LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli. Vihti. dok no 4 G0 0003

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli. Vihti. dok no 4 G0 0003"

Miina Hakala
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LVIAJ- rakennustapaselostus (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 4 G

2 LVIAJ- rakennustapaselostus (8) Sisällysluettelo G0 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 G1 LÄMMITYS... 5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 6 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 7 G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 8 G5 KAASUJÄRJESTELMÄT... 8 G6 HÖYRYJÄRJESTELMÄT... 8 J7 TALOAUTOMAATIO... 8 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT LVI-LAITTEIDEN ÄÄNITASOT VARAUTUMINEN LAAJENNUKSIIN... 8

3 (8) G0 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Tilaaja Tilaajan nimi ja yhteystiedot: Vihdin kunta Tilapalvelu PL Nummela Tilapäällikkö Mikko Hytönen, puh Rakennuttajan nimi ja yhteystiedot: Vihdin kunta Tilapalvelu PL Nummela Rakennuttajainsinööri Riitta Ilomäki-Vänttinen, puh LVIA-asiat, Tilapäällikkö Mikko Hytönen, puh Käyttäjä Sivistyskeskus Hallinto, PL 13, Nummela Sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi, puh Vihdin yhteyskoulu Rehtori Minna Kela, puh Pappilanpellon koulu Rehtori Jarmo Annala, puh Kohde Vihdin kirkonkylän Campuksen uuden kalustovajan uudisrakennushanke Nietoinkuja Vihti Rakennushanke käsittää: - Vihdin kirkonkylän Campuksen uuden kalustohallin rakentamisen Suunnittelijat, asiantuntijat Posti Puhelin Faksi Sähköposti LY-tunnus Kaupintie 8, HELSINKI (09) etunimi.sukunimi@vahvacon.fi ALV rek.

4 (8) Pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelu: Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn Viro Arkkitehti Katrin Mannik Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio Espoo Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu Forssa LVI-suunnittelu: LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, Helsinki, Finland YLEISTÄ Tämä selostus koskee Vihdin kirkonkylän Campuksen kalustohallin uudisrakennuksen lämmityksen, ilmastoinnin, vesijohtojen, viemäreiden ja taloautomaation teknistä toteutusta.

5 (8) G1 LÄMMITYS Yleistä Rakennus liitetään Vihdin kirkonkylän Campusta palvelevaan lämpölaitokseen. Lämpölaitoksen alajakokeskus tulee tekniseen tilaan. Lämmitys jaetaan kahteen verkostoon: patteri- ja ilmanvaihtoverkostoon. Kullekin verkostolle tulevat omat lämmönsiirtimet, pumput ja paisunta- sekä säätölaitteet. Patteri- ja ilmanvaihtoverkostot varustetaan tyhjiökaasunpoistimilla. Alustava rakennuksen lämpötehontarve: patteriverkoston lämmöntarve lattialämmitysksen lämmöntarve ilmanvaihdon lämmöntarve lämminkäyttövesi Yht. 4 kw 2 kw 23 kw 74 kw 103 kw Lämmönjako Rakennus lämmitetään pattereilla ja lattialämmityksellä. Patteriverkoston ja ilmanvaihdon lämmitysverkoston putkistot tehdään sähkösinkityistä tai kierteitettävistä teräsputkista. Isot putket liitetään hitsausliitoksin, pienemmät putket liitetään kierreliitoksin tai puristusliitoksin. Putkistot varustetaan tarvittavilla sulku-, säätö-, tyhjennys- ja ilmausventtiileillä, paisunta- ja varolaitteilla sekä mittarein. Sosiaalitiloihin ja pesuhalliin tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Lattialämmitys jaetaan erillisiin piireihin. Lattialämmitysverkoston materiaali on diffuusiosuojattu Pex- muoviputki. Putket asennetaan lattiarakenteisiin yksimittaisina. Lämmitysverkoston piirit varustetaan tarvittavin jakotukein sekä sulku-, säätö-, tyhjennys- ja ilmausventtiilein. Lattialämmityksen mitoituslämpötilat ovat +35 C /+30 C, patteriverkoston mitoituslämpötilat ovat +45 C /+30 C, ja ilmanvaihdon lämmityksen mitoituslämpötilat +45 C / +30 C. Huonelämpötilat: Kiinteistöhuolto +21 C Kaluston varasto +9 C Kaluston pesutila +21 C

6 (8) G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Yleistä Rakennus liitetään kunnan vesi-, jätevesi- ja sadevesiverkostoon. Vesimittari tulee tekniseen tilaan. Vesijohdot Vesijohdot tehdään komposiittiputkista.. Kalustotiloissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Tonttijohto on PEM/PEH-muovivesijohtoa. Putkisto varustetaan tarvittavin sulku- ja säätöventtiilein, varolaittein ja mittarein. Putkisto lämpöeristetään mineraalivillakouruin ja päällystetään PVC-levyllä. Näkymättömissä" olevat putket eristetään alumiinipaperilla päällystetyillä eristyskouruilla. Kylmävesijohto pinnoitetaan vesihöyrytiiviiksi. Kaluston pesuhuoneen altaat ovat ruostumatonta terästä ja vipuhanat varustettuna letkuliittimin. Sekoittajat ovat kromattuja. Kaikki vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisin sulkuliittimin. Kalustonpesutilaan asennetaan vesipisteet painepesuriliitäntää varten. Viemärit Rakennuksen sisäisten viemärien sekä alapohjan alapuolisten ja ulkopuolisten viemärien materiaali on muovi. Alapohjan alapuolella olevat viemärit lämpöeristetään. Kalustopesutilan lattiakaivot ovat hiekanerotus/öljynerotus lattiakaivoja. Lisäksi rakennuksen pesualtaat ja lattiakaivot johdetaan erillisen ulkopuolisen öljynerottimen kautta. Rakennuksen kattovedet viemäröidään vesikourujen kautta syöksytorviin rakennuksen ulkopuolella. Syöksytorvissa on saattolämmitykset. Pihan uudet alueet viemäröidään sadevesikaivoihin ja sadevesikourujen syöksytorvet viemäröidään rännikaivoihin. Tontin sadevedet johdetaan alueen hulevesiverkostoon. Pihan sadevedet ja kalustopihan likaisen lumen sulamispaikan sulamisvedet johdetaan hulevesiverkostoon öljynerottimen kautta. Ks. infrasuunnitelmat. Jäte- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot varustetaan jäätymisenestoelementeillä ja huuhteluputkilla sekä sora- ja kivituhkapintaisilla alueilla hiekkasihdeillä.

7 SUODATUS LTO-ROOTTORI LTO-VESI- GLYKOLI LTO-LEVY VASTAVIR. LÄMMITYS JÄÄHDYTYS ILMAMÄÄRÄN SÄÄTÖ KIERTOILMA- PELLISTÖ LVIAJ-rakennustapaselostus (8) G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihto Rakennuksen sisäilmaluokka on kiinteistönhuollon tilan osalta S3. Puhtausluokka on P2. Kiinteistöhuollon tila, kaluston varasto ja kaluston pesupiste varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla. Rakennettavien tulo- ja poistoilmajärjestelmien ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m 3 /s). Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan toimiston ja sosiaalitilojen päällä olevaan tilaan. Ilmanvaihtokoneen ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Pesutilanteessa käynnistetään erillinen tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteisto. Tuloilmanvaihto-osa on sijoitettu pesuhalliin IV-konetasolle ja poistoilmapuhallin pesuhallin kattoon asennettuun poistokanavaan. Teknisen tilan ilmanvaihto varustetaan erillispoistoilmapuhaltimin. Huippuimurien ja erillispuhaltimien ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). Kanavat ovat pääosin pyöreitä öljyvapaita, vesipestyjä kierresaumakanavia valmistettuna sinkitystä teräksestä. Kanavien puhtauteen kiinnitetään erityistä huomiota työn aikana. Raitisilmakanavat ja poistoilmakanavat LTO:n jälkeen lämpöeristetään. Ilmanvaihtokonehuoneiden raitisilmaaukot peitetään säleiköillä. Näkyviin jääviä kytkentäkanavia ei eristetä. Ilmanvaihtokoneisiin asennetaan kondenssiviemärit ja johdetaan lattiakaivoon. Ilmanvaihtokoneet Ilmastointikoneet ovat tehdasvalmisteisia koneita sisältäen seuraavat osat: - ulkosäleikkö/raittiinilmanottolaite - viemäröity tuloilmakammio - moottoroitu tulo- ja poistoilmapelti - raitisilmasuodatin EU7 ennen LTO-laitetta - poistoilmasuodatin EU7 ennen LTO-laitetta - lämmöntalteenotto - lämmityspatteri - ilmamäärämittari - äänenvaimentimet - huoltoluukut, tarkastusikkunat, mittarit sekä valaistus kytkettynä konehuoneen valaistukseen - EC-moottorit Kone Palvelualue Alustava ilmamäärä 201TK1 Kiinteistöhuolto 0,32 m³/s EU7 X X X 202TK1 Kaluston pesuhallin KIK 203TK1 Kaluston pesuhalli Taulukko 1. Ilmanvaihtokoneet 0,07 m³/s EU7 X X X 0,30 m³/s EU7 X X

8 (8) G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole kylmäteknisiä järjestelmiä. G5 KAASUJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole kaasujärjestelmiä. G6 HÖYRYJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole höyryjärjestelmiä. J7 TALOAUTOMAATIO Yleistä Rakennus varustetaan säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa taloteknisiä järjestelmiä. Järjestelmä koostuu itsenäisistä laitekohtaisista digitaalisista säätölaitteista, jotka kytketään väylän kautta valvomoon. Väylä rakennetaan yhteiseksi LVI- ja sähköjärjestelmille. Järjestelmän rakenne tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Alakeskukset Rakennuksen säätö-, mittaus- ja ohjauslaitteet liitetään alakeskuksiin. Alakeskukset liitetään aluetta palvelevaan keskusyksikköön. Rakennusta palvelevat alakeskukset sijoitetaan seuraavasti: - VAK 1 teknisessä tilassa Väylään liitetään mm. seuraavat toiminnot - LVI-järjestelmän säädöt ja ohjaukset - valaistuksen ohjaus - sähköjärjestelmien hälytykset - veden-, lämmön a sähkönkulutuksen seuranta G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Varustetaan tarvittaessa palopostilla. 8 LVI-LAITTEIDEN ÄÄNITASOT Äänitasot (RakMK D2 mukaiset) kalustetuissa huoneissa: - Kiinteistöhuollon tila 33dB (A) 9 VARAUTUMINEN LAAJENNUKSIIN Laajennuksiin ei varauduta.

Samankaltaiset tiedostot

Vihdin kirkonkylän Campus. Vihdin yhteiskoulun vanhan säilytettävän osan muutokset. dok no 2 G LVIAJ- rakennustapaselostus.

Vihdin kirkonkylän Campus. Vihdin yhteiskoulun vanhan säilytettävän osan muutokset. dok no 2 G LVIAJ- rakennustapaselostus. LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 1(7) Vihdin kirkonkylän Campus Vihdin yhteiskoulun vanhan säilytettävän osan muutokset Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 2 G0 002 28.4.2017 LVIAJ- rakennustapaselostus