ja linjausten perusteita päivitetään vastaamaan ajan myötä muuttuneita tarpeita. Jotta Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailutilanteessa tulee meidän jatkuvasti pitää huolta siitä, että kansallinen ICT-linjauksemme edistää Suomalaisen yhteiskunnan kestävää taloudellista kehitystä ja omien yritysten kilpailukykyä. Julkisen sektorin ICT-linjauksilla on keskeinen rooli yritystemme ja osaamisemme pitämisessä maailman kärjessä. ICT-linjauksilla tuleekin olla selkeä vaikutus uusien vienti-innovaatioiden todelliseen syntymiseen, luoda edellytyksiä kestävälle talouskasvulle ja pitkään kaivatulle osaamisen kautta saavutetulle tuottavuuden nostamiselle laajemmin yhteiskunnassa. Mielestämme esitys nostaa esiin oikeita ajankohtaisia asioita ja kannatamme esityksessä esitettyjä päälinjauksia. Samalla kuitenkin haluamme todeta, että esityksestä puuttuu strategisen tason kehittämisen ja ohjauksen linjaukset kansallisen kilpailukyvyn, kestävän ohjelmistotalouden, data hallinnan ja viennin kehittymisen näkökulmasta. Näiden näkökulmien puuttuessa katsomme, että Julkisen hallinnon ICTlinjaukset on erittäin puutteellinen eikä tarkastele riittävällä strategisen arvon tuoton ja talouden riskien näkökulmasta valtion ICT -johtamista kilpailukyvyn luojana ja kehittäjänä. Lausuntopyynnössä, joka koskee tietoliikennepalveluita, päätelaitteita, viestintäratkaisuja ja ICT-palveluiden sijaintia ja hallintaa, ei oteta kantaa ICT-linjauksista kaikkein strategisempaan tasoon eli osaamiseen, ohjausrakenteeseen ja arkkitehtuuriin. Lausuntopyyntöä onkin vaikea, jopa mahdoton arvioida, näiden puuttuessa Julkisen hallinnon ICT-linjaukset kokonaisuudesta. Lausunnossa viitataan /634 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, jonka tavoitteena on 1 Lain tarkoitus mukaisesti vain tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Valtiovarainministeriön alaisuudessa ICT-linjaukset näyttävätkin vain johtavan Suomalaisen ICT osaamisen ja yritystoiminnan ulkoistumiseen EU ulkopuolelle, siirtymistä pois suomalaisesta omistuksesta ja kustannusten

2 LAUSUNTO L_112/ (7) leikkaamiseen ilman yhteiskunnan strategisen tason tuottavuuden nousua, kestävää ohjelmisto- ja dataomaisuuden omistamista ja oman korkean jalostusasteen viennin kehittymistä. TIVIA haluaa esittää vakavan huolen OECD 2017 arvioon pohjautuvasta talouden ulkoistumiskehityksestä. OECD arvion mukaan Suomen kaltaisten erittäin pitkälle digitalisoituneita maita uhkaa piilevä talouden rakenteiden ulkoistuminen, mikäli ICT omaisuutta ei johdeta ja omisteta strategisesti. OECD kuulemisessa esitetyn pohjalta voidaan arvioida, että Suomen taloudesta, jopa 20% - 30% olisi siirtynyt kokonaan verotuksen ja kansantalouden kirjanpidon ulkopuolelle. Suomen valtio on ollut keskeisessä roolissa talouden resurssien supistumisen edistäjänä ja ulkoistumisen kiihdyttäjänä puutteellisen johtamisosaamisenjohdosta. Nykyinen kehitys on erittäin vaarallinen Suomen koko taloudelle erityisesti maakuntauudistuksen näkökulmasta. Kansallisesti kokonaisriskin vuosikustannukset ovat 3 6 miljardin euron kokoluokassa jopa 10 miljardia euroa. Toimenpide suositus 1: Valtioneuvoston kanslian tulee perustaa Suomeen digitaalista ICT pääomaa ohjaavan ja johtavan huippuasiantuntijoista muodostettava eritysvirasto FITRE osaksi valtioneuvostoa. Viraston tehtäviin tulee kuulua ICT toiminnan strateginen ohjaus ja johtaminen koko julkisenhallinnon osalta sekä tätä kokonaisuutta koskevan menetelmä-, tiekartta-, järjestelmä-, viestintä-, arkkitehtuuri-, ohjelmisto- ja dataomaisuuden omistajuus. Vastaavat yksiköt löytyvät muista kehittyneistä OECD ja EU maista. FITRE tulee asettaa koko maakuntien ICT palvelukehityksen ohjauksen johtajaksi ja koordinaattoriksi. Toimenpide 1 toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi julkisen tietohallinnon ja ICT johtamiseen sekä Julkisen hallinnon ICT-linjaukset kehittämisen ja toimeenpanoon koko julkisen sektorin osalta. 