SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali II Tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali II Tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen"

Transkriptio

1 Leena Pekonen ja Riikka Väisänen SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali II Tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Leena Pekonen Riikka Väisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Nimeke Sydämen asialla Ohjausmateriaali II tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen. Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaali sydänterveyden edistämisen avuksi. Tämä työ on jatkoa aikaisemmin tekemällemme opinnäytetyölle Sydämen asialla ohjausmateriaali sydänterveyden edistämiseen sydänystävällisen ravinnon ja terveysliikunnan keinoin. Tässä työssä täydennämme aikaisempaa ohjausmateriaalia käsittelemällä tupakoinnin ja stressin vaikutusta sydänterveyteen. Ohjausmateriaali on suunnattu kaikille, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Käytimme opinnäytetyön menetelmänä tuotekehittelyä, jonka vaiheiden mukaan etenimme ohjausmateriaalin tekemisessä. Valmis ohjausmateriaali on kalvoilla, ja lisäksi se on tallennettu CD-ROM-muotoon. Ohjausmateriaalia voidaan käyttää Saimaan sydänpiirin työntekijöiden antaman ohjauksen runkona. Ohjausmateriaali on suunniteltu ryhmäohjaukseen, mutta se soveltuu myös käytettäväksi yksilöohjaukseen. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut. Jatkokehittämisehdotuksena meillä on ohjausmateriaalin hyödyntäminen ryhmäohjauksessa siten, että kootaan ryhmä, joka kokoontuisi esimerkiksi kerran kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. Ryhmältä otetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla erilaisia mittauksia, esimerkiksi verenpaine, kolesteroliarvot ja paino. Lisäksi tapaamiskerroilla käydään läpi, ohjausmateriaaliamme hyödyntäen, kuinka sydänterveyttä voidaan edistää elämäntavoilla. Viimeisellä tapaamiskerralla ryhmältä otetaan samat mittaukset kuin ensimmäisellä kerralla ja verrataan tuloksia keskenään. Näin pystyttäisiin tutkimaan, saadaanko ohjausmateriaalin avulla tuloksia käytännössä. Asiasanat (avainsanat) Sydänterveys, sydänterveyden edistäminen, tupakointi, stressi, tuotekehittely Sivumäärä Kieli URN 21 s. + liitteet 4 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Saimaan sydänpiiri ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Leena Pekonen Riikka Väisänen Degree programme and option Degree programme in Nursing Public Health Nursing Name of the bachelor's thesis Heartbeat The quidebook II. The influence of smoking and stress on the health of heart Abstract The aim of this diploma work was to make a guidebook for the Saimaan sydänpiiri ry of Savonlinna (a local society of the Finnish Heart Association). This work is a sequel to our earlier diploma work, which dealt with heartfriendly food and exercise. This guidebook deals with manners of living, smoking and stress. The guidebook is directed to the clients of the Saimaan sydänpiiri ry. The method of our work was the research and development process and we proceeded using the phases of the method. The complete material is on transparencies and in CD-ROM-form The guidebook can be used in guidance among Saimaan sydänpiiri ry workers. The guidebook is planned to be used in group guiding but it can also be used in personal guiding. It is not always necessary to go through the whole guidebook, but it is easy to pick out the most suitable pages to match each guidance situation. As an idea for further prosessing we suggest to use the guidebook in group guidance. We gather a group which would meet e.g. once a month during three months period. We would measure different values for example blood pressure, cholesterol values and weight. In every group meeting we could go through how to provide the health of heart with the help of manners of living. During the last group meeting we would measure the same values as we took at the first meeting and we could compare those values. This way it would be possible to study the results of using the guidebook. Subject headings, (keywords) Health of heart, advance the health of heart, smoking, stress, research and development process Pages Language URN 21 p. + app. 4 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by The Saimaan sydänpiiri ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUPAKOINTI Passiivinen tupakointi Tupakan sisältämät aineet Tupakoinnin terveyshaitat Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettamisen hyödyt Vieroitusoireet STRESSI Lyhytaikainen stressi Pitkäaikainen stressi Työstressi Stressireaktio Stressin oireet Stressin hoito KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS Ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen Ideointi ja luonnostelu Tuotteen kehittely ja viimeistely POHDINTA Opinnäytetyöntekoprosessi Jatkokehittämisehdotukset LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt hiljalleen viime vuosien aikana, mutta siitä huolimatta joka toinen suomalainen kuolee niihin aivan turhaan (Koskenvuo 2003, 40). Teoriassa olisi mahdollista poistaa kokonaan sydän- ja verisuonitaudit väestöstä kiinnittämällä huomiota elämäntapoihin. Elämäntapoja parantamalla pystytään edistämään sydänterveyttä. Haasteena on vain saada ihmiset ymmärtämään sydänterveyden edistämisen merkitys käytännössä. (Suomen Sydänliitto 2005.) Stressillä ja tupakoinnilla on suuri merkitys sydänterveyteen, sillä ne lisäävät huomattavasti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Taloustutkimuksen arvotutkimuksessa selviää, että suomalaisista noin 20 prosenttia kokee olevansa stressaantunut. (Karvinen 2005, 22.) Päivittäin miehistä tupakoi lähes joka kolmas ja naisista joka viides. Nuorten keskuudessa tupakointi on lisääntynyt, etenkin nuoret naiset polttavat nykyisin enemmän. (Nieminen 1999, 4; Suomen Sydänliitto 2005, ) Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaali sydänterveyden edistämisen avuksi. Tämä työ on jatkoa aikaisemmin tekemällemme opinnäytetyölle Sydämen asialla ohjausmateriaali sydänterveyden edistämiseen sydänystävällisen ravinnon ja terveysliikunnan keinoin. Siinä olemme määritelleet tarkasti sydänterveyden edistämisen ja ryhmäohjauksen sekä ohjausmateriaalin, joten emme enää tässä työssä käsittele kyseisiä aihe-alueita. Tässä työssä täydennämme aikaisempaa ohjausmateriaalia vain käsittelemällä tupakoinnin ja stressin vaikutusta sydänterveyteen. Kannattaa tutustua aiempaan työhömme, sillä se helpottaa tämän työn ymmärtämistä. Ohjausmateriaali on suunniteltu käytettäväksi ryhmäohjauksissa, mutta se soveltuu myös yksilöohjaukseen. Se on suunnattu kaikenikäisille henkilöille. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut. Ohjausmateriaali on sekä kalvoilla että CD-ROMmuotoon tallennettuna, jolloin se on helposti päivitettävissä.

6 2 TUPAKOINTI 2 Tupakointi on Suomessa hyvin yleistä. Miehistä tupakoi päivittäin lähes joka kolmas ja naisista joka viides. Nuorten keskuudessa tupakointi on lisääntynyt, etenkin nuoret naiset polttavat nykyisin enemmän. Miesten ja naisten tupakoinnin väliset erot ovat pienentyneet. (Nieminen 1999, 4; Suomen Sydänliitto 2005, ) Tupakointi on mittava terveysriski sekä yksilölle että kansanterveydellisesti. Tupakoinnista johtuva sairastavuus olisi suurelta osin ennaltaehkäistävissä, mikäli tupakoivat lopettaisivat tai edes vähentäisivät tupakointiaan. (Vitikainen ym. 2006, 7; Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, ) Suomessa joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakoinnista. Joka viides sydänperäisistä kuolemista johtuu tupakoinnista. Lähes jokainen keuhkoahtaumapotilaista tupakoi. (Vitikainen ym. 2006, 7.) Tupakoinnin lopettamiseen pyritään monin keinoin, kuten tupakkamainonnan rajoittamisella ja verottamalla tupakan kulutusta sekä rajoittamalla tupakointia ja tupakkatuotteiden saatavuutta laeilla ja asetuksilla. Lisäksi pyritään antamaan oikeaa ja uskottavaa tietoa tupakoinnin vaaroista ja siten vaikuttamaan elämäntapojen muutoksiin. (Vitikainen ym. 2006, 7; Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, ) Tupakoitsijat tietävät yleensä tupakoinnin vaikutuksen terveyteen. Monet kuitenkin työntävät asian mielestään, jos juuri sillä hetkellä ei ole merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Tupakoitsija on itse vastuussa terveydestään, tämän vuoksi olisikin tärkeää saada heidät ymmärtämään tupakoinnin lopettamisen merkitys. (Nieminen 1999, 4.) 2.1 Passiivinen tupakointi Passiivinen tupakointi on altistumista tupakan savulle toisten tupakoinnin seurauksena (Hildén 2006, 11). Tupakoimattomat, tupakansavulle altistuvat henkilöt hengittävät samoja myrkyllisiä kemikaaleja kuin tupakoitsijatkin (Huovinen 2004, 32). Passiivinen tupakointi aiheuttaa muun muassa hengityselinsairauksia, varsinkin astmaa, ja altistaa keuhkosyövälle (Hildén 2006, 11).

7 3 Pitkäaikainen ja vahva passiivinen tupakointi kaksin- tai kolminkertaistaa riskin saada keuhkosyöpä. Altistuminen tupakansavulle lisää myös nielu- ja kurkkusyöpien vaaraa. (Vierola, 2006, 162.) Ympäristön tupakansavu aiheuttaa myös sydänsairauksia. Tupakansavun sisältämät kemikaalit myrkyttävät sydänlihasta ja kalkkeuttavat verisuonia. Siten savu altistaa verisuonten tukkeutumiselle ja lisää sydäninfarktin riskiä. (Huovinen 2004, 33.) 2.2 Tupakan sisältämät aineet Tupakoinnista syntyy myrkyllistä savua ja se imeytyy elimistöön hengityselinten kautta (Hildén 2006, 9). Sisään hengitetyssä tupakansavussa on yli 4000 erilaista kemiallista yhdistettä. Näistä noin 55 on karsinogeenisia. (Vierola 2006, 44.) Tupakan vaikutukset perustuvat lähinnä tupakansavun ainesosiin. Hengitetty tupakansavu on syytä jakaa pää- ja sivuvirtaan. Päävirta on tupakansavua, joka hengitetään tupakasta suoraan keuhkoihin. Sivuvirta on taas imaisujen välillä ilmaan joutuvaa savua. (Nieminen 1999, 62; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15.) Sisään hengitetyssä päävirrassa on muun muassa typpeä, happea, hiilidioksidia ja häkää sekä vetyä. Lisäksi siinä on myös tervaa ja vettä. Sivuvirran koostumus on erilainen ja hyvin haitallinen. Sivuvirrassa on tervaa kolme kertaa enemmän ja karsinogeeneja sata kertaa enemmän kuin päävirrassa. (Nieminen 1999, 62; Huovinen 2004, 37.) Sivuvirta syntyy alhaisemmassa lämpötilassa kuin päävirta. Palamiskaasuja syntyy tällöin enemmän. Tämän vuoksi sivuvirta sisältää myrkyllisiä kaasuja enemmän kuin päävirta. (Vierola 2006, 161.) Tupakka sisältää muiden aineiden lisäksi runsaasti nikotiinia, mikä on erittäin myrkyllinen aine. Nikotiini kulkeutuu elimistöön savun mukana ja imeytyy nopeasti verenkiertoon. Tupakoivilla nikotiini aiheuttaa mielihyvää, mutta tupakoimaton henkilö kokee vaikutuksen epämiellyttävänä. Tupakoiville juuri nikotiini aiheuttaa suurta riippuvuutta. (Nieminen 1999, 63; Huovinen 2004, 29.)

8 2.3 Tupakoinnin terveyshaitat 4 Merkittävimmät terveyshaitat ilmenevät keuhkoissa, sydämessä ja verisuonissa. Lähes jokainen tupakoitsija sairastuu niin sanottuun tupakkayskään, joka on keuhkoputkentulehdus. Syljen- ja limaneritys lisääntyy nikotiinin vaikutuksesta varsinkin keuhkoissa. Tupakkayskästä voi kehittyä hiljalleen keuhkoahtaumatauti (COPD). (Hildén 2006, 15; Nieminen 1999, ) Tupakassa oleva häkä eli hiilimonoksidi aiheuttaa häkämyrkytyksen elimistöön. Se syrjäyttää verenkierrossa olevan hapen, mikä aiheuttaa sykkeen ja verenpaineen nousua, jolloin sydän kuormittuu. Myös nikotiinin vaikutuksesta verenpaine nousee, kun se supistaa verisuonia. Verisuonien supistuessa ihon lämpötila laskee varsinkin periferiassa. Nikotiini vaikuttaa myös keskushermostoon ja saattaa aiheuttaa vapinaa ja jopa kouristeluja. (Naisensydän; Nieminen 1999, ) Tupakointi huonontaa veren rasva-arvoja, varsinkin HDL-pitoisuutta, kiihdyttäen kolesterolin kertymistä verisuonien seinämiin. Lisäksi tupakointi kiihdyttää veritulpan muodostumista, altistaa rytmihäiriöille sekä kiihdyttää valtimoiden kovettumista. (Naisensydän; Nieminen 1999, ) Tupakointi lisää myös aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä (Hildén 2006, 15). Naisille tupakointi aiheuttaa muun muassa lapsettomuutta. Tupakointi haurastuttaa luustoa ja altistaa näin luunmurtumille. Lisäksi tupakointi vanhentaa ihoa ja tupakoivat näyttävätkin ikäisiään vanhemmilta. Tupakoinnilla on suuri merkitys suu- ja hammassairauksiin. Suussa olevat bakteeritulehdukset pääsevät elimistöön ja lisäävät sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista. (Vierola 2006,15-16.) 2.4 Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, riippumatta siitä kuinka kauan ja kuinka paljon on polttanut. Tämä koskee jo sairastuneitakin. Tupakoimattomuus on tärkeää kuntoutumisen kannalta, sekä uudelleen sairastumisen ehkäisemiseksi. Sairastumisen vaara alkaa vähentyä heti lopettamisen jälkeen. (Huovinen 2004, 53.) Tupakoinnin lopettaminen alkaa omasta päätöksestä ja ehdottoman hyvästä motivaatiosta. Vastuu lopettami-

9 sesta on jokaisella itsellään. Kun tuntee tupakointitapansa, on helpompi pitäytyä päätöksessä.(huovinen 2004, 53; Nieminen 1999, 109) 5 Tupakoinnin lopettamisen voi jakaa haluttomuus-, harkitsemis- ja lopettamisvaiheisiin sekä tupakoimattomana pysymiseen. Jokaisen vaiheen tiedostaminen on tärkeää tupakoinnin lopettamisessa onnistuneesti. Haluttomuusvaiheessa tiedetään tupakoinnin vaarat ja haitat. Ymmärretään, että olisi hyvä lopettaa tupakointi, mutta halu lopettamiseen ei ole riittävä. Harkitsemisvaiheessa halu lopettamiseen on ehdoton. Tällöin on valmistauduttu lopettamisesta johtuviin vaikeuksiin, ja ollaan tietoisia saatavilla olevasta tuesta. Tähän vaiheeseen liittyy lopettamispäivän valinta ja motivaation lujittaminen. (Nieminen 1999, 108.) Lopettamisvaiheeseen kuuluu tupakoinnin ehdoton lopettaminen ja vieroitusoireiden ja riippuvuutta aiheuttaneiden tilanteiden hallinta. Lisäksi siihen kuuluu edistymisen tarkkailu ja tupakoimattomuutta tukevien keinojen käyttö. Pysyvään tupakoimattomuutta varten pitää kyetä ehkäisemään repsahtamiseen liittyvät riskit. Lisäksi elämää ja ympäristöä muokataan niin, että se tukee tupakoimattomana pysymistä. (Nieminen 1999, 108.) Tupakoinnin lopettamisen hyödyt Tupakoinnin lopettaminen on oman terveyden täsmähoitoa. Parasta tupakoinnin lopettamisessa on myönteiset vaikutukset ja niiden kokeminen itsessään. Verenpaine ja syke palautuvat normaaliksi nopeasti tupakan polttamisen jälkeen. Vuorokauden kuluessa häkäpitoisuus on hävinnyt verestä lähes kokonaan ja keuhkojen puhdistuminen on alkanut. Jo muutaman päivän kuluttua veritulpanriski on pienentynyt huomattavasti, hengittäminen on helpompaa ja keuhkoputkien toiminta on lisääntynyt. (Vierola 2006, 296; Huovinen 2004, 85.) Kolmen kuukauden jälkeen tupakoinnin lopettamisesta verenkierto paranee, varsinkin periferiassa. Yskä ja hengitysvaikeudet vähenevät asteittain puolen vuoden kuluessa. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen vähentää stressiä. Tupakoinnin lopettaminen parantaa myös sosiaalisia suhteita sekä taloudellista tilannetta. (Vierola 2006, 296; Nieminen 1999, 156.)

10 2.4.2 Vieroitusoireet 6 Tupakointia lopetettaessa nikotiinin puutos aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä ja fyysisiä vieroitusoireita. Vieroitusoireet ovat vain merkki elimistön puhdistautumisesta nikotiinista. Fyysisiä oireita on monia, kuten hikoilu, vapina, hidastunut pulssi, päänsärky, yskä, huimaus, ummetus ja väsymys. Psyykkisiä oireita ovat muun muassa keskittymishäiriöt, masennus, unettomuus, ärtyneisyys ja hermostuneisuus. (Vierola 2006, ; Nieminen 1999, ) Vieroitusoireisiin on hyvä keksiä omia keinoja niistä selviytymiseen. Tupakanhimon laannuttamiseksi on hyvä käyttää nikotiinikorvaushoitoa, kuten nikotiinipurukumia. Painonnousuun auttavat monipuoliset ruokailutottumukset ja terveelliset välipalat, kuten hedelmät ja kasvikset. Nämä auttavat myös ummetukseen. Yskä on hyvin epämiellyttävä, mutta se on vain merkki keuhkojen puhdistautumisesta. Keuhkoissa olevat värekarvat ovat alkaneet toimia ja irrottavat limaa. Ärtyneisyyden tunnetta voi helpottaa lähtemällä esimerkiksi ulkoilemaan. (Vierola 2006, ; Nieminen 1999, ) 3 STRESSI 3.1 Lyhytaikainen stressi Stressi tarkoittaa jokaiselle erilaisia asioita. Sillä saatetaan tarkoittaa pientä kiirettä tai väsymystä, mutta toisaalta se voi olla vakava ja sairauksia aiheuttava. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Powell 1998, 6-7.) Lyhytaikaisesta stressistä ei yleensä ole vaaraa ihmisen elimistölle eikä suoriutumiselle. Siitä on jopa hyötyä, se saa ihmisen liikkeelle ja tarvittaessa myös ylittämään hetkellisesti omat voimavaransa. Tiettyyn tärkeään tehtävään valmistautuminen lisää positiivisella tavalla paineita antaen lisäpotkua suoriutumiselle. (Katajainen ym. 2003, 31.) Stressireaktio on alun perin suunniteltu palvelemaan selviytymistä erilaisista lyhyistä uhka- ja vaaratilanteista. Se auttaa lähinnä fyysisen uhan torjumisessa taistele tai pakene. Elimistömme reagoi stressiin niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Stressireak-

11 7 tiossa sydämen syke nousee, kädet ja jalkapohjat hikeentyvät ja adrenaliinia vapautuu verenkiertoon. (Puttonen 2006; Heikkilä 2005, 43.) Kun uhkan aiheuttaja häviää, niin stressireaktiokin heikkenee ja elimistö palautuu takaisin normaalitilaan. (Powell 1998, 8.) Stressireaktio ei missään tapauksessa ole elimistön kannalta mielekästä jatkuessaan pitempään. Mekaanisia laitteitakaan ei ole tarkoitettu käytettäväksi täysillä kierroksilla kuin hetken ajan. (Heikkilä 2005, ) Ihminen kestää lyhytaikaista stressiä, mutta kun tällainen henkinen ja fyysinen hälytystila jää päälle, puhutaan pitkäaikaisesta stressistä. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Koivisto 2001, 146). 3.2 Pitkäaikainen stressi Nykyisin stressin aiheuttajat eivät kuitenkaan ole tällaisia konkreettisia vaaratilanteita, vaan yleensä ne ovat henkisiä, pitkäkestoisia ja hankalammin tunnistettavia. (Katajainen ym. 2003, 31.) Pitkäaikaisen stressin aiheuttamasta huonovointisuudesta kärsii moni ihminen. Kyseessä ei ole mikään vähäpätöinen asia, vaan yksi nykyajan tärkeimmistä sairauksia aiheuttavista tekijöistä. (Katajainen ym. 2003, ) Kun ihminen kokee, että häneen kohdistuu enemmän vaatimuksia kuin mistä hän kykenee selviytymään, alkaa ilmetä stressin oireita. Mitä raskaammaksi kuormitus käy ja mitä pitempään se jatkuu sekä mitä huonommin ihminen tuntee selviytyvänsä siitä, sitä vakavammaksi stressin oireet todennäköisesti muuttuvat. (Powell 1998, 11.) Stressin laukaisevia tekijöitä ovat yleensä esimerkiksi suuret elämänmuutokset, kuten avioero, läheisen kuolema, vakava sairaus, työpaikan menettäminen tai jatkuva työpaine. Myös myönteiset tapahtumat, kuten rakastuminen, lapsen saaminen tai muutto, voivat aiheuttaa stressiä. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Karvinen 2005, ) Stressi sietokyky vaihtelee eri ihmisillä aika paljon. Toiset ihmiset kestävät painetta enemmän ja jopa nauttivat siitä, kun taas jotkut väsyvät hyvinkin nopeasti. Stressin sietokykyä voidaan mitata, mutta tulokset ovat aina epävarmoja, sillä kyky sietää stressiä vaihtelee jokaisella elämän eri vaiheissa. Usein stressin aiheuttaman murtumisen

12 8 syynä on useamman tekijän yhteisvaikutus. Joskus saatamme kestää hyvinkin vaikeita tilanteita, mutta monen pienen asian kertyessä voimme murtua niiden yhteisvaikutuksesta. (Heikkilä 2005, 43.) 3.3 Työstressi Työ ja terveys Suomessa 2003 tutkimuksessa selviää, että yli kolmasosa työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavana ja neljäsosa tunsi joutuvansa kiirehtimään melko tai erittäin usein selviytyäkseen töistään. Vakavan työuupumuksen oireita on alle kymmenesosalla, mutta jonkinasteista työuupumusta on jopa joka neljännellä työntekijällä. (Lestinen & Räisänen 2006, 9-10.) Työelämän jatkuva muutos, kasvavat tehokkuusvaatimukset, työsuhteiden muuttuvuus ja epävarmuus, pätkätyöt ja henkilöstön vähennykset ovat nousseet uusiksi työtä kuormittaviksi tekijöiksi. (Lestinen & Räisänen 2006, 10-11; Koivisto 2001, 18.) Kuormittavia tekijöitä ovat lisäksi liiallinen työmäärä, työskentely paineen alaisena aikarajaa vastaan ja ristiriidat esimiehen tai alaisten kanssa. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Koivisto 2001, 147.) Muutokset tuovat mukanaan kilpailua, epävarmuutta ja pelkoa, jotka koettelevat työntekijöiden työn ja jopa oman elämänhallinnan tunnetta. (Lestinen & Räisänen 2006, 10-11; Koivisto 2001, 18.) Työuupumus määritellään vakavaksi pitkäaikaisen työstressin tuloksena syntyväksi häiriöksi, joka ilmenee kolmenlaisina oireina: väsymys, kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Työuupumusta voidaan pitää erialaisten kielteisten stressitilanteiden pitkittyneenä ja epäonnistuneena käsittelynä, jossa pitkäaikainen vaatimusten ja voimavarojen epätasapaino aiheuttaa lopulta yksilön uupumisen. (Katajainen ym. 2003, 47; Rovasalo 2006.) Työuupumus voi johtaa pahimmillaan masennukseen, ahdistukseen ja hermostuneisuuteen sekä sydänsairauksiin (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 2002). Normaali väsymys on luonnollinen olotila, joka pitää pystyä erottamaan työuupumuksesta. Normaali väsymys menee ohi, kun on saatu jokin luonteva katkos työhön, esimerkiksi viikonloppu tai loma. Työuupumus taas on pitkällistä masennusta. (Koivisto 2001, ) Siinä väsymys on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Vapaa-aikanakaan

13 9 ihminen ei palaudu henkisesti vireäksi. Työuupumus syntyy hitaasti ja helpottaa hitaasti. Pitkään jatkuneena se kuluttaa voimia, silloin ihminen ei osaa etsiä syytä tilanteeseen työstään, vaan tilanne tulkitaan omasta huonoudesta johtuvaksi (Katajainen ym. 2003, 47; Rovasalo 2006.) 3.4 Stressireaktio Stressireaktio on hyvin monimutkainen tapahtuma (Heikkilä 2005, 48 50). Epätasapainon syntyessä omien ja ympäristön vaatimusten välille, aivojen kuorikerros havaitsee tilanteen ja tekee siitä tilannearvion. Luonteenpiirteet, aikaisemmat kokemukset, terveydentila ja sen hetkinen kuormittuneisuus sekä useat muut yksilölliset asiat vaikuttavat siihen, miten aivomme tulkitsevat tilanteen. Olennaisinta on se, että tunnemmeko hallitsevamme tilanteen. Stressin määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan sillä onko kykyä käsitellä stressiä. Tilannearvio välittyy seuraavaksi aivoissa hypotalamukseen, jossa tunnereaktiot, kuten esimerkiksi huoli, ahdistus ja masennus aiheuttavat elimistöön erilaisia vaikutuksia lähinnä kahta eri kautta. (Katajainen ym. 2003, ) Autonominen hermosto on tärkeä väylä välittää viestejä ruumiin eri osien välillä. Autonominen hermosto muodostuu kahdesta toisilleen vastakkaisesti toimivasta osasta. Karkeasti jakaen sympaattinen hermosto kiihottaa ja nopeuttaa elintoimintoja, kun taas parasympaattinen rauhoittaa. Stressitilanteessa sympaattinen hermosto on aktiivinen. (Heikkilä 2005, ) Sympaattisen hermoston kautta tieto stressistä välittyy elimistöön. Viestit kulkeutuvat ns. pääte-elimiin, jotka valmistautuvat vaaratilanteeseen. Esimerkiksi silmäterät laajenevat, sydämen syke kiihtyy ja keuhkoputket laajenevat sekä verenpaine nousee. Samaa reittiä viesti menee lisäksi lisämunuaisten ydinkerrokseen, josta vapautuu stressihormoneita, adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka nekin lisäävät elimistön valmiutta selviytyä vaarasta. (Katajainen ym. 2003, ) Pitkäaikainen stressi aiheuttaa muutoksia stressihormonien toiminnoissa. Adrenaliini on tarkoitettu lyhytaikaista reagointia varten ja hormonivarastot tyhjenevät nopeasti. Kestää aikansa ennen kuin varastot täyttyvät. Adrenaliinipitoisuudet pyrkivät nousemaan stressissä. Kortisoli on hormoni, jonka haittavaikutukset kasvavat stressin jatkuessa.

14 Kortisolia erittyy jatkuvasti ja sen pitoisuudet veressä voivat nousta huomattavasti. (Heikkilä 2005, ) Stressin oireet Lyhytaikainen stressi saattaa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Mutta mikäli stressi jatkuu pitkään ja on voimakasta, ihmisen psyykkinen toimintakyky alenee. Pitkään jatkunut stressi voi tuoda mukanaan unettomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä sekä muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla vihainen, jännittynyt, onneton tai turhautunut. Stressiin yhdistyy usein lisäksi väsymystä ja pelkoa sekä huolta (taulukko 1 & 2). (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) Stressi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita ja saattaa aiheuttaa tai pahentaa sairauksia, ne ovat usein jo melko vakavia merkkejä. Stressissä adrenaliini rasittaa sydäntä lisäämällä sydämen sykettä ja nostamalla verenpainetta. (Heikkilä 2005, ) Osa ihmisistä kokee stressin seurauksena myös muun muassa rytmihäiriöitä. Äkillinen stressireaktio tai voimakas uupumus voi lisätä sydäninfarktin riskiä (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 59; Suomen Sydänliitto 2005, 22). Adrenaliini ja kortisoli nostavat veren kolesterolia, triglysereitä ja verensokeria. Kun veren kortisolipitoisuus on jatkuvasti koholla, insuliinitasapaino häiriintyy. Veressä oleva ylimääräinen sokeri alkaa varastoitua rasvaksi vatsaonteloon ja vyötärönseutuun, ja paino nousee. (Heikkilä 2005, ) Myös vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku saattavat liittyä stressiin. Stressi heikentää myös elimistön vastustuskykyä. Näidenkin stressioireiden takana on adrenaliinin ja kortisolin lisääntynyt tuotanto. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Powell 1998, 8.) Vuosia jatkunut stressi voi lisäksi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.)

15 TAULUKKO 1. Merkkejä ylikuormituksesta (Mukaillen Katajainen ym. 2003, 43.) 11 Muisti heikkenee, pieniä käytännön asioita unohtuu Hajamielisyyttä ja keskittymisvaikeuksia Lehden tai kirjan lukemiseen ei jaksa keskittyä Olo on lähes jatkuvasti jännittynyt Mikään ei tunnu kiinnostavan Unihäiriöitä Töihin lähteminen vastenmielistä Töiden aloittaminen vaikeaa Energiaa ei riitä muuhun kuin työhön TAULUKKO 2. Ajatuksia kun voimavarat ovat vähissä (Mukaillen Katajainen ym. 2003, 43.) Tämäkin pitäisi vielä tehdä, mutta en millään jaksa Miksi en saa sitä aikaiseksi Voi kuin jaksaisi tämän vielä En jaksa muistaa En selviä tästä ikinä 3.6 Stressin hoito Elimistön biologiset stressimekanismit ovat pitkälti elämää säilyttäviä suojelumekanismeja. Ne sopeuttavat elimistön kohtaamaan uhkaavia tilanteita ja suojaamaan niiden aiheuttamilta haitoilta. Stressin aiheuttama ylivireystila etsii tasapainoa. Unihäiriöt, väsymys, masennus ja muut stressioireet ovat elimistön puolustusmekanismin aiheuttamia oireita jatkuvaa autonomisen hermoston ylivireyttä vastaan. Ne ovat suojelureaktioita, pyrkimystä pois pahaa oloa aiheuttavasta ylivireystilasta. Stressioireet viestittävät, että olemme ajautuneet pois tasapainosta ja elämme tavalla, joka ei sovi meille. Olisi hyvä

16 alkaa miettiä oireet havaittuamme, että mitä voisimme tehdä toisin. (Katajainen ym. 2003, 44.) 12 Stressin sietäminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu henkilön yleisestä elämäntilanteesta. Stressistä selviytymiseen vaikuttaa se, miten hyvät edellytykset on käsitellä jokapäiväisiä vaatimuksia ja löytää niille vastapainoa sekä ylläpitää tasapainoa elämässä. Lyhytaikaisen stressin hallinnassa ja hoidossa auttavat yleensä jo tutut ja arkiset konstit, kuten liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja harrastukset sekä hyvät ihmissuhteet. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Powell 1998, ) Työuupumuksesta poispääsemiseksi ei riitä pelkästään omat keinot, kuten lepääminen ja parempi huolehtiminen itsestä, vaan tarvitaan myös työjärjestelyjä ja muita pidemmän tähtäimen toimenpiteitä, kuten työn uudelleen resurssointia ja mahdollisesti täydennyskoulutusta. (Katajainen ym. 2003, 47; Rovasalo 2006.) Työpaikalla pitäisi pystyä neuvottelemaan oman työn määrästä ja sen rajaamisesta. Riippuu kuitenkin suuresti työpaikasta ja -tehtävistä, missä määrin omaan työhönsä voi vaikuttaa. Osa tarvitsee toipuakseen sairausloman. Monen kohdalla vaaditaan pitkähkö loma ja myös psykologista tukea, jotta toipuminen tapahtuu kunnolla. Lisäksi asia kuuluu yleensä myös lääkärille. (Katajainen ym. 2003, 47; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) Tärkeintä stressin hoidossa on se, että jossakin on tapahduttava muutos. Stressistä toivuttua ihmisen olisi kyettävä ottamaan elämänhallinta takaisin omiin käsiinsä, jotta stressi ei toistu. Esimerkiksi monet työstressiä kokevat jättävät lomansa pitämättä. Tällaisen henkilön olisi toipumisen jälkeen päästävä työssään sellaiseen rytmiin, johon kuuluvat myös normaalit loma-ajat. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) 4 KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Teimme sairaanhoitajatutkintoon kuuluvana opinnäytetyönä ohjausmateriaalin Saimaan sydänpiiri ry:lle sydänterveyden edistämisen tueksi. Ohjausmateriaalin tarkoituksena on kehittää sydänpiirin työntekijöiden antamaa ohjausta sydänterveydestä. Sydämen asialla ohjausmateriaali sisältää tietoa sydänystävällisestä ravinnosta, kuten rasvasta, kuidusta ja sokerista sekä suolasta. Lisäksi käsittelemme ohjausmateriaalissa terveysliikun-

17 taa. Ohjausmateriaali on kalvoina ja CD-ROM-muodossa. Sitä voidaan käyttää ryhmä- ja yksilöohjauksen runkona. 13 Tämän kehittämistyön tarkoituksena on tehdä jatko-osa Sydämen asialla ohjausmateriaaliin. Käsittelemme jatko-osassa tupakoinnin ja stressin vaikutusta sydänterveyteen. Jatko-osa on myös kalvoina ja CD-ROM-muodossa. Sen voi lisätä edellisen ohjausmateriaalin täydennykseksi. 5 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS Teemme kehittämistyön tuotekehittelyprosessia hyödyntäen. Tuotekehitys tarkoittaa yleensä toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa täysin uusi tuote tai parannella jotakin vanhaa tuotetta paremmaksi. Prosessin vaiheisiin kuuluu tarpeen tunnistaminen ja ideointi, luonnostelu, testaus ja kehittely (kuvio 1). (Jokinen 2001, 9-10; Jämsä & Manninen 2000, 28.) Ohjausmateriaalin Raakaversion Testaus, kyselyn Valmis ohjausma- tarpeen havaitse- luonnostelu kautta kehittelyyn teriaali minen & ideointi KUVIO 1. Ohjausmateriaali tuotekehittelyprosessissa (mukaillen Jämsä & Manninen 2000; Jokinen 2001) 5.1 Ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen Tuotekehitysprosessi alkaa sillä, että tunnistetaan tarpeet ja todetaan ongelmat. Toisin sanoen varmistetaan, että on olemassa ongelma tai tarve, johon tuotekehityksestä on hyötyä. (Jämsä & Manninen 2000, 29 & 85.) Sydämen asialla ohjausmateriaalia (Pekonen & Väisänen 2007) tehdessä päällimmäiseksi jatkokehittämisehdotukseksi nousi tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen. Saimaan sydänpiiri ry oli tyytyväinen aiempaan työhömme ja on sen vuoksi valmis tekemään kanssamme yhteistyötä myös Sydämen asialla jatko-osan kanssa.

18 5.2 Ideointi ja luonnostelu 14 Ideavaihe käynnistyy, kun on päästy yhteisymmärrykseen kehittämistarpeesta. Erilaisten vaihtoehtojen löytämiseksi aloitetaan ideointi. Ideavaiheessa hyödynnetään erilaisia luovan ongelmanratkaisun keinoja ja käytetään eri tahoilta tullutta tietoa. Ideavaiheen tuloksena päädytään ratkaisuun, jolla on mahdollista korjata havaittu ongelma tai vastata tunnistettuun tarpeeseen. (Jämsä & Manninen 2000, 35 & 85.) Tässä vaiheessa otetaan selvää myös esimerkiksi tuotteen mahdollisesta kehittämisestä aiheutuvista kuluista ja markkinoinnista. Toisin sanoen selvitetään, kannattaako tuote valmistaa, ennen kuin tehdään tuotteen toteuttamispäätös. Ideavaihe päättyy siis parhaimmillaan kehittämispäätökseen. (Jokinen 2001,14.) Kehittämispäätöstä seuraa luonnosteluvaihe, jossa ideaa kehitellään pidemmälle (Jokinen 2001, 15). Luonnosteluvaiheelle ominaista on analyysi. Analyysilla selvitetään se, että mitkä eri tekijät ja näkökohdat toimivat punaisena lankana tuotteen suunnittelussa ja valmistamisessa. Luonnosteluvaiheessa täsmentyy, mitä ollaan tekemässä. Samalla päätetään, kuinka tuote toteutetaan. (Jämsä & Manninen 2000, 43 & 85.) Idea- ja luonnosteluvaiheessa mietimme, millainen työmme jatko-osasta tulee. Päätimme, että ohjausmateriaalilla ei ole erityistä kohderyhmää, vaan se tulee sopimaan kaikille. Tähän päädyimme, koska sydänterveyden edistäminen on tärkeää kaikenikäisille sukupuolesta riippumatta. Ohjausmateriaalin näkökulmana onkin sydänterveyden edistäminen. Lisäksi punnitsimme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ohjausmateriaaliin kuten jatko-osan ulkoasua ja sisältöä. Työssämme päätimme käyttää pohjana Sydämen asialla ohjausmateriaalia (Pekonen & Väisänen 2007). Sovimme, että ulkoasu on yhteneväinen aikaisemman ohjausmateriaalin kanssa. Edellisessä työssä testasimme kyselyn avulla muun muassa ulkoasua. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä ohjausmateriaalin ulkoasuun esimerkiksi kuviin ja väreihin oltiin tyytyväisiä. Sen vuoksi emme halua muuttaa ulkoasua ja ohjausmateriaalin runkoa. Sovimme, että ohjausmateriaalissa käsiteltäviä aihealueita ovat tupakointi ja stressi. Osa-alueessa tupakointi kerromme muun muassa tupakoinnin terveyshaitoista ja an-

19 15 namme vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen sekä perustelemme sen, miksi kannattaa lopettaa tupakointi. Osa-alueessa stressi kerromme muun muassa sen, mitä stressi on ja mistä se aiheutuu. Lisäksi annamme vinkkejä, kuinka stressiä voidaan hoitaa. Ohjausmateriaalin tulisi herättää ryhmäläisten mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan ja lisätä heidän motivaatiotaan elintapojen parantamiseksi. Ryhmäläisille esitetään aiheeseen liittyen kysymyksiä, joihin he pohdiskelevat yhdessä vastauksia pienryhmissä. Tämän jälkeen ohjaaja voi keskustella ohjattavan ryhmän kanssa siitä, mitä heille on noussut keskusteluissa esille. Vastaukset käydään yhdessä läpi ja perustellaan tutkittuun tietoon pohjautuen. Ohjausmateriaali tulee olemaan siis keskustelupainotteinen. Valitsimme toteutustavaksi sekä kirjallisen että CD-ROM-muotoon tallennettavan ohjausmateriaalin. Näihin muotoihin päädyimme, koska esimerkiksi CD-ROMmuotoisena ohjausmateriaali on käytännöllinen toteuttaa. Lisäksi ohjausmateriaalia on CD-ROM-muodossa helppo päivittää ja täydentää uusimmalla tiedolla (Kanala & Levy 1999, 4 5). Päivitetystä ja täydennetystä CD-ROM-tallenteesta on helppo tulostaa uutta materiaalia kirjalliseen ohjausmateriaaliin. Lisäksi valintaamme vaikutti se, että nämä muodot ovat myös helppokäyttöisiä sydänpiirin työntekijöille. Teemme ohjausmateriaalin PowerPoint-ohjelmalla, sillä siihen asiat pystytään kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä parantaa tekstin luettavuutta ja asian ymmärrettävyyttä. Tässä opinnäytetyössä emme testanneet ohjausmateriaalia. Aiemmassa työssämme testasimme raakaversion kyselyn avulla, tämän vuoksi emme nähneet sitä enää tarpeelliseksi tässä työssä. Sen sijaan kysyimme palautetta raakaversiosta Saimaan sydänpiiriltä ja opinnäytetyötämme ohjaavalta opettajalta. 5.3 Tuotteen kehittely ja viimeistely Luonnosteluvaihetta seuraa kehittelyvaihe, joka käsittää varsinaisen tekemisvaiheen. Tuotteen tekeminen etenee luonnosteluvaiheessa valittujen ratkaisujen mukaan. (Jämsä & Manninen 2000, 85.) Kehittelyvaiheessa alustavasta tuotteesta pyritään vielä löytämään ongelmakohtia. Havaitut ongelmakohdat pyritään työstämään paremmaksi. (Jokinen 2001, 15.)

20 16 Tuotekehittelyn viimeisessä vaiheessa tehdään tuotteen viimeistely. Tässä vaiheessa tuote hiotaan valmiiksi viimeistäkin yksityiskohtaa myöten. Mikäli tuotteita aiotaan valmistaa useita, niin tavallisesti ensin valmistetaan koekappale eli prototyyppi. Siitä pystytään tarkistamaan vielä vastaako kaikki ominaisuudet asetettuja tavoitteita. (Jokinen 2001, ) Saimme Saimaan sydänpiiriltä ja opinnäytetyötämme ohjaavalta opettajalta positiivista palautetta. Ohjausmateriaali oli heidän mielestään hyvä ja käytännöllinen. Palautteen pohjalta ohjausmateriaalia ei tarvinnut juurikaan korjailla, vaan viimeistelimme ohjausmateriaalin valmiiksi. 6 POHDINTA Kehitimme opinnäytetyössämme Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaalin sydänterveyden edistämiseen. Ohjausmateriaali sisältää tietoa tupakoinnista ja stressistä. Aiheemme nousi esille Sydämen asialla ohjausmateriaalin jatkokehitysideoista. Ehdotimme aihetta Saimaan sydänpiiri ry:lle ja he olivat kiinnostuneita aiheesta, sillä sellaiselle materiaalille on tarvetta. Ohjausmateriaalin toteuttamismuotona ovat kalvot sekä CD-ROM, johon ohjausmateriaali tallennetaan. Ohjausmateriaalia on tarkoitus käyttää sydänpiirin työntekijöiden antaman ryhmäohjauksen runkona. Lisäksi ohjausmateriaali soveltuu myös käytettäväksi yksilöohjaukseen. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut ja silti se on yhtä toimiva. Ohjausmateriaalin tarkoituksena on kehittää sydänpiirin työntekijöiden antamaa ohjausta sydänterveydestä. Opinnäytetyössä etenimme tuotekehitysprosessin mukaisesti. Tuotekehitysprosessi käynnistyy tarpeen määrittelystä, josta edetään ideoinnin kautta tuotteen luonnosteluun ja kehittelyyn sekä lopuksi viimeistelyyn (Jämsä & Manninen 2000, 28). Kehittämistyön tekeminen prosessina oli jo tuttua meille edeltävän opinnäytetyön myötä. Saimaan sydänpiiri ry oli tyytyväinen aiempaan työhömme, joten he luottivat kykyymme tehdä ohjausmateriaalista hyvä ja antoivat sen vuoksi meille vapaat kädet ohjausmateriaalin kehittämiseen.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan RYHMÄOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakasta vieroituksessa. Kirjallisuudesta löytyy yli sata kuvausta ryhmäterapiasta, jonka tavoitteet tiivistettynä ovat seuraavat:

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tule, kuule ja osallistu

Tule, kuule ja osallistu Tule, kuule ja osallistu Tupakka arka asia? Kestääkö kanttisi miettiä tupakointiasi? Sari Rantanen Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 25.01.2017

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot