MÄNTYMÄEN KOULU KAUNIAINEN KUSTANNUSLASKENTAA VARTEN. LVIA- rakennustapaselostus Työ

Transkriptio

1 MÄNTYMÄEN KOULU KAUNIAINEN KUSTANNUSLASKENTAA VARTEN LVIA- rakennustapaselostus Työ T003_RTS

2 1 MÄNTYMÄEN KOULU KAUNIAINEN LVIA-HANKESUUNNITTELUVAIHEEN RAKENNUSTAPA-SELOSTUS 1. YLEISTÄ Kohteen muodostaa nykyinen, useammassa eri vaiheessa rakennettu koulurakennus, jonka ruokailutilaa laajennetaan sekä rakennetaan uusi kuumennuskeittiö ruokailutilan yhteyteen. Lisäksi nykyinen kirjasto ja opettajainhuone peruskorjataan sekä ruokailutilan lattiaa pudotetaan alaspäin kellarin kohdalta. Kellarin kohdalla olevat putket puretaan lattian purkamisen yhteydessä. Yläkerroksen ilmanvaihtokonehuonetta laajennetaan, uusi kuumennuskeittiön tuloilmakone sijoitetaan laajennettuun ilmanvaihtokoneeseen sekä ruokailutilan ja muiden tilojen kone uusitaan. Ruokailusiiven nykyinen LVIA-tekniikka on teknisen käyttöikänsä päässä ja käytännössä kaikki nykyinen tekniikka puretaan ja uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. Poikkeuksen muodostaa vesikiertoinen patterilämmitysverkosto, joka pääosin säilytetään. Kaikkien laitteiden ja materiaalien tulee olla tyyppihyväksyttyjä (EU/CE). Laitevalinnoissa tulee pyrkiä mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin. IVkonevalinnoissa tulee huomioida v voimaan tulevat sähkötehokkuus- ja hyötysuhdevaatimukset.

3 2 2. LÄMMITYS 2.1 Liittymät Rakennus on liitetty Fortum Oy:n kaukolämpöverkostoon. Nykyinen kaukolämpöliittymä jää ennalleen. 2.2 Lämmönjakokeskus ja lämmönsiirtimet Nykyinen lämmönjakokeskus sijaitsee koulun viereisessä siivessä B, josta lämpöjohdot tuodaan nykyistä tekniikkatunnelia pitkin ruokalasiipeen ja sen läpi seuraavaan siipeen D. Lämmönjakokeskus ja siirtimet jäävät ennalleen. 2.3 Lämmitysverkoston putkistot Patterilämmitysverkoston putket säilytetään ennallaan seuraavin poikkeuksin: Nykyisen keittiön alapuolella olevassa kellaritilassa puretaan tekniikkatunnelin reunasta alkaen kaikki lämmitysputket piirustuksen 29094T2K1 mukaisesti. Ruokalan lattiaremontin jälkeen putket asennetaan takaisin samoihin kohtiin, kuitenkin n. 1000mm alemmas alkuperäisestä ruokalan lattian pudotuksen johdosta. Lisäksi ruokalatilan seinäpurun takia sekä ruokalan yhdyskäytävän laajennuksen takia pattereita puretaan piirustuksen 29094T101 mukaisesti. Uuteen keittiölaajennukseen sekä ruokalan yhdystilaan asennetaan uudet lämmityslaitteet piirustuksen 2909T101 mukaisesti. Lämmitysverkostojen runkoputkistojen materiaali kuivissa tiloissa, jotka edellyttävät uusimista tai lisäystä teräsputkea DN 40 asti kierteyttämällä, DN 50 ja sitä isommat tehdään hitsattavasta teräsputkesta hitsaus- ja laippaliitoksin. Lämmitysverkostojen säätö nykyisillä tavallisilla linjasäätöventtiileillä, lisättäviltä osiltaan tavallisilla linjasäätöventtileillä. Lämmitysverkostojen mitoituksessa käytetään seuraavia maksimipainehäviöitä: - lämpöjohtoverkostojen päärunkoputket 100 Pa/m - lämmityspatteriverkoston kytkentäjohdot 50 Pa/m - IV-koneiden lämmityspatterien sekoituspiirit 25 kpa

4 3 2.4 Lämmönluovuttimet Rakennuksen peruslämmitys märkätiloja lukuun ottamatta tapahtuu pääsääntöisesti nykyisillä patteriverkostoon liitetyillä radiaattoreilla ja konvektoreilla. Lämmityspatterit on varustettu termostaattisilla patteriventtiileillä. Uudet lämmityspatterit patteriverkostoon liitettyjä radiaattoreita termostaattisilla patteriventtiileillä. Uuden keittiön lämmittimet kiertoilmapuhaltimia. Keittiön ilmanvaihdon liuoslämmöntalteenoton putkisto tehdään kupariputkesta. Keittiön ilmanvaihdon lämmöntalteenottoputkistossa käytetään lämmönsiirtoaineena 35 tilavuus-% monoetyleeniglykoliliuosta.

5 4 3. VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT 3.1 Liittymät Kiinteistö on varustettu HSY:n vesijohtoliittymällä, joka jää ennalleen. Kiinteistön jätevedet ja hulevedet on johdettu painovoimaisesti HSY:n jätevesiviemäriverkostoon. Uuden keittiön viemärit johdetaan uuteen rasvanerotuskaivoon piirustuksen 29094T201 mukaisesti. Uuden keittiön ja ruokalan uuden yhdystilan piha- ja kattosadevedet sekä salaojavedet johdetaan painovoimaisesti HSY:n hulevesiviemäriverkostoon. Hulevesiputket mitoitetaan siten, että vesimäärät voivat ylittyä 50 % yli mitoitussateen aiheuttamatta padotusvaaraa tontilla. 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennus on varustettu kylmä-, lämpimän veden kierto- ja lämminvesijohdoilla. Ruokalasiiven runkojohdot tulevat tekniikkatunnelissa B-osan lämmönjakohuoneesta josta ne kulkevat ruokalan kellarin kautta C-osaan. Nykyisen keittiön alapuolella olevassa kellaritilassa puretaan tekniikkatunnelin reunasta alkaen kaikki vesijohtoputket piirustuksen 29094T2K1 mukaisesti. Ruokalan lattiaremontin jälkeen putket asennetaan takaisin samoihin kohtiin, kuitenkin n. 1000mm alemmas alkuperäisestä ruokalan lattian pudotuksen johdosta. Lisäksi nykyisen ruokalan alueelta puretaan kaikki vesijohdot ja viemärit tulpataan piirustuksen 29094T201 mukaisesti. Uuteen keittiölaajennukseen sekä ruokalan viereiseen WC-ryhmään asennetaan uudet vesijohdot ja vesikalusteet piirustuksen 2909T201 mukaisesti. Uuden keittiön jätevesiviemärilinja tuuletetaan keittiön vesikatolle johdetulla tuuletusviemärillä. Kattosadevedet johdetaan sisäpuolisilla viettoviemäreillä hulevesiverkostoon. Sadevesikattokaivot varustetaan itsesäätyvällä sähkölämmityksellä. Ks. piirustus 2909T201. Piha-alueiden sadevedet sadevesikaivojen kautta kiinteistön hulevesiverkostoon.

6 5 3.3 Vesi- ja viemärikalusteet Vesi- ja viemärijärjestelmiin sisältyvät normaalit suihku-, WC- ja siivoustilojen vesi- ja viemärikalusteet sekä keittiötilan kalusteet. Uuden keittiön kalusteet ovat uusia, samoin ruokalan uuden WC ryhmän kalusteet ovat uusia. Muut kerroksien kalusteet ovat vanhoja. Kalusteet ovat pääsääntöisesti saniteettiposliinia, väri vakiovalkoinen. WC-istuimet varustettuna isolla ja pienellä huuhtelulla, istuimet seinämallisia. Pesuallassekoittajat ovat kromattuja yksiotesekoittajia. Sekoittajissa on oltava virtauksen rajoitusmahdollisuus. Vesi- ja viemärijärjestelmiin sisältyvät uuden keittiön vesi- ja viemärikalusteet erillisen keittiölaitesuunnitelman mukaisesti. Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisin suluin. Uuden keittiön lattiakaivot ovat haponkestävää terästä ja muiden tilojen muovia RSt-kansin. WC-tiloihin asennetaan lattiakaivot, joiden kautta viemäröidään pesualtaat. 3.4 Vesi- ja viemäriputkistot Rakennusten sisäpuoliset vesijohdot tehdään kupariputkesta kuivissa tiloissa. Pintaan asennetut kalusteiden kupariset kytkentäjohdot maalattuja tai kromattuja. Märkätiloissa vesijohdot ruostumatonta teräsputkea puristusliittimin (ns. Mapress-liitos). Vesijohtojen päärunkojen ja pystylinjojen mitoituksessa varaudutaan 10 % virtaaman lisäykseen. Rakennuksen pohjalaatan alla sekä ulkopuoliset maahan asennettavat pohjaviemärit PVC- tai HTP muoviviemäriputkea kumirengastiivistein. Keittiön rasvaviemäri alapohjassa Rst viemäriä kumirengastiivistein. Rakennusten sisäpuoliset, laatan yläpuoliset jätevesiviemärit HTPdesibelimuoviviemäriputkea tai RSt-viemäriä muhviliitoksin.

7 6 Kattosadevesiviemärit PE-muoviviemäriputkea muovihitsausliitoksin. Sadevesiviemärit rakennuksen sisällä lämpöeristetään höyrytiiviisti kaikkialla. Ilmastoinnin LTO-laitteiden kondenssiviemärit kuparia. 3.5 Kaivot, pumppaamot ja erottimet Jäte- ja sadevesikaivot ovat muovikaivoja valurautakansistoin.

8 7 4. ILMASTOINTI 4.1 Sisäilmaston suunnitteluarvot Tiloissa pyritään noudattamaan Sisäilmastoluokitus 2008 mukaisia sisäilmastoluokan S2,S3 mukaisia vaatimuksia soveltaen. Muut mahdollisesti erikseen jäähdytettävät huonetilat määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka Ilman suhteellinen kosteus: ei kostutusta P1 Lämpöolojen suunnittelun perusteena käytettävät säätiedot: - kesäkauden mitoittava ulkolämpötila +25 C - talvikauden mitoittava ulkolämpötila 26 C Tilakohtaiset ilmamäärät mitoitetaan seuraavasti: - kuumennus keittiö 15 dm³/sm² (mitoitetaan tarkemmin laitekuorman mukaan) - ruokala 5 dm³/sm² - kirjasto 2 dm³/sm² - opettajien huone 4 dm³/sm² - käytävät 1 dm³/sm² - aula 5 dm³/sm² - varastot 1 dm³/sm² - WC:t 30 dm³/s/istuin Muut tilat mitoitetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisesti. Teknisten tilojen ilmamäärät mitoitetaan laitekuormien perusteella. Tuloilman suodatus EU7 Tavoitearvot: Perusilmanvaihto, kun ihmisiä ei ole läsnä S2 Sähkötilat suunnitellaan ylipaineisiksi. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien asennusvaiheessa noudatetaan puhtausluokan P1 menettelytapoja (kanavistojen kaikki päät suljettava aina asennustyön taukojen ajaksi).

9 8 4.2 Ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmät Ruokalasiiven (C-osa) kaikki tilat varustetaan koneellisilla tulo- ja/tai poistoilmanvaihtojärjestelmillä. Ruokalasiiven (C-osa) kaikki ilmanvaihtokanavat ja koneet puretaan ja uusitaan ilmanvaihtopiirustusten osoittamassa laajuudessa. IV-koneet sijoitetaan nykyiseen IV-konehuoneeseen, jota laajennetaan koneiden tilantarpeen takia. IV-kuiluissa ei varauduta ylimääräisillä kanavilla tulevaisuuden tarpeisiin. Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin päätelaitteet ovat pääsääntöisesti sekoittavia. 4.3 Ilmastointitekniikka Ilmastointikojeet ovat tehdasvalmisteisia tulo-/poistoilmanvaihto pakettikoneikkoja varustettuna lämmön talteenottolaitteistolla. Lämmön talteenottoratkaisussa tulee huomioida voimaan tulevat ekosuunnittelukriteerien mukaiset hyötysuhdevaatimukset. Yhteistilojen uusittava kone varustetaan pyörivällälämmöntalteenottopatterilla. Keittiön uusi tuloilmakone varustetaan liuoslämmöntalteenottopatterilla, sekä poistopuolen huippuimurilla varustettuna liuoslämmöntalteenottopatterilla. Keittiön huippuimuri sijaitsee uuden keittiön vesikatolla. 1. ja 2. kerroksen WC ryhmät varustetaan iv-konehuoneeseen sijoitetulla paketti ilmanvaihtokoneella varustettuna ristivirtalämmöntalteenottopatterilla. IV-konejako ja mitoitus alustavasti: - Yhteistilojen uusi ilmanvaihtokone (palvelee 1 krs ruokalaa, 2krs, sekä parvitiloja) +2.6 / -2.6 m 3 /s - Uuden keittiön ilmanvaihtokone +1.6 / -1.6 m 3 /s Ilmamäärät tarkentuvat suunnittelun kehittyessä. Ilmastointikoneiden ilmamäärät ja päärunkokanavat kuiluissa mitoitetaan siten, että kaikille tulo- ja poistokoneille jää ylimääräistä kapasiteettivarausta 10 %

10 9 puhaltimen kokonaisilmamäärästä. Tämä varaus huomioidaan myös koneiden lämmityspattereiden mitoituksissa. Ilmanvaihtokoneiden varusteista: - SFP-luvun LTO-hyötysuhteen tulee täyttää voimaan astuvat ekosuunnitteluvaatimukset - ulkosäleiköt, ilmanottokatokset; otsapintanopeus labyrinttisäleiköt max 0,6 m/s - raitisilmakammiot (pelti-100 mm mineraalivilla-reikäpelti, pohjalla vesieristys ja vedenpoisto) - lämmityspatterit ; vesi +70 C / +40 C - kaikki koteloitujen ilmastointikoneiden tulo- ja poistopuhaltimet joko EC-moottoreilla tai varustettuna taajuusmuuttajilla - konekohtaiset ryhmäkeskukset Kaikki huippuimurit varustetaan EC-moottoreilla tai varustetaan taajuusmuuttajilla. 4.4 Ilmanjakojärjestelmät ja kanavistot Kaikissa tiloissa ilmanjako on sekoittava. Pääte-elimet vakiotuotteita; väri pääsääntöisesti valkoinen. Kanavat ovat pääosin pyöreitä kuumasinkittyjä teräspeltikierresaumakanavia. Konehuoneissa ja risteilykohdissa tarvittaessa suorakaidekanavia. 4.5 Kohdepoistojärjestelmät Kuumennuskeittiö varustetaan keittiölaitesuunnitelman mukaisesti kohdepoistohuuvilla. Astianpesulinjaston huuvat kondenssihuuvia, kettiön kuumennuslaitteiden huuvat rasvasuodattimin varustettuja huuvia. 4.6 Ilmanvaihdon ohjaus Tuloilmakoneet toimivat valvontajärjestelmän aika-ohjelman ohjaamana. Ilmanvaihtokoneet varustetaan EC-moottoreilla tai taajuusmuuttajilla, joilla pidetään runkokanavissa vakiopaine.

11 10 6. RAKENNUSAUTOMAATIO LVI-laitteiden säätö ja laitteiden ohjaus ja valvonta toteutetaan ohjelmoitavalla hajautetulla mikroprosessoripohjaisella säätö- ja valvontajärjestelmällä (DDC). Järjestelmä toimii selainpohjaisena, jolloin valvontatapahtumia, trendiseurantaa yms. voidaan seurata ja operoida mistä tahansa internetin avulla. Järjestelmä tulee olla liitettävissä Kauniaisten kaupungin yhteiseen valvontajärjestelmään. LVI mittaukset liitetään kattavasti PME-järjestelmään (Schneider Oy). Talotekniikan valvomoon sijoitetaan järjestelmään kuuluvat laitteistot: keskusyksikkö, näppäimistö, näyttöpääte sekä raportti - ja hälytyskirjoittimet. Keskusyksikkö varustetaan UPS-laitteella. Järjestelmään kuuluvat itsenäisesti toimivat mikroprosessoripohjaiset alakeskukset sekä niihin digitaalisella tiedonsiirtoyhteydellä liittyvä keskusyksikkö. Säätö- ja valvontapisteet kerätään alakeskuksille. Alakeskukset toteutetaan hajautetusti siten, että ilmastointikoneille toteutetaan konehuonekohtainen alakeskus. Alakeskukset varustetaan akuilla. Kiinteistövalvomo varustetaan soittomodeemilla ulkopuolista huoltoliikettä varten (ei ympärivuorokautista miehitystä). Jatkohälytykset kiinteistöhuollon päivystäjälle.

12 11 7. PALONSAMMUTUSJÄRJESTELMÄT 7.1 Palontorjuntalaitteet Rakennuksen alkusammutuskalustona toimivat käsisammuttimet sekä käyttövesiverkostoon kytkettävät pikapalopostit. 8. SAVUNPOISTO Kellaritilojen savunpoisto suunnitellaan paloviranomaisten vaatimusten ja paloteknisen suunnitelman mukaisesti. Muiden tilojen savunpoisto tapahtuu painovoimaisesti ikkunoiden kautta. Paineistettuja poistumisteitä ei tule Ramboll Finland Oy Tuomo Korpi, LVIA-tekniikka