2 Linjausten tavoitteet, kohdealue ja digitalisoinnin periaatteet Valtiovarainministeriön digitalisoinnin periaatteiden tavoitteena on yhtenäiset perusteet, kokonaisarkkitehtuurin mukaisuus ja toimiva digitalisoinnin yhteisinä pelisääntöinä kaikkialla julkishallinnossa. Niiden ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu: - julkisten palveluiden tuottavuusloikkaa, - asiakaslähtöisyyttä ja - palveluiden ensisijaista digitaalisuutta. Näemme erittäin hyvänä, että julkisen sektorin keskeisen perusteiden, kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden ja periaatteiden tavoitteiden olemassa olon. Digitalisaation on kuitenkin johtanut Suomessa erittäin nopeaan ja kiihtyvään talouden ulkoistumiseen ilman oman vienti ICT ja ohjelmistotoimialan kehittymistä Suomeen. Kokonaisarkkitehtuuri työ on keskittynyt voimakkaasti operatiiviselle tekniikka ja menetelmä tasolle ilman strategisen ja toiminnallisen tason tuomista mukaan kokonaisuuteen. TIVIA haluaakin nostaa esille valtion roolin kansallisen kilpailukyvyn kehittäjänä ja päivittää Suomen digitalisoinnin periaatteet 100 v. itsenäisyyden kunniaksi seuraaviksi: - julkisten palveluiden innovaatioloikkaa,

3 LAUSUNTO L_112/ (7) - omien uusien vienti PK -yritysten kasvuloikka, - oman talouden alustatalouden edistäminen, - asiakas- ja liiketoimintalähtöisyyttä, - kestävä ohjelmisto- ja datatalous, - kestävä ohjelmisto- ja dataomistajuus ja - palveluiden ensisijaista digitaalisuutta. Edellisten tavoitteena tulee olla Suomen ohjelmistotalouden ja -viennin täydellinen suunnan muutos yli 15 vuoden taantumuksen ja talouden ulkoistumisen pysäyttäminen. Suomi on digitaalisen infrastruktuurin johtava maa globaalisti, mutta emme ole pystyneet lunastamaan digitalisaation tuomaa tuottavuus ja talouskasvua. Suomen julkisen sektorin Julkisen hallinnon ICT-linjaukset tulee heijastaa ohjelmistotalouden kehityksen kulkua ja kehitystä Suomen talouden kehityksen näkökulma ja edistää oman teollisen vientipohjan merkittävää laajentumista. Valtiovarainministeriön digitalisoinnin periaatteet: - Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti - Poistamme turhan asioinnin - Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita - Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti - Palvelemme myös häiriötilanteissa - Pyydämme uutta tietoa vain kerran - Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita - Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille - Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan Valtiovarainministeriön digitalisoinnin periaatteet eivät lähesty Suomen kilpailukykyä oman teollisuuden kehittymisen näkökulmasta mikä on suuri puute. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli kansallisessa oman teollisuuden kehittymisessä ja teollisen pohjan laajentamisessa. TIVIA kannustaa Valtiovarainministeriötä päivittämään digitalisoinnin periaatteet: - Varmistamme kansallisen koulutus- ja osaamispohjan - Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti PK -yritysten kanssa - Rakennamme maailman edistyksellisemmän ja jatkuvasti kehittyvän asiointipalvelut - Huolehdimme ohjelmisto- ja dataomaisuudesta kestävän talouden näkökulmasta - Palvelemme kansallisesti myös häiriö- ja poikkeustilanteissa - Avaamme toiminnan ja datan rajapinta omille PK -yrityksille viennin kehittämiseksi - Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille - ICT-, digi-, ohjelmisto- ja data omaisuudella on strateginen substanssiomistaja TIVIA katsoo, että Valtiovarainministeriön periaatteissa ja linjauksissa tulee jatkossa ottaa paremmin isot ns. informaatiotalouden tai modernin käsityksen mukaan ohjelmistotalouden strateginen rooli on yhteiskunnalle keskeinen kuten ruoka, terveys, energia ja oma puolustus.

4 LAUSUNTO L_112/ (7) Julkisen hallinnon ICT-linjaukset tulee saattaa koskemaan myös kaikkea strategista valmistelua ohjauksen lisäksi. Strategisen valmistelun ja osaamisen hyödyntäminen ovat merkittävä tuki koko julkisen sektorin lainsäädännön valmistelijoille, periaatteiden kirjoittajille ja valmisteleville virkamiehille. Toimenpide suositus 2: Valtioneuvoston kanslian tulee huomioida julkisten hankintojen rooli elinkeinoelämän kehittäjänä ja ICT -alan teollisen pohjan laajentajan erityisesti viennin näkökulmasta. ICT ei ole kustannus vaan merkittävä taloudellinen lisäarvon tuottaja ja strateginen toimiala ohjelmisto-omaisuuden, datavarantojen ja palveluviennin näkökulmasta. 3 Visio 2025 Ansiokkaasti valmistellun Julkisen hallinnon ICT-linjaukset vision toteuttamiskriteereiksi on esitetty seuraavia mittareita: - kaikissa tilanteissa luotettava ja turvallinen hallinto - paikkaan ja aikaan sitomaton työskentely - sopeutuminen nopeasti muuttuvaan ympäristöön ja - kustannustehokkaat ratkaisut. TIVIA katsoo, että ICT on Suomen talouden kannalta keskeinen korkeanjalostusasteen ja osaamisen toimiala, jossa Suomessa on erittäin ansiokas menneisyys. Valtiovarainministeriön tulee valmistella huomattavasti kunnianhimoisempi visio, joka myös tukee Suomen uusteollistamista ja erityisesti PK -sektorin vientiedellytysten kehittymistä. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli Suomen teollisen pohjan laajentumisen edistäjänä. Toimenpide suositus 3: Valtioneuvoston kanslia käynnistää FITRE toiminnan ja hankkeen, jonka avulla Suomeen luodaan kestävä ohjelmisto- ja datatalouden ohjauksen kansallinen toimintaohjelma. Kunniahimon ja ymmärryksen lisäämiseksi FITRE vastuulle siirretään kaikki julkisen sektorin ICT koulutus toteuttavaksi yhdessä Turvallisuuskomitean ja MPKK:n kanssa. 4 Tietoliikennepalvelut Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelut tulee johtaa ja ohjata hyväksytyn verkkoarkkitehtuuri suunnitelman mukaisesti turvallisesti tietoyhteiskuntakaaren palveluiden toteuttamiseksi erityisesti VY- ja KY verkkoja hyödyntäen. Palveluiden toteuttamisessa tulee tukeutua alueellisesti vahvoihin palveluntuottajiin kestävän ja laadukkaan infrastruktuurin ylläpitämiseksi koko maassa. Alueellisella palveluiden tuottamisella varmistetaan palveluiden laadukas asiakaslähtöinen toimintamalli ja kilpailun säilyminen Suomessa. Tietoliikenneverkon päätelaiteiden tulee täyttää julkisten hallinnon, elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten kestävän suomalaisen talouden kehittymisen ja kasvun näkökulmat. Tietoliikennepalveluiden ja -verkon

5 LAUSUNTO L_112/ (7) kehittämisessä tulee nojata markkinoilta saataviin ratkaisuihin PPI-malleja hyödyntäen uusien merkittävien innovaatioiden kehittämiseksi ja turvallisuuden huomioimiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. 5 Päätelaitteet Hallitun monimuotoisuuden tulee olla turvallisuutta vahvistava, omaa kestävää ohjelmisto- ja datataloutta edistävä, ulkoistumiskehitystä kääntävää ja suojata käyttäjiä ylikansallisten palveluiden kohtuuttomilta käyttäjäehdoilta, jotka murentavat tietojen omistajuuden ja tietosuojan. 6 Viestintäratkaisut TIVIA katsoo, että viestintäratkaisujen valinnassa tulee painottaa ratkaisuja, joiden täydellinen hallinta, kehitys ja ylläpito eurooppalaisella talousalueella tapahtuvaa ja noudattavan talousalueen lainsäädäntöä. Viestintäpalveluissa ei saa missään olosuhteissa tapahtua viestinnän estämistä, rajoittamista tai muuttamista ilman julkisen sektorin pakottavaa tai turvallisuuteen liittyvää perustetta. Viestintäpalveluiden omistus ja juridinen hallinta tulee olla täysin EU tai jopa suomalaisen lainsäädännön ja säädösten ohjauksen alla. Viestintäratkaisujen tulee tukea erilaisia työskentelytapoja sekä tukevat erityyppistä viestintää ja yhteistyötä ajasta, paikasta ja päätelaitteista riippumattomasti. Viestintäratkaisuilla on kriittinen rooli yhteiskunnan luotettavan ja luottamuksellisen toiminnan strategissa ytimessä. Toimenpide suositus 4: Valtioneuvoston kanslia käynnistää FITRE johdolla julkisen sektorin viestintäratkaisujen innovaatio- ja kehittämistoimenpide ohjelman (jäljempänä VIKTO). VITKO avulla turvataan julkisen sektorin saumaton ja luotettava viestintä kaikissa tilanteissa eurooppalaisen lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän puitteissa. 7 ICT-palveluiden sijainti ja hallinta TIVIA katsoo, että Julkisen hallinnon ICT-linjaukset tulee edistää merkittävästi omien ICTpalveluiden kehittymistä Euroopassa. Linjausten tavoitteena tulee olla oman teollisuuden kilpailukyvyn ja teknologisen johtajuuden edistäminen globaalisti merkittävällä toimialalla. ICT -palveluiden sijainti valinnoissa tuleekin tarkastella laajempaa ICT-palveluiden synnyttämää talouden ja palveluiden ulkoistumisen uhkaa. Julkisen sektorin tulee olla ensisijainen tiedon omistaja ja se voi niiden tietojen osalta, jotka eivät ole ns. strategisen tieto-omaisuuden piirissä luovuttaa rajoitetun tietojen hyödyntämisoikeuden palveluntuottajalle niissä tilanteissa joissa tieto on ja pidetään eurooppalaisen lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän piirissä.

6 LAUSUNTO L_112/ (7) Tietojen valvonnan ja hallinnon luovuttamisesta ei tule antaa pois eikä tietoja saa sijoittaa eurooppalaisen lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Pilvipalveluiden osalta tulee hyödyntää vain sellaista palvelua täyttää edelliset mm. skaalautumis- ja kapasiteettitarpeiden osalta. Toimenpide suositus 5: Valtiovarainministeriö luopuu Euroopan ulkopuolisten pilvipalveluiden käytöstä, koska on osoitettu, että ne uhkaavat toiminnan ja käyttäjien tietoturvaa sekä kiihdyttävät talouden ulkoistumista. Suomen tulee osoittaa johtajuutta eurooppalaisen ICT-alan uudelleen käynnistämisessä ja kehittämisessä. Kaikkien ICT-palveluhankintojen tulee olla kytkettynä sijainnin osalta kansalliseen osaamisen ja ymmärryksen kehittymiseen. Vaativana kriittisten järjestelmien asiakkaana toimiva julkinen sektori on hyvä palvelu- ja teknologiakehityksen edistäjä. 8 Yhteenveto OECD mukaan digitalisaation tuoma kestävä talouskasvun lupaus on jäänyt Euroopan osalta toteutumatta ja taloudet ovat vain ulkoistuneet kiihtyvällä vauhdilla. Julkisen hallinnon ICT-linjaukset ovat keskeisessä roolissa tämän kehityksen kääntämisessä. Julkisen sektorin erityisesti Valtioneuvoston kanslian tulee tarkastella kriittisesti Valtiovaranministeriön nykyistä ICT ohjauksen mallia, jossa ICT on vain kustannus. Johtavissa teollisuusmaissa ICT on strateginen kilpailun ja elinkeinoelämän kehittämisen alusta. Suomessa tulisiki luoda nopeutetulla aikataululla substanssiosaamiseen perustuva erillinen ICT johtamisen, ohjauksen ja hallinnan rakenne suoraan valtioneuvoston alle jo vuonna 2015 esitetyn FITRE mallin mukaisesti. Toimenpidesuositus 6: Suomessa on tehty erittäin ansiokasta ja laaja-alaista kyberturvallisuuden selvitystä ja toimenpidesuosituksia esim. Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi VNK Helmikuu Suomen kilpailukyvyn kehittymisen näkökulmasta vastaavia ICT alan kehittymistä edistäviä strategisia selvityksiä ja tutkimuksia ei ole tehty koskien Julkisen hallinnon ICT-linjauksia. Julkisen sektorin linjausten tuleekin jatkossa sitoa yhä tiiviimmin eurooppalaiseen ICT alan kehittymiseen ja tuleviin EU Komission ohjelmistoalan kehittämishankkeisin ja osaamisen syntymiseen Suomeen Euroopan johtavana tele- ja viestintätekniikan kehittäjänä. Julkisen hallinnon ICT-linjauksia tulee uudelleen tarkastella muuttuneessa tilanteessa ja ottaa huomioon TEM alustatalousryhmän suositukset ja näkökulmat syksyn 2017 aikana. Julkisen hallinnon ICTlinjauksia ei ole irrallinen kokonaisuus tai yksittäinen eritetty kerros vaan osa strategista kokonaisarkkitehtuurijohtamista uuden teollisen toimialan synnyttämiseksi ja kansantalouden kokonaistuttavuuden kehittämiseksi koko yhteiskunnan näkökulmasta maan oma elinkeinoelämä ja osaamisen kehittyminen huomioiden.

7 LAUSUNTO L_112/ (7) Kunnioittaen Espoossa Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry toiminnanjohtaja Liitteet: Linkit: