LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (11) Vihdin kirkonkylän Campus. Vihdin yhteiskoulun uudisrakennushanke. Vihti.

Transkriptio

1 LVIAJ- rakennustapaselostus (11) Vihdin kirkonkylän Campus Vihdin yhteiskoulun uudisrakennushanke Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 1 G

2 LVIAJ- rakennustapaselostus (11) Sisällysluettelo G0 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 G1 LÄMMITYS... 5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 6 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 8 G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT...10 G5 KAASUJÄRJESTELMÄT...10 G6 HÖYRYJÄRJESTELMÄT...10 J7 TALOAUTOMAATIO...10 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT LVI-LAITTEIDEN ÄÄNITASOT VARAUTUMINEN LAAJENNUKSIIN...11

3 (11) G0 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Tilaaja Tilaajan nimi ja yhteystiedot: Vihdin kunta Tilapalvelu PL Nummela Tilapäällikkö Mikko Hytönen, puh Rakennuttajan nimi ja yhteystiedot: Vihdin kunta Tilapalvelu PL Nummela Rakennuttajainsinööri Riitta Ilomäki-Vänttinen, puh LVIA-asiat, Tilapäällikkö Mikko Hytönen, puh Käyttäjä Sivistyskeskus Hallinto, PL 13, Nummela Sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi, puh Vihdin yhteyskoulu Rehtori Minna Kela, puh Pappilanpellon koulu Rehtori Jarmo Annala, puh Kohde Vihdin kirkonkylän Campus Vihdin yhteiskoulun uudisrakennushanke Nietoinkuja Vihti Rakennushanke käsittää: - Vihdin yhteiskoulun uudisrakennuksen rakentamisen Posti, Helsinki Posti, Pori Puhelin Sähköposti LY-tunnus Ilmalankatu 2C, HELSINKI Tiedepuisto 4K 226, Pori etunimi.sukunimi@vahvacon.fi ALV rek.

4 (11) Suunnittelijat, asiantuntijat Pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelu: Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn Viro Arkkitehti Katrin Mannik Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio Espoo Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu Forssa LVI-suunnittelu: LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, Helsinki, Finland YLEISTÄ Tämä selostus koskee Vihdin kirkonkylän Campuksen Vihdin yhteiskoulun uudisrakennuksen lämmityksen, jäähdytyksen, ilmastoinnin, vesijohtojen, viemäreiden ja taloautomaation teknistä toteutusta. Samalla tontilla sijaitsee myös säilytettävä vanhan koulun osa ja purettava koulun osa. Vihdin Kirkonkylän Campus -projektin LVIA-tekniikkaa koskevat yleiset tehtävämäärittelyt ja materiaalien ja toteutuksen yleiset laatuvaatimukset on kuvattu erillisessä työselityksessä.

5 (11) G1 LÄMMITYS Yleistä Rakennus liitetään Vihdin kirkonkylän Campusta palvelevaan lämpölaitokseen. Lämpölaitoksen alajakokeskus tulee 5. kerroksen IV-konehuoneeseen. Lämmitys jaetaan kahteen verkostoon: patteri-, ja ilmanvaihtoverkostoon. Kullekin verkostolle tulevat omat lämmönsiirtimet, pumput ja paisunta- sekä säätölaitteet. Patteri- ja ilmanvaihtoverkostot varustetaan tyhjiökaasunpoistimella. Rakennuksen lämpötehontarve: rakennuksen lämmitys ilmanvaihdon lämmöntarve lämminkäyttövesi Yht. 190 kw 330 kw 260 kw 780 kw Lämmönjako Rakennus lämmitetään ikkunoiden alle sijoitettavilla radiaattoreilla. Tuulikaapit varustetaan kiertoilmakojein tai ilmaverhoin. Suurten ikkunapintojen edessä käytetään pääosin jalkakannakkeellisia konvektorityyppisiä pattereita. Patterilämmitysverkoston ja ilmanvaihdon lämmitysverkoston putkistot tehdään sähkösinkityistä tai kierteitettävistä teräsputkista. Isot putket liitetään hitsausliitoksin, pienemmät putket liitetään kierreliitoksin tai puristusliitoksin. Putkistot varustetaan tarvittavilla sulku-, säätö-, tyhjennys- ja ilmausventtiileillä, paisunta- ja varolaitteilla sekä mittarein. Laattojen läpiviennit tehdään Sewatek-läpivientikappaleilla. Patteriverkostojen mitoituslämpötilat ovat +45 C /+30 C ja ilmanvaihdon lämmityksen mitoituslämpötilat +45 C /+30 C. Huonelämpötilat: Hallinnolliset tilat +21,5 C Luokkahuoneet +21,5 C Käytävät +21,5 C Porrashuoneet +20 C

6 (11) G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Yleistä Rakennus liitetään kunnan vesi-, jätevesi- ja sadevesiverkostoon. Vesijohdot Vesijohdot tehdään komposiittiputkista. Työntekijöiden sosiaali-, WC-tiloissa, varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena komposiittiputkesta. Asiakkaiden ja koululaisten käytössä olevissa WC-tiloissa vesijohdot ovat rakenteiden sisään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Tonttijohto on PEM/PEH-muovivesijohtoa. Putkisto varustetaan tarvittavin sulku- ja säätöventtiilein, varolaittein ja mittarein. Putkisto lämpöeristetään mineraalivillakouruin ja päällystetään PVC-levyllä. Näkymättömissä olevat putket eristetään alumiinipaperilla päällystetyillä eristyskouruilla. Kylmävesijohto pinnoitetaan vesihöyrytiiviiksi. Sähkötilojen ylittävät vesijohdot varustetaan niiden alle asennettavin alumiinikouruin, joista johdetaan vuotovesi-indikoinnit märkätiloihin. Luokkien hanat ovat vipuhanoja. Yleisien tilojen ja WC-tilojen hanoina käytetään elektronisia kosketusvapaita hanoja. Siivouskomeroiden ja teknisten tilojen altaat ovat ruostumatonta terästä ja vipuhanat varustettuna letkuliittimin. WC-altaat ja istuimet valkoista posliinia. Sekoittajat ovat kromattuja. Kaikki vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisin sulkuliittimin. Hanat joiden virtaama on korkeampi kuin mitoitusvirtaama varustetaan kalustekohtaisin rajoittimin. Laattojen läpiviennit tehdään Sewatek-läpivientikappaleilla. Fysiikan ja kemian luokat varustetaan hätäsuihkuin suunnitelman mukaan. Viemärit Rakennuksen sisäisten viemärien sekä alapohjan alapuolisten ja ulkopuolisten viemärien materiaali on muovi. Rakennuksen sisällä viemärit varustetaan tarvittavin palo- ja äänieristyksin sekä palomansetein. Viemärit alapohjassa lämpöeristetään. Käsienpesualtaiden osalta, joiden alla on lattiakaivo, käsienpesualtaiden poistoputket kytketään ilman pullovesilukkoa lattiakaivon 32M-kytkentäviemäriin. Fysiikan, kemian, maantiedon ja biologian luokkien kalusteet varustetaan suunnitelman mukaan laimennuskaivoilla ja jätteenkerääjillä. Putkistot laimennuskaivoille ja jätteenkerääjille toteutetaan haponkestävinä. Osa suunnitelman lattiakaivoista varustetaan kaasutiiviillä vesilukoilla. Myös muut lattiakaivot pyritään valitsemaan siten, että ne on mahdollista jälkikäteen varustaa kaasutiiviillä vesilukoilla. Rakennuksen kattovedet viemäröidään vesikourujen kautta syöksytorviin rakennuksen ulkopuolella. Tasaisten katto-osilta johdettavien vesien rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri tehdään hitsatusta PEH-putkesta ja kondenssieristetään. Pihan uudet alueet viemäröidään sadevesikaivoihin ja sadevesikourujen syöksytorvet viemäröidään rännikaivoihin. Tontin sadevedet johdetaan alueen hulevesiverkostoon.

7 (11) Jäte- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot varustetaan jäätymisenestoelementeillä ja huuhteluputkilla sekä sora- ja kivituhkapintaisilla alueilla hiekkasihdeillä.

8 (11) G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihto Rakennuksen sisäilmaluokka on hallinnollisten tilojen osalta S2, opetustilojen osalta S3, mutta käyttäen ilmamäärää luokkahuoneiden ilmamääränä 10 l/s / hlö, kirjastotilojen osalta ja nuorisotilojen osalta S2. Puhtausluokka on P2. Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla. Rakennettavien tulo- ja poistoilmajärjestelmien ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m 3 /s). Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan rakennuksen katolle tulevaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Rakennukseen tulee opetustiloille, hallinnollisille tiloille, kirjastotiloille, nuorisotiloille, wc-tiloille ja porrashuoneelle omat ilmanvaihtokoneensa. Ilmanvaihtokoneiden ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Ilmanvaihtojärjestelmä on opetustiloissa ilmamääräsääteinen (ilmanvaihtokoneiden 201TK, 202TK, 203TK ja 208TK palvelualueet). Ilmamääräsäätöjärjestelmä toteutetaan muuttuvapaineisena tilakohtaisesti säätyvänä. Ilmamäärää ohjataan tiloihin sijoitettujen lämpötila, läsnäolo- ja ilmanlaatuantureiden mittaustietojen perusteella ja optimoidaan puhaltimien toimintaa. Ilmamääräsäätimien painemittauksen tyyppi on ultraäänimittaus Suunnitteluasiakirjoissa esitetty muuttuvapaineinen ilmamääräsäätöjärjestelmä on tyyppiä Lindab Pascal. Mikäli urakoitsija haluaa vaihtaa ilmamääräsäätöjärjestelmän tyyppiä, tulee urakoitsijan huomioida järjestelmävaihdosta aiheutuva ilmanvaihto-, sähkö ja automaatiosuunnittelu, joka tehdään urakoitsijan kustannuksella. Lisäksi järjestelmävaihdoksesta aiheutuvat mahdolliset muihin urakoitsijoihin liittyvät lisäkulut tulevat urakoitsijan kustannukseksi. Muuttuvapaineineinen ilmamääräsäätöjärjestelmä hankitaan kokonaistoimituksena laitetoimittajalta sisältäen järjestelmän käyttöönoton. Muuttuvapaineisen ilmamääräsäätöjärjestelmän käyttöönotto yhdessä laitetoimittajan kanssa kuuluu ilmanvaihtourakkaan. Automaatiourakoitsija on omalta osaltaan mukana käyttöönotossa ja säätötöissä järjestelmään liittyvien automaatiourakkaan kuuluvien töiden osalta. Muihin ilmanvaihtojärjestelmiin ei asenneta ilmamääräsäätimiä. Kemianluokkien ja varastojen sekä kuvataidetilojen kohdepoistot varustetaan erillispoistopuhaltimin tai huippuimurein. Kemikaalikaappien huippuimurit ovat ATEX-tyyppisiä ilmanvaihtourakan asiakirjojen mukaisesti. Kemikaalikaappien ja vetokaappien kanavien ja puhaltimien tulee olla haponkestäviä. Materiaalina voidaan käyttää haponkestävää terästä tai haponkestävää muovia. Tuulettuvan alapohjan tuuletusta varten on oma poistoilmapuhallin. Alapohjan korvausilma otetaan RST.tuuletuspaalujen kautta. Alapohjassa olevat kanavat toteutetaan haponkestävinä kannakointi mukaan luettuna. Tekniset tilat varustetaan erillistulo- ja/tai erillispoistoilmapuhaltimin, jotka mitoitetaan teknisen tilan lämpökuorman mukaan. Huippuimurien ja erillispuhaltimien ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). Kanavat ovat pääosin pyöreitä öljyvapaita, vesipestyjä kierresaumakanavia valmistettuna sinkitystä teräksestä. Kanavat paloeristetään ja varustetaan palopellein määräysten mukaisesti. Palopeltejä varten asennetaan palopeltien ohjauskeskus. Kanavien puhtauteen kiinnitetään erityistä huomiota työn aikana. Raitisilmakanavat ja poistoilmakanavat LTO:n jälkeen lämpöeristetään. Ilmanvaihtokonehuoneiden raitisilma-aukot peitetään lumisäleiköillä. Konehuoneessa alle kahdenmetrin korkeudessa olevat kolhiintumiselle alttiit eristetyt kanavaosat päällystetään pellillä. Näkyviin jääviä kytkentäkanavia ei eristetä. Ilmanvaihtokammioiden pohjiin asennetaan kondenssiviemärit ja johdetaan lattiakaivoihin.

9 SUODATUS LTO-ROOTTORI - ulkosäleikkö - viemäröity tuloilmakammio - moottoroitu tulo- ja poistoilmapelti - ennen suodattimia käytetään karkeasuodattimia tulo- ja poistoilmapuolella. - esisuodatin + raitisilmasuodatin ennen LTO-laitetta - esisuodatin + poistoilmasuodatin ennen LTO-laitetta - lämmöntalteenotto - lämmityspatteri - ilmamäärämittari - äänenvaimentimet - huoltoluukut, tarkastusikkunat, mittarit sekä valaistus kytkettynä konehuoneen valaistukseen - pienemmät ilmanvaihtokoneet ovat EC-moottorikäyttöisiä ja isommat PM-moottorisia taajuusmuuttajakäyttösiä LTO-VESI- GLYKOLI LTO-LEVY RIS- TI/VASTAVIR. LÄMMITYS JÄÄHDYTYS ILMAMÄÄRÄN SÄÄTÖ KIERTOILMA- PELLISTÖ LVIAJ-rakennustapaselostus (11) Piirustusten ilmamäärät ovat tasapainossa. Ilmanvaihto säädetään kuitenkin lievästi alipaineiseksi. Erityisesti WC-tilojen ilmamäärät säädetään noin 10% alipaineisiksi. Ilmanvaihtokoneet Ilmastointikoneet ovat tehdasvalmisteisia koneita sisältäen seuraavat osat: Kone Palvelualue Alustava ilmamäärä 201TK Opetustilat 2,3 m³/s esis.+ X X X 202TK Opetustilat 3,5 m³/s esis.+ X X X 203TK Opetustilat 3,7 m³/s esis.+ X X X 204TK Hallinnolliset tilat 4,1 m³/s esis.+ X X X ja niiden käytävät 205TK Nuorisotilat 0,6 m³/s X X X 206TK Kirjastotilat 1,8 m³/s esis.+ X X X 207TK WC- ja sosiaalitilat 0,9 m³/s esis.+ X X 208TK Fy-Bi -luokat 1,5 m³/s esis.+ X X X 209TK Porrashuone 0,1 m³/s X X Taulukko 1. Ilmanvaihtokoneet

10 (11) G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytys Hallinnon, kirjaston ja nuorisotilojen tuloilmakoneet varustetaan jäähdytyspattereilla. Tuloilma jäähdytetään min. +16 C. Työ- ja neuvotteluhuoneiden jäähdytyslaitteina käytetään jäähdytyspalkkeja. Kirjastotilojen lisäjäähdytys hoidetaan ilmajäähdytyksellä käyttämällä eri alueiden kanavistoihin asennettuja kanavaasenteisia jäähdytyspattereita. Nuorisotilassa on ilmajäähdytys. Sähkö/ATK-tilassa on WC-tilojen koneen kanavistossa jäähdytyspatteri. Jäähdytysjärjestelmä toteutetaan ilmalauhdutteisella vedenjäähdytyskojeella, joka asennetaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Kohteen vedenjäähdytyskone varustetaan vapaajäähdytyksellä. Järjestelmään liitetään omina kierto- ja säätöpiireinään ilmanvaihtokoneita sekä kerrosten lisäjäähdytystä palvelevat jäähdytysvesiverkostot. Jäähdytysputket reititetään etelä- ja pohjoissivujen putkikuilujen kautta kerroksiin. Ilmanvaihtokoneiden jäähdytysverkoston lämpötilat ovat +7/+12 C ja jäähdytyspalkkiverkoston lämpötilat ovat +14/+17 C. Vedenjäähdytyskoneen nestejäähdytin sijaitsee vesikatolla. Liuosputkisto tehdään ruostumattomasta teräksestä tai hitsattavista teräsputkista maalattuina ja jäähdytysvesiputket tehdään teräs- tai kupariputkista. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään huonetiloissa BL-s3,d0 paloluokan solukumikourulla. Käytävillä, kuiluissa, poistumisteillä ja porrashuoneissa jäähdytysputket eristetään BL-s1,d0 paloluokan solukumikourulla. Laattojen läpiviennit tehdään Sewatek-läpivientikappaleilla. G5 KAASUJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole kaasujärjestelmiä. G6 HÖYRYJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole höyryjärjestelmiä. J7 TALOAUTOMAATIO Yleistä Rakennus varustetaan säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa taloteknisiä järjestelmiä. Järjestelmä koostuu itsenäisistä laitekohtaisista digitaalisista säätölaitteista, jotka kytketään väylän kautta alueen valvomoon. Väylä rakennetaan yhteiseksi LVI- ja sähköjärjestelmille. Alueen valvomosta on erillinen selostus. Alakeskukset Rakennuksen säätö-, mittaus- ja ohjauslaitteet liitetään alakeskuksiin. Alakeskukset liitetään aluetta palvelevaan keskusyksikköön. Rakennusta palvelevat alakeskukset sijoitetaan seuraavasti:

11 (11) - VAK 1 IV-konehuoneessa - VAK 2 2. kerroksessa 203 AULA 2:ssa Väylään liitetään mm. seuraavat toiminnot - LVI-järjestelmän säädöt ja ohjaukset - palopeltien ohjaukset - valaistuksen ohjaus - sähköjärjestelmien hälytykset - veden-, lämmön a sähkönkulutuksen seuranta Muihin urakoihin liittyvät rakennusautomaatiotyöt Rakennusautomaatiourakkaan kuuluvat myös suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti ilmanvaihtourakkaan ja putkiurakkaan kuuluvien hankintojen asennus, kaapelien kytkentä ja ohjelmointityöt. Esimerkiksi putkiurakoitsijan moottoriventtiilien toimilaitteiden asennus, ilmanvaihtourakoitsijan ilmamääräsäätöjärjestelmän laitteiden asennus, kytkentä, ohjelmointi, ohjelmalliset IV-säätötyöt, ilmamääräsäätöjärjestelmän käyttöönottoon liittyvät tehtävät yhdessä laitetoimittajan kanssa sekä palopeltien moottorien asennus ja kytkentä. Rakennusautomaatiourakoitsijan on perehdyttävä ilmanvaihtourakkaan kuuluvan muuttuvapaineisen ilmamääräsäätöjärjestelmän asennuksesta liittyviin automaatiourakoitsijaa koskeviin velvoitteisiin. G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Rakennus varustetaan paloilmoituskeskuksella. Palotilanteessa palohälytyskeskus hälyttää, IVkoneitten puhaltimet pysähtyvät ja pellit menevät kiinni, palopellit ohjataan kiinni. Rakennukseen asennetaan pikapalopostit. 8 LVI-LAITTEIDEN ÄÄNITASOT Äänitasot (RakMK D2 mukaiset) kalustetuissa huoneissa: - luokat, toimistotilat 33dB (A) - WC:t ja sosiaalitilat 38dB (A) - aula 38dB (A) Äänitasot (RakMK C1 mukaiset) rakennuksen ulkopuolella: - huoneen ikkunan kohdalla 60dB (A) 9 VARAUTUMINEN LAAJENNUKSIIN Laajennuksiin ei varauduta.