NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA LVIA-SELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA LVIA-SELOSTUS"

Transkriptio

1 Liite 8 NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA LVIA-SELOSTUS GRANLUND OY Risto Nikkilä Työ nro

2 1 01 YLEISTÄ 2 G0 LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 2 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT, LTO- JA JÄÄHDYTYSVESIJÄRJESTELMÄT 2 G1.1 Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto 2 G1.2 Lämmön, LTO:n ja jäähdytysveden jakelu 3 G1.3 Lämmönluovutus 4 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 4 G2.1 Vesijohdot 4 G2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit 4 G2.3 Erottimet ja pumppaamot 5 G2.4 Kalusteet 5 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 5 G3.1 Yleistä 5 G3.2 Ilmastointikoneet 6 G3.3 Ilmanvaihtokanavat varusteineen 7 G3.4 Päätelaitteet 7 G3.5 Ilmanvaihdon erillisjärjestelmät 8 G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT JA JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT 8 G5 PAINEILMAJÄRJESTELMÄT 8 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT 9 G9 ERISTYKSET 9 J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 9 J07.10 Yleiskuvaus rakennusautomaatiojärjestelmästä 9

3 2 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: - Lämmitysjärjestelmät - LTO-järjestelmät - Jäähdytysvesijärjestelmä - Vesi- ja viemärijärjestelmät - Ilmastointijärjestelmät - Kylmätekniset järjestelmät - Palontorjuntajärjestelmä - Eristykset - Automaatiojärjestelmät - Purunpoisto - Paineilmajärjestelmä G0 LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Kohteen vaativuusluokka RakMK A2:n mukaan on AA. Sisäilmastoluokituksen mukainen sisäilmastoluokka on opetustilojen osalta S3 ja ne toteutetaan rakennustöiden puhtausluokkaa P1/P2 noudattaen. IV-kanavien, - kanavaosien ja koneiden sisäpuolinen puhtausluokka on P1. G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT, LTO- JA JÄÄHDYTYSVESIJÄR- JESTELMÄT G1.1 Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto Rakennus liitetään Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Alustava liitoskohta sijaitsee rakennuksenpohjoispuolella. Lämpöenergia mitataan rakennuksen lämmönjakokeskuksessa. Lämpö siirretään lämmönsiirtimien välityksellä lämmitysverkostoihin. Kiinteistöön suunnitellaan seuraavat lämmitysverkostot: patteriverkosto (+50/30 C) ilmanvaihdon lämmitysverkosto (+50/30 C) tuulikaappien lämmitysverkosto (+50/35 C)

4 3 Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena täysin valmiiksi rakennettuna sisältäen kiertovesipumppujen ohjauskeskukset. Lämmönsiirtimet ovat juotettuja / hitsattuja (tiivisteettömiä) levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. Lämmitysverkostojen alustavat tehot ovat seuraavat: patteriverkosto 450 kw Ilmanvaihtoverkosto 650 kw tuulikaappien lämmitysverkosto 600 kw Lämpimän käyttöveden siirtimen alustava teho on noin 400 kw. Kiinteistöön suunnitellaan yksi jäähdytysvesijärjestelmä, joka palvelee ATKjärjestelmän palvelintilaa sekä mahdollisia ATK-luokkia. Järjestelmän arvioitu jäähdytysteho on noin 50 kw. G1.2 Lämmön, LTO:n ja jäähdytysveden jakelu Rakennukseen asennetaan vesikiertoiset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. Lämmitysverkostot jaetaan seuraaviin säätöryhmiin: Patteriverkosto ilmanvaihtoverkosto tuulikaappiverkosto Jäähdytysvesiverkosto on omana säätöryhmänään. Nestekiertoisia LTO-verkostoja käytetään järjestelmissä, joissa pyörivää lämmöntalteenottojärjestelmää ei voida käyttää. Kiertävä neste on 30% vesi-etyleeniglykoliliuos. Lämmitysverkostojen putkina käytetään teräsputkia. Rakenteissa olevat radiaattori- ja lattialämmitysputket ovat muovia (PEX). Jäähdytysvesiverkostojen materiaalina käytetään haponkestävää terästä, alle DN65 jäähdytyspalkkiverkostoissa kuparia. Verkostojen pumput ovat keskipakoispumppuja varustettuna integroidulla taajuudenmuuttajilla.

