Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 150/2008 vp Koululaisten kielitaidon kohentaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen ehdoton etu on, että suomalaisten perinteisesti hyvänä pidetty vieraiden kielten taito säilyy monipuolisena ja kehittyy entisestään. Englannin kielen valta-asemaan maailmalla Suomessa onkin pystytty vastaamaan kiitettävästi. On kuitenkin erittäin haitallista Suomen kilpailukyvylle globaaleilla markkinoilla, jos tyydymme siihen, että suomalaisten kielitaito on vain yhden kortin englannin kielen varassa. Laajoilla saksan ja ranskan kielialueilla Keski-Euroopassa sekä venäjän kielialueella tämä kortti ei riitä, sillä esimerkiksi näillä alueilla englannin kieltä ei puhuta samanlaisella osaamisella kuin Suomessa. Ei auta, että englannin kielen taitomme on loistava, jos kommunikaation toinen osapuoli mieluummin kommunikoi saksaksi, ranskaksi tai venäjäksi. Englantia lukuun ottamatta vieraiden kielten oppiminen Suomessa on taantunut. Huolestuttavin tilanne on perinteisesti suosittujen saksan ja ranskan kielten kohdalla. Kun esimerkiksi saksan lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeeseen osallistui vuoden 1997 keväällä oppilasta, on tämän kevään saksan kokeeseen ilmoittautunut vain oppilasta. Tilasto lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnoista vuonna 2007 kertoo, että 19,3 % lukion oppimäärän suorittaneista on opiskellut ranskaa ja 33,2 % saksaa. Tässä tilastossa huomio tulee kuitenkin kiinnittää siihen, että näiden molempien kielten kohdalla reilu kolmannes oppilaista on opiskellut näitä kieliä vähemmän kuin kuusi kurssia. Heidän kohdallaan ei voida puhua kyseisen kielen taitamisesta. Kyse onkin nimenomaan koululaisten kielitaidon laadun heikkenemisestä. Kieliä opiskellaan edelleen tilastollisesti säädyllisiä määriä, mutta sitoutuneen pitkäjänteisen opiskelun sijaan yhtä kieltä saatetaankin opiskella vain yhden kurssin verran ja toista kieltä vaikkapa kaksi kurssia. Lopputulos on, että mitään kieltä ei itse asiassa osata. Tämä on ongelma, jonka seuraukset ilmenevät yhteiskunnassa vasta muutamien vuosien päästä, sillä vielä tätä kielitaidon laadun heikkenemistä eivät välttämättä tilastot osoita. Syitä osaamisen laadun heikkenemiseen pitää etsiä romahtaneista kielten opiskeluun varatuista oppituntimääristä, sitoutuneisuuden puutteesta sekä mahdollisesti opetusmenetelmistä. Vieraiden kielten opiskeluun kannustamista ei voida ratkaista pelkästään vapaaehtoisella kielten opetuksella eikä varsinkaan vapaaehtoisella kerhotoiminnalla. Pelkästään vapaaehtoiseen opiskeluun nojautuminen kieliongelman ratkaisemiseksi asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan ja hämärtää koulujen asemaa tasa-arvoisen opetuksen tarjoajina. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ylläpitääkseen ja kohentaakseen koululaisten kielitaidon laatua sekä löytääkseen monipuoliseen kieltenopiskeluun kannusteita, jotka eivät perustu pelkästään vapaaehtoisuuteen? Versio 2.0

2 Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2008 Hanna-Leena Hemming /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 150/2008 vp Hanna-Leena Hemming /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 150/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ylläpitääkseen ja kohentaakseen koululaisten kielitaidon laatua sekä löytääkseen monipuoliseen kieltenopiskeluun kannusteita, jotka eivät perustu pelkästään vapaaehtoisuuteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen kielikoulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisten sivistystaso ja sen olennaisena osana monipuolinen ja syvällinen kielitaito. Tämänhetkinen koulujen kielenopetus perustuu valtioneuvoston asetukseen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta /1435. Asetuksen mukaan pakollisina opiskellaan A1-kieltä, jonka opiskelu aloitetaan viimeistään peruskoulun kolmannella luokalla sekä B1-kieltä, joka aloitetaan perusopetuksen yläluokilla. A1-kieleksi opetuksen järjestäjät voivat tarjota useita eri kielivaihtoehtoja. Vapaaehtoisena perusopetuksen alaluokilla voi opiskella A2-kieltä ja B2-kieltä. Perusopetuksen tuntijakoa koskevassa asetuksessa säädetään opetukseen käytettävistä minimituntimääristä, joten perusopetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään lisätä vieraiden kielten opetusta käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja vieraiden kielten opetukseen. Vieraiden kielten opetuksen edellytykset on turvattu lainsäädännössä. Kielten opiskelun tärkeys ja monipuolisen kielitarjonnan ylläpitämisen merkitys on kuitenkin ymmärrettävä myös paikallistason päätöksenteossa. Kielten opiskelun asenteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa kannustamalla ja tukemalla oppilasta koulun lisäksi myös kotona. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti vuosien painopisteitä ovat koulutuksen korkean laadun sekä osaavien opettajavoimien turvaaminen. Osana opetuksen laadun kehittämistä edistetään yksilöllisten menetelmien käyttöä sekä riittävän ja varhaisen tuen tarjontaa opetuksessa. Kehittämissuunnitelma asettaa painopisteeksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen sekä opettajien täydennyskoulutusvelvoitteen. Näillä toimenpiteillä voidaan tukea myös vieraiden kielten opetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa on kielten opetuksen tueksi otettu käyttöön yhteinen eurooppalainen viitekehys kielten opetusta, oppimista ja kielitaidon arviointia varten. Viitekehys mahdollistaa entistä yhtenäisemmät arviointiperusteet ja antaa myös välineitä laadun kehittämiseen. Viitekehys tukee samalla viestinnällisen suullisen kielitaidon kehittämistä. Uuden suullisen kielitaidon kurssin tuomisella lukion opetussuunnitelmiin tähdätään entistä tavoitteellisempaan suullisen kielitaidon kehittämiseen. Kielitaidon laatu on vahvasti sidoksissa varhain aloitettuun opiskeluun. Suomessa lähes joka neljäs oppilas aloittaa vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä tai toisella luokalla eli asetuksella säädettyä kolmatta vuosiluokkaa aiemmin. Var- 3

4 Ministerin vastaus hain vieraan kielen opiskelun aloittaneiden määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun loppuun verrattuna. Opetushallituksen perustehtäviin kuuluu kieltenopetuksen kehittäminen. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaan Opetushallitus tehostaa vuosina toimenpiteitä kielten opetuksen kehittämiseksi ja oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalintojen monipuolistamiseksi. Sopimuksen mukaan Opetushallitus kehittää varhain aloitetun sekä integroidun vieraiden kielten sekä toisen kotimaisen kielen oppimiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaalia ja -välineitä. Tavoitteena on lisätä varhain aloitettua kieltenopiskelua ja kielellistä monimuotoisuutta. Valinnaisten kielten opiskelusta peruskoulussa on oppilaalle etua hänen pyrkiessään opiskelemaan toiselle asteelle. Lukiokoulutuksen opiskelijavalinnassa kaikkien hakijan opiskelemien vieraiden kielten arvosana otetaan huomioon laskettaessa opiskelijapaikkojen jakamisperusteena olevaa keskiarvoa. Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi hakevien yhteispistemäärä määräytyy osittain samalla perusteella. Opiskelijaksi pyrkivä voi siis hyötyä vieraiden kielten opiskelusta muiden valinnaisten aineiden opiskelua enemmän. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan kielten pitkäjänteisen opiskelun takaamiseksi sekä kannustimeksi opiskeltujen kielten ylioppilaskokeen suorittamiseen on tarkoitus selvittää vuosien aikana yhteistyössä yliopistojen kanssa mahdollisuuksia antaa opiskelijavalinnassa lisäpisteitä harvinaisten kielten kokeita ylioppilastutkinnossa suorittaneille ja näitä kieliä yliopistoon opiskelemaan pyrkiville. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4

5 Ministerns svar KK 150/2008 vp Hanna-Leena Hemming /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 150/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna-Leena Hemming /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att uppehålla och förbättra skolelevernas språkkunskaper och för att finna incitament för allsidiga språkstudier som inte bara bygger på frivillighet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett av de viktigaste målen med språkutbildningen är att säkerställa hög bildningsnivå hos medborgarna och att som ett led i detta satsa på allsidiga och fördjupade språkkunskaper. Den nuvarande språkundervisningen i skolorna grundar sig på statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen ( /1435). Enligt förordningen är A1-språket obligatoriskt och studierna ska inledas senast i tredje klassen i grundskolan, likaså B1-språket som eleverna börjar studera i de högre klasserna i den grundläggande utbildningen. Utbildningsanordnarna har rätt att erbjuda flera olika språkalternativ som A1-språk. I de lägre klasserna inom den grundläggande utbildningen kan eleverna läsa A2- och B2-språk som frivilliga ämnen. Förordningen föreskriver om det lägsta timantal som utbildningsanordnaren genom eget beslut kan lägga till undervisningen i främmande språk antingen genom att använda timmar för valfria ämnen eller genom att utöka antalet undervisningstimmar i främmande språk. Villkoren för undervisningen i främmande språk finns alltså inskrivna i vår lagstiftning. Men också på de lokala beslutsnivåerna måste man inse hur viktigt det är att studera språk och att det finns ett brett språkutbud. Bästa sättet att påverka attityderna är att inte bara skolan utan också hemmen uppmuntrar och stöder barnen i deras språkstudier. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning är tonvikten lagd på insatser för att trygga högkvalitativ utbildning och kvalificerade lärarresurser. Som ett led i arbetet för att förbättra kvaliteten kommer skolorna att uppmuntras att tillämpa individuella metoder och att erbjuda adekvat stöd i ett tidigt stadium. Utvecklingsplanen tar också fasta på att elevgrupperna i den grundläggande utbildningen måste bli mindre och att göra fortbildning obligatorisk för lärarna. På så sätt kan vi också stötta undervisningen i främmande språk. En gemensam europeisk referensram för språkundervisning, språkinlärning och bedömning av språkkunskaper har tagits in i grunderna för läroplanerna inom den grundläggande utbildningen och för läroplanen för gymnasieutbildningen. Tack vare referensramen kan skolorna tillämpa mer samordnade bedömningskriterier och samtidigt få verktyg för att förbättra kvaliteten. Referensramen medverkar också till att utveckla elevernas kommunikativa muntliga språkkunskaper. Den nya kursen i muntliga språkkunskaper i läroplanen för gymnasiet tar sikte på att mer målinriktat utveckla de muntliga språkkunskaperna hos eleverna. Kvaliteten på språkkunskaperna har en stark koppling till hur tidigt man inleder språkstudierna. I Finland börjar nästan var fjärde elev studera ett främmande språk redan i första eller andra klassen, alltså tidigare än i tredje klassen som förordningen föreskriver. Jämfört med slutet på 5

6 Ministerns svar 1990-talet är det i dag dubbelt så många elever som börjar studera främmande språk tidigt. Det ingår i utbildningsförvaltningens grundläggande uppgifter att utveckla språkundervisningen. Undervisningsministeriet och utbildningsstyrelsen har ingått ett resultatkontrakt, där det sägs att utbildningsstyrelsen ska effektivisera sina åtgärder för att förbättra språkundervisningen och bredda elevernas möjligheter att välja språk. Enligt kontraktet ska utbildningsstyrelsen ta fram lärandemiljöer, undervisningsmetoder, arbetssätt, läromedel och hjälpmedel som lämpar sig för tidigt inledda språkstudier och integrerad undervisning i och inlärning av främmande språk och det andra inhemska språket. Ambitionen är att fler elever ska inleda språkstudier tidigt och att språkutbudet ska bli mer diversifierat. Eleverna drar nytta av att ha läst valfria språk i skolan när de senare ska söka in till utbildning på andra stadiet. Vid antagningen till gymnasieutbildning beaktas vitsordet i alla främmande språk som sökanden har läst, när medeltalet för fördelningen av studieplatserna räknas ut. Också vid antagningen till yrkesutbildning räknas det sammanlagda poängtalet delvis ut på samma sätt. De som söker utbildningsplats har alltså större nytta av att studera främmande språk än andra valfria ämnen. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning kommer man i samråd med universiteten att utreda om sökande som har avlagt studentexamensprov i sällsynta språk och de som söker in till sådana språk kan ges extra poäng i antagningsprocessen. Syftet med detta är att på sikt garantera att språken studeras och att motivera eleverna att avlägga studentexamensprov i mer ovanliga språk. Helsingfors den 28 mars 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6