Sipoon kunta. Hepacon Oy LVIA-hankesuunnitelma vaihe 2. Nikkilän Sydän Koulun laajennus/uudisrakennus

Transkriptio

1 Sipoon kunta Nikkilän Sydän Koulun laajennus/uudisrakennus Hepacon Oy LVIA-hankesuunnitelma vaihe

2 2 0 PERUSTIEDOT 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: Lämmitysjärjestelmät LTO-järjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Eristykset Automaatiojärjestelmät G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT, LTO- JA JÄÄHDYTYSVESIJÄRJESTELMÄT G1.1 Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto sekä lämpöpumput Rakennus on liitetty Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Vaiheessa 1 on tehty kaukolämmön alajakokeskus, jossa on varaukset laajennuksille. Lämpöenergia mitataan rakennuksen lämmönjakokeskuksessa. Lämmönjakosiirtimet ovat: patteriverkosto ilmanvaihdon lämmitysverkosto lämmin käyttövesi. Patteri- ja ilmanvaihtoverkostojen siirtimien tehot varauksineen Patteriverkoston nykyinen siirrin 434 kw, laajennusvarasta siitä 250 kw Ilmanvaihtoverkoston nykyinen siirrin 1228 kw, laajennusvarausta 370 kw Rakennukseen asennetaan vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. Laajennuksille on tehty putkivaraukset, joihin liitytään vaiheessa 2. Pumput ovat keskipakoispumppuja integroiduilla taajuusmuuttajilla. Radiaattorit ja konvektorit ovat teräslevypattereita. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä. Lämmitysverkostot ovat teräsputkea. Ulkoilmavesilämpöpumput: Vaiheessa 1 oli varauduttu myöhemmin rakennettavaan lämpöpumppujärjestelmään. Vaiheessa 1 rakennettiin DN80 LTO-putket IV-konehuoneesta lämmönjakohuoneeseen. Vesikatolle tehtiin lämpöpumpuille tilavaraukset.

3 3 Vaiheen 1 aikana rakennettu LTO-putki otetaan käyttöön ulkoilmavesilämpöpumpuille. Vesikatolle rakennetaan viisi lämpöpumppua (yht. n. 80kW), jotka kytketään lämmönjakohuoneen läheisyyteen rakennettavaan lämminvesivaraajaan. Lämpöenergian käyttökohde tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. Ulkoilmavesilämpöpumput mitoitetaan optimaaliseen käyttöolosuhteeseen. Lisäksi 2. vaiheen laajennusosalle varaudutaan rakentamaan laajennusosan uusia ilmanvaihtokoneita ( TK) palvelevat tuloilmavesilämpöpumput, joita voidaan käyttää sekä tuloilman osittaiseen lämmitykseen että jäähdytykseen. Ulkoyksiköt sijoitetaan laajennusosan yhteyteen. Kaikille ulkoyksiköille on rakennettava näkö- ja tuulisuojaus. Ulkoyksiköt tulee asentaa irti seinästä, äänihaittojen ehkäisemiseksi. G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vesijohdot on liitetty Sipoon Kunnan vesijohtoverkostoon. Vesimittari on asennettu lämmönjakohuoneeseen. Vaiheessa 1 on tehty kaukolämmön alajakokeskus, jossa on varaukset laajennuksille Lämmin käyttövesi valmistetaan kaukolämpöverkostoon liitetyllä lämmönsiirtimellä. Lämpimän käyttöveden siirtimen teho on 600 kw, laajennusvarausta on 2. vaiheelle 150kW. Lämpimän veden mittaus liitetään RAU-järjestelmään. Laajennukselle rakennetaan siipikohtaiset vesi/pulssimittarit RAU-järjestelmään. Vesijohdot tehdään komposiittiputkista. Kaikki pintaan tulevat putket kromattua kupariputkea. Vuodonilmaisut tehdään pystynousuille kerroskohtaisesti. Jäte- ja sadevesiviemärit on liitetty Sipoon kunnan viemäriverkostoihin. Jätevesi on liitetty tontin pohjoispuolella olevaan liitoskaivoon. Sadevesille tehdään useampia liitoskohtia(2-3), laadittavan pinnantasaussuunnitelman perusteella. Rakennuksen ulkopuolella jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muoviviemäriputkesta muhviliitoksin. Rakennuksen sisäpuolella viemärit ovat valurautaa. Rakennuksen sadevedet johdetaan ulkopuolisilla syöksytorvilla rännikaivoihin. Vesi- ja viemärikalusteet ovat yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua. Hanat ovat pääsääntöisesti sähköisiä kosketusvapaita hanoja (viive tulee olla säädettävissä) ellei ole tarvetta veden lämpötilan ja määrän säätelyyn. Määrät ja laadut sovitaan suunnittelun edetessä. Kiintokalusteiden paikat arkkitehdin kuvien mukaan.

4 4 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennus varustetaan koneellisilla tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmillä, joilla pyritään saavuttamaan sisäilmastoluokan S1-S3 luokat seuraavasti: ilmanlaatu S1, huonelämpötila S3 ja äänitaso S2. Puhtausluokituksen tavoitearvo on P1. Talon ilmanvaihto mitoitetaan tasapainoon palvelualuekohtaisesti. Se saavutetaan siten, että jokaisen tilan tulo- ja poistoilmamäärää voidaan säätää tarpeen mukaan ja ilmamäärät/säätöviestit saadaan vietyä valvomopäätteelle. Tällöin talon huoltohenkilöstö pystyy havaitsemaan poikkeamat. Tuloilmakoneisiin tehdään ilmamäärämittaukset, jolloin voidaan todeta ovatko koneiden ilmavirrat tasapainossa. Ennen talon käyttöönottoa tasapainotilat todetaan ilmamäärämittauksilla. Normaalit opetustilat varustetaan tilakohtaisella, tarpeenmukaisella ilmanvaihtojärjestelmällä, joita ohjataan läsnäolo-tiedon, CO2-pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Liikuntasali varustetaan tarpeenmukaisella ilmanvaihtojärjestelmällä, joita ohjataan läsnäolo-tiedon, CO2-pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Käytävä- ja wc-tilat toteutetaan vakioilmamääräjärjestelmällä. Yöllä kone käy 30% teholla ja päivällä 100%. Poistumiskäytävinä toimivat porrashuoneet varustetaan pienillä tuloilmakoneilla, joissa on lämmöntalteenotto. Ilmanvaihtokoneita ohjataan aikaohjelmalla (esim käy ja muulloin seis). Tarpeellinen lisäaika saadaan lisäaikakytkimellä. Tarpeenmukaisella ohjauksella varustetuissa tiloissa kone käy ym. mainitun aikaohjelman mukaisesti. Tarpeen mukaan ohjattavien tilojen ilmavirta on 30%(maksimista) mikäli mikään asetteluarvoista ei pyydä lisää ilmaa. Kun läsnäoloanturi ilmoittaa, että tilassa on henkilöitä lisätään ilmamäärää 70%:iin. Viiden minuutin viiveen jälkeen ilmamäärää ohjataan tarpeen mukaan ylös tai alaspäin. Tällöin ohjausväli on 40%-100%. kun läsnäoloanturi ei ole havainnut liikettä (esim. viiteen minuuttiin) palautuu ilmamäärä 30%:iin ellei C02 tai lämpötila edellytä suurempaa ilmamäärää. Kaikki em. asetusarvot ovat muuteltavissa. Luokkakohtaisesti voidaan valvomopäätteeltä pyytää luokkaa täydet ilmavirrat vaikka kahdeksi tunniksi. Alustatilat varustetaan tuuletuspuhaltimilla. Tuuletuspuhaltimen käyntinopeutta ohjataan ulkolämpötilan mukaan. Puhallin käy täysillä C välillä.