5 4 G1.3 Lämmönluovutus Radiaattorit ja konvektorit ovat teräslevypattereita. Radiaattorit ja konvektorit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä. G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G2.1 Vesijohdot Kiinteistö liitetään Sipoon kunnan vesijohtoverkostoon. Alustava liitoskohta sijaitsee rakennuksen länsi-puolella. Vesimittari asennetaan rakennuksen lämmönjakohuoneeseen. Lämmin käyttövesi valmistetaan kaukolämpöverkostoon liitetyllä lämmönsiirtimellä. Vesijohdot tehdään kupariputkista kapillaariliitoksin. Poikkeuksena rakenteeseen asennettavat johto-osuudet, jotka ovat muoviputkea asennettuna suojaputken sisään. Vuotoilmaisimia asennetaan tarvittaviin paikkoihin. Putkistovarusteiden, kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen yms. materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavien osien on oltava sinkinkadon kestäviä. G2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit Jäte- ja sadevesiviemärit voidaan liittää Sipoon kunnan viemäriverkostoihin useassa eri kohdassa. Ratkaisulla pyritään minimoimaan pitkät vaakavedot rakennuksen alapuolella. Jätevesiviemärin alustava liitoskohta sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella. Sadevesiviemärin alustavat liitoskohdat sijaitsevat rakennuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella. Jäte-, sade- ja perusvesiviemärikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Kaikkien tarkastuskaivojen minimihalkaisija on 800 mm. Perusvesikaivojen minimihalkaisija 1000 mm, ja ne varustetaan pallopadotusventtiilillä. Rakennuksen ulkopuoliset sadevesien syöksyputket varustetaan rännikaivoilla.

6 5 Sisäpuoliset viemärit haaraviemäreineen tehdään ääntä vaimentavasta suuri tiheyksisestä muoviviemäristä (PEH) hitsatuin liitoksin. Paloalueen rajalla muoviviemäri suojataan palomansetilla tai paloeristämällä. Tarvittavin osin viemärit äänieristetään. Rakennuksen ulkopuolella viemärit tehdään muoviviemäriputkesta muhviliitoksin. Rasvaviemäri tehdään muhvillisesta haponkestävästä (HFe) putkesta keittiöstä rakennuksen ulkoseinälle saakka. G2.3 Erottimet ja pumppaamot Rakennuksen jakelukeittiön jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivoon. Teknisen työn tilojen jätevedet johdetaan tarvittavilta osin öljyn- ja bensaerotuskaivoon. Erottimet ovat tehdasvalmisteisiä lujitemuovikaivoja varustettuna huoltokaivolla, tarvittavalla pinnan korkeudenhälytyksellä sekä tyhjennyksen imuboxilla. G2.4 Kalusteet Vesi- ja viemärikalusteet ovat yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua. Mallit on hyväksytettävä arkkitehdillä. Vesikalusteiden valinnassa pyritään vettä säästäviin malleihin. Kaikissa tiloissa pyritään käyttämään kosketusvapaita vesikalusteita. Jatkosuunnittelussa vesi- ja viemärikalusteet tullaan määrittelemään arkkitehdin ja tilaajan laatimien huonekorttien perusteella. G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G3.1 Yleistä Rakennus varustetaan koneellisilla tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmillä, joilla pyritään saavuttamaan sisäilmastoluokan S1-S3 luokat seuraavasti: ilmanlaatu S1, huonelämpötila S3 ja äänitaso S2. Puhtausluokituksen tavoitearvo on P1. Rakennukseen on tulossa rakennusosakohtaiset ilmanvaihtokonehuoneet. Ao. konehuoneeseen asennetaan ensisijaisesti opetustilojen ilmanvaihdon osajärjestelmällä. Koska opetustiloja ei varusteta tuloilman jäähdytyksellä, niin tuloilman sisään puhalluksen lämpötila on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Tuloilma- ja poistoilma kanavoidaan julkisivukohtaisesti ja tuloilmakanavissa on IV-konehuoneessa jälkilämmityspatterit.

7 6 Rakennusosakohtaiseen IV-konehuoneeseen asennetaan myös ao. lohkon wc-tilojen ilmanvaihtojärjestelmä. Opetustilat varustetaan tilakohtaisella, tarpeenmukaisella ilmanvaihtojärjestelmällä, joita ohjataan läsnäolo-anturin, CO 2 -pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Käytävä- ja wc-tilat toteutetaan vakioilmamääräjärjestelmällä. Teknisen työn tilat varustetaan tarpeenmukaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Lämmönjakohuoneessa, muuntamossa ja teknillisissä tiloissa on ylilämmön poistoa varten lämpötilaohjatut poisto- ja tuloilmapuhaltimet. Rakennuksen tuuletettu alustatila varustetaan rakennusosakohtaisilla poistoilmapuhaltimilla. Tilakohtaiset ilmamäärät Tila/käyttötarkoitus ulkoilmavirta äänitaso ulkoilmavirta /hlö l/s dm3/s/m2 db Opetustilat 4/5 (tehostus) 33/38 min. 8 Opettajien työhuone 3 33/38 Toimistohuone 2 33/38 Neuvotteluhuone 4 28/33 min. 8 Kahvio/taukotila 5 38/43 Aula, lämpiö 4/5 (tehostus) 38/43 Käytävät 4 38/43 Ryhmätyötila 4 33/38 Ruokala 5 33/38 min. 6 Lämpiö 5 38/43 Jakelu keittiö 10 38/43 Pukuhuone 5 38/43 Tila/käyttötarkoitus poistoilmavirta äänitaso dm3/s db WC:t työpaikkatiloihin tai vastaaviin liittyvät 20/paikka 38/43 yleisön käyttämiin tiloihin liittyvät 30/paikka 38/43 G3.2 Ilmastointikoneet Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet

8 7 Koteloidut koneet lämpöeristetään ja varustetaan lämmön talteenottolaittein. Esim. 1 Opetustilat, hallinto, aulatilat - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - pyörivä lämmöntalteenottopatteri, 70% tuloilma / poistoilma - lämmityspatteri +45/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Esim. 2 teknisen työn tilat, jakelukeittiö, wc-tilat - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - LTO patteri, neste, 50% tuloilma - lämmityspatteri +45/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - LTO patteri, neste, 50% poistoilma - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Muut poistopuhaltimet Muut poistoilmapuhaltimet ovat huippuimureita aksiaali-/ kanavapuhaltimia. Ryhmissä asennettavat poistopuhaltimet varustetaan yhtenäisellä neulapatteriulospuhalluskatoksella. G3.3 Ilmanvaihtokanavat varusteineen Ilmanvaihtokanavat ovat joko pyöreitä kuumasinkittyjä kierresaumakanavia. Tilan ahtauden takia voidaan käyttää myös kuumasinkittyjä suorakaidekanavia. Kanavat varustetaan tarpeellisin äänenvaimentimin, palo-, sulku- ja säätöpellein. Tiloissa, joissa ilmamäärät muuttuvat, ilmanvaihtokanavat varustetaan IMS-laittein. Jakelukeittiön poistokanavat tehdään 1,2 mm paksusta kuumasinkitystä pellistä. Raitisilmakanavat ja lämmittämättömissä tiloissa kulkevat kanavat lämpöeristetään. Tarvittavilta osin kanavat paloeristetään. G3.4 Päätelaitteet Raitisilmasäleiköt ovat tehdasvalmisteisia joiden materiaalina on alumiini. Säleiköillä tulee olla hyvä sateen ja lumen erottelukyky. Näkyviin jäävien säleiköiden malli ja väri on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä.

9 8 Ulospuhallushajottajat ovat ylöspäin puhaltavia ja ne varustetaan laitetoimittajan palo- ja äänenvaimennetuilla läpivientikappaleilla. Tulo- ja poistoilman päätelaitteina käytetään yleisesti eri tiloille sopivia, tehdasvalmisteisia päätelaiteita. Mallit ja värit on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä. Keittiön kohdepoistossa käytetään valaisimilla ja rasvanerottimilla varustettuja tulo- ja poistoilmahuuvia varustettuna tehokkaalla rasvan puhdistusjärjestelmällä. Astianpesulinjaston kohdepoistossa käytetään kondessihuuvia. G3.5 Ilmanvaihdon erillisjärjestelmät Kohdepoistolaitteet: Eri työpisteissä käytettävät kohdepoistopuhaltimet pitää valita käytön ja poistettavien haitta-aineiden mukaan. Purunpoistolaitteet: Purunpoistolaitteeseen kuuluvat mm. tulo- ja poistoilmapuhaltimet, lämmöntalteenotto, erotin ja suodatinyksikkö. Laitetoimitukseen kuuluu myös purunpoistolaitteen ohjauskeskus varusteineen. Kanavistot tehdään kuljetuskanavista,materiaali ZnFe. Kanavan seinämävahvuus on 1,0 mm. Imukohdat varustetaan paineilmatoimisilla sulkupelleillä. G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT JA JÄÄHDYTYSJÄRJES- TELMÄT ATK-tilojen ja ATK-luokkia varten kiinteistöön varustetaan jäähdytysjärjestelmällä. Järjestelmän arvioitu jäähdytysteho on noin 50 kw. Järjestelmä on ns. kylmävesiasema, joka toimitetaan täydellisesti varusteltuna, sisältäen käyttövalmiin ohjaus- ja hälytysautomatiikan. Järjestelmä varustetaan vapaajäähdytyksellä. Järjestelmän nestelauhdutin asennetaan ulos. Verkoston lämpötila on +10/15 C. G5 PAINEILMAJÄRJESTELMÄT

10 9 Teknisen työn tilat varustetaan öljyvapaalla paineilmakompressorijärjestelmällä Paineilmaverkosto rakennetaan teknisen työn tilojen työkalukäyttöä purunpoiston sulkupeltejä varten. Paineilmaverkosto tehdään paineilmakeskuksessa kupariputkista kapillaariliitoksin, muualla putkisto tehdään komposiitista (esim. Geberit Oy). G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Kiinteistö varustetaan alkusammutuksen pikapalopostikaapeilla sekä erillisillä jauhesammuttimilla. G9 ERISTYKSET Eristykset tehdään Talotekniikka RYL 2002 kohdan G9 mukaisesti. Erityisesti yleisötilojen akustisiin eristyksiin on kiinnitettävä huomiota. J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J07.10 Yleiskuvaus rakennusautomaatiojärjestelmästä Rakennuksen suunnitellaan kiinteistön tarpeisiin rakennusautomaatiojärjestelmä. Valvomolaitteet (PC, näyttöpääte, kirjoittimet ym.) sijoitetaan valvomon tilaan. Valvomolaitteet varustetaan modeemeilla ja GSM-tekstiviestiliitynnällä kiireellisten hälytyksien jatkokäsittelyä varten. Valvomo varustetaan myös laajakaistaliittymällä järjestelmän etäseurantaa varten. Järjestelmän tiedonsiirto toteutetaan avoimella kenttäväylällä (esim. BACnet ja/tai Lon- Works). Valvomo ja valvonta-alakeskukset yhdistetään toisiinsa Ethernet-pohjaisella IPrunkoverkolla. Huone-/vyöhykesäätimet liitetään toisiinsa kerroskohtaisilla kenttäväylillä, jotka liitetään kerroskohtaisilla reitittimillä runkoverkkoon ja osaksi rakennusautomaatiojärjestelmää. Järjestelmään liitetään seuraavat laitteistot ja toiminnat: lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteet kylmälaitteet paloilmoituslaitteet, moottoritoimiset palopellit ja savunpoistojärjestelmä valaistusohjaukset muut sähkötekniset laitteet

11 10 LVI-säädöt ovet hissi energian- ja vedenkulutusmittaukset. Järjestelmään voidaan tapauskohtaisesti liittää myös muita toimintoja kuten: kulunvalvonta- tai rikosilmoituslaitteet, yllä oleva luettelo tarkistetaan ja päivitetään järjestelmään liitettävien toimintojen osalta. Arvio liitäntäpisteiden määrästä on 600 kpl.

12 1 (6) NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA ENERGIATEHOKKUUS 1. Energiatavoitteet 2. Energiahankinta Rakennuksen energiatehokkuuden määräystenmukaisuus osoitetaan E-luvulla (kwh/m²/v), jonka tulee alittaa rakentamismääräysten D3/2012 mukainen rakennustyyppikohtainen enimmäisarvo. Opetusrakennuksille määräysten mukainen E-luvun enimmäisarvo on 170 kwh/netto-m 2,a Yleissuunnitteluvaiheessa vertaillaan erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksia energiankulutukseen. Päätöksenteon tueksi laaditaan energiaa säästävistä ratkaisuista elinkaarikustannus- ja kokonaistaloudellisuusvertailut. Lähtökohtana on, että rakennus liittyy kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Aurinkolämmön ja aurinkosähkön toteuttamiseen myöhemmin varaudutaan tilavarauksin ja huomioimalla aurinkokeräimien vaikutus kattorakenteissa. 3. Energiaa käyttävät järjestelmät Tavoitteena on optimoida ostoenergian kulutus toteuttamalla energiaa käyttävät järjestelmät mahdollisimman energiatehokkaina ja kierrättämällä energiavirtoja rakennuksessa mahdollisuuksien mukaan kuitenkin kustannus- ja kannattavuusnäkökohdat huomioiden. Rakennuksen hyvä energiatehokkuus ja suhteellisen alhainen E-luku perustuvat seuraaviin suunnitteluratkaisuihin: Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on tehokas. Kaikki ilmanvaihto on liitetty tilojen käyttötarkoituksesta riippuen hyvällä hyötysuhteella toimivaan lämmöntalteenottoon. Ilmanvaihto toimii tarpeen mukaisesti siten, että ilmanvaihto ei ole täydellä teholla silloin, kun huoneissa on vain vähän tai ei ollenkaan ihmisiä. Valaistus on tarpeenmukainen jaksoittain käytössä olevissa tiloissa. Valaistusta ohjataan läsnäolon ja käytettävissä olevan luonnonvalon mukaan. Energian ja veden kulutuksen mittarointi mahdollistaa tavoitteellisen ja kattavan

13 2 (6) Erja Reinikainen kulutusseurannan. 4. Energialaskennan hyödyntäminen suunnittelussa Tavoitteena on vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jossa rakennuttaja ja suunnittelijat voivat hyödyntää energia- ja elinkaarilaskennan tuloksia päästäkseen hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Laskennalliset tarkastelut palvelevat päätöksentekoa ja suunnittelua kun tarkastellaan eri vaihtoehtoja energiankulutustavoitteen saavuttamiseksi. Energiasimulointien avulla hahmotetaan vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta kokonaisenergiankulutukseen ja E-lukuun. Yleissuunnitteluvaiheessa vertaillaan vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia kohteen energiankulutukseen energiasimulointeja hyödyntäen. Tarkasteltavia seikkoja ovat esim. toimintojen sijoittelu, julkisivujen aukotus ja julkisivuratkaisut, rakenteiden ominaisuudet, talotekniset järjestelmät mm. ilmanvaihdon palvelualueet ja lämmöntalteenottoratkaisut, energian kierrätysratkaisut, jne. Samalla varmistetaan suunnitelmien tavoitteenmukaisuus mm. olosuhteiden, kustannusten ja muiden tavoitteiden osalta. Päätöksenteon tueksi laaditaan tarvittaessa elinkaarikustannus- ja kokonaistaloudellisuusvertailut. Yleissuunnitteluvaiheessa valitaan toteutussuunnittelua varten parhaat perusratkaisut sekä laaditaan niihin perustuvat sisäolosuhde- ja energialaskelmat sekä rakennuksen energiaselvitys rakennuslupaa varten. Energiankulutustarkasteluissa otetaan huomioon peruskulutuksen lisäksi kohteessa sovittujen ja kirjattujen energiansäästöratkaisuiden vaikutukset niin, että niiden vaikutus on erikseen todettavissa ja kirjattavissa. Myös energian hinnan kehityksen vaikutusta vaihtoehtojen edullisuusjärjestykseen tulee tarkastella herkkyystarkasteluin. Tavoitteena energiaa säästäville lisäinvestoinneille on vuoden takaisinmaksuaika. Tarvittaessa suoritetaan energiankulutuksen laskenta lisäksi urakoitsijoiden laitevalintojen jälkeen, vastaanottovaiheessa lopullisilla käyttöaikatauluilla ja säätöarvoilla ja vielä takuuajan päättyessä silloin käytössä olevilla käyttöaikatauluilla ja säätöparametreilla. Tällöin varmennetaan lopullinen tavoitekulutus sekä energiatodistus. 5. Energiatehokkaat suunnitteluratkaisut Rakennussuunnittelussa huomioitavia tekijöitä Rakennuksen muodolla, massoittelulla ja sijoittelulla rakennuspaikalle on merkitystä energiantarpeeseen sekä lämpöhäviöiden, ilmaisenergioiden hyödyntämisen että ylilämmön hallinnan kautta. Eri käyttöaikoina toimivien ja olosuhteiltaan erityisten tilojen ryhmittely selkeiksi kokonaisuuksiksi on energiankäyttöön vaikuttava tekijä. Vaihtoehtoja selvittämällä C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_ docx

14 3 (6) Erja Reinikainen pyritään optimiratkaisuun. Mm. suuren lämpökuorman omaavien tilojen (keittiö, opetuskeittiö, atk-tilat, jne.) sijoittamista aurinkojulkisivuille pyritään välttämään. Julkisivuratkaisun ja rakenteen tulee mahdollistaa hyvä ilmanpitävyys. Tuulikaappi- ja ovijärjestelyin estetään hallitsematon ilmanvaihto mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi hallitsematonta ilmanvaihtoa estetään ottamalla huomioon suunnittelussa tarkoituksenmukainen virtaussulkujen sijoittelu ja mm. kuilujen ja porrashuoneiden tiiviys. Määräystasoa paremman ilmanpitävyyden toteutuminen osoitetaan rakennusvaiheessa mittauksin. Käyttämällä rakentamismääräysten mukaisia rakenteiden U-arvoja, hyvätasoisia ikkunoita ja määrittelemällä rakennuksen ilmanpitävyydelle rajat päästään varsin alhaiseen lämmitysenergian kulutukseen. Ulkopuolisilla auringonsuojauksilla ja hyvillä auringonsuojaominaisuuksilla varustetuilla ikkunoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa tilojen lämpötilatasoon ja jäähdytystarpeeseen. Arkkitehtuurilla, ikkunaratkaisuilla ja sisäpintojen värityksellä on keskeinen merkitys mm. luonnonvalon hyödyntämiseen tilojen valaistuksessa. Tavoitearvoja: ilmanvuotoluku n 50 alle 1,0 1/h rakenteiden U-arvot rakentamismääräysten D3/2012 mukaiset MSE-ikkunoiden ja kiinteiden ikkunoiden U-arvo 0,8 W/m 2,K, etelä- ja länsisivulla g- arvo alle 40% lasiseinien U-arvo lasiosalle 0,6 W/m 2,K, etelä- ja länsisivulla g-arvo alle 40% erityisesti suurissa ikkunoissa tulisi U-arvon ja aurinkojulkisivuilla myös g-arvon olla mahdollisimman hyvä. Taloteknisessä suunnittelussa huomioitavia tekijöitä LVI-teknisissä ratkaisuissa optimoidaan järjestelmäratkaisut, laite- ja verkostomitoitukset, jne. sekä kiinnitetään erityistä huomiota ilmanvaihtojärjestelmien tarpeenmukaiseen käyttöön ja sähköenergian kulutukseen. Lämmöntalteenottojen kattavuus ja tehokkuus sekä puhaltimien hyötysuhteisiin ja moottorivalintoihin vaikuttaminen on tärkeää. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet määritellään tilojen toiminnan, käyttöaikojen ja olosuhteiden mukaan siten, että vältetään pitkiä kanavointeja. Luokissa ja auloissa toteutetaan tarpeenmukainen tilakohtainen ilmanvaihto, joka pienentää rakennukseen otettavaa ulkoilmamäärää kun huoneissa on vain vähän tai ei lainkaan ihmisiä. C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_ docx

15 4 (6) Erja Reinikainen Laitevalinnoissa ja kanavistomitoituksissa huomioidaan energiatehokkuuden optimointi, erityisesti kiinnitetään huomiota sähköenergian kulutuksen vähentämiseen. Lämmöntalteenotto toteutetaan kattavasti ja hyvällä hyötysuhteella. Suunnittelussa huomioidaan pyrkimys veden säästöön mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vettä säästävin kalustein. Tavoitearvoja: pumput energialuokkaa A ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho (sfp-luvun) on alle 1,8 kw/m 3,s normaalissa käyttötilanteessa sähkömoottorit IE2-luokan moottoreita tai PM-moottoreita. Pienissä puhaltimissa suositaan EC-moottoreita. Sähköjärjestelmien suunnittelussa ja mitoituksessa ovat keskeisiä tavoitteita hyvät hyötysuhteet ja vähäiset häviöt (muuntajat, UPS-laitteet, taajuusmuuttajat, moottorikäytöt jne.). Erityisesti kiinnitetään huomiota laitteiden ja moottoreiden osatehojen hyötysuhteisiin, koska esim. ilmanvaihtojärjestelmät toimivat harvoin mitoitustehollaan. Laitevalinnoissa suositaan energiatehokkaita moottoreita. Valaistussuunnittelu on oleellinen tekijä sisäympäristön terveellisyyden, viihtyvyyden ja tuottavuuden sekä rakennuksen energiatehokkuuden kannalta. Suunnittelun alkuvaiheessa selvitetään yhteistyössä käyttäjän kanssa toiminnan vaatimat valaistusvaatimukset eri tiloissa ja mitoitetaan valaistustasot todellisen tarpeen mukaiseksi. Valaistus toteutetaan tarpeenmukaisena ohjaukseltaan että ryhmittelyltään ja luonnonvaloa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Valaistusta ohjataan läsnäolon mukaan automaattisesti, jolloin valot ovat käytössä vain tarvittaessa. Valolähteinä käytetään rakentamisajan energiatehokkaimpia ratkaisuja. LED-valaisimia käytetään soveltuvin osin. Teknisten järjestelmien suunnittelu kokonaisuutena sekä tarvittaessa yksittäisten laitekokonaisuuksien kuten iv-kojeiden, pumppujen, valaisimien, jne. hankinta tehdään elinkaaritaloudellisin periaattein. Kaikkien energiaa käyttävien laitteiden, järjestelmien ja tuotteiden määrittelyssä tulee asettaa vaatimukseksi energiatehokkuuden lisäksi laadukkuus ja pitkäikäisyys. Säätö- ja ohjaustoiminnot toteutetaan väyläpohjaisella rakennusautomaatiojärjestelmällä, jonka avulla järjestelmien toiminnan taloudellisuutta voidaan seurata, perusasetuksia voidaan tehdä keskitetysti ja huoltotarpeista saadaan tieto huolto-organisaation käyttöön. Energian käytön seurannan ja ohjauksen kannalta rakennusautomaatiojärjestelmä on keskeinen työkalu käyttöhenkilökunnalle. Järjestelmällä voidaan helposti vaikuttaa kohteen energiankäyttöön. Valvomosta ja etäkäyttöyhteydellä tulee helposti nähdä muutamilla keskeisillä näkymillä kaikki energiankäyttöön keskeisesti vaikuttavat toiminta-arvot ja asetukset. C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_ docx

16 5 (6) Erja Reinikainen 6. Käyttäjien energiaa kuluttavat laitteet Käyttäjän laitteiden ja -laitteistojen sähköenergiankulutukseen vaikutetaan kiinnittämällä laitehankintojen (toimistolaitteet, atk-laitteet, jne.) yhteydessä huomiota energiatehokkuuteen esim. nostamalla energiatehokkuus yhdeksi valintakriteeriksi hankintojen kilpailuttamisessa. Myös laitteiden käyttötottumuksilla, ohjeilla ja perusasetuksilla (esim. näytönsammutuksen aktivoinnilla) voidaan vaikuttaa sähköenergian kulutukseen. Laitteiden energiatehokkaan käytön opastukseen tulee kiinnittää huomiota. Käyttäjien laitteiden hankinnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan TEM:n laatimat ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta sekä Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. 7. Energiankulutuksen seuranta Rakennuksen osat ja energiaa kuluttavat järjestelmät tulee mittaroida siten, että yksityiskohtainen ja havainnollinen kulutuksen seuranta on mahdollista. Mittaroinnin taso ja toteutustapa (rakennusautomaatioon liitettynä vai erillisenä) sovitaan suunnittelun käynnistyessä. Tavoitteena on mitata erikseen kiinteistön järjestelmien (esim. ilmanvaihto ja jäähdytys) sekä merkittävien toimintojen kulutus (mm. keittö, kotitalous, tekninen työ, jne.). Energiamittausjärjestelmä raportoi energian ja veden kulutus- ja tuottoryhmittäin hetkellisen, kuukausittaisen ja vuosittaisen kulutuksen. Tunnittaisten kulutusprofiilien avulla voidaan helposti seurata rakennuksen vuorokautista käyttäytymistä sekä yöaikaista ns. pohjakulutusta. Kulutuksen havainnollisella esittämisellä pyritään vaikuttamaan henkilökunnan ja oppilaiden käyttäytymiseen ja ohjaamaan energiatehokkaaseen laitteiden ja järjestelmien käyttöön. Rakennukselle määritetään energian ja veden tavoitekulutus, joihin toteutuvaa kulutusta verrataan vähintään kuukausitasolla. Tavoitekulutus jaetaan osa-alueiksi toteutettavan energia- ja vesimittaroinnin mukaisesti. 8. Käyttäjien opastus energiatehokkaaseen toimintaan Tavoitellun energiatehokkuuden toteutumisen edellytyksenä on, että vastaanotto- ja käyttöönottovaiheessa varmistetaan, että rakennuksen tekniset järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla. Kohteen käyttö- ja huoltohenkilökunnan opastus ja koulutus on erityisen tärkeää, kun rakennusautomaatiojärjestelmän mahdollisuuksia taloteknisten järjestelmien seurannassa ja energiankäytössä halutaan hyödyntää tehokkaasti. Koulutuksessa ja opastuksessa tulee korostaa säännöllisesti toistuvia, huoltohenkilökunnalta edellytettyjä toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että kohteen talotekniikka toimii oikein ja energiataloudellisesti. C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_ docx

17 6 (6) Erja Reinikainen Rakennuksen käyttäjille (opettajat ja oppilaat) suunnatuilla havainnollisilla ja helposti ymmärrettävillä energiataloudellisen käytön ohjeilla on keskeinen merkitys toteutuvalle energiankulutukselle. GRANLUND OY Erja Reinikainen C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_ docx

Sipoon kunta. Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2. Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus LVIA-SELOSTUS 10.3.2013

Sipoon kunta. Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2. Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus LVIA-SELOSTUS 10.3.2013 Sipoon kunta Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2 LVIA-SELOSTUS 10.3.2013 2 0 PERUSTIEDOT 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: Lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015 1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva.

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva. Mikko Hiltunen / MHi 30.10.2008 MUISTIO 1 (7) Vantaan kaupunki Hämeenkylän päiväkoti Sahratie 7 01630 Vantaa 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO YLEISTÄ Katselmus on suoritettu 29.10.2008. Katselmuksessa on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4 15.4.2011 2 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja LVI-MATALAENERGIARAKENTAMISOHJEET ESIPUHE

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

FinZEB-kustannuslaskenta

FinZEB-kustannuslaskenta FinZEB-kustannuslaskenta Kustannusten muodostuminen Asuinkerrostalo ja toimisto 20.11.2014 Optiplan Oy 1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, hajautettu Asuinkerrostalo Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 69 %

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

Yksikkö. Määrä. 1 Soramurske/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 2 Kivituhka/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5

Yksikkö. Määrä. 1 Soramurske/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 2 Kivituhka/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 D ALUERAKENTEET D1 Olevat rakenteet D15 Alueen pintakerrokset 1 Soramurske/kunnostus 4-5 2 Kivituhka/kunnostus 4-5 Kunnossapitojakso [a] 3 Asfaltti/uusiminen 16-20 4 Laattapäällyste/uusiminen 16-20 D5

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen

KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen Hankesuunnitteluvaiheen LVIA - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0001 Projekti n:o 05009.P030 Viimeisin

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA

Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA 11.11.2013 LVIA-HANKESUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo G0 YLEISET VAATIMUKSET... 3 G01 LVI-suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström 3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA Esityksen sisältö NCC 3-talon laskennallinen energiatehokkuus NCC 3-talon mitattu energiankulutus ja siitä arvioitu energiatehokkuus Vaihtoehtoisten ratkaisujen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen

KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen ALUSTAVA Hankesuunnitteluvaiheen LVIA - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o 05009.P029 Viimeisin muutos

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

LVIA-JÄRJESTELMIEN VALMIUS / TOIMIVUUS JA LVI-TÖIDEN TILANNE HAVAITUT VIRHEET, PUUTTEET ja HAITAT sekä EPÄSELVYYDET (= alleviivaukset)

LVIA-JÄRJESTELMIEN VALMIUS / TOIMIVUUS JA LVI-TÖIDEN TILANNE HAVAITUT VIRHEET, PUUTTEET ja HAITAT sekä EPÄSELVYYDET (= alleviivaukset) 1.8.2012 1(5) HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Pekka Karsimus VALMIUSSELVITYS, VIRHE-, PUUTE- JA HAITTALUETTELO LIITE NRO Tilaaja / Kohde: Töölönlahden pysäköintilaitos

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot