Opetuskoti Mustikka Naisten toinen koti

Transkriptio

1 Opetuskoti Mustikka Naisten toinen koti

2 Taustaa Halisten alueen maahanmuuttajaperheiden integroiminen heidän omaan lähiöönsä ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumistoiminnan ulkopuolella olevat pakolaistaustaiset pienten lasten äidit ja naiset erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa. Taustaorganisaatio Sateenkaari Koto ry tarjoaa päivähoitopalveluita. Perheiden tukeminen arjen ongelmissa ja rohkaiseminen olemaan oman elämänsä asiantuntijoita. Muu Maa Mustikka projekti vuonna 2005 Opetuskoti syksyllä 2006 rahoitus loppui 2010, Sateenkaari Koto ry:n rahoitus 2011

3 Taustaa Opetuskoti: Kardinaalinkatu 3 P 151, 4 h+k, 92n2. Halisten asukkaista 22 % maahanmuuttajia (2008). Alueella n asukasta. Puhutaan 40 eri kieltä. Suurimmat ryhmät Somaliasta, Irakista, Iranista, Turkista, Venäjältä ja Virosta. Rahoitus: RAY:n tuki vuosille oli / vuosi ja vuosille / vuosi. Lisäksi Turun kaupungin nuorisotoimen avustuksia, esim. läksykerhoon ja kevätretkeen, TVT antaa vuokrahelpotusta.

4 Opetuskoti Mustikan Opetuskoti tullut tunnetuksi. Tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Toiminnalla oppiminen ja ammatillinen kielen opetus yhdistyvät. Naisten tila: mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Avoin kaikille naisille ja lapsille, uskonnolla tai koulutustaustalla ei merkitystä.

5

6

7

8 Toiminta syksyllä 2010 Maanantai: Tiistai: Keskiviikko: Torstai: Perjantai: 9-12 työ- ja toimintakulttuurin opetusta perhekahvila Mammakeitaan kanssa 9-12 suomen kielen kurssi kulttuurikeskustelut koululaisten läksykerho 9-13 suomen kielen kurssi aikuisten pelit 9-12 suomen kielen kurssi keittokirjan suunnittelu / leivonta koululaisten läksykerho 9-11 mediakasvatus muskari liikunta Syksyn 2010 kielikurssilla 18 naista. Lastenhoito kielikurssin aikana.

9 Toiminta naista / päivä ja 6-12 lasta / päivä. Naiset iältään n v ja lapset 1 kk - 8 v. Koulutustaso vaihteleva, kaikki aktiivisesti osallistuvat luku- ja kirjoitustaitoisia. Suomessa 1kk - 17 v. Lähtömaat: Irak, Iran, Somalia, Tunisia, Marokko, Kiina, Gambia, Vietnam, Afganistan... Vapaa osallistuminen, ei ennakkoilmoittautumista, sitoutumista tai kielitestiä. Käyntejä: vuonna 2008 n.1200 vuonna 2009 n vuonna 2010 n. 2730

10 Toiminta Asiantuntijavierailijat: Työvoimaviranomaiset, neuvola, hammashoitajat, asumisneuvojat, Sateenkaari Koto ry:n työntekijät ym. Tutustumiskäynnit: Yhdistykset, kirjastot, museot, päiväkodit, liikuntapaikat ym. Retket: Keväisin yhdessä Sateenkaari Koto ry:n Perheen päivän kanssa: 2007 Puuhamaa, 2008 Muumimaa ja 2009 Vepsä, 2010 Zoolandia Monikulttuuriset illat: Järjestetty vuosina jo 8 kertaa.

11 Toimintatapa Sosiodynaaminen ohjauksen malli Peavy, Vance R.: Sosiodynaaminen ohjaus: konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Suom.: Petri Auvinen. Helsinki 1999 Ohjaus on vuorovaikutteista toimintaa. Tekemällä oppiminen Tarkoituksena korostaa voimavaroja ja vahvistaa mahdollisuuksia. Arvoina kulttuurisensitiivisyys, ystävällisyys, epävirallisuus. Kulttuurierojen tunteminen ja arvostaminen. Naiset tulevat kerhoihin vapaaehtoisesti. Monikulttuurinen työyhteisö, kulttuuritulkki.

12

13

14

15 Koululaisten läksykerho Maahanmuuttajaperheiden koululaisille kaksi kertaa viikossa. n koululaista / kerta. Läksyt, kielen oppimista tukevat tehtävät, lautapelit ja välipala. Vanhemmilla ei ole aina valmiuksia auttaa lasta läksyissä, jos omakin kielitaito on heikko. Vapaaehtoiset ohjaajat ovat opiskelijoita (yhteistyö Turun YKyhdistyksen kanssa). Hyvä mahdollisuus tehdä arvokasta vapaaehtoistyötä ja tutustua toimintaan koululaisten kanssa.

16

17

18 Opetuskodin hyvät käytännöt Vuorovaikutteisuus Tullaan kuulluksi ja nähdyksi tasa-arvoisesti Maahanmuuttajanaisten ääni tulee kuuluviin Läksykerho Muskari Lasten ja äitien välinen vuorovaikutus paranee ja kieltä opitaan hauskalla tavalla Avoin osallistuminen Ei rekisteröintiä Opetuskoti on matalan kynnyksen kohtaamispaikka Naisten ja lasten oma tila Mahdollistaa naisten luottamukselliset keskustelut Lapsille on oma leikkihuone

19 Opetuskodin hyvät käytännöt Pienryhmien retket Kirjastoon, metsään, uimahalliin, museoihin ym. Kielikurssin aikana järjestetty lastenhoito Pienten lasten äidit pääsevät opiskelemaan Kodinomaisuus Sijainti keskellä lähiötä ja stressitön oppimisympäristö Tukeminen arjen asioissa Asiointiapu virastoissa, pankeissa, terveydenhoidossa ym. Koulutus- ja työasiat Kulttuurisensitiivisyys ja suvaitsevaisuus Kulttuuritulkki Käydään keskusteluja kulttuureistamme Ohjelman suunnitteleminen yhdessä ja opitaan yhdessä tekemällä Asiantuntijavierailut, esim. asumisneuvoja, palveluohjaaja naisten tarpeiden mukaan Kulttuurit tutuiksi esim. yhteisten keittiöpäivien avulla Vertaistuki Naiset voivat tukea ja opettaa toisiaan sekä keskustella kokemuksistaan

20 Tuloksia Kielitaito. Hakeutuminen harjoittelupaikkoihin ja kursseille. Sosiaalisen verkoston laajentuminen. Suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan ymmärrys. Lasten tottuminen suomenkieliseen ympäristöön. Oppiminen arjen toimissa tehokasta. Molemminpuolinen oppiminen: Opittu olemaan ihmisinä ihmisten joukossa, ei tietyn kulttuurin edustajina Toiminnasta tullut tunnettua. Monikulttuurinen työyhteisö voimavarana. Opetuskoti toimintamallina.

21 Haasteita Lasten ja aikuisten toiminta samoissa tiloissa. Tulosten näkyvyys/näkymättömyys ja mittaaminen. Jatko-ohjaaminen oikeisiin palveluihin. Vapaaehtoisten toimijoiden tavoittaminen. Kieli ja kommunikaatio arjessa. Monikulttuurinen työyhteisö. Todella syrjäytyneiden tavoittaminen. Hyväksi havaitun toimintamallin ja käytäntöjen jatkuminen. Suurin haaste tällä hetkellä on opetuskotityön jatkumisen varmistaminen.

22 Tutkimuksia:Opetuskotitoiminta Päivikki Tähti: Tarkoitus olisi olla ihminen ihmisten joukossa Muu Maa Mustikka projektin opetuskoti maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tukena. Tampereen yliopisto Tutkimus Opetuskodista toimintamallina Matalan kynnyksen palveluita asiakaslähtöisesti. Tilalla on merkitystä. Kodinomaisuus ja suhteellisen pieni koko. Alueellinen toiminta lähellä perheitä. Vuorovaikutteinen ohjaus voimavaraistaa. Työntekijän kulttuurisensitiivisyys ja epävirallisuus sekä kohderyhmän tunteminen. Sosiaalialan ammatillisuus ja moniammatillisuus.

23 Tutkimuksia: Opetuskotitoiminta Viranomaisten yhteistyökumppani ja näiden toimia täydentävä ja tukeva kotouttamismuoto. Viralliset kotouttamistoimenpiteet palvelevat parhaiten työikäisiä ja koulutettuja. Opetuskotitoiminnassa perhetilanne voidaan nähdä kokonaisuutena. Alueellinen merkitys ensisijainen (ensin tutustutaan omaan asuinalueeseen, sitten laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan).

24 Tutkimuksia: Kotoutuminen Kaisu Luotoniemi: Uusi kotimaa? Maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta Suomeen. Turun yliopisto maahanmuuttajanaisten oma ääni Marginaalissa elävät naiset nähdään usein passiivisina olosuhteiden uhreina. Matalan kynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikat tärkeitä kotouttamisessa. Opetuskoti toimii usein linkkinä ulossulkevan yhteiskunnan ja maahanmuuttajanaisen välillä. Kolmannen sektorin potentiaali vaihtoehtoisen kotouttamistoiminnan tarjoajana.

25 Tutkimuksia: Kotoutuminen Haastatteluissa esille tulleita asioita: Huoli perheestä: oman etnisen ryhmän edustajista sukulaisten korvikkeita ja tukiverkko diasporassa. Rasismi, byrokraattisuus. Hiljaisuus ja rauhallisuus, puhtaus, vapaus, korruptoimattomuus Opetuskodissa käyminen tuo rytmiä päivään, ystävyyksiä ja tietoa eri asioista. Monenlaisia kotoutumispolkuja Kotoutumisstrategiat: ei käytetä assimilaatiostrategiaa, vaan eletään kahden kulttuurin välissä.

26 Jatkomahdollisuuksia Toimintamalli yleisesti siirrettävissä muihin kuntiin ja maihin. Opetuskotimalli voidaan siirtää, kun kehykset kunnossa, ei toiminta henkilöidy. Maahanmuuttajanaisten näkeminen toimijoina ja kyvykkäinä. Ammatillinen kielen opetus ja toiminnallinen oppiminen hyvä yhdistelmä. Yhteistyö kolmannen sektorin ja viranomaisten kanssa merkittävää. Syrjäytymisvaarassa olevien kotiäitien tavoittaminen auttaa heidän lastensa kotoutumista, suomen kielen ja käsitteiden oppimista ja elämää kahden kulttuurin välissä

27 Opetuskotitoiminnan mallintaminen 3. sektori Päiväkoti Neuvola Koulu Koulu Neuvola Päiväkoti 3. sektori Vapaaehtoisverkosto Vapaaehtoisverkosto Halinen Opetuskoti Lauste Opetuskoti Perhetyö Terveydenhoito Työ- ja elinkeinotoimisto Palveluohjaajat Terveydenhoito Sosiaalityö Perno Opetuskoti LAUSTEEN OPETUSKOTI Varissuo Opetuskoti Vapaaehtoisverkosto Vapaaehtoisverkosto 3. Sektori Päiväkoti Neuvola Koulu Koulu Neuvola Päiväkoti 3. Sektori

28 Miksi Opetuskoti? Monikulttuurista yhteiskuntaa ei synny vain jakamalla monisteita. Ritva Siikala, 2008