5 5 Tilakohtaiset ilmamäärät Tila/käyttötarkoitus ulkoilmavirta äänitaso ulkoilmavirta /hlö l/s dm3/s/m2 db Opetustilat normaali 28 henkilöä 33/38 min 224 l/s Liikuntasali 6 (juhlasali)/2 (liik.) 33/38 Opetustilat muut 4/5 (tehostus) 33/38 min. 8 Opettajien työhuone 3 33/38 Toimistohuone 2 33/38 Neuvotteluhuone 4 28/33 min. 8 Kahvio/taukotila 5 38/43 Aula, lämpiö 4/5 (tehostus) 38/43 Keskusaula 390 hlöä 38/43 min 3120 l/s Käytävät 4 38/43 Ryhmätyötila 4 33/38 Pukuhuone 5 38/43 WC:t työpaikkatiloihin tai vastaaviin liittyvät yleisön käyttämiin tiloihin liittyvät 20/paikka 30/paikka 38/43 38/43 Erikoisluokkien ilmavirrat mitoitetaan kuten normaalit ellei laitemitoitus vaadi muuta. Alustava konejako: 330 TK Opetustilat 1. kerros n. 3 m3/s - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - pyörivä lämmöntalteenottopatteri, hyötysuhde n. 75% tuloilma / poistoilma - lämmityspatteri +60/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet 331 TK Opetustilat 2. kerros n. 4 m3/s - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - pyörivä lämmöntalteenottopatteri, hyötysuhde n. 75% tuloilma / poistoilma - lämmityspatteri +60/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet

6 TK Liikuntasali n. 5,5 m3/s - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - pyörivä lämmöntalteenottopatteri, hyötysuhde n. 75% tuloilma / poistoilma - lämmityspatteri +60/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet 334TK Sosiaalitilat n. 1 m3/s - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - LTO patteri, neste, 50% tuloilma - lämmityspatteri +60/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - LTO patteri, neste, hyötysuhden n. 50% poistoilma - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Huippuimurit ja erillispuhaltimet Alustatilan tuuletus Porraskäytävät varustetaan pienillä IV-kojeilla, joissa on lämmön talteenotto Ilmanvaihtokanavat ovat joko pyöreitä kuumasinkittyjä kierresaumakanavia. Tilan ahtauden takia voidaan käyttää myös kuumasinkittyjä suorakaidekanavia. Kanavat varustetaan tarpeellisin äänenvaimentimin, palo-, sulku- ja säätöpellein. Tiloissa, joissa ilmamäärät muuttuvat, ilmanvaihtokanavat varustetaan ilmamäärän tarpeenmukaisuuden mahdollistavin laittein. Raitisilmakanavat ja lämmittämättömissä tiloissa kulkevat kanavat lämpöeristetään. Tarvittavilta osin kanavat paloeristetään. Raitisilmasäleiköt ovat tehdasvalmisteisia joiden materiaalina on alumiini. Säleiköillä tulee olla hyvä sateen ja lumen erottelukyky. Näkyviin jäävien säleiköiden malli ja väri on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä. Ulospuhallushajottajat ovat ylöspäin puhaltavia ja ne varustetaan laitetoimittajan palo- ja äänenvaimennetuilla läpivientikappaleilla. Tulo- ja poistoilman päätelaitteina käytetään yleisesti eri tiloille sopivia, tehdasvalmisteisia päätelaiteita. Mallit ja värit on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä.

7 7 Tilojen mahdollinen yökoulukäyttö on huomioitava palopeltien valinnassa ja ohjauksessa. Kaikki palopellit varustetaan indikoinnein. G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Jauhesammuttimilla varustettuja pikapalopostit tehdään paloviranmaisten määräysten mukaan. G9 ERISTYKSET Eristykset tehdään Talotekniikka RYL 2002 kohdan G9 mukaisesti. Äänekkäiden luokkatilojen ja yleisten tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää huomiota.

8 8 J7 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ: Rakennus on varustettu keskitetyllä rakennusautomaatiojärjestelmällä. Kohteessa on Fidelix-merkkinen rakennusautomaatiojärjestelmä, jota laajennetaan vaiheessa 2. Rakennusautomaatiojärjestelmä rakentuu vaiheen 1 valvomo PC:stä ohjelmistoineen tai vaihtoehtoisesti pilvivalvomosta, kenttälaitteista, mikroprosessoripohjaisista alakeskuksista sekä hajautetusta I/O:sta. Alakeskukset varustetaan paikallisilla operointipaneeleilla. Valvomoratkaisu on vaiheessa 1 valittu. Vaiheen 2 alakeskukset sijoitetaan ilmanvaihtokonehuoneisiin sekä tarvittaessa muuhun tekniseen tilaan (yhteensä 2-3 kpl). Hajautettua I/O:ta käytetään luokkahuoneiden ilmamääränsäätöön. Hajautettu I/O sijoitetaan käytävän puolella kulkevaan kaapelihyllyyn asennusalustaan 1 kpl / luokkahuone. Hajautettu I/O sisältää ohjelmia. Rakennusautomaatiojärjestelmää voidaan käyttää etäyhteyden kautta. Etäyhteys toteutetaan internetin yli tilaajan laajakaistaliitynnän kautta vaiheessa 1 toteutetulla tavalla. Vaatimuksena etäyhteyden ottamiseen on, että tietokoneessa jolta yhteys otetaan valvomoon, internetyhteys. Yhteys otetaan seuraavasti. Mennään selaimella tiettyyn internetosoitteeseen jossa kirjaudutaan järjestelmään antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Tietokoneelta, jolla etäyhteys otetaan, ei vaadi mitään erillistä ohjelmaa. Jatkohälytykset toteutetaan nykyisen GSM-modeemin kautta. GSM-liittymän hankinta on tilaajalla. A-luokan jatkohälytykset lähetetään tilaajan haluamiin numeroihin haluttuna aikana. Alakeskukset ja valvomo varustetaan UPS:lla. Alakeskuksen sähkökatkosta lähetetään jatkohälytys GSM-modeemin kautta. Alakeskukset varustetaan jännitevalvontareleellä sekä UPS:lla. Sähkökatkosta annetaan jälleenantohälytys GSM-modeemin kautta. Valvomon kaatuminen ei saa vaikuttaa alakeskusten tai hajautetun I/O:n toimintaan. Järjestelmää varten rakennetaan järjestelmän kommunikoinnin vaatimat tiedonsiirtoyhteydet alakeskusten, hajautetun I/O:n ja valvomon välistä tiedonsiirtoa varten sekä etäkäyttöä varten. Rakennusautomaatiojärjestelmässä varaudutaan myös mahdollisiin tuleviin laajennuksiin. VALVOMON KÄYTTÖLIITTYMÄ Valvomon käyttöliittymä toteutetaan kuten Vaiheessa 1.

9 9 RAKENNUSAUTOMAATIOON LIITETTÄVÄT JÄRJESTELMÄT: lämmitysjärjestelmät lämmitys vaiheen 2 alueelle tulee vaiheen 1 lämmönjakokeskukselta. Vaiheen 2 yhteydessä otetaan käyttöön Ilma-vesilämpöpumppuvaraus. Lämmönjakolaitteissa tehtävät muutokset tehdään nykyiseen lämmönjakohuoneen alakeskukseen. Tuloilmakojekohtainen lämpöenergian mittaus. Mittausten luku toteutetaan väyläpohjaisena. Rakennusosakohtainen lämpöenergian mittaus. Mittausten luku toteutetaan väyläpohjaisena. vesi- ja viemärijärjestelmät Pulssitiedot rakennuskohtaisilta käyttövesimittareilta alakeskukseen Mahdollisten pumppaamojen hälytystiedot alakeskukseen ilmastointijärjestelmät Ilmanvaihdon ohjaukset ja säädöt ovat kokonaisuudessaan alakeskuksessa. Ilmanvaihtokojeiden taajuudenmuuttajat liitetään väyläliitännällä alakeskukseen Opetustiloissa on tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmamääriä säädetään palvelualueen lämpötilan, hiilidioksidin ja läsnäolon perusteella. Tiloja voidaan jäähdyttää lisäämällä iv-kojeen ilmamäärää, mikäli tuloilmakojeen sisäänpuhallus lämpötila on 5ºC matalampi kuin tilan poistoilman lämpötila. Lisäksi poistoilman lämpötilan pitää olla vähintään +25ºC. Poistoilman lämpötilan asetusarvo on +21 ºC. Tilaa ei lämmitetä ilmamäärää kasvattamalla. Tilan lämmityksestä huolehtii patterit. Hiilidioksidipitoisuuden säätö: Hiilidioksidipitoisuuden maksimiarvo saa olla 700 ppm tilan ollessa käytössä. Hiilidioksidipitoisuuden maksimiarvo saa olla 800 ppm tilan ollessa pois käytöstä. Opetustiloilla on aikaohjelma, jossa ovat ajat normaalikäytölle, yökäytölle, käsikäytölle sekä seistila. Normaalikäytöllä tilan katsotaan olevan käytössä kun liikeanturi havaitsee liikettä. Ilmamäärä kohoaa tällöin viideksi minuutiksi vähintään arvoon 70 %. Tämän jälkeen ilmamäärä säädetään välillä 40 %-100 % huonelämpötilan ja CO 2 -pitoisuuden perusteella. Tilan katsotaan poistuvan käytöstä 10 minuutin kuluttua sen jälkeen kun tilan läsnäolotieto on poistunut. Tämän jälkeen ilmamäärä säädetään välillä 30 %-100 % huonelämpötilan ja CO 2 -pitoisuuden perusteella.

10 10 Yökäytöllä toiminta poikkeaa normaalikäytöstä seuraavasti. Tilan katsotaan olevan käytössä kun tilassa on havaittu liikettä 15 minuutin ajan. Tämän jälkeen toiminta on kuten normaalikäytöllä. Tilan poistuminen käytöstä tapahtuu kuten normaalikäytössä. Käsikäytöllä ilmamäärä pysyy sen aikana asetellulla ilmamäärällä. Lämpötila ja hiilidioksidi eivät vaikuta ilmamäärän säätöön. Seis tilassa ilmastointikoje on seis. Liikuntasalissa on tarpeenmukainen ilmamäärän säätö (IV-kojeella). Ilmamäärää säädetään tilan lämpötilan, hiilidioksidin ja läsnäolon perusteella. Liikuntasalista mitataan hiilidioksidia ja lämpötilaa useammalla anturilla. IV-kojeen sisään puhallus lämpötilan asetusarvoa muutetaan huoneen lämpötilamittausten keskiarvon perusteella. Hiilidioksidipitoisuuden maksimiarvo saa olla 700 ppm tilan ollessa käytössä. Hiilidioksidipitoisuuden maksimiarvo saa olla 800 ppm tilan ollessa pois käytöstä. Liikuntasalilla on aikaohjelma, jossa ovat ajat normaalikäytölle, yökäytölle, käsikäytölle sekä seis tila. Normaalikäytöllä tilan katsotaan olevan käytössä kun liikeanturi havaitsee liikettä. Ilmamäärä kohoaa tällöin viideksi minuutiksi vähintään arvoon 70 %. Tämän jälkeen ilmamäärä säädetään välillä 40 %-100 % CO 2 -pitoisuuden perusteella. Tilan katsotaan poistuvan käytöstä 10 minuutin kuluttua sen jälkeen kun tilan läsnäolotieto on poistunut. Tämän jälkeen ilmamäärä säädetään välillä 30 %-100 % CO 2 -pitoisuuden perusteella. Yökäytöllä toiminta poikkeaa normaalikäytöstä seuraavasti. Tilan katsotaan olevan käytössä kun tilassa on havaittu liikettä 15 minuutin ajan. Tämän jälkeen toiminta on kuten normaalikäytöllä. Tilan poistuminen käytöstä tapahtuu kuten normaalikäytössä. Käsikäytöllä IV-kojeen ilmamäärä pysyy sen aikana asetellulla ilmamäärällä. Lämpötila ja hiilidioksidi eivät vaikuta ilmamäärän säätöön. Seis tilassa ilmastointikoje on seis. Sosiaalitilojen (WC:t) ilmanvaihtokojeet käyvät aikaohjelman mukaisesti osailmamäärän (30 % yö) tai täyden ilmamäärän (100% päivä) teholla. Sisään puhalluslämpötilan asetusarvoa muutetaan poistolämpötilan perusteella. Aikaohjelman mukaisessa seis tilassa ilmanvaihtokoje on seis. Tiloissa joissa ilmamääräsäätö läsnäolon mukaan, läsnäolotietona käytetään luokkien valoja ohjaavia Dali-järjestelmän läsnäoloantureita. Dali-järjestelmästä saadaan läsnäolosta reletieto rakennusautomaatiojärjestelmään.

11 11 Mahdollista ylilämmön poistoa varten olevat IV-kojeet. Puhaltimet käyvät tarpeen mukaan ylilämmön poistamiseksi tilasta. Porraskäytävät varustetaan pienillä IV-kojeilla, joissa on lämmön talteenotto, mutta ei lämmityspatteria. Puhaltimet käyvät aikaohjelman mukaisesti. Ryömintätilan ilmanvaihtopuhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä. Ryömintätilasta mitataan lämpötilaa ja suhteellista kosteutta, joiden perusteella lasketaan absoluuttinen kosteus. Puhaltimet käyvät aina vähintään asetellulla minimiteholla. Kylmällä ulkoilmalla ryömintätilan laskiessa asetusarvoon puhaltimet saavat käydä ainoastaan minimiteholla. Ilmanvaihtoa tehostetaan ryömintätilan kuivattamiseksi kosteuden noustessa, jos ulkoilman absoluuttinen kosteus on alhaisempi kuin ryömintätilan absoluuttinen kosteus. Kuitenkin niin, että alustatilan lämpötila ei laske alle asetusarvon Yökoulutilat varustetaan moottoroiduilla palopelleillä (jousella kiinni, moottorilla auki), joissa on lämpösulake- ja savulaukaisu. Muun alueen palopellit ovat jousella sulkeutuvia lämpösulakkeen johdosta. Näiltä otetaan tilatieto alakeskukseen (tilatieto jokaiselta erikseen tai sopivalta ryhmältä). Muutamasta kohdasta seinärakenteesta otetaan mittaus sisä- ja ulkopaineen sekä kosteudesta erosta alakeskukseen.

12 12 sähkö ja erillisjärjestelmät Ulkovalojen ohjauksiin tulee varautua rakennusautomaatiojärjestelmässä. Luokkien ym. sisätilojen valaistus liitetään rakennusautomaatioon sähkösuunnitelmien mukaisesti. Erillisjärjestelmistä liitetään hälytyspisteet jos on saatavilla. Mahdollisia esim. savunpoisto, turvavalaistus, paloilmoitinjärjestelmä, kulunvalvonta, rikosilmoitusjärjestelmä. Liitetään rakennusautomaatioon tilaajan tarpeiden ja sähkösuunnittelijan listauksen mukaisesti. Sähkömittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään keskuskohtaisesti sähkösuunnittelijan listauksen mukaisesti. KAAPELOINTI: Rakennusautomaatiojärjestelmän kaapeloinnit asennetaan sähköurakassa. Hepacon Oy Matti Remes Projektipäällikkö Mikko Kansanaho RAU-suunnittelija