SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 0001 Projekti n:o P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija RB Tark./Hyv. GRANLUND RIIHIMÄKI OY Riku Bitter Granlund Oy Malminkaari 21, PL HELSINKI Puh Fax Granlund Lahti Oy Aleksanterinkatu 11 A LAHTI Puh Fax Granlund Tampere Oy Järvensivuntie 1, PL TAMPERE Puh Fax Granlund Kuopio Oy Hyrräkatu KUOPIO Puh. (017) Fax (017) Granlund Vaasa Oy Rauhankatu VAASA Puh Fax Granlund Riihimäki Oy Hämeenkatu RIIHIMÄKI Puh Fax Y-tunnus Y-tunnus Y-tunnus Y-tunnus Y-tunnus Y-tunnus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ, LIITTYMÄT, LVI-TEKNISET TILAT YLEISTÄ ULKOPUOLISET LIITTYMÄT Kaukolämpö Vesi Jätevesiviemäri Sadevesiviemäri LVI-TEKNISET TILAT MITOITUSOLOSUHTEET ENERGIATEHOKKUUS 1 2 LVIA-JÄRJESTELMÄKUVAUS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT MUUT LVI-JÄRJESTELMÄT RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 5

3 1 1 YLEISTÄ, LIITTYMÄT, LVI-TEKNISET TILAT 1.1 YLEISTÄ Tässä LVIA-rakennustapaselostuksessa käsitellään Sipoon kunnan Nikkilän Sydämen päiväkodin uudisrakennuksen suunnitteluvaiheen LVIA-teknisiä ratkaisuja ja tavoitteita. 1.2 ULKOPUOLISET LIITTYMÄT Kaukolämpö Vesi Ei tule. Rakennus liitetään Sipoon Veden vesijohtoverkostoon (uusi liittymä). Liittymä sijaitsee Suursuonkadulla Jätevesiviemäri Rakennus liitetään Sipoon Veden jäteviemäriverkostoon (uusi liittymä). Liittymä sijaitsee Suursuonkadulla Sadevesiviemäri Rakennus liitetään Sipoon Veden hule-sadevesiviemäriverkostoon (uusi liittymä). Liittymä sijaitsee Suursuonkadulla. 1.3 LVI-TEKNISET TILAT Rakennuksen LVIA-tekniset tilat sijaitsevat 2. kerroksessa keittiön yläpuolella. Tilassa sijaitsevat sekä lämmitys- että IV-järjestelmien päälaitteet. 1.4 MITOITUSOLOSUHTEET Rakennuksen sisäilmaluokkana käytetään pääsääntöisesti S2:ta huomioiden kesäajan huonelämpötilojen tavoitearvon asetannan (ks. kohta 2.3.). 1.5 ENERGIATEHOKKUUS LVI-järjestelmien jatkosuunnittelussa ja mitoituksessa tulee huomioida järjestelmien energiataloudellisuus. Rakennus tulee suunnitella siten, että sen määritelty energialuokkatavoite on energialuokka B.

4 2 2 LVIA-JÄRJESTELMÄKUVAUS 2.1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Rakennuksen lämmöntarve tuotetaan vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmällä, joka sijoitetaan pääosin 2. kerroksen tekniseen tilaan. Järjestelmään kuuluu pääkomponentteina vesi-ilmalämpöpumput ja lämminvesivaraajat. Huipputehoa katetaan sähkövastuksilla (sijoitus varaajissa) sekä erillisellä sähkökattilalla. Vesi-ilmalämpöpumppuja käytetään myös viilennyksen tarvitseman kylmän tuotantoon. Lämmityksen jakelupiirit ovat IV- ja lattialämmitys. Lattialämmitysjärjestelmää varaudutaan käyttämään myös viilennykseen. Rakennukseen tulevat aurinkopaneelit tuottavat osan lämmitysjärjestelmän tarvitsemasta sähköenergiasta. Päiväkodin lämmitys toteutetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä, Lämpötilojen säätö toteutetaan huonekohtaisilla säädöllä, joka integroidaan huonekohtaiseen säätöjärjestelmään. Märkätiloissa lämpötilan säätö toteutetaan vaihtoehtoisesti paluuvesisäätönä tai lattiaan asennettavan termostaatin avulla IV-lämmitys Rakennuksen ilmanvaihtokoneiden jälki-/lisälämmitys toteutetaan vesipattereilla. Märkäeteiset Rakennuksen märkäeteiset varustetaan kiertoilmakoneilla, jotka kytketään IVlämmitysverkostoon. Lämmitysverkostojen vedenlaatua parannetaan mahdollisesti esimerkiksi Elector-veden käsittelylaitteilla. 2.2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Rakennus liitetään Sipoon veden vesijohto-, jäteviemäri- ja hule- /sadevesiverkostoon. Päävesimittari sijoitetaan pohjakerroksen varastotiloihin lämmönjakohuoneessa. Päävesimittarin kulutus tieto liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään. Keittiötoiminnot varustetaan erillisellä vedenmittauksella, jonka tieto liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään.

5 3 Lämmin käyttövesi Rakennuksen lämminkäyttövesi tuotetaan Vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmän varaavissa käyttövesikierukoiden avulla, mahdollisesti käytetään erillistä käyttövesivaraajaa. Vesijohdot Vesijohtorungot tehdään pääsääntöisesti komposiittiputkilla alakattoasennuksina. Kytkentäjohdot tehdään pääosin muoviputkella suojaputkessa niin, että jakotukit sijaitsevat alakatossa. Osittain käytetään kytkentävesijohtoina kromattua kuparia pinta-asennuksina. Vesi- ja viemärikalusteet Vesikalusteina käytetään normaaleja ao. tiloihin tarkoitettuja kalusteita (yksiote/termostaattihanoja). Osa hanoista on elektronisia sähköhanoja (hygienia tarkoitukseen käytettävät). Päiväkodin ulkovesipisteet sijoitetaan 1. kerrokseen ja ne toteutetaan valmiiksi sekoitetulla vedellä. Jätevesiviemärit Jätevesiviemäröinti toteutetaan painovoimaisesti. Viemärimateriaaleina käytetään pääsääntöisesti muoviviemäreitä huomioiden äänitekniset vaatimukset. Keittiön viemäreitä täydennetään HST-viemäreillä. Keittiön viemäröinti varustetaan rasvanerottimella. Rasvanerotin varustetaan hälytyskeskuksella. Sade-/hulevesiviemärit Sadevesiviemäröinti toteutetaan painovoimaisesti. Rakennuksien kattojen sadevedet johdetaan syöksytorvien kautta sadevesiverkostoon. Sadevesiviemärit tehdään muoviviemäreinä. Pihan sadevedet kerätään sadevesikaivojen avulla ja liitetään sadevesiverkostoon. Perusvedet (salaojat) liitetään yhdestä kulmakaivosta PVK:oon (pallopadotusventtiili), joka edelleen liitetään sade-/hulevesijärjestelmään.

6 4 2.3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Rakennuksen päiväkotitilojen ilmanvaihto toteutetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla lämmöntalteenotolla varustettuna. IV-koneet varustetaan myös tuloilman viilennyksellä. Keittiön ilmanvaihto toteutetaan mahdollisesti ilman lämmöntalteenottoa riipuen keittiön ruoan valmistusmäärästä ja käytettävistä huuvista. Rakennus varustetaan keskitetyllä IV-hätäseis-toiminnalla (ryhmäkeskus- vai ohjelmallinen lukitus). Rakennuksessa on 4 kpl pääilmanvaihtokoneita, jotka sijoitetaan kaikki 2. kerroksen tekniseen tilaan. Pää iv-koneiden alustavat ilmavirrat ovat seuraavat: TK/PK 1, Päiväkoti etelä TK/PK 2, Päiväkoti itä TK/PK 3, Ruokala + Sali TK/PK 4, keittiö 2,0 m3/s 2,0 m3/s 1,2 m3/s 0,8 m3/s Kanavistot tehdään teräs-/peltikanavilla. Äänenvaimennuksessa käytetään pääsääntöisesti tehdasvalmisteisia äänenvaimentimia. Pääte-elimet ovat tehdasvalmisteisia vakioventtiilejä vakiovärisävyin. Tilakohtainen ilmanvirransäätö toteutetaan IMS-laitteilla (erillinen ilmavirran mittaus ja säätöosa). Huonekohtainen säätö huomioi läsnäolon, lämpötilan ja CO2-pitoisuuden. Mahdolliset IV:n palopellit varustetaan sähköisillä toimilaitteilla ja liitetään koestuksen ja hälytysten osalta RAU-järjestelmään. Päiväkodin tilat Päiväkodin ilmanvaihtoa hoitaa 2 kpl ilmanvaihtokone (tulo+poisto), joka on varustettu pyörivällä lämmöntalteenottojärjestelmällä mahdollisimman hyvän lämmöntalteenoton hyötysuhteen saavuttamiseksi. Lisäksi alueella on erillispoisto WC-tiloille. Ruokala/salitilat Ruokala-/salitilan ilmanvaihtoa hoitaa ilmanvaihtokone (tulo+poisto), joka on varustettu pyörivällä lämmöntalteenottojärjestelmällä mahdollisimman hyvän lämmöntalteenoton hyötysuhteen saavuttamiseksi. Keittiö (jakelu/kuumennus keittiö) Keittiö ilmanvaihtoa hoitaa ilmanvaihtokone, joka on varustettu lämmöntalteenotolla (vastavirta) ja lämmityspatterilla. Ilmanvaihtoa ohjataan valitun käyttötilanteen mukaan.

7 5 Tekniset tilat Tekniset tilat (IV-konehuone) varustetaan termostaattiohjatulla ylilämmönpoistolla. ATK-tila varustetaan erillisellä jäähdytyksellä ja sähköryhmäkeskustilat ilmanvaihdolla (ylipaineinen). Hissi/hissikuilu Hissikuilu varustetaan omalla erillisellä poistopuhaltimella. Korvausilma otetaan hissikuiluun 1. kerroksen tasolta. 2.4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Rakennuksen ei tule varsinaisia kylmäteknisiä järjestelmiä lukuun ottamatta keittiön kylmätilojen vaatimia laitteistoja. Vesi-ilmalämpöpumppu järjestelmä tuottaa myös tarvittavan viilennyksen. 2.5 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Rakennukseen ei tule palontorjuntajärjestelmiä lukuun ottamatta muutamia pikapaloposteja. Sammutusjärjestelmän tarve pitää vielä varmistaa. 2.6 MUUT LVI-JÄRJESTELMÄT Kostutus Tilojen mahdolliseen sisäilman kostutustarpeeseen hankintaan paikallisia ilmankostutuslaitteita tilaajan toimesta. Alapohjan tuuletus Rakennuksen alapohja tuuletetaan koneellisella poistolla (korvausilma ympäri rakennusta), joka johdetaan vesikatolla. Poistoa ohjataan alapohjan lämpötilan ja olosuhteiden mukaan. 2.7 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennuksen LVIS-teknisten laitteiden toimintoja ohjaa, valvoo ja säätää rakennusautomaatiojärjestelmä, joka uusitaan kokonaisuudessaan. Järjestelmä toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla DDC-pohjaisella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Järjestelmä liitetään osaksi Sipoon kunnan rakennusautomaatiojärjestelmäkokonaisuutta. Rakennukseen ei tule valvomolaitteita/erillistä valvomotilaan, vaan alakeskusta voidaan paikalliskäyttää huollon kannettavalla PC:llä tai paikallisilla graafisilla näytöillä.

8 6 Rakennukseen tulee yksi alakeskus (tekninen tila). Tilojen valaistusohjausjärjestelmän voidaan liittää osaksi RAU-järjestelmään. Kiinteistön kulutustiedot (vesi, sähkö) liitetään RAU-järjestelmään. Aurinkokennon tuottama sähköenergia tieto myös kerätään ja sähkökulutusta myös alamittaroidaan (vesi-ilmalämpöpumput, lämmityksen lisävastukset).